Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

786/1986

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Tartuntatautiasetus

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetun tartuntatautilain (583/86) 4 §:n, 7 §:n 2 momentin, 10 §:n 3 momentin, 20 §:n 1 momentin, 33 ja 41 §:n nojalla:

1 §

Tässä asetuksessa tarkoitetaan tartuntatautien

1)

ehkäisyllä rokotusten, vasta-aineiden ja lääkkeiden antamista, terveyskasvatusta sekä muita yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tartuntataudin ilmenemisen tai leviämisen estäminen;

2)

varhaistoteamisella taudin etsimiseksi järjestettyjä terveystarkastuksia ja seulontatutkimuksia;

3)

tutkimuksella yksilöön kohdistuvaa tartuntataudin toteamiseksi tai hoidon antamiseksi lääkärin suorittamaa tutkimusta;

4)

hoidolla lääkärin antamaa tai valvomaa avo- tai laitoshoitoa; sekä

5)

lääkinnällisellä kuntoutuksella kansanterveysasetuksen (205/72) 7 c §:ssä ja kunnallisista yleissairaaloista annetun asetuksen (9/67) 1 a §:ssä tarkoitettuja toimintoja.

2 §

Yleisvaarallisia tartuntatauteja ovat

hemorragiset kuumeet, ei kuitenkaan myyräkuume,

keltakuume,

kolera,

kuppa,

kurkkumätä,

lavantauti, pikkulavantauti ja muut salmonellojen aiheuttamat taudit,

meningokokin aiheuttamat septiset taudit ja aivokalvontulehdukset,

pernarutto,

polio (lapsihalvaus),

rutto,

shigellapunatauti,

tuberkuloosi ja

virushepatiitti A.

Ilmoitettavia tartuntatauteja ovat

HIV-infektio,

sukupuoliteitse leviävät klamydiainfektiot,

muut mykobakteeritaudit kuin tuberkuloosi,

tippuri ja

virushepatiitti B.

3 §

Lääkintöhallituksen tulee

1)

suunnitella ja ohjata tartuntatautien vastustamistyötä sekä valvoa, että siitä annettuja määräyksiä noudatetaan;

2)

seurata ja edistää maassamme suoritettavaa tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluvaa tieteellistä tutkimusta ja sen soveltamista;

3)

seurata ja yhtenäistää tartuntatautien ehkäisyä ja hoitoa;

4)

valvoa tartuntatautilain (583/86) 10 §:ssä tarkoitettuja mikrobiologisia laboratorioita;

5)

huolehtia valtakunnallisesta tiedottamisesta tartuntatautien ehkäisemiseksi;

6)

järjestää valtion ja kuntien viranomaisille terveyskasvatusaineistoa tartuntatautien vastustamistyössä käytettäväksi; sekä

7)

suorittaa lääkintöhallitukselle tartuntatautien ehkäisemiseksi erikseen säädetyt tai määrätyt muut tehtävät.

4 §

Lääninhallituksen tulee

1)

suunnitella ja ohjata tartuntatautien vastustamistyötä läänin alueella sekä valvoa, että annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja tehdä tarvittaessa lääkintöhallitukselle esityksiä toimenpiteistä tartuntatautien ehkäisemiseksi ja

2)

suorittaa lääninhallitukselle tartuntatautien ehkäisemiseksi erikseen säädetyt tai määrätyt muut tehtävät.

5 §

Keskussairaalan kuntainliiton ja sen alaisena keuhkosairauksien ja muun asianomaisen erikoisalan osaston ylilääkärin tulee omalta osaltaan

1)

huolehtia siitä, että keskussairaalapiirissä on saatavissa tartuntatautien hoidon edellyttämiä erikoissairaanhoidon palveluja;

2)

avustaa terveyslautakuntia tartuntatautien toteamisessa ja tartuntatautiepidemioiden selvittämisessä;

3)

seurata tartuntatautien vastustamistyön toteutumista keskussairaalapiirissä ja tehdä viranomaisille esityksiä toimenpiteistä tartuntatautien ehkäisemiseksi;

4)

järjestää tarpeellista tartuntatautien vastustamistyön koulutusta keskussairaalapiirissä;

5)

osallistua tartuntatautien vastustamistyön kehittämiseen keskussairaalapiirissä; sekä

6)

osallistua tartuntatautilain 7 §:n 2 momentin mukaisesti tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluvien seulontatutkimusten järjestämiseen.

Keskussairaalan kuntainliiton tulee lisäksi suorittaa sille tartuntatautien ehkäisemiseksi erikseen säädetyt tai määrätyt muut tehtävät.

6 §

Terveyslautakunnan ja sen alaisena vastaavan terveyskeskuslääkärin tulee omalta osaltaan

1)

huolehtia tartuntatautien vastustamistyöstä terveyskeskuksen toimialueella;

2)

ottaa selvää epäillyn tai todetun tartuntataudin laadusta ja sen levinneisyydestä sekä ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi;

3)

huolehtia siitä, että yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastunut tai sairastuneeksi epäilty henkilö tutkitaan;

4)

ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin hoidon järjestämiseksi yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastuneelle;

5)

huolehtia terveyskasvatuksen järjestämisestä tartuntatautien ehkäisyyn liittyvistä kysymyksistä;

6)

huolehtia siitä, että terveyskeskuksen toimialueella on tartuntatautien ehkäisemisestä kertovaa terveyskasvatusaineistoa tarpeellisessa määrin sitä tarvitsevien saatavissa;

7)

ryhtyä muihin tarvittaviin tai erikseen määrättyihin toimenpiteisiin yleisvaarallisen tartuntataudin ehkäisemiseksi;

8)

ilmoittaa tarvittaessa kunnan eläinlääkintäviranomaisille eläimille aiheutuvasta terveydellisestä vaarasta epäillessään tai todetessaan ihmisessä tartuntatautia, joka voi tarttua ihmisestä eläimeen tai jonka ihminen on voinut saada eläimestä; sekä

9)

suorittaa terveyslautakunnalle tartuntatautien ehkäisemiseksi erikseen säädetyt tai määrätyt muut tehtävät.

7 §

Kansanterveyslaitoksen tulee

1)

huolehtia siitä, että tartuntatautien ehkäisyyn käytettäviä rokotteita, joihin luetaan myös tutkimusaineet on saatavilla tarvittava määrä;

2)

huolehtia tartuntatautilain 25 §:ssä tarkoitettujen rokotteiden jakelusta lääkintöhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti;

3)

seurata tartuntatautilain 10 §:ssä tarkoitettujen mikrobiologisten laboratorioiden laadunvalvonnan toteutumista ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin laadunvalvonnassa havaittujen puutteiden johdosta;

4)

seurata tartuntatautien vastustamistyön toteutumista maassamme ja tehdä lääkintöhallitukselle esityksiä toimenpiteistä tartuntatautien ehkäisemiseksi;

5)

harjoittaa tartuntatauteihin liittyvää tieteellistä tutkimusta sekä suorittaa ja kehittää tartuntatautien vastustamistyössä tarvittavia laboratoriotutkimuksia;

6)

seurata tartuntatautien ehkäisyyn käytettävien rokotteiden tehoa ja vaikutuksia sekä ryhtyä toimenpiteisiin todetun tai epäillyn rokotuskomplikaation selvittämiseksi; sekä

7)

suorittaa muut sille annetut tai lääkintöhallituksen määräämät tartuntatautien vastustamistyöhön liittyvät tehtävät.

8 §

Määrätessään pakollisen rokotuksen toimeenpantavaksi valtioneuvoston on samalla määrättävä mitä väestönosaa, ryhmää tai ikäluokkaa rokottamisvelvollisuus koskee, minkä ajan määräys on voimassa sekä mitä rokotuksessa on muutoin noudatettava.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun määräyksen antamista asiasta on hankittava lääkintöhallituksen lausunto, ellei lääkintöhallitus ole tehnyt asiaa koskevaa esitystä.

9 §

Rokotuksia saa antaa lääkäri sekä siihen asianmukaisen koulutuksen saanut sairaanhoitotoimen harjoittaja lääkärin valvonnassa.

10 §

Tartuntatautilain 13 §:ssä tarkoitetun pakollisen terveystarkastuksen suorittaa lääkäri tai milloin siihen on erityistä syytä asianmukaisen koulutuksen saanut sairaanhoitotoimen harjoittaja lääkärin valvonnassa. Yleisvaarallisen tartuntataudin toteamiseksi voidaan ottaa välttämättömiä näytteitä ja tehdä muu tutkimus, josta ei aiheudu sanottavaa haittaa tarkastettavalle.

11 §

Työnantajan tulee vaatia tartuntatautilain 20 §:ssä tarkoitettu lääkärintodistus ennen työhön tai tehtävään ryhtymistä henkilöltä, joka työskentelee:

1)

sairaanhoitolaitoksessa, terveyskeskuksessa, pitkäaikaishoitoa järjestävässä muussa laitoksessa tai vesilaitoksessa tehtävässä, jossa hän voi aiheuttaa yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen vaaraa;

2)

alle kouluikäisten lasten sekä vanhusten hoitotehtävissä;

3)

elintarviketeollisuuslaitoksessa tai suurtaloudessa tehtävässä, jossa käsitellään pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita; tai

4)

muussa vastaavassa yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen vaaraa aiheuttavassa tehtävässä.

Henkilöltä, joka työskentelee 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tehtävässä, tulee lisäksi vaatia lääkärintodistus hänen palattuaan maasta, jossa hän on voinut saada yleisvaarallisen tartuntataudin.

Lääkintöhallitus antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä siitä, onko tehtävää pidettävä sellaisena kuin 1 momentissa tarkoitetaan.

12 §

Lääkintöhallitus antaa ohjeet tartuntatautilain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetun lääkärintodistuksen perusteeksi suoritettavista tutkimuksista ja selvityksistä sekä vahvistaa lääkärintodistuksen kaavan.

Lääkärintodistus ei saa olla 30 päivää vanhempi.

13 §

Seuraavat terveyskeskuksessa, muussa kunnallisessa sairaanhoitolaitoksessa tai valtion laitoksessa taikka niiden toimesta annetut tartuntatautilaissa tarkoitetut toimenpiteet ovat henkilölle maksuttomia:

1)

yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn eristäminen;

2)

yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus;

3)

yleisvaarallisen tartuntataudin hoito;

4)

yleisvaaralliseen ja ilmoitettavaan tartuntatautiin määrätyt lääkkeet, tuberkuloosin osalta kuitenkin vain, milloin keuhkosairauksien, lastentautien tai sisätautien erikoislääkäri tai muu lääkäri keuhkosairauksien erikoislääkärin valvomana on ne määrännyt;

5)

lääkärin määräyksestä tapahtuva yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn kuljetus toiseen terveydenhuollon yksikköön;

6)

tartuntatautilain 11, 12 ja 20 §:ssä tarkoitetut rokotukset; sekä

7)

yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastuneen henkilön lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluva kuntoutustutkimus, apuvälinehuolto, sopeutumisvalmennus- ja ohjaustoiminta ja niihin rinnastettavat toiminnot.

14 §

Jos tartuntatautilain 9 §:ssä tarkoitetusta valtion laitoksesta poistettava henkilö on sairastamansa yleisvaarallisen tai ilmoitettavan tartuntataudin vuoksi hoidon tarpeessa, on hänet toimitettava valtion kustannuksella laitoksesta asianmukaiseen hoitopaikkaan.

15 §

Edellytyksenä laboratorion hyväksymiselle tartuntatautilain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi mikrobiologiseksi laboratorioksi on, että laboratoriolla on asianmukaiset tilat ja laitteet sekä toiminnan edellyttämä henkilökunta ja että laboratorion laaduntarkkailu on järjestetty asianmukaisella tavalla.

Mikäli hyväksymisen jälkeen ilmenee, ettei mikrobiologinen laboratorio täytä hyväksymisen edellytyksiä tai sen toiminnassa esiintyy puutteita, lääkintöhallitus voi peruuttaa hyväksymisen.

16 §

Tartuntatautilain 4 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisen tartuntataudin leviämisen vaaraa aiheuttavien pieneliöiden tai niiden osien maahantuonnista on ilmoitettava siten kuin lääkintöhallitus tarkemmin määrää.

Lääkintöhallitus voi antaa tarpeellisia varotoimenpiteitä koskevia ohjeita siitä, kuinka tartuntataudin leviämisen vaaraa aiheuttavia pieneliöitä tai niiden osia käsiteltäessä, säilytettäessä tai kuljetettaessa on meneteltävä taudin tartunnan estämiseksi.

17 §

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa lääkintöhallitus.

18 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1986

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa

Sivun alkuun