Valtioneuvoston asetus tartuntatautiasetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 207/2003 (Julkaistu 31.12.2003)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä,
kumotaan 31 päivänä lokakuuta 1986 annetun tartuntatautiasetuksen ( 786/1986 ) 1, 8, 15, 16, 16 a ja 17 §, sellaisina kuin niistä ovat, 8 § osaksi asetuksessa 833/1992, 15, 16 ja 17 § mainitussa asetuksessa 833/1992 ja 16 a § asetuksessa 357/1999,
muutetaan 2―7 ja 9―11 §, sellaisina kuin niistä ovat, 2 § asetuksessa 322/2003, 3―5 ja 11 § mainitussa asetuksessa 833/1992, 7 § mainituissa asetuksissa 833/1992 ja 357/1999, sekä
lisätään asetukseen uusi 10 a―10 c §, mainitulla asetuksella 833/1992 kumotun 12 §:n tilalle uusi 12 § sekä uusi liite 1 ja 2 seuraavasti:
2 §
Yleisvaarallisia tartuntatauteja ovat:
EHEC-infektio;
virusten aiheuttamat verenvuotokuumeet, ei kuitenkaan myyräkuume;
hepatiitti A;
keltakuume;
kolera;
kuppa;
kurkkumätä;
lavantauti, pikkulavantauti ja muut salmonellojen aiheuttamat taudit;
meningokokin aiheuttamat septiset taudit ja aivokalvotulehdukset;
pernarutto;
polio;
rutto;
SARS;
shigellapunatauti; ja
tuberkuloosi.
Ilmoitettavia tartuntatauteja ovat:
ekinokokkoosi;
Creutzfeldt-Jakobin tauti, uusi variantti;
hepatiitti B;
hepatiitti C;
HIV-infektio;
klamydiainfektiot, sukupuoliteitse leviävät;
legionelloosi;
listerioosi;
malaria;
mykobakteeritaudit, muut kuin tuberkuloosi;
rabies;
sankkerit;
septiset hemofilustaudit;
sikotauti;
tippuri;
toisintokuume;
tuhkarokko; sekä
vihurirokko.
3 §
Sosiaali- ja terveysministeriön tulee tartuntatautilaissa (583/1986) tarkoitettuina tehtävinä mainitussa laissa säädetyn lisäksi:
huolehtia väestölle suunnatun tartuntatautien vastustamistyön edellyttämän terveyskasvatuksen toteuttamisesta sekä valtakunnallisesta tiedottamisesta;
seurata ja edistää maassamme suoritettavaa ja kansainvälistä tartuntatautien vastustamistyöhön liittyvää tieteellistä tutkimusta ja sen soveltamista; sekä
suorittaa sosiaali- ja terveysministeriölle tartuntatautien ehkäisemiseksi erikseen säädetyt muut tehtävät.
4 §
Lääninhallituksen tulee tartuntatautilaissa tarkoitettuina tehtävinä mainitussa laissa säädetyn lisäksi:
seurata tartuntatautitilannetta läänin alueella;
suunnitella ja ohjata tartuntatautien vastustamistyötä läänin alueella sekä valvoa, että annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan;
tehdä tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriölle esityksiä toimenpiteistä tartuntatautien ehkäisemiseksi; sekä
suorittaa lääninhallitukselle tartuntatautien ehkäisemiseksi erikseen säädetyt tai määrätyt muut tehtävät.
5 §
Sairaanhoitopiirin tulee tartuntatautilaissa tarkoitettuina tehtävinä mainitussa laissa säädetyn lisäksi:
huolehtia siitä, että sairaanhoitopiirin alueella on saatavissa tartuntatautien hoidon edellyttämiä erikoissairaanhoidon palveluja;
järjestää tarpeellista tartuntatautien vastustamistyön koulutusta sairaanhoitopiirissä;
osallistua tartuntatautien vastustamistyön kehittämiseen sairaanhoitopiirin alueella;
antaa pyydettäessä terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille huomioon ottaen 10 §:n 3 momentin tietojen luovuttamista koskevat rajoitukset yhteenvetotiedot niistä tartuntatauti-ilmoituksista, jotka on rekisteröity terveyskeskuksen alueelle; sekä
huolehtia alueellisesta tartuntatauteihin liittyvästä tiedotuksesta terveydenhuollon ammattihenkilöille.
6 §
Tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavan kunnallisen toimielimen ja sen alaisena terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavan lääkärin tulee omalta osaltaan tartuntatautilaissa tarkoitettuina tehtävinä mainitussa laissa säädetyn lisäksi:
huolehtia terveyskeskuksen toimialueella tartuntatautien vastustamistyöstä, johon sisältyy tartuntatauteja koskeva tiedottaminen, terveyskasvatus ja terveysneuvonta, mukaan lukien suonensisäisesti huumeita käyttävien terveysneuvonta ja tartuntatautien torjunnan edellyttämän tarpeen mukaan käyttövälineiden vaihtaminen;
huolehtia siitä, että yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastunut tai sairastuneeksi epäilty henkilö tutkitaan;
ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin hoidon järjestämiseksi yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastuneelle;
ryhtyä muihin tarvittaviin tai erikseen määrättyihin toimenpiteisiin yleisvaarallisen tartuntataudin ehkäisemiseksi; sekä
suorittaa tartuntatautien ehkäisemiseksi erikseen säädetyt tai määrätyt muut tehtävät.
7 §
Kansanterveyslaitoksen tulee:
huolehtia siitä, että tartuntatautien ehkäisyyn käytettäviä rokotteita, vasta-aineita ja tutkimusaineita on saatavilla tarvittava määrä;
seurata tartuntatautien ehkäisyyn käytettävien rokotteiden tehoa ja vaikutuksia sekä ryhtyä toimenpiteisiin todetun tai epäillyn rokotuskomplikaation selvittämiseksi;
huolehtia tartuntatautilain 25 §:ssä tarkoitettujen rokotteiden jakelusta;
seurata tartuntatautien vastustamistyön toteutumista ja tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle esityksiä toimenpiteistä tartuntatautien ehkäisemiseksi;
harjoittaa tartuntatauteihin liittyvää tieteellistä tutkimusta sekä suorittaa ja kehittää tartuntatautien vastustamistyössä tarvittavia laboratoriotutkimuksia;
huolehtia tartuntatauteja koskevasta valtakunnallisesta tiedottamisesta;
antaa kuntien tartuntatautien torjuntatyöstä vastaaville toimielimille ja sairaanhoitopiireille asiantuntija-apua tartuntatautiepidemioiden selvittämisessä;
järjestää tartuntatautien vastustamistyöhön liittyvää koulutusta;
tiedottaa ajankohtaisesta tartuntatautitilanteesta sairaanhoitopiireille, laboratorioille ja terveyskeskuksille sekä antaa tietoja sosiaali- ja terveysministeriölle, lääninhallituksille, puolustusvoimille, rajavartiolaitokselle ja kansainväliseen tartuntatautitietojen vaihtoon;
osallistua tartuntatautien vastustamistyöhön liittyvään kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön; sekä
suorittaa muut sille säädetyt tai sosiaali- ja terveysministeriön määräämättartuntatautien vastustamistyöhön liittyvät tehtävät.
9 §
Rokotuksia saa antaa lääkäri sekä siihen asianmukaisen koulutuksen saanut muu terveydenhuollon ammattihenkilö lääkärin valvonnassa.
10 §
Lääkärin tai hammaslääkärin on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus, jäljempänä lääkärin tartuntatauti-ilmoitus, yleisvaarallisista ja ilmoitettavista tartuntataudeista lukuun ottamatta muuta salmonelloosia kuin lavantautia tai pikkulavantautia, toisintokuumetta, septisiä hemofilustauteja, sukupuoliteitse leviäviä klamydiainfektioita, muita mykobakteeritauteja kuin tuberkuloosi sekä Creutzfeldt-Jakobin tautia, uutta varianttia. Hammaslääkäri voi kuitenkin ohjata tartuntatauteja sairastavat potilaat diagnoosin varmistamiseksi lääkärin vastaanotolle, jolloin lääkäri tekee tartuntatauti-ilmoituksen. Lääkärin tartuntatauti-ilmoitus sisältää tartuntatautilain 23 §:ssä tarkoitettuina tietoina tunnistetietojen lisäksi tiedot potilaan sukupuolesta, asuinkunnasta ja kansalaisuudesta, hoitopaikasta, tartunnan kulusta, oireiden alkamisajankohdasta ja diagnoosin perusteista. Lisäksi ilmoittajan tulee merkitä ilmoitukseen allekirjoituksensa ja yhteystietonsa.
Lääkärin tartuntatauti-ilmoitus on tehtävä viimeistään seitsemän vuorokauden kuluessa tapauksen toteamisesta. Erityisen kiireellisessä tapauksessa lääkärin on tehtävä alustava ilmoitus välittömästi puhelimitse terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille ja Kansanterveyslaitokseen. Puhelimitse tehty alustava ilmoitus on vahvistettava kirjallisella tartuntatauti-ilmoituksella tapauksen varmistuessa.
HIV–tartunnasta ilmoitus lähetetään suoraan Kansanterveyslaitokseen, josta tiedot välitetään ilman henkilötietoja terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. HIV-infektiosta tehdään ilmoitus tartunnan toteamishetkellä, taudin saavuttaessa AIDS-vaiheen ja potilaan kuollessa. HIV-infektiosta tehtävään lääkärin tartuntatauti-ilmoitukseen sisällytetään arvio tartunta-ajasta ja -tavasta, kuolinsyystä sekä siitä, onko tartunnan saanut luovuttanut verta.
10 a §
Laboratorion on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus yleisvaarallisen ja ilmoitettavan tartuntataudin aiheuttajan löydöksestä sekä muista rekisteröitävistä mikrobilöydöksistä. Muut rekisteröitävät mikrobilöydökset on lueteltu liitteessä 1.
Alueelliseen lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien kantajien rekisteriin talletetaan tartuntatautilain 23 §:n 3 momentissa ja 23 a §:n 4 momentissa sekä tämän asetuksen 10 ja 10 b §:ssä tarkoitetut tiedot seuraavien mikrobien kantajista:
Metisilliinille/oksasilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA);
Vankomysiinille resistentit enterokokit (VRE); ja
Vankomysiinille resistentit stafylokokit.
10 b §
Laboratorion tartuntatauti-ilmoitus sisältää tartuntatautilain 23 §:ssä tarkoitettuina tietoina tunnistetietojen lisäksi tiedot hoitopaikasta, näytteenottopäivämäärästä, tehdystä tutkimuslöydöksestä, mikrobin toteamistavasta, näytteen laadusta sekä ilmoittavan laboratorion nimen. Jos näyte on lähetetty muusta kuin ilmoittavasta laboratoriosta tai lähetetään jatkotutkimuksiin toiseen laboratorioon, myös näiden nimet on ilmoitettava. Salmonella-, shigella- ja kampylobakteeri-infektioissa on ilmoitettava tieto tartuntapaikasta. Kaikissa laboratorion tartuntatauti-ilmoituksissa on oltava myös ilmoittavan laboratorion nimi. Kun laboratorion löydös viittaa sellaiseen tartuntatautitapaukseen, josta hoitava lääkäri on velvollinen tekemään tartuntatauti-ilmoituksen, laboratorion on liitettävä omaan vastaukseensa tästä huomautus.
Laboratorion tartuntatauti-ilmoitus on tehtävä viimeistään kolmen päivän kuluttua löydöksen varmistumisesta.
10 c §
Tartuntatauti-ilmoitusten kaikki tiedot säilytetään samaa tartuntatautitapausta koskevien erillisten ilmoitusten yhdistämisen päättymistä, jäljempänä yhdistämisaikaväli, seuraavan vuoden loppuun saakka. Tämän jälkeen rekisterin tiedoista poistetaan henkilön nimi ja henkilötunnus muutetaan muotoon, jossa sitä ei voi tunnistaa. Yhdistämisaikaväli on 50 vuotta seuraavissa taudeissa: lavantauti, pikkulavantauti, kuppa, tuberkuloosi, hepatiitti B, hepatiitti C, HIV-infektio, muu mykobakteeritauti kuin tuberkuloosi, hepatiitti D-virus, HTL-virus ja Creutzfeldt-Jakobin tauti, uusi variantti. Yhdistämisaikaväli on kolme vuotta, kun on kyseessä ovat ekinokokkoosi, malaria, Borrelia burgdorferi, brusella, metisilliinille/oksasilliinille resistentit Staphylococcus aureus -kannat (MRSA), veren ja selkäydinnesteen sieni- ja parasiittilöydökset, filariat sekä skistosomat. Yhdistämisaikaväli on kolme kuukautta, kun kyseessä ovat meningokokin aiheuttamat septiset taudit ja aivokalvotulehdukset, astrovirus, tippuri, septiset hemofilustaudit, sukupuoliteitse leviävät klamydiainfektiot, pehmeä sankkeri, muut veren ja selkäydinnesteen bakteeri- sekä viruslöydökset, astrovirus, influenssavirus, parainfluenssavirus, kalikivirus (sisältää noroviruksen), Respiratory Syncytial -virus ja rotavirus. Kaikissa muissa tartuntataudeissa yhdistämisaikaväli on 12 kuukautta.
11 §
Työnantajan on vaadittava tartuntatautilain 20 §:ssä tarkoitetuissa tehtävissä toimivalta työntekijältä selvitys siitä, ettei työntekijä sairasta salmonelloosia tai hengityselinten tuberkuloosia. Selvitys siitä, ettei työntekijä sairasta salmonelloosia, on vaadittava myös henkilöltä, joka työskentelee maidonkäsittelytehtävissä maitotilalla, jonka maito menee kulutukseen ilman pastörointia.
12 §
Tartuntatautilain 23 §:n 2 momentin mukaisesti laboratorioiden tartuntatauti-ilmoitukseen tulee liittää mikrobikantoja tai näytteitä liitteen 2 mukaisesti.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2003
Peruspalveluministeri Liisa HyssäläLääkintöneuvos Merja Saarinen