742/1984

Työttömyysturvalaissa (602/84) tarkoitetun työttömyyspäivärahan maksamista varten työttömän on esitettävä sosiaalivakuutustoimikunnalle tai työttömyyskassalle selvitys päivärahan suuruuteen vaikuttavista tuloista ja annettava päivärahan maksamista varten muut tarpeelliset tiedot.

Peruspäiväraha maksetaan päivärahansaajan määräämälle tilille Suomessa toimivaan rahalaitokseen päivärahaoikeuden alkamisesta lukien maksukausittain jälkikäteen siten, että ensimmäinen maksukausi on kaksi viikkoa ja kukin seuraava maksukausi neljä viikkoa. Työttömyyspäiväraha voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos hakija esittää kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityisen syyn. Peruspäivärahan tulee olla hakijan nostettavissa viikon kuluessa maksukauden päättymisestä. (24.7.1997/732)

Ansioon suhteutettu päiväraha maksetaan päivärahakauden alkamisesta lukien jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden maksukausittain, kuitenkin siten, että ensimmäinen maksukausi voi olla edellä mainittua lyhyempi. (22.12.1994/1337)

Työttömyysturvalain 17 §:ssä tarkoitettu soviteltu päiväraha maksetaan päivärahaoikeuden alkamisesta lukien jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa. (25.8.1994/790)

Poikkeuksena siitä, mitä viikoittaisesta työajasta työttömyysturvalain 16 §:n 2 momentissa säädetään, voidaan työviikoksi katsoa:

Yritystoiminta on työttömyysturvalain 13 §:n 3 momentissa ja 16 a §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin olennaista niinä kuukausina, joina henkilöllä on ollut voimassa yrittäjien eläkelain (468/1969) mukainen vakuutus toiminnasta, josta määritetty työtulo on vähintään 710 euroa kuukaudessa. Jos henkilö on vakuutettu työntekijäin eläkelain (395/1961) mukaisesti, on mainitun lain mukaisen työansion kuukaudessa vastattava edellä sanottua summaa. (30.12.1999/1327)

Mitä 1 momentissa säädetään sovelletaan myös maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) mukaisesti vakuutettuun maatalousyrittäjään, jonka mainitun lain mukainen työtulo on vähintään 400 euroa kuukaudessa. (30.12.1999/1327)

Työttömyysturvalain 13 §:n 2 momentin mukaisen työssäoloehdon voidaan katsoa täyttyvän jokaisena viikkona sellaisessa urheilutoiminnassa, jossa henkilön urheilemisesta saama verotettava tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on ollut vähintään työttömyysturvalain 22 §:n 1 momentin mukaisen peruspäivärahan 40-kertainen määrä.

Myyntivoittolaskelma on tehtävä yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä päivärahaa haettaessa riippumatta siitä, onko yritysomaisuus tuolloin myyty. (30.12.1999/1327)

Myyntivoitto lasketaan siten, että myyntihinnasta vähennetään:

(30.12.1999/1327)

Jaksotettavaan myyntivoittoon luetaan myös tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiset verovapaat etuudet.

Jos yritysomaisuutta ei ole myyty, katsotaan myyntihinnaksi yrityksen kirjanpidon mukainen tuloverolain 46 §:n mukainen arvo, jonka määrää voidaan oikaista hakijan esittämän luotettavan selvityksen perusteella.

Myyntivoitosta vähennetään hakijan yritystoimintaan kohdistuvat velat ja velkojen korot.

Myyntivoiton jaksotus suoritetaan yrityksen lopettamisesta lukien.

Jos yritysomaisuuden laatu tai muut erityiset syyt sitä puoltavat, eikä yritysomaisuutta ole saatu myytyä, voidaan jaksotus päivärahan hakijan pyynnöstä luotettavan selvityksen perusteella kuitenkin suorittaa yrityksen myyntihetkestä lukien.

Jos yritystoiminta on loppunut konkurssihakemuksen jättämiseen, ei myyntivoittolaskelmaa tarvitse tehdä.

Jos konkurssituomion jälkeen päivärahan saajalle tulee sellaista jaettavaa omaisuutta, joka olisi johtanut päivärahan jaksotukseen, suoritetaan jaksotus konkurssituomion ajankohdasta eteenpäin, jos kyseinen henkilö on edelleen päivärahan saajana.

Yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä myyntivoitto otetaan huomioon myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies lopettaa toimintansa yrityksessä ja myy osuutensa yrityksen jatkaessa toimintaansa. Kun koko yritys myydään, myyntivoitto jaetaan useiden omistajien kesken heidän omistusosuuksiensa suhteessa.

Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella laskien kuinka monen kuukauden työtuloa myyntivoitto vastaa. Perusturvassa jaksotus tehdään kuitenkin peruspäivärahan määrän perusteella, jos se on suurempi kuin 3 momentissa tarkoitettu työtulo. Jos jaksotuksen jälkeen jää jakojäännöstä, kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää. (30.12.1999/1327)

Työtulona pidetään ansioturvassa sitä työtuloa, jonka perusteella yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyskassassa. (30.12.1999/1327)

Perusturvassa työtulona pidetään henkilön yritystoimintaa koskevan eläkevakuutuksen perusteena olevaa työtuloa. Jos henkilöllä ei ole ollut yritystoimintaa koskevaa eläkevakuutusta tai jos eläkevakuutuksen suuruus on ollut ilmeisessä epäsuhteessa yritystoiminnan suuruuteen, käytetään jaksotuksessa sitä työtuloa, jonka perusteella henkilön olisi pitänyt ottaa eläkevakuutus yritystoimintaa varten.

Myyntivoiton suuruus lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalla lomakkeella.

Kansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään kesäkuun 15 päivänä toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio työttömyysturvalain 37 §:n 1 momentissa mainituista valtion seuraavana vuonna vastattavista peruspäivärahoista ja lapsikorotuksista. Lisäksi kansaneläkelaitoksen on toimitettava viimeistään marraskuun 15 päivänä sosiaali- ja terveysministeriön määräämä selvitys ennakoiden vahvistamista varten.

Valtion tulee suorittaa 1 momentissa mainitun lainsäännöksen mukainen ennakko kansaneläkelaitokselle sairausvakuutusrahastoon siten, että vuotuisen ennakon määrästä maksetaan tammikuussa vähintään yksikuudesosa ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä oleva määrä tasasuuruisina erinä. Rahoituksen turvaamiseksi tai vuotuisen ennakon olennaisesti muuttuessa voidaan ennakko jaksottaa edellä todetusta poiketen. (3.6.1994/442)

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa 1 momentissa tarkoitetun ennakon seuraavalle vuodelle viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä. Samalla ministeriö vahvistaa arvion kulumassa olevan vuoden valtion lopullisen suorituksen määrästä. Sanotun arvion ja valtion kulumassa olevalle vuodelle vahvistettujen ennakoiden erotus otetaan huomioon vuoden viimeisen ennakkoerän maksamisen yhteydessä. Ministeriö suorittaa ennakot kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

Edellä 2 momentissa mainittu ennakko tulee välittömästi tarkistaa, jos sen perusteet ovat olennaisesti muuttuneet.

Kansaneläkelaitoksen tilinpäätöksen yhteydessä on vuosittain vahvistettava se määrä, mikä työttömyysturvalain 37 §:n 1 momentin mukaisesti valtion on tullut tilivuonna suorittaa peruspäivärahoina ja lapsikorotuksina. Maksettujen ennakoiden ja vahvistetun määrän erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan elokuun ennakossa.

Kansaneläkelaitoksen on kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle edellisenä vuonna suoritetut työttömyysturvalain 37 §:n 2 momentissa tarkoitetut ansioturvaan kohdistuvat menot työttömyyskassoittain eriteltynä. (25.8.1994/790)

Työttömyysturvalautakunta, jäljempänä lautakunta, toimii ensimmäisenä muutoksenhakuelimenä työttömyysturvaa koskevissa asioissa.

Lautakunnan kokoonpanosta, toimikaudesta ja jäsenten sekä varajäsenten kelpoisuusehdoista on säädetty työttömyysturvalain 39 §:ssä.

Jos lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee toimikauden aikana, määrätään hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi vastaavasti uusi kelpoisuusehdot täyttävä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen.

Lautakunnan hallintoasiat käsitellään hallintojaostossa. Sen puheenjohtajana toimii lautakunnan puheenjohtaja ja muina jäseninä varapuheenjohtajat, yksi työvoimaviranomaisten edustaja ja yksi lakimiesjäsen, jotka lautakunta valitsee, sekä yksi edustaja työnantajajärjestöjen nimeämien jäsenien ja yksi työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen nimeämien jäsenien keskuudestaan valitsemista jäsenistä. (22.12.1994/1337)

Hallintojaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja työvoimaviranomaisten edustaja sekä molemmat työmarkkinajäsenet ovat kokouksessa läsnä.

Lautakunnassa on toimistopäällikkö, esittelijöitä ja muita virkamiehiä. Lisäksi lautakunnassa voi olla työsopimussuhteista henkilökuntaa. (22.12.1994/1337)

2 momentti on kumottu A:lla 22.12.1994/1337 .

Kelpoisuusvaatimuksena työttömyysturvalautakunnan virkoihin on:

Toimistopäällikön nimittää sosiaali- ja terveysministeriö. (22.12.1994/1337)

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa työttömyysturvalautakunta.

Jos kysymyksessä on sellaisen virkavapauden myöntäminen, jonka saamiseen virkamiehellä on laissa säädetyin tai virkaehtosopimuksessa sovituin edellytyksin oikeus, taikka muusta virkavapaudesta, joka kestää enintään vuoden, virkavapauden toimistopäällikölle myöntää työttömyysturvalautakunta. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämisestä toimistopäällikölle päättää sosiaali- ja terveysministeriö.

Sosiaali- ja terveysministeriö päättää toimistopäällikön viran hoitamisesta yli vuoden kestävän virkavapauden aikana ja työttömyysturvalautakunta lyhyemmän virkavapauden aikana.

Muutoksenhakuasiat käsitellään jaostoissa, jotka lautakunta määrää.

Jaostoon kuuluu puheenjohtajana lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, työvoimaviranomaisten edustaja, kaksi lakimiesjäsentä sekä kaksi työmarkkinajäsentä, joista toisen tulee olla työnantajajärjestöjen edustaja ja toisen työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen edustaja. Asian koskiessa olennaisesti lääketieteellistä seikkaa on toisen lakimiesjäsenen sijasta jaoston jäsenenä lääkärijäsen.

Jaosto on päätösvaltainen, kun jaoston puheenjohtaja ja työvoimaviranomaisten edustaja sekä molemmat työmarkkinajäsenet ovat kokouksessa läsnä. Käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, tulee yhden saapuvilla olevan jäsenen olla lääkäri.

Jos lautakunnassa ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, lautakunnan puheenjohtaja tai jaosto tai sen puheenjohtaja voi määrätä asian käsiteltäväksi lautakunnan täysistunnossa.

Täysistunto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

Lautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

Lautakunnan jaosto kokoontuu jaoston puheenjohtajan kutsusta.

Lautakunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta huolehtivat esittelijät.

Asiat päätetään lautakunnan täysistunnossa ja jaoston kokouksessa esittelystä.

Asiat käsitellään siinä järjestyksessä, jossa ne ovat saapuneet, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

Lautakunnan ja sen jaoston kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja esittelijä varmentaa.

Lautakunnan puheenjohtaja huolehtii lautakunnalle kuuluvien tehtävien asianmukaisesta ja joutuisasta hoitamisesta. Hänen on erityisesti valvottava oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta lautakunnan ratkaisuissa.

Päätös laaditaan pöytäkirjasta erillään.

Lautakunnan päätökset allekirjoittaa esittelijä.

4 momentti on kumottu A:lla 25.4.1997/369 .

Lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsenet ja asiantuntijat saavat palkkiota sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Ennen palkkioperusteiden vahvistamista on asiasta pyydettävä valtiovarainministeriön lausunto.

Muita määräyksiä lautakunnan toiminnasta voidaan antaa työjärjestyksellä, jonka sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on työttömyysturvalain 35 §:n 1 momentissa tarkoitettu työttömyysturva-asiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä on:

Valtioneuvosto asettaa työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 14 muuta jäsentä. Jäsenille määrätään henkilökohtainen varamies.

Neuvottelukunnan puheenjohtaja on sosiaali- ja terveysministeriöstä ja varapuheenjohtaja työvoimaministeriöstä. Jäsenistä yksi edustaa valtiovarainministeriötä, yksi sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi kansaneläkelaitosta, yksi ammattikasvatusviranomaisia, yksi työttömyyskassojen keskuskassaa ja yksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:tä. Neljä jäsenistä edustaa työnantajajärjestöjä sekä neljä työntekijäin ja toimihenkilöiden järjestöjä.

Työnantajajärjestöjä edustavat jäsenet määrätään työnantajien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Palkansaajajärjestöjä edustavat jäsenet määrätään työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.

Neuvottelukunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja ja sillä on oikeus kuulla asiantuntijoita sekä ottaa itselleen yhden tai useampia sihteereitä.

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.

Neuvottelukunta ja sen jaosto ovat päätösvaltaiset, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla.

Neuvottelukunnan kustannukset maksetaan valtion varoista.

Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten, asiantuntijoiden ja sihteerin palkkioista ja matkakustannuksista on voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.

Kansaneläkelaitoksessa on työttömyysturvalain 35 §:n 2 momentissa tarkoitettu kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä on:

Valtioneuvosto asettaa kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 10 muuta jäsentä.

Neuvottelukunnan puheenjohtaja ja yksi jäsen ovat kansaneläkelaitoksesta. Neuvottelukunnassa yksi jäsen edustaa sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi työvoimaministeriötä, yksi työttömyyskassojen keskuskassaa ja yksi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:tä. Kaksi jäsenistä edustaa työnantajajärjestöjä, yksi maatalousyrittäjien järjestöjä sekä kaksi työntekijäin ja toimihenkilöiden järjestöjä.

Työnantajajärjestöjä edustavat jäsenet määrätään työnantajien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Palkansaajajärjestöjä edustavat jäsenet määrätään työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.

Neuvottelukunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja ja sillä on oikeus kuulla asiantuntijoita sekä ottaa yhden tai useampia sihteereitä.

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.

Kansaneläkelaitoksen hallitus vahvistaa neuvottelukunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenille, asiantuntijoille ja sihteereille maksettavat palkkiot ja matkakustannusten korvaukset.

Neuvottelukunnan toiminnasta johtuvat kustannukset suoritetaan kansaneläkelaitoksen varoista.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985, kuitenkin siten, että kansaneläkelaitoksen on esitettävä vuotta 1985 koskeva 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu arvio marraskuun 1984 loppuun mennessä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tällä asetuksella kumotaan työttömyysvakuutusasiain neuvottelukunnasta 1 päivänä heinäkuuta 1965 annettu asetus (393/65) .