603/1984

Työttömyyskassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka jäseninä on joko palkkatyöntekijöitä ( palkansaajakassa ) tai yrittäjiä ( yrittäjäkassa ). Työttömyyskassan tarkoituksena on työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetun ansioturvan ja muiden työttömyysturvalaissa tarkoitettujen etuuksien ja korvausten järjestäminen jäsenilleen.

Työttömyyskassan 1 momentissa säädetyn tarkoituksen lisäksi työttömyyskassa voi kassan kokouksen niin päättäessä tukea jäsentensä työllisyyttä tarjoamalla työnvälitystä, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita, asiantuntija-arviointeja, valmennuksia ja muita näihin verrattavissa olevia palveluita.

Työttömyyskassan toiminta-alueena on koko maa.

Työttömyyskassa ei saa harjoittaa muuta kuin tässä laissa tarkoitettua toimintaa. Se ei myöskään saa olla sellaisessa yhteydessä muunlaista toimintaa harjoittavaan yhdistykseen, järjestöön tai muuhun yhteenliittymään, jossa kassan itsenäisyys tulisi rajoitetuksi.

Työttömyyskassa perustetaan kassan säännöt sisältävällä sopimuskirjalla, jonka vähintään kymmenen kassan jäseneksi aikovaa henkilöä allekirjoittaa. Toimiluvan uuden kassan perustamiselle myöntää sosiaali- ja terveysministeriö. (3.11.2000/913)

Säännöissä on mainittava ainakin:

Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa työttömyyskassan säännöt. (3.11.2000/913)

Käsiteltäessä työttömyyskassan myöntämää lakisääteistä etuutta tai työttömyyskassan jäsenyyttä koskevaa asiaa noudatetaan, mitä kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään.

Palkansaajakassan jäseneksi pääsee työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja joka työskentelee sellaisessa ammatissa tai sellaisella työalalla, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Yrittäjäkassan jäseneksi pääsee työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. Yrittäjänä pidetään työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettua henkilöä, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan yritystoiminnasta saatavaan tuloon. Työtön henkilö voi päästä toisen kassan jäseneksi, jos työttömyyskassa, jossa hän on jäsenenä, purkautuu taikka asetetaan konkurssiin tai selvitystilaan. Työttömän henkilön oikeudesta päästä kassan jäseneksi säädetään lisäksi sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1408/71 ja määrätään pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa (SopS 106/1993). (27.11.2020/915)

Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon.

Jäseneksi pääsemisen ja jäsenenä pysymisen ehtona ei saa olla, että jäseneksi pyrkivä tai jäsen kuuluu tai liittyy johonkin muuhun yhdistykseen, järjestöön tai yhteenliittymään.

Kassan tulee kohdella jäseniä yhdenvertaisesti.

Kassan jäsen ei saa samanaikaisesti olla jäsenenä toisessa työttömyyskassassa.

Jollei säännöissä ole toisin määrätty, on jäseneksi ottaminen kassan hallituksen asiana.

7 momentti on kumottu L:lla 30.12.2002/1291 .

Kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta alkaen henkilö on maksanut jäsenmaksunsa, aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, jona hän on kirjallisesti hakenut kassan jäsenyyttä. Hakijalle on annettava kirjallinen päätös kassan jäseneksi pääsyn hylkäämisestä tai erottamisesta. Jäseneksi hyväksymisestä kassa antaa päätöksen tarvittaessa sekä lisäksi aina jäsenen pyynnöstä. (27.11.2020/915)

Työtön kassan jäsen voi liittyä toiseen kassaan kuukauden kuluessa siitä kun kassa, jonka jäsen hän on, purkautuu taikka asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin. Kuukauden määräaika alkaa siitä kassan kokouksen päätöksestä, jolla kassa asetetaan selvitystilaan tai puretaan taikka siitä tuomioistuimen päätöksestä, jolla kassa asetetaan konkurssiin. (27.11.2020/915)

Työttömyyskassan hallitus voi jäsentä kuultuaan antaa huomautuksen tai varoituksen taikka erottaa jäsenyydestään sen: (27.11.2020/915)

Jäsen, joka ei säännöissä määrätyn ajan kuluessa maksa jäsenmaksua, voidaan erottaa kassan jäsenyydestä siitä päivästä lukien, josta jäsenmaksut ovat maksamatta. (9.2.1990/99)

Työttömyyskassa voi erottaa jäsenyydestään sen, joka on pysyvästi siirtynyt pois ammatista tai työalalta, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Yrittäjäksi siirtynyt palkansaajakassan jäsen voi säilyttää jäsenyytensä palkansaajakassassa korkeintaan puolentoista vuoden ajan yritystoiminnan aloittamisesta lukien. (22.12.1994/1318)

Päätökseen, jolla kassa on hyväksynyt tai hylännyt jäseneksi pääsyn tai erottanut jäsenensä, sovelletaan työttömyysturvalain 12 lukua muutoksenhausta. (27.11.2020/915)

Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan. (9.2.1990/99)

Työttömyyskassan hallintoelimiä ovat kassan kokous ja hallitus. Lisäksi kassalla voi olla valtuuskunta siten kuin 15 §:ssä säädetään.

Työttömyyskassan ylintä päätösvaltaa käyttää kassan kokous.

Kassan kokous on jäsenten kokous tai milloin säännöissä niin määrätään edustajiston kokous.

Kassan kokouksessa kullakin läsnä olevalla jäsenellä tai edustajiston jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Kassan kokoukseen saa osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Edellytyksenä menettelyn käyttämiselle on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää tavallisessa kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Tällaisesta osallistumismahdollisuudesta, sen käyttämisen edellytyksistä ja menettelystä on mainittava kokouskutsussa.

Työttömyyskassan varsinainen kokous on pidettävä säännöissä määrätyin välein vähintään joka viides vuosi.

Varsinaisessa kokouksessa on:

Muita kuin edellä mainittuja asioita ei saa ottaa kokouksessa lopullisesti päätettäviksi.

Kassan kokouksessa kukaan ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa päätöksen tekemiseen tilinpäätöksen vahvistamisesta tai vastuuvapauden myöntämisestä eikä niiden tilintarkastajien valitsemiseen, joiden tehtävänä on tilintarkastuksen suorittaminen hänen toimikaudeltaan.

Kassan ylimääräinen kokous on pidettävä:

Jos kassan hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy kutsumasta jäseniä kokoukseen, on valvontaviranomaisen toimitettava kutsu.

Kokouskutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat. Muita kuin kokouskutsussa mainittuja asioita ei kokouksessa saa ottaa lopullisesti päätettäviksi.

Työttömyyskassalla tulee olla hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Hallituksen jäsenistä vähintään kahden kolmasosan on oltava kassan jäseniä. Vastuunalainen toimihenkilö tai muu kassan palveluksessa oleva henkilö ei voi toimia hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä.

Hallituksen jäsenen ja kassan vastuunalaisen toimihenkilön on oltava hyvämaineisia. Kassan johdolla on oltava sellainen työttömyysvakuutustoiminnan tuntemus kuin kassan toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tai kassan palveluksessa on oltava riittävän päteviä ja kokeneita asiantuntijoita. Hallituksessa on oltava myös sijoitustoiminnan tuntemusta siten kuin kassan toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tai kassan palveluksessa on oltava riittävän päteviä ja kokeneita asiantuntijoita.

Vajaavaltainen, konkurssissa oleva tai liiketoimintakieltoon määrätty ei voi olla hallituksen jäsen eikä vastuunalainen toimihenkilö.

Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä ja vastuunalaisella toimihenkilöllä on oltava asuinpaikka ETA-valtiossa.

Mitä tässä säädetään hallituksen jäsenestä ja vastuunalaisesta toimihenkilöstä, sovelletaan myös hallituksen varajäseneen vastuunalaisen toimihenkilön sijaiseen.

Työttömyyskassan hallitus huolehtii kassan hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä edustaa kassaa. Lisäksi hallitus valitsee kassan vastuunalaisen toimihenkilön.

Kassan säännöissä voidaan määrätä, saadaanko ja miten laajalti hallituksen tehtäviä antaa yhdelle tai useammalle hallituksen jäsenelle taikka hallitukseen kuulumattomalle kassan palveluksessa olevalle muulle toimihenkilölle. Säännöillä ei voida siirtää 1 momentin, 12 a §:n, 13 §:n eikä 41 §:n 2 momentin mukaisia velvollisuuksia kassan toimihenkilöille.

Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

Haaste tai muu tiedoksianto katsotaan toimitetuksi kassalle, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle taikka henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa kassan nimi.

Työttömyyskassalla on oltava sen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä ja toimiva hallintojärjestelmä, jossa vastuualueet on määritelty. Työttömyyskassalla on oltava hallituksen hyväksymä jatkuvuussuunnitelma sekä kirjalliset toimintaperiaatteet kassan sisäisestä valvonnasta, riskienhallintajärjestelmästä, sisäisen tarkastuksen järjestämisestä, palkitsemisesta ja toimintojen ulkoistamisen järjestämisestä. Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä hallintojärjestelmästä, jatkuvuussuunnitelmasta ja kirjallisista toimintaperiaatteista.

Työttömyyskassan hallituksen on säännöllisesti arvioitava hallintojärjestelmää, jatkuvuussuunnitelmaa ja kirjallisia toimintaperiaatteita.

Työttömyyskassalla on oltava vastuunalainen toimihenkilö, joka hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Vastuunalaisen toimihenkilön on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi.

Vastuunalaisella toimihenkilöllä on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa, jollei hallitus päätä toisin.

Työttömyyskassan tilikautena on kalenterivuosi.

Hallituksen tulee kultakin tilikaudelta laatia tilinpäätös ja toimintakertomus sekä antaa ne tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen sitä kassan kokousta, jossa kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta on käsiteltävä. Hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys kassan ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

Työttömyyskassan kirjanpidossa on sen lisäksi, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) ja kirjanpitoasetuksessa (1339/1997) on säädetty, noudatettava Vakuutusvalvontaviraston antamia määräyksiä ja ohjeita. (3.11.2000/913)

Hallituksen jäsen ja kassan vastuunalainen toimihenkilö ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jonka he toimimalla vastoin lakia tai kassan sääntöjä tai Vakuutusvalvontaviraston antamia määräyksiä taikka muutoin tahallisesti tai tuottamuksellisesti ovat aiheuttaneet. Jos vahinkoon syypäitä on useampia, he ovat vastuussa myös toistensa puolesta.

Työttömyyskassan säännöissä voidaan määrätä, että kassan kokoukselle kuuluvia sekä hallituksen toiminnan valvomiseen liittyviä tehtäviä uskotaan kassan kokouksen valitsemalle valtuuskunnalle.

Hallituksen jäsen ei saa olla valtuuskunnan jäsen. Valtuuskunnan jäsenistä on voimassa, mitä hallituksen jäsenistä on säädetty.

Työttömyyskassan tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa (1141/2015) säädetään. (18.9.2015/1200)

Työttömyyskassan hallintoa ja tilejä tarkastamaan on kassan kokouksessa valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat. Tilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu, kunnes uusi vaali on toimitettu. (18.9.2015/1200)

Jos tilintarkastajan toimi tulee kesken toimikautta avoimeksi taikka jos tilintarkastaja menettää kelpoisuutensa sanottuun toimeen eikä varatilintarkastajaa ole, hallituksen on huolehdittava siitä, että uusi tilintarkastaja valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Tilintarkastajien on kultakin tilikaudelta annettava kassan kokoukselle tilintarkastuskertomus. Kertomus on annettava kassan hallitukselle neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen sitä kassan kokousta, jossa tilinpäätöksen vahvistamisesta on päätettävä.

Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausunto siitä, onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausuma tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä sekä toimintakertomuksiin sisältyvistä ehdotuksista kassan ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

Tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta on aiheuttanut kassalle. Jos tilintarkastajana on tilintarkastusyhteisö, vastaavat vahingosta yhteisö sekä se, jolla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta.

Jäsenmaksut on määrättävä siten, että niitä palkansaajakassassa yhdessä valtionosuuden, ansiopäivärahan saajan kotikunnan rahoitusosuuden ja Työllisyysrahaston osuuden kanssa ja yrittäjäkassassa yhdessä valtionosuuden ja ansiopäivärahan saajan kotikunnan rahoitusosuuden kanssa voidaan pitää riittävinä kassan sitoumusten täyttämiseen. Jäsenmaksut vahvistaa Finanssivalvonta kassan tekemän esityksen pohjalta ottaen huomioon, mitä 20 §:ssä säädetään tasoitusrahastosta ja 20 a §:ssä säädetään työttömyyskassan taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelmasta. (23.3.2023/388)

Jäsenmaksun vahvistamisen yleisistä perusteista säädetään tarkemmin asetuksella.

Jos kassa tarjoaa jäsenilleen työllisyyttä tukevia palveluja, palveluiden järjestäminen rahoitetaan työttömyyskassan omista varoista.

Työttömyyskassalla tulee olla tasoitusrahasto, johon vuotuinen ylijäämä siirretään.

Kassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi palkansaajia vakuuttavan työttömyyskassan tasoitusrahastossa tulee olla vähintään vuoden kassan omalla vastuulla olevaa etuusmenoa, hallintokulua ja jäsenten työllisyyden tukemisesta aiheutuvaa kustannusta vastaava määrä, ja yrittäjiä vakuuttavan työttömyyskassan tasoitusrahastossa tulee olla vähintään kahden ja puolen vuoden kassan omalla vastuulla olevaa etuusmenoa, hallintokulua ja jäsenten työllisyyden tukemisesta aiheutuvaa kustannusta vastaava määrä. (28.6.2024/421)

Taloudellisista suhdanteista johtuvien jäsenmaksuvaihteluiden tasaamiseksi palkansaajia vakuuttava työttömyyskassa voi lisäksi kerätä tasoitusrahastoa enintään neljän vuoden kassan omalla vastuulla olevaa etuusmenoa, hallintokuluja ja jäsenten työllisyyden tukemisesta aiheutuvaa kustannusta vastaavan määrän, ja yrittäjiä vakuuttava työttömyyskassa enintään seitsemän vuoden kassan omalla vastuulla olevaa etuusmenoa, hallintokulua ja jäsenten työllisyyden tukemisesta aiheutuvaa kustannusta vastaavan määrän. (28.6.2024/421)

Tasoitusrahastosta säädetään erikseen asetuksella.

Jos työttömyyskassan jäsenmaksu nousisi kohtuuttomasti kuluvalle tilivuodelle vahvistettuun jäsenmaksuun nähden, Finanssivalvonta voi vahvistaa työttömyyskassan jäsenmaksun poiketen siitä, mitä 19 §:ssä säädetään jäsenmaksun määräytymisestä ja 20 §:ssä tasoitusrahastosta edellyttäen, että työttömyyskassa jäsenmaksuesityksen yhteydessä toimittaa Finanssivalvonnan hyväksyttäväksi työttömyyskassan taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelman. Tervehdyttämissuunnitelmassa on osoitettava, että työttömyyskassan tasoitusrahasto jäsenmaksutuottoa lisäämällä tai muulla keinoin kolmen vuoden kuluessa sen vuoden alusta lukien, jolle jäsenmaksu vahvistetaan, saavuttaa tasoitusrahaston vähimmäistason.

Finanssivalvonta antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetun suunnitelman laatimisesta ja toimittamisesta.

Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi toimii keskinäisen vastuun pohjalta työttömyyskassojen tukikassa, johon kaikki palkansaajakassat kuuluvat. Kassat suorittavat jäsenmaksuna tukikassalle Vakuutusvalvontaviraston vahvistaman määrän jäsentä kohti vuodessa siten, että tukikassan varat riittävät 22 §:n 2 momentin mukaiseen tasoitukseen. Tukikassan jäsenmaksu voidaan vahvistaa enintään kymmenesosaksi kassojen jäsenten keskimääräisestä jäsenmaksusta ja se on vahvistettava enimmäismääräiseksi aina, milloin valtion 22 §:n mukaista lisäosuutta joudutaan käyttämään tai ilmeinen vaara siihen on olemassa. (3.11.2000/913)

Työttömyyskassojen tukikassan sääntöjen hyväksymisestä sekä hallinnosta ja valvonnasta on voimassa, mitä työttömyyskassoista on tässä laissa säädetty.

Tukikassasta säädetään erikseen asetuksella.

Jos työttömyyskassan tilinpäätös osoittaa vajausta, käytetään sen täyttämiseen tasoitusrahastosta enintään 50 prosenttia.

Jos tilinpäätös osoittaa 1 momentissa tarkoitetun tasoitusrahaston enimmäiskäytön jälkeen edelleen vajausta, saadaan palkansaajakassan vajaus täyttää 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun tukikassan varoista. Tukikassan varoja voidaan yhden kalenterivuoden aikana käyttää enintään puolet niiden määrästä kassojen vajausten suhteessa. (22.12.1994/1318)

Jos palkansaajakassan vajausta ei voida täyttää 1 ja 2 momentissa mainitulla tavalla, vajaus täytetään valtion varoista kassalle myönnettävällä lisäosuudella. (22.12.1994/1318)

Yrittäjäkassan vajaus, jota ei voida täyttää 1 momentissa mainitulla tavalla, siirretään kassan seuraavan vuoden tilinpäätökseen täytettäväksi kassan varoista. (22.12.1994/1318)

Työttömyyskassan varoja ei saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin työttömyyskassan maksettavaksi säädettyjen etuuksien, jäsenten työllisyyden tukemisesta aiheutuvien kustannusten sekä kassan tarpeellisten hallintokulujen suorittamiseen.

Työttömyyskassan varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti siten, että työttömyyskassan maksuvalmius on turvattu.

Työttömyyskassan hallituksen on laadittava työttömyyskassalle 1 momentissa tarkoitettujen varojen sijoittamista koskeva sijoitussuunnitelma.

Sijoitussuunnitelman tulee olla työttömyyskassan sijoitustoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä. Tarkemmat määräykset sijoitussuunnitelmasta antaa Finanssivalvonta.

23 b § oli väliaikaisesti voimassa 30.10.2020–31.12.2021 L:lla 723/2020.

Kun työttömyyskassan säännöt on vahvistettu, on kassalla siltä ajalta, jona sen jäsenmäärä on vähintään 8 000, oikeus saada valtionosuus ja työttömyysvakuutusrahaston osuus siten kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) säädetään. Jäsenmäärän ollessa alle 8 000 alennetaan osuuksia suhteessa jäsenmäärään.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisistä syistä hyväksyä 1 momentissa säädetyn jäsenmäärää koskevan edellytyksen estämättä työttömyyskassalle oikeuden täysiin osuuksiin. (27.11.2020/915)

Valtionosuutena maksetaan yrittäjäkassan työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:n nojalla maksamista päivärahoista kustakin ansiopäivärahasta työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa vastaava määrä siihen saakka, kunnes henkilölle on tullut maksetuksi työttömyyspäivärahaa yhteensä 100 päivältä. Tämän jälkeen valtionosuutena maksetaan peruspäivärahaa vastaava määrä vähennettynä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetulla ansiopäivärahan saajan kotikunnan rahoitusosuudella. (28.12.2023/1305)

Jos ansiopäiväraha maksetaan työttömyysturvalain 4 luvun mukaisesti soviteltuna tai vähennettynä, valtionosuus ja ansiopäivärahan saajan kotikunnan rahoitusosuus lasketaan niin, että ne vastaavat peruspäivärahan suhteellista osuutta kustakin täydestä työttömyysturvalain 6 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvästä ansiopäivärahasta. Lomautusajalta ja työnteon keskeytysajalta työttömyysturvalain 2 luvun 7 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdan nojalla maksettuihin ansiopäivärahoihin ei kuitenkaan makseta valtionosuutta tai ansiopäivärahan saajan kotikunnan rahoitusosuutta.

Yrittäjäkassan työttömyysturvalain 5 luvun 10 a §:n 1 momentin nojalla maksamien päivärahojen rahoitukseen sovelletaan, mitä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:ssä säädetään ansiopäivärahojen rahoituksesta.

Ansiopäivärahan saajan kotikunnan rahoitusosuuden perinnästä ja kotikunnan rahoitusosuuden tilittämisestä Työllisyysrahastolle säädetään työttömyysturvalaissa.

Valtionosuutena ja ansiopäivärahan saajan kotikunnan rahoitusosuutena maksetaan palkansaajakassan työttömyysturvalain 5 luvun 10 §:n 2 momentin nojalla maksamista työttömyyspäivärahoista tämän lain 25 §:n 1 ja 2 momentissa määritelty osuus. (23.3.2023/388)

Palkansaajakassan osuus on 5,5 prosenttia kustakin työttömyyspäivärahasta, jollei 1 momentista muuta johdu.

Se yrittäjäkassa, jonka jäsenenä etuuden saaja on viimeksi täyttänyt työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:ssä tarkoitetun työssäoloehdon, rahoittaa kunkin maksetun työttömyyspäivärahan sekä 1 ja 2 momentin mukaisten määrien erotuksen.

25 b § oli väliaikaisesti voimassa 15.4.2020–31.12.2020 L:lla 216/2020.

25 c § oli väliaikaisesti voimassa 30.10.2020–31.12.2021 L:lla 723/2020.

Hallintokuluihin kohdistuvana valtion osuutena ja Työllisyysrahaston osuutena maksetaan:

(30.5.2024/279)

Työttömyysvakuutusrahaston osuutena suoritetaan palkansaajakassoille lisäksi 2 euroa jokaista ansiopäivärahapäätöstä kohden.

Hallintokuluihin kohdistuvat osuudet eivät yhteensä kuitenkaan saa olla enempää kuin neljä viidesosaa kassan maksamista kohtuullisista hallintokuluista.

26 a § oli väliaikaisesti voimassa 30.10.2020–31.12.2021 L:lla 723/2020.

Perusosan rahoitukseen tarvittava osuus, Työllisyysrahaston osuus ja hallintokuluihin kohdistuvat osuudet maksetaan kultakin kalenterivuodelta. Päätökset rahoitusosuuksien maksamisesta tekee sosiaali- ja terveysministeriö. Rahoitusosuudet työttömyyskassoille maksaa Työllisyysrahasto, jolle valtio maksaa valtionosuuden hallintokuluosuuksineen ja jolle Kansaneläkelaitos tilittää kuntien rahoitusosuuden.

Työllisyysrahasto suorittaa työttömyyskassalle sen hakemuksesta perusosan rahoitukseen tarvittavan osuuden ja Työllisyysrahaston osuuden ennakkoa siten, että ennakkojen määrä vastaa valtion, kuntien ja Työllisyysrahaston sinä vuonna suoritettavaksi arvioitua määrää. Valtion on suoritettava Työllisyysrahastolle ennakkoa työttömyyskassoille maksettaviin valtionosuuden ennakoihin. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset Työllisyysrahastolle suoritettavista valtionosuuden ennakoista.

Työllisyysrahasto suorittaa palkansaajakassalle yrittäjäkassan 25 a §:n 3 momentissa säädetyn mukaan rahoittamaa osuutta vastaavan määrän ja perii vastaavan määrän yrittäjäkassalta sosiaali- ja terveysministeriön vahvistettua rahoitusosuudet 1 momentissa säädetyn mukaisesti.

Selvityksestä, joka työttömyyskassan tulee antaa hakiessaan ennakkoa Työllisyysrahastolta, sekä selvityksestä, joka on annettava perusosan rahoitukseen tarvittavan osuuden, Työllisyysrahaston osuuden ja hallintokuluihin kohdistuvan osuuden määräämistä varten, säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Vakuutusvalvontavirasto pitää työttömyyskassarekisteriä.

Sen jälkeen, kun työttömyyskassan säännöt on vahvistettu, työttömyyskassa on viipymättä ilmoitettava rekisteriin merkittäväksi. Ilmoitus työttömyyskassarekisteriin on tehtävä Vakuutusvalvontaviraston vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Tämän ilmoituksen allekirjoittaa työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja.

Jos rekisteriin ilmoittaminen on tapahtunut säädetyllä tavalla, työttömyyskassan rekisteriin merkitseminen on viipymättä toimitettava. Työttömyyskassa on oikeustoimikelpoinen sen jälkeen, kun se on merkitty työttömyyskassarekisteriin.

Jos Vakuutusvalvontavirasto katsoo, ettei rekisteröimistä lain mukaan voida toimittaa, eikä rekisteröinnin estettä poisteta, on asiasta annettava perusteltu päätös. Päätöksen ohella on asiakirjat palautettava kassalle. (3.11.2000/913)

Kassan rekisteröiminen toimitetaan maksuttomasti.

Työttömyyskassarekisteriin on merkittävä:

Jos 40 §:ssä sanotuissa tiedoissa tapahtuu muutos, on siitä viipymättä tehtävä Vakuutusvalvontaviraston määräämällä tavalla ilmoitus työttömyyskassarekisteriin. Jos rekisteriin tehtävän muutoksen perusteena on Vakuutusvalvontaviraston vahvistama sääntöjen muutos, on Vakuutusvalvontaviraston viran puolesta merkittävä se rekisteriin ilman eri ilmoitusta. (3.11.2000/913)

Kun työttömyyskassan toiminta lakkaa, on ilmoittamisesta huolehtiminen sen velvollisuutena, joka siihen aikaan oli kassan hallituksen jäsenenä. Muun muutoksen ilmoittamisesta on velvollinen huolehtimaan jokainen, joka muutoksen jälkeen on hallituksen jäsenenä.

Jos kassa asetetaan konkurssitilaan taikka sen velkojille haetaan julkinen haaste, on tuomioistuimen viipymättä lähetettävä tieto julkisesta haasteesta Vakuutusvalvontavirastolle rekisteriin merkitsemistä varten. Konkurssista tehdyt merkinnät on poistettava, jos konkurssi on rauennut. (3.11.2000/913)

Jos on syytä otaksua työttömyyskassan joutuneen sellaiseen tilaan, ettei se kykene täyttämään sitoumuksiaan, kassan hallituksen tulee laatia viipymättä tilinpäätös ja toimintakertomus ja antaa ne tilintarkastajien tutkittavaksi. Tilintarkastajien tulee viipymättä antaa hallitukselle tilintarkastuskertomus. Jos tilintarkastus osoittaa kassan joutuneen edellä mainittuun tilaan, on hallituksen viipymättä kutsuttava kassan kokous koolle ja ilmoitettava asiasta Vakuutusvalvontavirastolle. Jollei hallitus toimita kutsua kassan kokoukseen tai ilmoita asiaa Vakuutusvalvontavirastolle, ovat laiminlyöntiin syyllistyneet hallituksen jäsenet vastuussa kaikesta siitä vahingosta, joka viivytyksen johdosta on syntynyt.

Jollei kassan hallitus ole laatinut 1 momentissa tarkoitettua tilinpäätöstä ja toimintakertomusta, vaikka on syytä otaksua, ettei kassa kykene täyttämään sitoumuksiaan, tulee Vakuutusvalvontaviraston määrätä hallitus viipymättä laatimaan tilinpäätös ja toimintakertomus ja antamaan ne tilintarkastajien tutkittavaksi. Jollei hallitus noudata kehotusta, on Vakuutusvalvontaviraston teetettävä tilinpäätös ja toimintakertomus ja muutoinkin meneteltävä niin kuin hallituksen olisi ollut meneteltävä. Hallituksen jäsenet ovat vastuussa kaikesta siitä vahingosta, joka on syntynyt sen johdosta, ettei Vakuutusvalvontaviraston kehotusta noudatettu.

Kun kassan kokouksessa tehdään päätös kassan selvitystilaan asettamisesta sen johdosta, ettei kassa kykene täyttämään sitoumuksiaan, on samalla valittava yksi tai useampi selvitysmies toimittamaan kassan selvitys. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä lisäksi yhden selvitysmiehen. Kullekin selvitysmiehelle on valittava varamies. Selvitysmiesten ja heidän varamiestensä tulee olla Suomen kansalaisia. Milloin erityistä syytä on, voidaan selvitysmiesten vaali siirtää kahden viikon kuluessa ilman eri kutsua pidettävään jatkokokoukseen. Samalla on päätettävä jatkokokouksen ajasta ja paikasta. Jollei selvitysmiestä ole valittu, tulee Vakuutusvalvontaviraston kutsua kassan kokous toimittamaan vaali.

Jos työttömyyskassa puretaan muulla kuin 1 momentissa mainitulla perusteella, viimeksi valittu hallitus suorittaa purkamisen käynnistämiseen liittyvät toimet. Muilta osin kassan purkamisessa noudatetaan selvitystilaa koskevia säännöksiä. (27.11.2020/915)

Kutsu kassan selvitystilaan asettamisesta päättävään kokoukseen on toimitettava kaikille kassan jäsenille viimeistään kahta viikkoa ennen kassan kokousta. Kutsussa on mainittava tiedot myös selvitystilaan asettamisen vaikutuksesta kassan jäsenten päivärahaoikeuteen. (27.11.2020/915)

Selvitysmiesten oikeuksista ja velvollisuuksista on, mikäli jäljempänä ei toisin säädetä, soveltuvin kohdin voimassa, mitä kassan hallituksesta on säädetty.

Työttömyyskassan joutumisesta selvitystilaan sekä selvitysmiesten asettamisesta ja kassan nimen kirjoittamisesta selvitystilan aikana on selvitysmiesten kahden viikon kuluessa tehtävä ilmoitus työttömyyskassarekisteriin. Jollei ilmoitusta tässä ajassa tehdä, ovat laiminlyöntiin syypäät vastuussa siitä vahingosta, joka viivytyksestä on aiheutunut.

Selvitystilassa olevan kassan nimeen on lisättävä sana "selvitystilassa".

Joka selvitystilan alkamisen jälkeen kirjoittaa kassan nimen ilman 1 momentissa mainittua lisäystä, vastaa, jollei asiakirjasta muutoin käy ilmi, että kassa on selvitystilassa, siten syntyneen sitoumuksen aiheuttamasta vahingosta. Sama koskee henkilöitä, jotka yhdessä mainituin tavoin kirjoittavat kassan nimen.

Kun selvitysmiehet on asetettu, kassan hallituksen tulee viipymättä laatia ja selvitysmiehille antaa tilinpäätös ja toimintakertomus siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ja toimintakertomusta ei vielä ole laadittu. Selvitysmiesten tulee toimittaa annettu tilinpäätös ja toimintakertomus heti tilintarkastajille.

Kun tilintarkastajat ovat antaneet tilintarkastuskertomuksensa, selvitysmiesten tulee esittää tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus viipymättä kassan kokoukselle siinä tarkoituksessa kuin 8 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa on sanottu.

Selvitysmiesten tulee viipymättä hankkia julkinen haaste kassan velkojille sekä, niin pian kuin se ilmeistä vahinkoa aiheuttamatta käy päinsä, muuttaa rahaksi kassan omaisuus.

Kultakin kalenterivuodelta selvitysmiesten on kolmen kuukauden kuluessa sen päättymisestä tehtävä tili toimestaan. Jollei selvitystä ole kahden vuoden kuluessa loppuun saatettu, on heidän samalla ilmoitettava, mistä syystä se on viivästynyt.

Työttömyyskassa ei saa selvitystilan aikana jatkaa 1 §:ssä mainitun toiminnan harjoittamista. Tämän estämättä se saa kuitenkin maksaa työttömyyspäivärahaa siltä osin kuin työttömyys kohdistuu selvitystilan alkamista edeltäneeseen aikaan sekä periä vastaavaan aikaan kohdistuvan jäsenmaksun.

Kassan ollessa selvitystilassa sen jäsenet voivat edellä 3 §:n 5 momentin estämättä olla jäsenenä myös toisessa kassassa.

Kun työttömyyskassan selvitys on saatettu päätökseen, tulee selvitysmiesten antaa kassan kokoukselle toimestaan tili. Kun tilinpäätös ja toimintakertomus on kassan kokouksessa vahvistettu, tehdään kassan kokouksessa päätös siitä, onko kassa purettava vai ei. Selvitysmiesten on ilmoitettava työttömyyskassarekisteriin kassan purkamisesta tai selvitystilan päättymisestä ja kassan toiminnan jatkamisesta.

Edellä 1 momentissa mainittu tilinpäätös ja toimintakertomus sekä sanotussa momentissa mainitun kassan kokouksen pöytäkirja on säilytettävä kymmenen vuoden ajan Vakuutusvalvontaviraston määräämällä tavalla. (3.11.2000/913)

Purkautuneen tai konkurssiin asetetun palkansaajakassan mahdolliset varat velkojen ja muiden sitoumusten täyttämisen jälkeen luovutetaan Työllisyysrahastolle. Työllisyysrahastolle luovutetut varat käytetään työttömyyskassojen ansioturvamenojen ansio-osan rahoittamiseen.

Selvitysmiesten antamaa kertomusta saa siihen tyytymätön moittia kassan kotipaikan alioikeudessa. Moitekanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun tili esitettiin kassan kokoukselle.

Kun työttömyyskassa on joutunut konkurssitilaan, tuomioistuimen tulee siitä ja paikalletulopäivästä viipymättä tehdä ilmoitus Vakuutusvalvontavirastolle. Tuomioistuimen tulee niin ikään, jos Vakuutusvalvontavirasto tekee siitä esityksen, määrätä uskotuksi mieheksi ja toimitsijamieheksi yksi valvontaviranomaisen ehdottama henkilö valittujen lisäksi. Heistä on voimassa, mitä uskotuista miehistä ja toimitsijamiehistä on konkurssia koskevassa lainsäädännössä säädetty.

Työttömyyskassa ( sulautuva kassa ) voi Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella tehdä sopimuksen sulautumisesta toiseen työttömyyskassaan ( vastaanottava kassa ) siten, että sulautuvan kassan varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle kassalle. (3.11.2000/913)

Sulautumista koskeva sopimus on kummankin kassan kokouksen hyväksyttävä. Päätös on sulautuvan kassan osalta pätevä vain, jos sitä on kannattanut äänten enemmistö, joka vaaditaan asetettaessa kassa selvitystilaan. Sulautumisesta voidaan päättää, vaikka sulautuva kassa on asetettu selvitystilaan.

Seuraavat asiakirjat on vähintään kahden viikon ajan ennen kassan kokousta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävinä sekä asetettava nähtäviksi kassan kokouksessa:

Mitä 53 §:ssä on sulautumisesta sanottu, on soveltuvin osin noudatettava myös sellaisesta sulautumisesta, jossa kaksi tai useampia työttömyyskassoja yhtyy perustamalla uuden työttömyyskassan.

Edellä 1 momentissa mainitussa tapauksessa sulautumissopimus korvaa perustamiskirjan. Sopimuksen tulee sisältää ehdotus uuden kassan säännöiksi.

Kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kassat ovat hyväksyneet sulautumista koskevan sopimuksen, niiden on haettava Vakuutusvalvontaviraston suostumus sopimukseen ja vahvistus sulautumisen vaatimalle kassan sääntöjen muutokselle sekä, jos kysymys on 54 §:ssä tarkoitetusta sulautumisesta, uuden kassan säännöille. (3.11.2000/913)

Sulautumista koskevasta hakemuksesta on Vakuutusvalvontaviraston, jollei se katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä, kuulutettava virallisessa lehdessä ja annettava siitä tieto sulautuvan kassan jäsenille säännöissä määrätyllä tavalla sekä kehotettava niitä, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne Vakuutusvalvontavirastolle sen määräämässä ajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta. (3.11.2000/913)

Vakuutusvalvontaviraston on annettava suostumuksensa, jollei 1 momentissa tarkoitettu toimenpide loukkaa kassan jäsenten tai vaaranna saamamiesten etua. (3.11.2000/913)

Jollei suostumusta ole määräajassa haettu tai jos se on evätty, on sulautuminen rauennut.

Kuukauden kuluessa siitä, kun Vakuutusvalvontavirasto on antanut suostumuksensa sulautumiseen ja 54 §:ssä tarkoitetussa sulautumisessa vahvistanut uuden kassan säännöt, kassojen on tehtävä tästä ilmoitus rekisteröimistä varten. Jollei ilmoitusta ole määräajassa tehty tai jos rekisteröiminen on evätty, on sulautuminen rauennut.

Sulautuminen katsotaan tapahtuneeksi, kun siitä on tehty merkintä työttömyyskassarekisteriin.

Työttömyyskassojen valvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Tässä laissa oleva viittaus Vakuutusvalvontavirastoon tarkoittaa viittausta Finanssivalvontaan.

Finanssivalvonnalla on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tietojen saantia koskevien rajoitusten estämättä saada sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Verohallitukselta ja Eläketurvakeskukselta maksutta tiedot, jotka ovat tarpeen väärinkäytösten selvittämiseksi tai lainsäädännön valmistelua ja seurantaa varten.

Finanssivalvonnalla on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tietojen saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta työttömyysturvalain 13 luvun 10 §:ssä tarkoitetun etuudensaajarekisterin ylläpitämiseksi työttömyyskassoilta ja työttömyyskassojen käyttämien maksatusjärjestelmien ylläpitäjiltä ylläpitoa varten välttämättömät tiedot, joita ovat:

Jos työttömyyskassa laiminlyö noudattaa, mitä sen velvollisuudeksi on tässä laissa, työttömyysturvalaissa tai muualla työttömyysturvaa koskevassa lainsäädännössä säädetty tai kassan säännöissä määrätty, Finanssivalvonta voi asettaa kassalle kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa laiminlyönti on korjattava.

Jos työttömyyskassa ei määräajassa noudata 1 momentissa tarkoitettua kehotusta ja laiminlyönti on olennainen, Finanssivalvonta voi 1 momentissa mainituissa tapauksissa toistaiseksi evätä kassalta valtionosuuden. Jos Finanssivalvonta on evännyt kassalta valtionosuuden, päätös koskee myös työttömyysvakuutusrahaston tukimaksua.

Finanssivalvonta voi määrätä työttömyyskassan purettavaksi, jos käy ilmeiseksi, ettei kassa kykene täyttämään sitoumuksiaan. Purkamisesta säädetään 11 luvussa.

Finanssivalvonnan toimivaltuuksista säädetään lisäksi Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008) .

Sen estämättä, mitä 24 §:ssä on säädetty, on työttömyyskassalla, jonka säännöt on vahvistettu ennen tämän lain voimaantuloa, oikeus saada täysi valtionosuus.

Kassojen, joiden säännöt on vahvistettu ennen tämän lain voimaantuloa, tulee säilyttääkseen oikeuden valtionosuuteen saattaa sääntönsä tämän lain vaatimuksia vastaaviksi viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985.

Tällä lailla kumotaan valtakunnallisista työttömyyskassoista 23 päivänä maaliskuuta 1934 annettu laki (125/34) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.