602/1984

Suomessa asuvalla työttömällä työnhakijalla, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon, on oikeus työttömyysturvaan tämän lain mukaisesti.

Työttömyysturvaan on oikeus lisäksi yritystoimintaa harjoittavalla henkilöllä tämän lain mukaisesti. Lain 13 §:n 2 momenttia, 16 §:n 1–7 momenttia, 17 §:n 1 momentin 1–3 kohtaa, 23 §:ää ja 26 §:n 2 momenttia ei kuitenkaan sovelleta yritystoimintaa harjoittavaan henkilöön. (22.12.1994/1317)

Jos työttömyyspäivärahaa koskevan asian yhteydessä tulee erikseen ratkaistavaksi, onko henkilöä pidettävä Suomessa asuvana, asia ratkaistaan sen mukaan kuin asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetussa laissa (1573/93) säädetään. Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätökseen saa hakea muutosta niin kuin mainitun lain 13 §:ssä säädetään. (30.12.1993/1582)

Yritystoimintaa harjoittavaksi henkilöksi katsotaan tässä laissa henkilö, joka päätointaan varten on yrittäjien eläkelain (468/69) tai maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) mukaisesti velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen, sekä näiden lisäksi henkilö,

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa.

Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa. Aviopuolisoita, jotka välien rikkoutumisen vuoksi asuvat pysyvästi erillään, ei pidetä puolisoina.

Työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi tai lieventämiseksi maksetaan työttömyyspäivärahaa.

Työttömyyspäiväraha maksetaan joko peruspäivärahana (perusturva) tai ansioon suhteutettuna päivärahana (ansioturva).

Työttömän työnhakijan yleisenä velvollisuutena on hakea aktiivisesti työtä ja koulutusta, tarvittaessa hakeutua ja osallistua työllistymistään edistäviin toimenpiteisiin sekä antaa työvoimatoimistolle ammatillista osaamistaan, työkokemustaan, koulutustaan ja työkykyään koskevat tiedot ja selvitykset. (21.12.2001/1430)

Työttömyysturvan toimeenpanoa johtaa, valvoo ja kehittää ylimpänä viranomaisena toimeentuloturvaan liittyvien asioiden osalta sosiaali- ja terveysministeriö sekä työvoimapoliittisten asioiden osalta työvoimaministeriö.

Työttömyysturvan hoitamisesta on lisäksi soveltuvin osin voimassa, jollei tässä laissa toisin säädetä, perusturvan osalta, mitä sairausvakuutuslaissa (364/63) on sairausvakuutuksen toimeenpanosta säädetty, ja ansioturvan osalta, mitä työttömyyskassalaissa (603/84) on säädetty.

Työvoimatoimikunta tai työvoimatoimisto antaa työttömyysturvan saamisen työvoima-poliittisista edellytyksistä, joista säädetään 4 ja 4 a §:ssä, 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja 2 momentissa sekä 5 a, 5 b, 7, 7 a, 8, 9, 9 a ja 9 b §:ssä, 10 §:n 2 momentissa sekä 11 ja 11 a §:ssä, kansaneläkelaitosta ja työttömyyskassaa sitovan lausunnon siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Työvoimatoimikunnan tai työvoimatoimiston tulee työttömyyskassan tai kansaneläkelaitoksen pyynnöstä täydentää lausuntoaan viipymättä. (21.12.2001/1430)

Sitovaa lausuntoa ei kuitenkaan anneta silloin, kun työntekijä on lomautettu määräajaksi 17 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja lomautus koskee vähintään kymmentä työntekijää. (22.12.1994/1317)

Työttömyyspäivärahaan on oikeus työvoimatoimistoon ilmoittautuneella, kokoaikatyötä hakevalla, työkykyisellä työttömällä henkilöllä, joka on työmarkkinoiden käytettävissä ja jolle ei ole voitu osoittaa työtä tai jota ei ole voitu osoittaa koulutukseen.

Työttömyysturvan saajan on säilyttääkseen oikeutensa työttömyysturvaan ilmoittauduttava työvoimatoimistolle sen määräämällä tavalla. (28.12.1990/1367)

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalla henkilöllä on oikeus työttömyyspäivärahaan, vaikka hän ei hae kokoaikatyötä. (28.6.1993/565)

Henkilöllä on oikeus työttömyyspäivärahaan tämän lain mukaisesti myös siltä ajalta, kun hän palkatta osallistuu yleishyödylliseen vapaaehtoistyöhön tai tavanomaiseen talkootyöhön.

Henkilöä, joka työskentelee palkatta yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa tai yritystoimintana, ei pidetä 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuna työttömänä. (26.1.2001/61)

Henkilöllä on oikeus työttömyyspäivärahaan tämän lain mukaisesti myös siltä ajalta, kun hän osallistuu kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) tarkoitettuun työtoimintaan. (2.3.2001/194)

Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä:

Henkilö ei ole 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla työmarkkinoiden käytettävissä, jos hän itse asettaa sellaisia rajoituksia, jotka estävät tarjotun työn vastaanottamisen työmarkkinoilla yleisesti sovellettavin ehdoin tai tarjottuun hänelle soveltuvaan koulutukseen osallistumisen, taikka joiden vuoksi hän on eronnut työstä tai koulutuksesta. Henkilölle on varattava kohtuullinen aika lastenhoidon, kulkemisen ja muiden vastaavien esteiden poistamiseen. Henkilö ei ole työmarkkinoiden käytettävissä sellaisena aikana, jona hän on ulkomaanmatkan, kertausharjoitusten, asevelvollisuuden, vapausrangaistuksen taikka sairaalassa tapahtuvan hoidon tai muun tähän verrattavan laitoshoidon taikka muun näihin rinnastettavan syyn johdosta estynyt ottamasta vastaan tarjottua työtä tai osallistumasta koulutukseen, vaikka hänelle ei ole tehty yksilöityä työtarjousta tai vaikka häntä ei ole osoitettu koulutukseen. Henkilön on katsottava olevan työmarkkinoiden käytettävissä sellaisen etukäteen työvoimatoimistolle ilmoittamansa, satunnaisen ja lyhyen ulkomaanmatkan ajalta, jonka aikana hän on tavoitettavissa ja kykenee kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta. (11.7.1997/680)

Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai kansaneläkelain (347/56) mukaista työkyvyttömyyseläkettä taikka täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta jonkin muun lain nojalla. Jos kuitenkin henkilö saa kansaneläkettä kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin perusteella, hänellä on oikeus työttömyyspäivärahaan edellyttäen, että hän muutoin täyttää tässä laissa työttömyyspäivärahan saamiselle asetetut edellytykset. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, vaikka etuutta ei ole hänelle myönnetty.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 3 ja 6 kohdassa, 2 ja 3 momentissa sekä 4 §:ssä säädetään työnhakijanaolosta ja työkykyisyydestä, työttömyyspäivärahaan oikeutetulle henkilölle maksetaan päivärahaa myös siltä työkyvyttömyysajalta, jolta henkilö ei saa sairausvakuutuslain 19 §:n 1 momentissa olevan rajoituksen vuoksi päivärahaa tai muuta vastaavaa lakisääteistä korvausta taikka työnantajalta sairausajan palkkaa. (12.7.1993/665)

Edellä 1 momentin 14 kohdassa tarkoitettu yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan enintään 24 kuukauden ajalle. Myyntivoittoa ei kuitenkaan jaksoteta, jos yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta tai jos yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 10 000 euroa. Taseen puuttuessa käytetään omaisuusluetteloa. (30.12.1999/1324)

6 momentti on kumottu L:lla 11.7.1997/680 .

Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan siltä ajalta, jona hän työllistyy yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Yrityksenä pidetään myös maatalousyritystä.

Henkilön, joka työttömänä aloittaa 1 a §:ssä mainitun yritystoiminnan tai oman työn, katsotaan työllistyvän 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.

Henkilön, joka on aikaisemmin työllistynyt päätoimisesti 1 a §:ssä mainitussa yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään, katsotaan työllistyvän 1 momentissa tarkoitetulla tavalla siihen ajankohtaan asti, jona hän on todistettavasti toiminnan kokonaan lopettanut. Yritystoiminnan tai oman työn todisteellisesti keskeydyttyä katsotaan henkilön työllistyvän, kunnes toiminta on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta henkilöön:

Henkilöllä, joka on katsottava päätoimiseksi opiskelijaksi, ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan myöskään opiskelun lomajaksoina.

Päätoimisena opiskeluna pidetään työttömän henkilön aloittamia ammatillisen oppilaitoksen tai kansanopiston päiväopetuksena järjestettäviä opintoja, lukio-opintoja sekä korkeakoulututkinnon suorittamiseen tähtäävää opiskelua. Henkilön työttömänä aloittamaa muuta opiskelua pidetään 1 momentissa tarkoitettuna päätoimisena opiskeluna, jos opintojen vaatima työmäärä, ottaen huomioon koulutus- tai opetussuunnitelman mukainen laajuus, opiskelun sitovuus, henkilön aikaisempi työssäolo ja aiemmin hankkima koulutus, on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle työmarkkinoilla yleisesti sovellettavin ehdoin. Koulutusta pidetään aina päätoimisena, jos koulutus- tai opetussuunnitelman edellyttämä työmäärä on keskimäärin vähintään 25 opetustuntia viikossa tai keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa kuukaudessa. Rajoitusta ei sovelleta, ellei 3 momentin säännöksistä muuta johdu:

(30.12.1999/1324)

Henkilön, joka on aiemmin opiskellut päätoimisesti, opiskelua pidetään päätoimisena siihen saakka, kun hän on todisteellisesti päättänyt opintonsa. Lukiossa tai peruskoulussa opiskelevaa pidetään aina päätoimisena opiskelijana lukuvuoden päättymiseen saakka. Rajoitusta ei sovelleta henkilöön, jonka aiemman, opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella on ilmeistä, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle, eikä korkeakouluopiskelijaan, joka on todisteellisesti keskeyttänyt opintonsa vähintään vuoden ajaksi.

Työriidan aikana työttömyyspäivärahaa ei saa suorittaa henkilölle:

Jos on epäselvää, onko henkilö työttömänä 1 momentissa tarkoitetusta syystä, kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan tulee ennen työttömyyspäivärahan maksamista pyytää asiasta lausunto 35 §:n 1 momentissa tarkoitetulta työttömyysturva-asiain neuvottelukunnalta. (8.11.1996/833)

Henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy vastaanottamasta työvoimaviranomaisen osoittamaa tai hänelle muuten yksilöidysti tarjottua lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta työtä, jota hänen työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana ja josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka tai, jollei työehtosopimusta ole, työpaikkakunnalla sellaisesta työstä maksettava käypä palkka, ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kahden kuukauden ajalta työstä kieltäytymisestä lukien. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, oikeus työttömyyspäivärahaan alkaa vastaavasti kuukauden kuluttua. (30.12.1997/1401)

Henkilö voi päivärahaoikeuttaan menettämättä kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä työstä, jota ei voida pitää hänen ammattitaitonsa huomioon ottaen hänelle sopivana. Ammattitaitoisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa työnhakijaa, jolla on joko ammatillinen koulutus sekä siihen liittyvä välttämätön työkokemus tai vastaavasti ammattitaidon saavuttamiseksi riittävän pitkä työkokemus kyseisellä työalalla.

Jos henkilö edellä 2 momentissa tarkoitetun kolmen kuukauden aikana tekee työsopimuksen ammattitaitonsa huomioon ottaen sopivasta työstä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluessa työsopimuksen tekemisestä, hänellä on päivärahaoikeuttaan menettämättä oikeus tänä aikana kieltäytyä sellaisesta työstä, joka olisi esteenä työsopimuksessa tarkoitetun työn vastaanottamiselle.

Jos henkilön työssäkäyntialueella ei työvoimaviranomaisen arvion mukaan ole kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana osoitettavissa hänen ammattitaitonsa huomioon ottaen hänelle sopivaa työtä eikä hän ole halukas ottamaan vastaan sellaista työtä muualta eikä myöskään työkykyynsä nähden sopivaa työtä työssäkäyntialueeltaan, katsotaan hänen kieltäytyneen työstä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Yksinäinen henkilö ei voi päivärahaoikeuttaan menettämättä kieltäytyä hänen työssäkäyntialueensa ulkopuolelta tarjotusta pysyväisluonteisesta toimeentulon turvaavasta kokoaikatyöstä, josta maksetaan 1 momentissa tarkoitettua palkkaa, jos uudella paikkakunnalla on kohtuullisin ehdoin saatavissa työttömälle sopiva asunto. Sama koskee perheellistä henkilöä, jonka perhesuhteet eivät estä muuttamista, jos uudella paikkakunnalla on kohtuullisin ehdoin saatavissa työttömälle ja hänen perheelleen sopiva asunto. Henkilö voi kuitenkin kieltäytyä työssäkäyntialueensa ulkopuolelta tarjotusta työstä, jos hänellä on siihen painava henkilökohtainen syy. Näiden asioiden selvittämisessä on asianomaista aina kuultava. (12.7.1993/665)

Henkilö voi päivärahaoikeuttaan menettämättä kieltäytyä vastaanottamasta työtä valtakunnan rajojen ulkopuolelta.

Mitä 6 momentissa säädetään, ei sovelleta henkilöön sellaisessa toisessa valtiossa, jossa hän hakee työtä, jos hänelle maksetaan tältä ajalta työttömyyspäivärahaa Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen perusteella. (11.7.1997/680)

Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä vastaanottamasta hänelle tarjottua osa-aikatyötä silloin, kun työstä maksettava palkka ja hänelle mahdollisesti maksettava työttömyyspäiväraha työmatka- ja muiden työn vastaanottamisen aiheuttamien kustannusten vähentämisen jälkeen jää pienemmäksi kuin hänelle maksettava työttömyyspäiväraha. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työaika on enintään 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. (11.7.1997/680)

2 momentti on kumottu L:lla 11.7.1997/680 .

Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä ottamasta vastaan työtä työssäkäyntialueensa ulkopuolelta, jos sitä hänen kielitaitonsa huomioon ottaen on pidettävä kohtuuttomana.

Henkilö voi kieltäytyä tarjotusta työstä työttömyyspäivärahaoikeutta menettämättä myös muusta kuin edellä 1–3 momentissa tarkoitetuista syistä, jos se on pätevyydeltään verrattavissa näihin.

Henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy menemästä tai omalla menettelyllään aiheuttaa, ettei tule valituksi sellaiseen työvoimaviranomaisen osoittamaan hänelle soveltuvaan koulutukseen, jonka aikana hänen ja hänen huollettaviensa toimeentulo on turvattu sen tasoisesti kuin työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa säädetään, tai joka aloitettuaan koulutuksen ilman pätevää syytä on eronnut tai omasta syystään erotettu tällaisesta koulutuksesta, ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kahden kuukauden ajalta koulutuksesta kieltäytymisestä, valitsematta jäämisestä, eroamisesta tai erottamisesta lukien. Tällaisena koulutuksena pidetään alle 20-vuotiaiden osalta ammatillista koulutusta, jossa oppilas saa koulutuksessa oleville kuuluvat kohtuulliset sosiaaliset edut. (30.12.1997/1401)

Mitä 7 §:n 6 ja 7 momentissa säädetään velvollisuudesta ottaa vastaan työtä, sovelletaan 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen, joka järjestetään valtakunnan rajojen ulkopuolella. (11.7.1997/680)

Henkilö, joka ilman pätevää syytä on eronnut työstään tai joka on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kolmen kuukauden ajalta. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, hän ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kuukauden ajalta. Jos henkilö on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsopimusta ole syntynyt, ei hänellä ole oikeutta työttömyyspäivärahaan kahden kuukauden ajalta. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, hän ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kuukauden ajalta. Aika lasketaan siitä päivästä, jona henkilö on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsopimusta ole syntynyt, tai jona työsuhde on päättynyt.

Henkilö, joka ilman pätevää syytä toistuvasti kieltäytyy työvoimaviranomaisen tarjoamista työkyvyn tai työkunnon selvittämiseen pyrkivistä toimenpiteistä taikka työvoimaviranomaisen tarjoamasta työvoimapalvelulain (1005/1993) 10 c §:ssä tarkoitettuun työnhakusuunnitelmaansa sisältyvästä työelämävalmennuksesta tai työkokeilusta työpaikalla taikka kohtuulliseksi katsottavasta niihin rinnastettavasta työllistymistä edistävästä toimenpiteestä tai keskeyttää tällaisen toimenpiteen, ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kahden kuukauden ajalta. Aika lasketaan siitä päivästä, jona kieltäytyminen tai keskeyttäminen on tapahtunut.

Jos työntekijä, jonka työsopimus on irtisanottu työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tai merimieslain (423/1978) 39 §:ssä tarkoitetulla perusteella taikka jonka työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tai merimieslain 49 §:ssä tarkoitetulla tavalla, on todisteellisesti riitauttanut irtisanomisen irtisanomisajan kuluessa tai purkamisen kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työntekijän tätä menettelyä ole pidettävä ilmeisen aiheettomana, ei ennen asiassa tehtyä lopullista ratkaisua voida katsoa, että hän olisi 1 momentissa tarkoitetulla tavalla itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen. Jos työsuhteen on katsottava asiassa annetun lainvoimaisen tuomion tai muun lopullisena pidettävän ratkaisun jälkeen päättyneen työntekijästä johtuneesta syystä, sovelletaan 1 momentissa tarkoitetulta ajalta aiheettomasti maksetun työttömyyspäivärahan takaisinperintään 31 §:n säännöksiä.

Henkilö, joka kieltäytyy osallistumasta työvoimapalvelulaissa tarkoitetun työnhakusuunnitelman laatimiseen, ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kahden kuukauden ajalta kieltäytymisestä lukien. Henkilö, joka ilman pätevää syytä olennaisesti laiminlyö toteuttaa työnhakusuunnitelmaansa työvoimapalvelulain 10 e §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kahden kuukauden ajalta. Aika lasketaan siitä päivästä, jona työvoimaviranomainen on laiminlyönnin todennut.

Henkilöllä, joka on ollut välittömästi työvoimatoimistoon ilmoittautumista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa eikä voi esittää hyväksyttävää syytä poissaololleen, ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan kahden kuukauden ajalta työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien. Henkilön katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut 16 §:n 2 momentissa tarkoitetussa työssä tai työllistynyt yritystoiminnassa taikka ollut työnhakijana työvoimatoimistossa.

Henkilöllä on pätevä syy erota työstä työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. (26.1.2001/61)

Jos henkilö on ottanut vastaan sellaista työtä, jota ei voida pitää hänen ammattitaitonsa huomioon ottaen hänelle sopivana, hänellä on pätevä syy erota sanotusta työstä sinä aikana, jona hän olisi ollut oikeutettu päivärahaoikeuttaan menettämättä kieltäytymään ottamasta vastaan sanottua työtä.

Henkilöllä on oikeus erota työstä päivärahaoikeuttaan menettämättä myös muusta kuin edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta syystä, jos se on pätevyydeltään verrattavissa näihin.

Henkilöllä on pätevä syy olla toteuttamatta työnhakusuunnitelmaansa siltä osin kuin hänellä olisi oikeus kieltäytyä ottamasta vastaan vastaavaa työvoimaviranomaisen tarjoamaa työtä, koulutusta tai työllistymistään edistävää toimenpidettä 7, 7 a ja 8 §:n sekä 9 §:n 2 momentin nojalla.

Tämän lain tarkoittamana työssäkäyntialueena pidetään, jollei erityisistä syistä muuta johdu, henkilön asuinpaikkakuntaa sekä paikkakuntia, joilla henkilön asuinpaikkakunnalta yleisesti käydään työssä tai joissa henkilön asuinpaikkakunnalta tavanomainen päivittäinen työssäkäynti on vastaavassa ajassa ja vastaavin kustannuksin mahdollista. Työministeriö vahvistaa vuosittain työvoimatoimikuntien valmistelun pohjalta yhtenäisen käytännön aikaansaamiseksi määräykset tämän lain mukaisista työssäkäyntialueista. (30.12.1999/1324)

Edellä 7 §:n 4 ja 5 momentin soveltaminen edellyttää, että työssäkäyntialueen ulkopuolella olevaan työpaikkaan ei ole sopivaa työvoimaa saatavissa siltä työssäkäyntialueelta, jolla avoin työpaikka sijaitsee. (28.12.1990/1367)

Jos henkilö toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäytyy vastaanottamasta 7 §:ssä tarkoitettua työtä tai menemästä 8 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen tai hänen tätä vastaavasta menettelystään muutoin voidaan päätellä, ettei hän halua ottaa vastaan hänelle sopivaksi katsottavaa työtä tai osallistua hänelle soveltuvaan koulutukseen, hänellä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on ollut työssä tai 8 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa vähintään kolme kuukautta.

Laskettaessa 7, 8, 9 ja 11 §:ssä tarkoitettuja määräaikoja katsotaan kuukauteen sisältyvän 30 päivää.

Työttömyyspäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa yhteensä seitsemää täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan kerran 26 §:ssä tarkoitettua työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa kohti. Omavastuupäiviksi ei voida lukea niitä päiviä, joilta henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun päivärahaan 17 §:n 2 ja 3 momentissa säädettyjen työaikarajojen ylittymisen vuoksi.

Omavastuuaikaan luetaan ne päivät, jotka henkilö välittömästi työttömyyden alkamisen jälkeen on ollut työkyvytön saamatta siltä ajalta sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai muuta vastaavaa lakisääteistä korvausta taikka työnantajalta sairausajan palkkaa.

Jos henkilön työnteon estymisen syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, on henkilöllä 1 ja 2 momentista huolimatta oikeus päivärahaan, jos hän muutoin täyttää sen saamisen edellytykset. (26.1.2001/61)

Peruspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka täyttää 2 luvun mukaiset työttömyysturvan saamisen yleiset edellytykset ja työssäoloehdon.

Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 24 lähinnä edellisen kuukauden aikana ( tarkastelujakso ) ollut 43 kalenteriviikkoa sellaisessa työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut vähintään 18 tuntia tai jonka työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana ollut keskimäärin vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka työehtosopimuksen mukainen tai, jollei alalla ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkka vastaa vähintään peruspäivärahan 40-kertaista määrää kuukaudessa. Työssäoloehdon täyttymisessä voidaan henkilön pyynnöstä ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin viikolle. Työ voidaan lukea työssäoloehtoon vain kerran. Työssäoloehdon täyttymisessä otetaan huomioon työ, jota henkilö on tehnyt täytettyään 16 vuotta. Lisäksi työssäoloehtoon sovelletaan, mitä 16 §:n 3–5 momentissa säädetään. Tässä momentissa tarkoitettuun työssäoloaikaan luetaan puolet työstä, jonka palkkakustannuksiin työnantaja on saanut työmarkkinatuesta annetun lain 2 §:n 2 momentissa ja 2 a luvussa tarkoitettua tukea. (22.2.2002/137)

Edellä 1 a §:ssä tarkoitetun yritystoimintaa harjoittavan henkilön työssäoloehto täyttyy, kun henkilö 48:n lähinnä edellisen kuukauden aikana on työskennellyt yhteensä 24 kuukautta yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista. Työssäoloehtoon voidaan lukea myös lähinnä 24 edellisen kuukauden aikana tehty 2 momentissa tarkoitettu työssäoloehdon täyttävä työ. Lisäksi työssäoloehtoon sovelletaan, mitä 16 a §:n 4 ja 5 momentissa säädetään. Asetuksella voidaan tarkemmin säätää työssäoloehdon täyttävän yritystoiminnan laajuudesta. (22.12.1994/1317)

Peruspäivärahaan sovelletaan lisäksi, mitä 16 §:n 7 ja 8 momentissa säädetään. (22.12.1994/1317)

Peruspäivärahaa ei makseta henkilölle siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus saada ansioon suhteutettua päivärahaa.

Ansioon suhteutettuun päivärahaan on oikeus työttömyyskassan jäsenellä ( vakuutettu ), joka on ollut vakuutettuna vähintään 10 edellistä kuukautta ja joka palkansaajakassassa vakuutettuna ollessaan on täyttänyt työssäoloehdon. (6.9.1996/666)

Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 24 lähinnä edellisen kuukauden aikana ( tarkastelujakso ) ollut 43 kalenteriviikkoa sellaisessa vakuutuksenalaisessa työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut vähintään 18 tuntia tai jonka työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana ollut keskimäärin vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka työehtosopimuksen mukainen tai, jollei alalla ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkka vastaa vähintään peruspäivärahan 40-kertaista määrää kuukaudessa. Työssäoloehdon täyttymisessä voidaan henkilön pyynnöstä ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin viikolle. Työ voidaan lukea työssäoloehtoon vain kerran. Tässä momentissa tarkoitettuun työssäoloaikaan luetaan puolet työstä, jonka palkkakustannuksiin työnantaja on saanut työmarkkinatuesta annetun lain 2 §:n 2 momentissa ja 2 a luvussa tarkoitettua tukea. (21.12.2001/1397)

Työaikajärjestelyiltään epätavallisilla työaloilla voidaan asetuksella tarkemmin säädetyillä edellytyksillä poiketa viikottaisesta työaikaedellytyksestä, jos henkilön voidaan hänen saamansa työansion perusteella katsoa saavan toimeentulonsa tästä työstä.

Jos henkilö on sairauden, laitoshoidon, asevelvollisuuden, opintojen, lapsen syntymän, lastenhoidon tai muun näihin verrattavan hyväksyttävän syyn johdosta estynyt olemasta työmarkkinoilla, voidaan 2 momentissa mainittua tarkastelujaksoa vastaavasti pidentää, kuitenkin enintään seitsemän vuotta. (6.9.1996/666)

Jos vakuutettu on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta tai työskennellyt 1 a §:ssä tarkoitettuna yrittäjänä yli 18 kuukautta, hänelle ei makseta palkansaajan ansioon suhteutettua päivärahaa, ennen kuin hän on täyttänyt poissaolon tai edellä mainitun työskentelyn jälkeen 1 momentissa tarkoitetun työssäoloehdon. Tällöin 24 kuukauden tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö on poissaolon tai työskentelyn jälkeen mennyt työhön. (22.12.1994/1317)

6 momentti on kumottu L:lla 6.9.1996/666 .

Jos Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen muussa valtiossa täytetyt vakuutus- tai työskentelykaudet on otettava huomioon määrättäessä oikeudesta ansioon suhteutettuun päivärahaan, luetaan tällaiset kaudet työssäoloehtoon, jos henkilö on työskennellyt Suomessa välittömästi ennen työttömyyttä vähintään neljä viikkoa tai jos työ on tarkoitettu kestämään neljä viikkoa, mutta se on päättynyt henkilöstä riippumattomasta syystä aikaisemmin. (28.6.1993/554)

Jos henkilölle on Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen perusteella maksettu päivärahaa siltä ajalta, jona hän on hakenut työtä muista valtioista, ja jos henkilö ei ole sopimuksen mukaista päivärahaoikeutta koskevan kolmen kuukauden enimmäisajan kuluessa palannut Suomeen, päivärahaa ei ryhdytä maksamaan uudelleen, jollei hän ole ollut Suomessa työssä tai 8 §:n mukaisessa koulutuksessa neljää viikkoa. (28.6.1993/554)

Ansioon suhteutettuun päivärahaan on oikeus 1 a §:ssä tarkoitetulla yritystoimintaa harjoittaneella henkilöllä, joka on työttömyyskassan jäsen ja joka on ollut vakuutettuna vähintään 24 edellistä kuukautta ja joka yrittäjäkassassa vakuutettuna ollessaan on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon.

Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö lähinnä edellisten 48 kuukauden aikana (tarkastelujakso) on työskennellyt yhteensä 24 kuukautta yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista. Asetuksella voidaan tarkemmin säätää työssäoloehdon täyttävän yritystoiminnan laajuudesta.

Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, yrittäjän työssäoloehtoon voidaan lukea myös enintään kuusi kuukautta 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua palkansaajakassan jäsenenä hankittua työssäoloehtoa ja vakuutusehtoa, jos palkansaajakassan jäsen kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkansaajakassasta eroamisesta liittyy yrittäjäkassaan.

Jos henkilö on sairauden, laitoshoidon, asevelvollisuuden, opintojen, lapsen syntymän, lastenhoidon tai muun näihin verrattavan hyväksyttävän syyn johdosta estynyt olemasta työmarkkinoilla, voidaan 2 momentissa mainittua tarkastelujaksoa vastaavasti pidentää, kuitenkin enintään seitsemän vuotta. (6.9.1996/666)

Jos vakuutettu on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli vuoden, hänelle ei makseta yrittäjän ansioon suhteutettua päivärahaa, ennen kuin hän on täyttänyt poissaolon jälkeen 2 momentissa tarkoitetun työssäoloehdon. Tällöin 48 kuukauden tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö on poissaolon jälkeen aloittanut yritystoiminnan.

Suomessa asuvalla työntekijällä, joka tekee merimieslaissa (423/1978) tarkoitettua työtä ulkomaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa, on oikeus ansioon suhteutettuun työttömyyspäivärahaan tämän lain palkansaajaa koskevien säännösten mukaisesti, jos työttömyyskassa, jonka jäsen hän on, on sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamin ehdoin ja perustein järjestänyt lisävakuutuksen. Lisävakuutuksen rahoitukseen sovelletaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 2 luvun valtionosuutta koskevia säännöksiä. Muilta osin lisävakuutuksen rahoituksesta vastaa asianomainen työttömyyskassa.

Sen estämättä, mitä lain 23 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä säädetään, sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus vahvistaa edellä 1 momentissa tarkoitettuna lisävakuutuksena maksettavan etuuden suuruus ja määräytymisperusteet. Täysi määrä ei kuitenkaan saa olla suurempi, mitä laissa säädetään ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan suuruudesta.

Soviteltuun työttömyyspäivärahaan on oikeus tämän lain 1 ja 2 §:ssä sekä 2–6 luvussa säädetyin edellytyksin henkilöllä,

Henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan, jos hänen työaikansa 1 momentin 1 ja 8 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa viikon tarkastelujakson aikana ja 1 momentin 2–5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. (26.1.2001/61)

Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos hänen työsopimuksen mukainen säännöllinen työaikansa 1 momentin 1–5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta tasoittumisjakson aikana. (6.9.1996/666)

Soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan siten, että päiväraha ja 50 prosenttia saadusta tulosta voivat kuukaudessa tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana ( sovittelujakso ) yhteensä nousta määrään, joka päivärahana muutoin olisi voitu maksaa. (6.9.1996/666)

Ansioon suhteutettua päivärahaa voidaan maksaa niin paljon, että se mahdollisine lapsikorotuksineen ja työstä saatu tulo sovittelujakson aikana yhteensä ovat enintään 90 prosenttia ansioon suhteutetun päivärahan perusteena olevasta palkasta, kuitenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada peruspäivärahana. (28.6.1994/586)

Sovittelujaksona päivärahaa määrättäessä voidaan pitää 1 momentissa tarkoitettua lyhyempää aikaa, jos henkilö vastaanottaa 17 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun työn, joka sijoittuu kahdelle eri sovittelujaksolle. Lyhyempää sovittelujaksoa käytettäessä on sovittelujakson ajalta työstä saatu tulo muutettava laskennalliseksi työtuloksi. Edellä 17 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta työstä saatu tulo otetaan sovittelussa huomioon, vaikka henkilö ei ole ollut työnhakijana siten kuin 4 §:ssä säädetään. (28.6.1994/586)

Sovittelujaksona päivärahaa määrättäessä voidaan 17 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetun muutoksen alkaessa tai päättyessä pitää myös 1 momentissa tarkoitettua lyhyempää aikaa, mikäli muutos alkaa tai päättyy kesken kuukautta. Tällöin soviteltu päiväraha määrätään laskennallisen työtulon perusteella. (28.6.1994/586)

Laskennallinen työtulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo ajanjaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien lukumäärällä.

Työtuloksi katsotaan palkkatulo veronalaisine luontoisetuineen ja yritystoiminnan osalta myös verotuksessa todettu työtuloksi katsottu osa liike- ja ammattitulosta tai maatilataloudesta taikka muusta ansiotoiminnasta saadusta tulosta. Tuloksi voidaan kuitenkin vahvistaa työttömyyspäivärahan maksamisajankohdan tilannetta vastaava arvioitu tai muutoin todettavissa oleva rahamäärä. (13.7.2001/636)

Soviteltua päivärahaa maksetaan enintään 36 kuukaudelta. Soviteltua päivärahaa voidaan sanotun enimmäisajan jälkeenkin maksaa 17 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella.

Enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta, kun henkilö on työskennellyt yhdenjaksoisesti vähintään kuuden kuukauden ajan 17 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa kokoaikatyössä tai henkilö on enimmäisajan tultua täyteen työskennellyt 13 §:n 2 momentissa, 16 §:n 2 momentissa tai 16 a §:ssä edellytetyn määrän.

Laskettaessa 26 §:n mukaisia enimmäisaikoja otetaan soviteltuna työttömyyspäivärahana maksettu määrä huomioon muunnettuna täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi.

Henkilö voi sen jälkeen, kun 1 momentissa tarkoitettu työttömyyspäivärahan enimmäisaika on tullut täyteen, päivärahaoikeuttaan menettämättä irtisanoutua työstään.

Peruspäivärahan täysi määrä on 22,22 euroa päivältä. (21.12.2001/1397)

Peruspäivärahan määrä lasketaan ottaen huomioon, mitä 17–19 ja 27 §:ssä on säädetty. (30.12.1993/1541)

Ansioon suhteutettu päiväraha muodostuu täyden peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Ansio-osan suuruus on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 90-kertainen perusosa, on ansio-osa tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Ansioon suhteutetun päivärahan suuruus lapsikorotuksineen voi olla enintään 90 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen. (21.12.2001/1397)

Muunnettaessa kuukautta kohti laskettua palkkaa päiväpalkaksi tai päinvastoin katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 työpäivää.

Ansioon suhteutettu päiväraha lasketaan henkilön vakiintuneen palkan pohjalta työttömyyttä välittömästi edeltäneeltä ajanjaksolta, jona henkilö on täyttänyt 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun työssäoloehdon. Jos työ tai siitä saatava palkkatulo on ollut kausiluonteista tai epäsäännöllistä, lasketaan ansioon suhteutettu päiväraha vuositulon kuukautta kohti lasketusta määrästä. Kun 26 §:n 4 momentissa tarkoitettu työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajan laskeminen aloitetaan alusta, päivärahan perusteena oleva palkka määrätään uudelleen. Uusien tulotietojen perusteella määräytyvä työttömyyspäiväraha on kuitenkin vähintään peruspäivärahan suuruinen ja vähintään 80 prosenttia edellisestä työttömyyspäivärahasta, jota henkilölle on maksettu. Vertailu tehdään kuitenkin täysimääräiseen kokonaan työttömän päivärahaan. Vertailtaviin päivärahoihin ei lueta 24 §:ssä tarkoitettuja lapsikorotuksia. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan tai osa-aikaeläkettä saavan henkilön oikeus ansioon suhteutettuun päivärahaan määräytyy eläkkeen alkamishetkellä vallinneen tilanteen mukaisesti. Sama koskee henkilöä, joka on saanut osa-aikaeläkettä välittömästi ennen ansioon suhteutetun päivärahan saamista. Mitä edellä säädetään, koskee henkilöä, joka on ollut vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/95) 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla vuorotteluvapaalla tai saanut työllisyysasetuksen (130/93) 34 a §:ssä tarkoitettua osa-aikalisää. Asetuksella säädetään tarkemmin ansioon suhteutetun päivärahan perusteena olevan palkan määrittämisestä. (6.9.1996/666)

Jos henkilöllä on ollut sivutyö, siitä saatua palkkaa tai muuta tuloa ei oteta huomioon ansioon suhteutetun päivärahan suuruutta määriteltäessä. (30.12.1993/1537)

Yritystoimintaa harjoittaneen henkilön ansioon suhteutettu päiväraha lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä 23 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Päiväraha määrätään sen työtulon perusteella, jonka mukaan yritystoimintaa harjoittanut henkilö on yrittäjäkassassa vakuuttanut itsensä yhteensä enintään 24 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. Työtuloa ei kuitenkaan saa määrätä suuremmaksi kuin henkilön yrittäjien eläkelain tai maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vahvistettu työtulo mainittuna aikana tai työntekijäin eläkelain mukainen palkka keskimäärin mainittuna aikana on ollut. Jos työtuloa on edellä mainittuna aikana muutettu, saadaan päivärahan suuruuden perusteena oleva työtulo jakamalla vahvistettujen työtulojen yhteismäärä vastaavalla ajalla. Tällöin työtulon 20 prosenttia suurempaa korotusta ei kuitenkaan oteta huomioon. Asetuksella voidaan säätää tarkemmin ansioon suhteutetun päivärahan perusteena olevan työtulon määräämisestä.

Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 4,21 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 6,18 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 7,97 euroa.

Lain 22 ja 24 §:ssä säädettyjä rahamääriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

Peruspäivärahaa ja ansioon suhteutettua päivärahaa maksetaan yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä. Jos henkilö on täyttänyt 60 vuotta ennen sanotun enimmäisajan täyttymistä, päivärahaa maksetaan kuitenkin sen kalenterikuukauden loppuun, jona 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Edellä mainittuun enimmäismäärään luetaan myös sellaiset työttömyyspäivät, joilta henkilölle on maksettu työttömyysetuutta sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella on työttömyysturvaa koskeva sopimus. Työ-, omavastuu-, työttömyyspäiväraha- ja korvauspäivien lukumäärä kunakin kalenteriviikkona saa olla yhteensä enintään viisi. Viiden päivän enimmäismäärää laskettaessa korvauspäivinä pidetään myös niitä päiviä, joina henkilö saa työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista koulutustukea. (6.9.1996/666)

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty enimmäismäärästä, voidaan henkilölle, joka on täyttänyt 57 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä, maksaa peruspäivärahaa tai ansioon suhteutettua päivärahaa lisäksi enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta. (6.9.1996/666)

3 momentti on kumottu L:lla 6.9.1996/666 .

Edellä 1 momentissa tarkoitetun enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta, kun henkilö työttömyyspäivärahaoikeuden alkamisen jälkeen on täyttänyt 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun työssäoloehdon. Samoin menetellään, jos 1 a §:ssä tarkoitettu henkilö on täyttänyt 16 a §:n 2 momentissa tarkoitetun työssäoloehdon yhdenjaksoisesti. (6.9.1996/666)

Jos henkilö saa muuta kuin 5 §:ssä tarkoitettua lakisääteistä etuutta tai jos hän saa kansaneläkettä kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin perusteella, hänen täysimääräisen peruspäivärahansa määrää tai hänelle maksettavaa ansioon suhteutettua päivärahaa vähennetään etuuden määrällä. Tällöin ei kuitenkaan seuraavia eläkkeitä ja sosiaalietuuksia oteta huomioon: (27.2.1987/226)

Muutettaessa 1 momentissa tarkoitettua kuukautta kohti laskettua etuutta päiväetuudeksi tai päinvastoin katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 päivää.

Jos henkilö saa työnantajan järjestämää työntekijäin eläkelain vähimmäisehtoja parempaa lisäeläkettä, hänen täysimääräisen peruspäivärahansa määrää tai hänelle maksettavaa ansioon suhteutettua päivärahaa vähennetään eläkkeen määrällä.

Jos työttömyyspäivärahaan oikeutettu henkilö tai hänen puolisonsa saa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista lasten kotihoidon tukea, hänen täysimääräisen peruspäivärahansa määrää tai hänelle maksettavaa ansioon suhteutettua päivärahaa vähennetään etuuden määrällä. Puolison saamaa kotihoidon tukea ei vähennetä, jos puoliso itse hoitaa lasta eikä hänellä tämän johdosta ole oikeutta työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatuesta annetun lain mukaiseen työmarkkinatukeen. Mikäli molemmat puolisot ovat työttömänä saaden työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea, vähennys tehdään sen puolison etuuden määrästä, jolle kotihoidon tuki on myönnetty. (20.12.1996/1131)

Peruspäivärahaa haetaan kansaneläkelaitokselta. Kansaneläkelaitoksen tulee pyytää 3 §:n 3 momentin mukainen lausunto. (8.11.1996/833)

Jos hakemusta ei ilman kohtuutonta haittaa voida jättää kansaneläkelaitokselle, perusturvaa koskeva hakemus voidaan jättää siihen työvoimatoimistoon, jonka alueella henkilöllä on asunto ja koti. Työvoimatoimiston tulee tällöin toimittaa hakemus kansaneläkelaitokselle 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun lausunnon kera. (8.11.1996/833)

Ansioon suhteutettua päivärahaa on haettava asianomaiselta työttömyyskassalta, jolle kirjallinen hakemus on toimitettava ja jonka tulee pyytää 3 §:n 3 momentissa tarkoitettu lausunto.

Työvoimatoimikunnan tai työvoimatoimiston lausunnon edellyttämät hakijaa henkilökohtaisesti koskevat selvitykset on hänen esitettävä henkilökohtaisesti alueensa työvoimatoimistolle, jollei työvoimatoimisto anna ohjetta muusta menettelystä.

Työttömyyspäivärahan hakija on velvollinen ilmoittamaan sosiaalivakuutustoimikunnalle tai työttömyyskassalle työttömyyspäivärahan myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Työttömyyspäiväraha maksetaan päivärahaoikeuden syntymisestä lukien, ei kuitenkaan ilman erityisen painavaa syytä pitemmältä kuin kolmen kuukauden ajalta ennen päivärahan hakemista. (6.9.1996/666)

Jos ansioon suhteutettua päivärahaa koskeva hakemus on hylätty, katsotaan peruspäivärahaa koskevan hakemuksen tulleen vireille, kun hakemus työttömyyskassalle on tehty, edellyttäen, että peruspäivärahaa on haettu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakija sai tiedon kassan hylkäävästä päätöksestä. (27.2.1987/226)

Käsiteltäessä työttömyyskassan myöntämää etuutta tai työttömyyskassan jäsenyyttä koskevaa asiaa asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on hänen etunsa vuoksi ilmeisen tarpeellista. Muutoin käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin hallintomenettelylain (598/1982) 4, 6, 6 a, 8–12, 16–18, 20, 21, 23 ja 24 §:ssä ilmaistuja periaatteita. Työttömyyskassan toimihenkilö voi kuitenkin sen estämättä, mitä hallintomenettelylain esteellisyyttä koskevan 10 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa säädetään, käsitellä asiaa, joka koskee työttömyyskassaa työnantajana. (30.12.1999/1324)

Työnantaja sekä valtion, kunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelaitos, eläkesäätiö, työttömyyskassa sekä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu koulutuspalvelujen tuottaja ovat velvolliset pyynnöstä antamaan työvoimatoimistolle, työvoimatoimikunnalle, Kansaneläkelaitokselle, työttömyyskassalle ja työttömyysturva-asiamiehelle sekä tässä laissa tarkoitetuille muutoksenhakuviranomaisille maksutta työttömyyspäivärahan hakijan työttömyyspäivärahaoikeuden ratkaisemisessa tai työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettujen opintososiaalisten etuuksien myöntämisessä ja maksamisessa tarvittavia tietoja sekä asianomaiselle hakijalle maksutta häntä itseään koskevat tiedot, jollei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) säännöksistä muuta johdu. (21.5.1999/645)

Asianomaisella ministeriöllä on oikeus saada tämän lain toimeenpanosta huolehtivilta viranomaisilta, verohallitukselta, kansaneläkelaitokselta, etuuksia maksavilta rahalaitoksilta ja työttömyyskassoilta lain toimeenpanon valvonnassa tarvittavia tietoja. (30.12.1998/1175)

Työvoimatoimistot ja työvoimatoimikunnat ovat velvolliset antamaan työttömyysturva-asiamiehelle pyynnöstä tiedoksi työvoimapoliittiset lausuntonsa siinä laajuudessa, kun tämä katsoo tarpeelliseksi. (9.2.1990/98)

Verohallinnon on peruspäivärahan ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen koulutustuen ja erityistuen ratkaisemista varten vuosittain viipymättä ja viimeistään verotusvuoden loppuun mennessä toimitettava kansaneläkelaitokselle tiedot kunkin verovelvollisen sinä vuonna toimitetussa verotuksessa todetuista tuloista tulolajeittain sekä palkkatulojen osalta tulonhankkimisvähennyksen ja luonnollisten vähennysten määrästä. (30.12.1991/1716)

Työnantaja sekä valtion, kunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelaitos, eläkesäätiö, eläketurvakeskus sekä työttömyyskassa ovat velvolliset antamaan sosiaali- ja terveysministeriölle ja kansaneläkelaitokselle maksutta kansainvälisistä sopimuksista aiheutuvien velvoitteiden täyttämistä varten tarvittavat tiedot. (28.6.1993/554)

Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava asianomaiselle työttömyyskassalle, jos ansioon suhteutetun päivärahan saajalle tai tämän puolisolle myönnetään lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukainen kotihoidon tuki. (30.12.1997/1401)

Etuudensaajarekisteri on Vakuutusvalvontaviraston pysyvä henkilörekisteri työttömyysturvan toimeenpanon valvontaan, työttömyysetuuksien tilastointiin sekä työttömyysetuuksia koskevan lainsäädännön valmisteluun ja seurantaan liittyvien tehtävien hoitamiseksi. (3.11.2000/912)

Rekisteriin saadaan kerätä ja tallentaa työttömyysetuuksien maksatusjärjestelmissä olevia tarpeellisia tietoja työttömyyskassojen maksamia etuuksia saaneista henkilöistä, näille maksetuista etuuksista ja niiden maksuperusteista.

Etuudensaajarekisteristä poistetaan tiedot silloin, kun tieto on todettu rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeettomaksi.

Joka tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella annettavassa asiakirjassa on tahallaan antanut väärän tai harhaanjohtavan tiedon tai joka vääriä tietoja antamalla tai salaamalla todellisen asianlaidan on saanut aikaan sen, että päivärahaa on maksettu perusteettomasti tai joka on nostanut työttömyyspäivärahaa oikeudettomasti, vaikka hänen kohtuudella olisi pitänyt tietää, ettei hänellä ollut oikeutta siihen, on tuomittava työttömyysturvarikkomuksesta sakkoon, jollei teosta muussa laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta.

Jos tämän lain mukaista etuutta on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin.

Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä etuuden aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai törkeästä tuottamuksesta taikka jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.

Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan myöhemmin maksamasta etuudesta ottaen kuitenkin huomioon, mitä ulosottolaissa säädetään palkan ulosmittauksen yhteydessä jätettävästä vähimmäistoimeentuloerästä. Ilman suostumusta kuittaaminen voidaan kuitenkin kohdistaa vain tämän lain mukaiseen tai siihen rinnastettavaan muuhun etuuteen.

Takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.

Jos sosiaalilautakunta on maksanut sosiaalihuoltolain 38 §:n mukaisesti ennakkoa työttömälle henkilölle odotettavissa olevaa työttömyyspäivärahaa vastaan, maksetaan työttömyyspäiväraha ennakkoa vastaavilta osin sosiaalilautakunnalle sen pyynnöstä.

Työttömyyspäiväraha voidaan joko osittain tai kokonaan, jos sosiaalilautakunta sitä pyytää, erityisen painavasta syystä toistaiseksi tai määräajan maksaa sosiaalilautakunnalle käytettäväksi työttömän henkilön, hänen perheensä ja hänen huollettavinaan olevien 24 §:ssä tarkoitettujen lastensa elatukseen. (27.2.1987/226)

Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on antaa yleiset ohjeet työttömyysturvan osalta yhdenmukaisen käytännön aikaansaamiseksi perusturvassa ja ansioturvassa. Ministeriöllä on lisäksi oikeus antaa työttömyyskassoille yhdenmukaisen käytännön aikaansaamiseksi sitovat määräykset menettelystä tässä laissa tarkoitettuja etuuksia myönnettäessä, maksettaessa ja takaisin perittäessä. Ohjeet ja määräykset valmistelee Vakuutusvalvontavirasto. (3.11.2000/912)

Kansaneläkelaitos huolehtii tämän lain mukaisten perusturvaa koskevien etuuksien maksamisesta paikallistoimistojen välityksellä.

Työvoimatoimiston yhteydessä toimivan työvoimatoimikunnan muista kuin 3 §:n 3 momentissa mainituista tehtävistä säädetään asetuksella. Asetuksella säädetään myös toimikunnan kokoonpanosta, päätösvaltaisuudesta, päätöksenteosta ja kustannusten korvaamisesta sekä jäsenten palkkioista.

Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan on ulosottoa varten asianomaisen viranomaisen pyynnöstä ilmoitettava maksamansa päivärahan määrä sekä tiedossaan olevat muut laitokset, jotka maksavat henkilölle toimeentuloetuuksia.

Peruspäiväraha ja siihen liittyvä lapsikorotus maksetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtion on suoritettava kuukausittain ennakkoa siten, että ennakkojen määrä vastaa valtion sinä vuonna suoritettavaksi arvioitua määrää ja että ennakot ovat riittävät menojen kattamiseen jokaisena kuukautena. Tämän lain mukaisesta toiminnasta kansaneläkelaitokselle aiheutuvat hallintokulut luetaan sen hallintokustannuksiksi.

Valtionosuuden suorittamisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Kansaneläkelaitos voi käyttää 1 momentissa tarkoitettuja ennakoita myös sosiaaliturvajärjestelmien soveltamista yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 69 ja 70 artiklan mukaisiin kustannuksiin.

Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan tulee päivärahan myöntämistä ja epäämistä sekä takaisinperintää koskevassa asiassa antaa hakijalle kirjallinen päätös. (8.11.1996/833)

Työvoimatoimikunnan ja työvoimatoimiston 3 §:n 3 momentin mukaan antamasta sitovasta lausunnosta ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Työttömyysturvaa koskevissa asioissa on muutoksenhakuelimenä ensimmäisessä asteessa työttömyysturvalautakunta.

Työttömyysturvalautakunnassa on puheenjohtaja, joka voi olla päätoiminen, sekä tarpeellinen määrä varapuheenjohtajia, lakimiesjäseniä, lääkärijäseniä sekä työvoimaviranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen edustajia, jotka toimivat tuomarin vastuulla. Muille jäsenille kuin puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle määrätään henkilökohtaiset varajäsenet. (23.12.1987/1193)

Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan, varapuheenjohtajat, muut jäsenet ja heidän varajäsenensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Heidän oikeudestaan pysyä tehtävässään on muutoin voimassa, mitä tuomarinviran haltijoista on säädetty. Työmarkkinajäsenistä on puolet määrättävä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ja puolet työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja lakimiesjäsenten sekä näiden varajäsenten tulee olla tuomarinvirkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneita ja työttömyysturva-asioihin hyvin perehtyneitä. Lääkärijäsenten ja näiden varajäsenten tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä. Lautakunta voi toimia jaostoihin jakaantuneena. Jaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja yksi työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ja yksi työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta määrätty jäsen sekä yksi työvoimaviranomaisten edustaja on läsnä. Käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, tulee yhden saapuvilla olevan jäsenen olla lääkäri.

Asian käsittelyssä työttömyysturvalautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia (586/1996) , jollei erikseen toisin säädetä. Työttömyysturvalautakunnassa toimitetaan tarvittaessa asian selvittämiseksi suullinen käsittely siten kuin hallintolainkäyttölain 37 §:ssä säädetään. (5.3.1999/301)

Työttömyysturvalautakunnan lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio.

Työttömyysturvalautakunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä ja sen toiminnasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista.

Työttömyysturvalautakunnasta säädetään tarkemmin asetuksella.

Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta työttömyysturvalautakunnalta ja työttömyysturvalautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Valituskirjelmä on toimitettava kansaneläkelaitokselle tai asianomaiselle työttömyyskassalle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon.

Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Jos kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava asiasta oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen saa hakea muutosta siten kuin 40 §:ssä säädetään.

Jos kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa ei voi oikaista valituksen kohteena olevaa päätöstä 1 momentissa mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa voi tällöin väliaikaisella päätöksellä oikaista aikaisemman päätöksensä siltä osin kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, on väliaikaisesta päätöksestä ilmoitettava sille viipymättä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle 60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.

Jos työttömyysturvalautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 40 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.

Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu hänen ilmoittamallaan osoitteella, jollei muuta näytetä.

Jos tässä laissa tarkoitettua etuutta koskeva lainvoimainen päätös perustuu väärään tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi kansaneläkelaitoksen tai asianomaisen työttömyyskassan esityksestä tai asianosaisen hakemuksesta, varattuaan muille asianosaisille tilaisuuden tulla kuulluiksi, poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Tehtyään edellä sanotun esityksen kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa voi, kunnes asia on uudelleen ratkaistu, väliaikaisesti keskeyttää etuuden maksamisen tai maksaa sen esityksensä mukaisena.

Myös Vakuutusvalvontavirasto voi esittää mainitulla tavalla virheellisen työttömyyskassan tai työttömyysturvalautakunnan päätöksen poistamista vakuutusoikeudelle. Tehtyään edellä sanotun esityksen Vakuutusvalvontavirasto voi väliaikaisesti keskeyttää etuuden maksamisen tai määrätä sen maksettavaksi esityksensä mukaisena. (3.11.2000/912)

Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös työttömyysturvalautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 40 §:ssä säädetään.

Jos kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen, kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa voi asianosaisen suostumuksella poistaa virheellisen päätöksen ja ratkaista asian uudelleen.

Jos päätöksessä on ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe, kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan on korjattava se. Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen.

Korjaamisesta on tehtävä merkintä kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan tallekappaleeseen. Asianosaiselle on toimitettava korjattu tai uusi päätös. Jos päätöksestä on vireillä muutoksenhaku, kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan on ilmoitettava korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta ja toimitettava siinä tekemänsä päätös myös muutoksenhakuelimelle.

Päätökseen, jolla kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa ei ole hyväksynyt virheen korjaamista koskevaa vaatimusta, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Käsitellessään asia- tai kirjoitusvirheen korjaamista kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa voi väliaikaisesti keskeyttää etuuden maksamisen osittain tai kokonaan.

Jokaisessa työvoima- ja elinkeinokeskuksessa on työministeriön määräämä työttömyysturva-asiamies, joka valvoo 3 §:n 3 momentissa tarkoitettujen lausuntojen lainmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta. Työttömyysturva-asiamies on oikeutettu valittamalla hakemaan työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevassa asiassa muutosta työttömyysturvalautakunnalta ja vakuutusoikeudelta 40 §:n mukaisesti 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta sekä vakuutusoikeudelta lainvoimaisen päätöksen poistamista 43 §:n mukaisesti. (30.12.1999/1324)

Työttömyysturva-asiamiehellä on läsnäolo- ja puheoikeus työvoimatoimikunnan kokouksessa.

Työttömyysturva-asiamies voi määrätä, että kansaneläkelaitoksen, työttömyyskassan ja työttömyysturvalautakunnan tulee antaa nimettyä henkilöä koskeva päätös tiedoksi työttömyysturva-asiamiehelle. (8.11.1996/833)

Tarkemmat säännökset työttömyysturva-asiamiehestä annetaan asetuksella.

Työttömyyspäivärahat maksetaan jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa.

2 momentti on kumottu L:lla 13.7.2001/636 .

Jos henkilölle työttömyyspäivärahana kuukaudelta maksettava erä olisi pienempi kuin peruspäiväraha, ei päivärahaa makseta.

Jollei myönnettyä työttömyyspäivärahaa ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa siitä kun se on ollut nostettavissa, on työttömyyspäiväraha menetetty, jollei erityisen painavasta syystä katsota kohtuulliseksi toisin päättää. (27.2.1987/226)

Jos henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti kansaneläkettä tai eläkettä työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella, sukupolvenvaihdos- tai luopumiseläkettä, luopumiskorvausta, luopumistukea taikka rintamaveteraanien varhaiseläkettä, työttömyyskassa tai kansaneläkelaitos saa periä tältä ajalta perusteettomasti maksetun työttömyyspäivärahan määrän takautuvasti suoritettavasta eläkkeestä, luopumiskorvauksesta tai luopumistuesta. (8.11.1996/833)

Työttömyyskassan tai kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen, luopumiskorvauksen tai luopumistuen maksamista, että eläke, luopumiskorvaus tai luopumistuki tulee 1 momentin mukaisesti maksaa työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle. (8.11.1996/833)

Jos henkilö on perusteettomasti saanut peruspäivärahaa samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti ansioon suhteutettua päivärahaa, kansaneläkelaitos saa periä tältä ajalta perusteettomasti maksetun peruspäivärahan takautuvasti suoritettavasta ansioon suhteutetusta päivärahasta. Vastaavasti työttömyyskassa saa periä perusteettomasti maksetun ansioon suhteutetun päivärahan takautuvasti suoritettavasta peruspäivärahasta. (8.11.1996/833)

Peruspäivärahaa ei saa ulosmitata. (27.2.1987/226)

Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perustuvan oikeuden siirtämistä toiselle, on mitätön. (18.4.1997/330)

Tätä lakia sovellettaessa puolisoon rinnastetaan myös sellainen henkilö, jonka kanssa hakija avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.

Aviopuolisoihin, jotka ovat saaneet asumuseron tai jotka muutoin välien rikkoutumisen vuoksi asuvat pysyvästi erillään, ei sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä. (27.2.1987/226)

Asetuksella säädetään:

(22.12.1994/1317)

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. (28.12.1990/1367)

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985 ja sitä sovelletaan etuuksiin, jotka kohdistuvat aikaan lain voimaantulosta alkaen. Aikaisemmin myönnetty työttömyyskorvaus ja työttömyysavustus muunnetaan 1 päivästä tammikuuta 1985 lukien tämän lain mukaiseksi etuudeksi.

Laskettaessa 16 §:ssä, 18 §:n 1 momentissa sekä 19 ja 26 §:ssä tarkoitettuja määräaikoja otetaan huomioon myös tämän lain voimaantuloa edeltänyt aika.

Jos henkilö tämän lain voimaan tullessa saa työttömyyskorvausta tai työttömyysavustusta aikaisemman lain perusteella, maksetaan hänelle niin kauan kuin työttömyys jatkuu yhdenjaksoisesti peruspäivärahaa tai ansioon suhteutettua päivärahaa veron ennakonpidätyksen jälkeen vähintään työttömyyskorvauksen tai työttömyysavustuksen suuruisena.

4 momentti on kumottu L:lla 6.9.1996/666 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.