676/1967

Raha-automaatilla tarkoitetaan tässä asetuksessa peliautomaattia ja muuta pelilaitetta, joka on maksua vastaan yleisön käytettävänä ja jota käyttämällä pelaaja voi voittona saada rahaa taikka rahaan tai tavaraan vaihdettavissa olevia pelimerkkejä.

Mitä tässä asetuksessa säädetään raha-automaatista, sovelletaan myös arpajaislain 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuihin peleihin. (4.12.1981/825)

Arpajaislain 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuna julkisoikeudellisena yhdistyksenä, jolle voidaan antaa lupa 1 momentissa mainittujen peliautomaattien, muiden pelilaitteiden sekäpelien pitämiseen maksua vastaan käytettävinä, on Raha-automaattiyhdistys, jonka ruotsinkielinen nimi on Penningautomatförening. (17.2.1995/187)

Raha-automaatin käytettävänä pitämisestä on ennen käyttöönottoa ilmoitettava poliisipiirin päällikölle. Lupa käytettävänä pitämiseen on kuitenkin haettava, jos poliisipiirin päällikkö jonkin raha-automaatin osalta erityisestä syystä sitä vaatii.

Luvan pelikasinotoiminnan harjoittamiseen myöntää valtioneuvosto. Lupapäätöksessä on määrättävä:

(15.3.1991/520)

Raha-automaattia saa pitää vain paikassa, jossa sen käyttöä voidaan valvoa.

Alle 15 vuoden ikäinen henkilö saa käyttää raha-automaattia vain samaan perheeseen kuuluvan täysi-ikäisen henkilön läsnäollessa. (12.11.1976/884)

Sisäasiainministeriö vahvistaa tässä asetuksessa tarkoitettujen raha-automaattien, muiden pelilaitteiden ja pelien pelipanosten enimmäismäärät.

Raha-automaattiyhdistyksen kotipaikka on Espoon kaupunki ja toiminta-alue koko maa. (23.10.1987/803)

Yhdistys on oikeuskelpoinen. (9.12.1988/1053)

Yhdistyksen tarkoituksena on hankkia varoja arpajaislain 3 §:n 4 momentissa mainittuihin tarpeisiin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys pitää raha-automaatteja maksua vastaan käytettävinä, minkä lisäksi yhdistys voi harjoittaa pelikasinotoimintaa. Yhdistyksellä on oikeus harjoittaa myös raha-automaattien ja viihdelaitteitten valmistusta ja myyntiä. Yhdistys saa perustaa ja hankkia omistukseensa muita kuin toimintaansa varten tarpeellisia yhtiöitä tai niiden osakkeita sekä luovuttaa näiden yhtiöiden osakkeita uudelle omistajalle vain sosiaali- ja terveysministeriön luvalla. (17.2.1995/187)

Yhdistyksen omistamat yhtiöt eivät saa ilman sosiaali- ja terveysministeriön antamaa lupaa

(17.2.1995/187)

Sosiaali- ja terveysministeriön on ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen lupa-asioiden ratkaisemista pyydettävä sisäasiainministeriön lausunto. (17.2.1995/187)

Sisäasiainministeriön suostumuksella yhdistys saa harjoittaa 1 momentin mukaista toimintaa muunkinlaisilla automaateilla, pelilaitteilla ja peleillä. (17.2.1995/187)

Yhdistyksen jäseninä voivat olla valtakunnalliset tai toimialallaan muutoin keskeisessä asemassa olevat yhteisöt ja säätiöt, jotka 29 §:n mukaan voivat saada avustusta yhdistyksen tuotosta.

Jäsen, joka on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella olennaisesti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, voidaan erottaa.

Viimeistään kuukautta ennen yhdistyksen kokousta saapuneet jäsenhakemukset hallituksen tulee esittää kokoukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta ja erottamisesta.

Jäsenet eivät maksa yhdistykselle jäsenmaksuja eivätkä saa voittoa sen toiminnasta.

Yhdistyksen toimielimiä ovat yhdistyksen kokous, hallitus ja johtokunta.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään viimeistään huhtikuussa ja syyskokous viimeistään marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä. (29.4.1980/303)

Ylimääräinen kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenesosa jäsenistä ilmoitettua asiaa varten vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta.

Kutsu yhdistyksen kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta lähetetyssä kirjatussa kirjeessä.

Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Yhdistyksen kokouksessa on jäsenellä yksi ääni. Sama henkilö saa edustaa vain yhtä jäsentä.

Yhdistyksen hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on yhdistyksen kokouksessa puhevalta, mutta ei äänioikeutta, eivätkä he saa edustaa yhdistyksen jäseniä. (12.11.1976/884)

Yhdistyksen kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja. Hänen asianaan on todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä toimituttaa kokouksen puheenjohtajan vaali.

Kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaksi jäsenten edustajaa.

Syyskokouksessa:

Kevätkokouksessa:

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja yksitoista muuta jäsentä, jotka kaikki valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi. Valtioneuvosto määrää hallitukseen puheenjohtajan, ensimmäisen varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä. Hallituksessa tulee olla yksi sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi sisäasiainministeriötä ja yksi valtiovarainministeriötä edustava jäsen.

Hallituksen toisen varapuheenjohtajan ja kuusi muuta jäsentä valitsee yhdistyksen kokous, kuitenkin siten, että muista jäsenistä vain kolme voi olla sellaisia, jotka ovat olleet hallituksen jäseniä edellisen toimikauden aikana tai edustavat sellaista yhteisöä tai säätiötä, joka mainittuna aikana on ollut hallituksessa edustettuna.

Sama henkilö tai samaa yhteisöä tai säätiötä edustava henkilö voi olla yhdistyksen kokouksen valitsema varapuheenjohtaja tai muu jäsen yhtäjaksoisesti enintään kaksi toimikautta.

Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka hallituksen toimikauden alkaessa on täyttänyt 67 vuotta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä on läsnä. Kun hallituksessa käsitellään arviota yhdistyksen puhtaan tuoton määrästä tai 29 a §:ssä tarkoitetun avustussuunnitelman laatimista tai tämän asetuksen mukaisen avustuksen myöntämisen valmistelua, maksatusta tai käytön valvonnan järjestämistä taikka 29 b §:ssä tarkoitettuja avustusasioita, tulee läsnä olla ainakin yhtä monta valtioneuvoston määräämää jäsentä kuin yhdistyksen kokouksen valitsemaa jäsentä.

Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajalle kuuluvat tehtävät tämän ollessa estynyt. Käsiteltäessä 1 momentissa tarkoitettuja asioita voi toinen varapuheenjohtaja toimia kokouksen puheenjohtajana vain silloin, kun läsnä on enemmän valtioneuvoston määräämiä kuin yhdistyksen kokouksen valitsemia jäseniä.

Hallitus edustaa yhdistystä sekä ohjaa ja valvoo sen toimintaa.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

Hallituksen kokouksista pidettävän pöytäkirjan tarkastavat kokouksen puheenjohtaja ja kokouksen valitsema hallituksen jäsen.

Jäsenellä, joka ei ole yhtynyt päätökseen, on oikeus saada eriävä mielipiteensä pöytäkirjaan merkityksi.

Yhdistyksen johtokunnan muodostavat toimitusjohtaja ja johtajat.

Johtokunta huolehtii yhdistyksen työjärjestyksen mukaisesti yhdistyksen käytännön toiminnasta, valmistelee hallituksen käsiteltävät asiat ja panee täytäntöön hallituksen päätökset.

Johtokunnan tehtävistä määrätään tarkemmin yhdistyksen työjärjestyksessä.

Yhdistyksen toimielimissä tehdään päätökset yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallintoasioita käsiteltäessä yhdistyksessä on noudatettava hallintomenettelylakia (598/82) lain 10 §:n 1 momentin 5 kohdan osalta kuitenkin, että yhdistyksen hallituksen jäsen on tämän asetuksen 17 §:n 1 momentissa mainituissa asioissa esteellinen vain silloin, kun hallituksessa käsitellään sanotussa lainkohdassa tarkoitetun yhteisön, säätiön tai laitoksen hakemusta tai muuta sitä välittömästi koskevaa asiaa. (28.10.1985/825)

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat kukin erikseen yhdessä hallituksen jonkun muun jäsenen tai toimitusjohtajan kanssa. (9.12.1988/1053)

Yhdistyksen hallitus voi valtuuttaa toimitusjohtajan ja muun toimihenkilön yhdessä toisen toimihenkilön kanssa kirjoittamaan yhdistyksen nimen. (12.11.1976/884)

Haasteen ja muun tiedoksiannon on katsottava tulleen yhdistyksen tietoon, kun se on toimitettu hallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle tai toimitusjohtajalle. (28.10.1985/825)

Hallitus pitää 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista henkilöistä luetteloa, joka vuosittain julkaistaan virallisessa lehdessä ja josta annetaan tietoja ja otteita niitä haluaville.

Yhdistyksen kokouksen valitseman tilintarkastajan lisäksi valtiovarainministeriö määrää yhden tilintarkastajan tilikaudeksi. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnosta annetun asetuksen (926/91) tarkoittama JHTT-tilintarkastaja. (22.12.1995/1720)

2 momentti on kumottu A:lla 9.12.1988/1053 .

Yhdistyksen on pidettävä kirjanpitolain (655/73) mukaista kirjanpitoa. Yhdistyksen tilintarkastuksessa noudatetaan soveltuvin osin tilintarkastuslain (936/94) säännöksiä. (22.12.1995/1720)

Maksuliike on hoidettava postisiirron välityksellä, ja yhdistyksen rahavarat on säilytettävä Postipankissa. Valtiovarainministeriön luvalla voidaan maksuliikkeessä ja rahavarojen säilyttämisessä erityisestä syystä käyttää myös muuta rahalaitosta kuin Postipankkia. (28.10.1985/825)

Yhdistyksen menot suoritetaan sen toiminnasta kertyvästä tuotosta.

Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja annetaan helmikuun loppuun mennessä hallituksen laatiman vuosikertomuksen ohella tilintarkastajille tarkastettaviksi.

Tilintarkastajien on kuukauden kuluessa siitä, kun tilit on esitetty heidän tarkastettavikseen, annettava kertomus hallitukselle, joka esittää sen kevätkokoukselle. (28.10.1985/825)

Yhdistyksen lakatessa valtioneuvosto jakaa sen varat avustuksina 29 §:ssä tarkoitetuille avustusten saajille sellaisiin tarkoituksiin, joihin tämän asetuksen mukaan voidaan myöntää avustuksia yhdistyksen tuotosta.

Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosittain määräraha, jonka arvioidaan vastaavan yhdistyksen puhtaasta tuotosta asianomaisena varainhoitovuonna avustuksina jaettavaa määrää. Jaettava määrä on yhdistyksen puhtaan tuoton määrästä vahvistama arvio, jota on oikaistu tilinpäätöksessä vahvistetun puhtaan tuoton ja edellisen vastaavan arvion erotuksella ja johon on lisätty uudelleen jaettavaksi palautuneet avustusvarat. Tämän määrän jakaa valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä kerran vuodessa avustuksina oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille, joiden toimialana on:

(25.3.1988/249)

Avustusta älköön kuitenkaan myönnettäkö menoihin, joiden suorittaminen kuuluu lakisäänteisesti tai muutoin ilmeisesti valtiolle, kunnalle tai uskonnolliselle yhdyskunnalle.

Valtioneuvostolla on oikeus harkintansa mukaan jättää jonakin vuonna jakamatta enintään 20 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta jaettavasta määrästä. Päätös jaettavan määrän suuruudesta voidaan yhdistyksen hallituksen ehdotuksesta tehdä jo ennen kuin yhdistyksen hallitus 18 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan tekee yksityiskohtaisen ehdotuksensa avustusten jaosta. Jakamatta jätetty määrä on jaettava lähinnä seuraavien viiden vuoden kuluessa joko 1 momentissa tarkoitetun avustusten jaon yhteydessä tai erikseen. (29.4.1980/303)

Valtioneuvosto voi poikkeustapauksessa myöntää avustuksen ennakkoa, joka otetaan vähennyksenä huomioon avustusta myönnettäessä.

Päättäessään avustusten jaosta valtioneuvosto samalla vahvistaa ohjeellisen suunnitelman avustusten jakamisesta seuraavien, vähintään kolmen ja enintään viiden vuoden aikana.

Sosiaali- ja terveysministeriön tulee saattaa avustusten jakoa ja avustussuunnitelman vahvistamista koskeva asia valtioneuvoston käsiteltäväksi kuukauden kuluessa siitä, kun ministeriö on saanut yhdistyksen hallitukselta näitä koskevat 18 §:n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetut ehdotukset liitteineen.

Yhdistyksen on vuosineljänneksittäin ennakkona tilitettävä sosiaali- ja terveysministeriölle kuukauden kuluessa vuosineljänneksen päättymisestä yhdistyksen puhdasta tuottoa kysymyksessä olevalta neljännekseltä vastaavaksi arvioitu määrä.

Puhtaan tuoton ylijäämä on edellä mainitut ennakot huomioon otettuna tilitettävä sosiaali- ja terveysministeriölle kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta.

Avustusta koskeva hakemus on toimitettava Raha-automaattiyhdistykselle avustusten jakamisvuotta edeltävän vuoden syyskuun loppuun mennessä. Määräajan jälkeen saapunutta hakemusta ei oteta käsiteltäväksi.

Haettaessa avustusta uuteen rakennushankkeeseen tai suurehkoon peruskorjaukseen tulee hakemus 1 momentista poiketen ensimmäisen avustusvuoden osalta toimittaa Raha-automaattiyhdistykselle jakamisvuotta edeltävän vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Määräajan jälkeen, ei kuitenkaan myöhemmin kuin seuraavan syyskuun loppuun mennessä saapunut, tässä momentissa tarkoitettu hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi vain erityisestä syystä.

Postitse saapunut hakemus katsotaan oikeaan aikaan saapuneeksi, jos hakemuksen sisältävä postilähetys on 1 ja 2 momentissa säädetyssä ajassa jätetty postiin Raha-automaattiyhdistykselle osoitettuna. Hakemus katsotaan oikeaan aikaan annetuksi myös silloin, kun se on säädetyssä ajassa toimitettu sosiaali- ja terveysministeriölle tai jätetty postiin sille osoitettuna. (29.1.1993/118)

Yhdistyksen tehtävänä on valvoa avustusten käyttöä. Sitä varten sillä on oikeus tarkastaa avustuksen saajan koko varainhoitoa ja tilinpitoa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on ohjata ja valvoa Raha-automaattiyhdistystä valvontatoiminnassa.

Yhdistyksen tulee vuosittain huhtikuun loppuun mennessä antaa sosiaali- ja terveysministeriölle kertomus avustusten käytön valvonnasta edellisen vuoden ajalta.

Luvattomasta raha-automaatin käytettävänä pitämisestä ja sellaisen toiminnan edistämisestä rangaistaan niin kuin arpajaislaissa on säädetty.

Sisäasiainministeriön tehtävänä on valvoa, että tässä asetuksessa tarkoitetuilla raha-automaateilla, muilla pelilaitteilla ja peleillä harjoitettavassa toiminnassa noudatetaan laissa ja muissa säädöksissä olevia säännöksiä ja lupaehdoissa annettuja määräyksiä. (9.12.1988/1053)

Yhdistys on velvollinen toimittamaan sisäasiainministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle jäljennökset yhdistyksen kokousten ja hallituksen kokousten pöytäkirjoista sekä antamaan ne muut tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen yhdistyksen toiminnan ja raha-automaattivarojen käytön valvomiseksi. (28.10.1985/825)

Valvonnasta johtuvat kulut korvataan sosiaali- ja terveysministeriölle ja sisäasiainministeriölle yhdistyksen varoista valtiovarainministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti.

Ehdotusta tämän asetuksen muuttamiseksi älköön tehtäkö, ennen kuin yhdistykselle on varattu tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa.

Yhdistyksellä on oikeus tehdä esityksiä tämän asetuksen muuttamiseksi. Jos esitys tarkoittaa yhdistyksen toiminnan lopettamista, sen on perustuttava yhdistyksen kahden perättäisen, vähintään kuukauden väliajoin pidettyjen kokousten tekemiin päätöksiin, jotka on tehty kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

Tällä asetuksella kumotaan 2 päivänä maaliskuuta 1962 annettu raha-automaattiasetus (193/62) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja raha-automaattiasetuksen edelleen voimassaolemisesta 10 päivänä joulukuuta 1965 annettu asetus (643/65) .