676/1967

Raha-automaatilla tarkoitetaan tässä asetuksessa peliautomaattia ja muuta pelilaitetta, joka on maksua vastaan yleisön käytettävänä ja jota käyttämällä pelaaja voi voittona saada rahaa taikka rahaan tai tavaraan vaihdettavissa olevia pelimerkkejä.

Arpajaislain 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuna julkisoikeudellisena yhdistyksenä, jolle voidaan antaa lupa 1 momentissa mainittujen peliautomaattien ja muiden pelilaitteiden pitämiseen maksua vastaan yleisön käytettävänä, on Raha-automaattiyhdistys, jonka ruotsinkielinen nimi on Penningautomatföreningen.

Raha-automaatin käytössä pitämiseen on haettava lupa lääninhallitukselta.

Raha-automaattia saa pitää vain paikassa, jossa sen käyttöä voidaan valvoa.

Alle 18 vuoden ikäinen henkilö, joka ei ole ansiotyössä, saa käyttää raha-automaattia vain samaan perheeseen kuuluvan täysi-ikäisen henkilön läsnä ollessa.

Raha-automaatista kerralla saatavan voiton enimmäismäärän vahvistaa sisäasiainministeriö.

Raha-automaattiyhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa.

Yhdistys on oikeuskelpoinen. Kiinteää omaisuutta se saa hankkia ja omistaa kuitenkin vain sisäasiainministeriön suostumuksella.

Yhdistyksen tarkoituksena on hankkia varoja arpajaislain 3 §:n 4 momentissa mainittuihin tarpeisiin pitämällä yleisön käytettävinä raha-automaatteja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistyksellä on myös oikeus harjoittaa raha-automaattien pitämiseen ja valmistamiseen liittyvää toimintaa.

Sisäasiainministeriön suostumuksella yhdistys saa harjoittaa 1 momentin mukaista toimintaa muunkinlaisilla automaateilla ja pelilaitteilla.

Yhdistyksen jäseninä voivat olla valtakunnalliset tai toimialallaan muutoin keskeisessä asemassa olevat yhteisöt ja säätiöt, jotka 29 §:n mukaan voivat saada avustusta yhdistyksen tuotosta.

Jäsen, joka on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella olennaisesti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, voidaan erottaa.

Viimeistään kuukautta ennen yhdistyksen kokousta saapuneet jäsenhakemukset hallituksen tulee esittää kokoukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta ja erottamisesta.

Jäsenet eivät maksa yhdistykselle jäsenmaksuja eivätkä saa voittoa sen toiminnasta.

Yhdistyksen toimieliminä ovat yhdistyksen kokous, hallitus ja sen työvaliokunta. Lisäksi yhdistyksellä on toiminnanjohtaja.

Yhdistyksen hallitus voi kutsua yhdistyksen tuotosta avustusta saaneiden yhteisöjen ja säätiöiden edustajia yhdistyksen neuvottelukuntana käsittelemään hallituksen esittämiä kysymyksiä.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään viimeistään huhtikuussa ja kokous viimeistään joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenesosa jäsenistä ilmoitettua asiaa varten vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta.

Kutsu yhdistyksen kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta lähetetyssä kirjatussa kirjeessä.

Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Yhdistyksen kokouksessa on jäsenellä yksi ääni. Sama henkilö saa edustaa vain yhtä jäsentä.

Yhdistyksen hallituksen jäsenillä ja toiminnanjohtajalla on yhdistyksen kokouksessa puhevalta, mutta ei äänioikeutta, eivätkä he saa edustaa yhdistyksen jäseniä.

Yhdistyksen kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja. Hänen asianaan on todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä toimituttaa kokouksen puheenjohtajan vaali.

Kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaksi jäsenten edustajaa.

Syyskokouksessa:

Kevätkokouksessa:

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu valtioneuvoston määräämä puheenjohtaja sekä yksitoista varsinaista ja yksitoista henkilökohtaista varajäsentä, jotka kaikki valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi.

Hallitukseen määrää sosiaaliministeriö kaksi varsinaista ja kaksi varajäsentä sekä sisäasiainministeriö, opetusministeriö ja valtiovarainministeriö kukin yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen. Sisäasiainministeriön määräämä jäsen toimii samalla varapuheenjohtajana.

Hallituksen muut kuusi varsinaista ja kuusi varajäsentä valitsee yhdistyksen kokous, kuitenkin siten, että varsinaisista jäsenistä vain kolme voi olla sellaisia, jotka ovat olleet hallituksen jäseninä edellisen toimikauden aikana tai edustavat sellaista yhteisöä tai säätiötä, joka mainittuna aikana on ollut hallituksessa edustettuna.

Yhdistyksen kokouksen valitsemista varsinaisista hallituksen jäsenistä sama henkilö tai samaa yhteisöä tai säätiötä edustava henkilö voi olla hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti enintään kaksi toimikautta laskettuna vuoden 1965 alusta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan ja viiden muun jäsenen saapuvilla ollessa. Milloin hallituksessa käsitellään tämän asetuksen mukaisen avustuksen myöntämisen valmistelua, maksatusta tai käytön valvontaa, tulee saapuvilla olla puheenjohtaja mukaan luettuna ainakin yhtä monta valtion määräämää jäsentä kuin yhdistyksen kokouksen valitsemia jäseniä.

Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajalle kuuluvat tehtävät tämän ollessa estynyt tai esteellinen.

Hallitus edustaa yhdistystä sekä ohjaa ja valvoo sen toimintaa.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

Hallituksen kokouksista pidettävän pöytäkirjan tarkastavat kokouksen puheenjohtaja ja kokouksen valitsema hallituksen jäsen.

Jäsenellä, joka ei ole yhtynyt päätökseen, on oikeus saada eriävä mielipiteensä pöytäkirjaan merkityksi.

Yhdistyksen hallituksen työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, sisäasiainministeriön ja sosiaaliministeriön määräämä jäsen sekä ne kolme yhdistyksen kokouksen valitsemaa jäsentä, jotka hallitus siihen määrää. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi kolme jäsentä on saapuvilla.

Työvaliokunta huolehtii yhdistyksen juoksevien asioiden hoidosta, käsittelee valmistavasti hallitukselle esitettävät asiat ja hoitaa muut hallituksen sille uskomat tehtävät.

Toiminnanjohtajan tehtävänä on hallituksen vahvistaman johtosäännön mukaisesti johtaa yhdistyksen toimintaa, ohjata ja valvoa muiden toimihenkilöiden työtä, valmistella hallitukessa ja työvaliokunnassa käsiteltävät asiat sekä panna täytäntöön niiden päätökset.

Yhdistyksen toimielimissä tehdään päätökset yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin erikseen yhdessä jonkun muun hallituksen varsinaisen jäsenen tai toiminnanjohtajan kanssa.

Yhdistyksen hallitus voi valtuuttaa toiminnanjohtajan ja muun toimihenkilön yhdessä toisen toimihenkilön kanssa allekirjoittamaan automaattien sijoittamista koskevia ja muita juoksevien asioiden hoidossa tarvittavia asiakirjoja. Haasteen ja muun tiedoksiannon on katsottava tulleen yhdistyksen tietoon, kun se on toimitettu jollekin 1 momentissa mainituista henkilöistä.

Hallitus pitää 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista henkilöistä luetteloa, joka vuosittain julkaistaan virallisessa lehdessä ja josta annetaan tietoja ja otteita niitä haluaville.

Yhdistyksen kokouksen valitseman tilintarkastajan ja tämän varamiehen lisäksi määräävät sosiaaliministeriö ja valtiontalouden tarkastusvirasto kumpikin yhden tilintarkastajan ja varamiehen.

Yhdistyksen taloudesta pidetään kirjaa kirjanpidon yleisten periaatteiden mukaan.

Tulot peritään ja menot suoritetaan, mikäli mahdollista, postisiirron välityksellä. Yhdistyksen rahavarat on säilytettävä Postisäästöpankissa.

Yhdistyksen menot suoritetaan sen toiminnasta kertyvästä tuotosta.

Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja annetaan helmikuun loppuun mennessä hallituksen laatiman vuosikertomuksen ohella tilintarkastajille tarkastettaviksi.

Tilintarkastajien on kuukauden kuluessa siitä, kun tilit on esitetty heidän tarkastettavikseen, annettava kertomuksensa hallitukselle joka esittää sen vuosikokoukselle.

Hallituksen jäsen ja muu yhdistyksen toimihenkilö vastaa siitä vahingosta, jonka hänen huolimattomuutensa taikka lain tai asetuksen vastainen toimintansa yhdistykselle on tuottanut.

Yhdistyksen lakatessa valtioneuvosto jakaa sen varat avustuksina sellaisille yhteisöille ja säätiöille, jotka tämän asetuksen mukaan voivat saada avustusta yhdistyksen tuotosta.

Valtion tulo-ja menoarvioon otetaan vuosittain määräraha, jonka arvioidaan vastaavan yhdistyksen edellisen vuoden puhdasta tuottoa. Yhdistyksen toiminnasta saadun puhtaan tuoton sekä uudelleen jaettaviksi palautuneet avustusvarat jakaa valtioneuvosto sosiaaliministeriön esittelystä kerran vuodessa avustuksina oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille, joiden toimialana on:

Avustusta älköön kuitenkaan myönnettäkö menoihin, joiden suorittaminen kuuluu lakisäänteisesti tai muutoin ilmeisesti valtiolle, kunnalle tai uskonnolliselle yhdyskunnalle.

Valtioneuvostolla on oikeus harkintansa mukaan jättää jonakin vuonna jakamatta enintään 20 prosenttia edellisen vuoden puhtaasta tuotosta. Jakamatta jätetty määrä on jaettava lähinnä seuraavien viiden vuoden kuluessa joko 1 momentissa tarkoitetun avustusten jaon yhteydessä tai erikseen. Päätös jaettavan määrän suuruudesta voidaan yhdistyksen hallituksen ehdotuksesta tehdä jo ennen kuin yhdistyksen hallitus 18 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan tekee yksityiskohtaisen ehdotuksensa puhtaan tuoton jaosta.

Valtioneuvosto voi poikkeustapauksessa myöntää avustuksen ennakkoa, joka otetaan vähennyksenä huomioon avustusta myönnettäessä.

Yhdistyksen on vuosineljänneksittäin ennakkona tilitettävä sosiaaliministerille kuukauden kuluessa vuosineljänneksen päättymisestä yhdistyksen puhdasta tuottoa kysymyksessä olevalta neljännekseltä vastaavaksi arvioitu määrä. Ilmoitus tilityksestä on samassa ajassa toimitettava sisäasiainministeriölle.

Puhtaan tuoton ylijäämä on edellä mainitut ennakot huomioon ottaen tilitettävä sosiaaliministeriölle kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Ilmoitus tilityksestä on samassa ajassa toimitettava sisäasiainministeriölle.

Avustusta koskeva hakemus on osoitettava valtioneuvostolle ja toimitettava tammikuun loppuun mennessä sosiaaliministeriölle. Hakemus on laadittava ministeriön vahvistamalle lomakkeelle ja sen tueksi on esitettävä lomakkeessa mainittu selvitys.

Yhdistyksen tehtävänä on sosiaaliministeriön apuna ja sen antamien ohjeiden mukaisesti valvoa avustusten käyttöä. Sitä varten sillä on oikeus tarkastuttaa avustuksen saajan koko varainhoitoa ja tilinpitoa.

Yhdistyksen tulee vuosittain huhtikuun kuluessa antaa sosiaaliministeriölle kertomus avustusten käytön valvonnasta edellisen vuoden ajalta.

Luvattomasta raha-automaatin käytettävänä pitämisestä ja sellaisen toiminnan edistämisestä rangaistaan niin kuin arpajaislaissa on säädetty.

Sisäasiainministeriö valvoo yhdistyksen toimintaa, kuitenkin siten, että raha-automattivarojen käytön valvonta kuuluu sosiaaliministeriölle. Valvonnasta johtuvat kulut korvataan yhdistyksen varoista valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan.

Ehdotusta tämän asetuksen muuttamiseksi älköön tehtäkö, ennen kuin yhdistykselle on varattu tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa.

Yhdistyksellä on oikeus tehdä esityksiä tämän asetuksen muuttamiseksi. Jos esitys tarkoittaa yhdistyksen toiminnan lopettamista, sen on perustuttava yhdistyksen kahden perättäisen, vähintään kuukauden väliajoin pidettyjen kokousten tekemiin päätöksiin, jotka on tehty kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

Tällä asetuksella kumotaan 2 päivänä maaliskuuta 1962 annettu raha-automaattiasetus (193/62) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja raha-automaattiasetuksen edelleen voimassaolemisesta 10 päivänä joulukuuta 1965 annettu asetus (643/65).