Finlex - Etusivulle
Hallituksen esitykset

HE 155/2024

Hallituksen esitykset

Hallituksen esitysten tekstit pdf-tiedostot vuodesta 1992 lähtien. Lisäksi luettelo vireillä olevista, eduskunnalle annetuista lakiesityksistä

Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista keskitettyä yhteyspistettä koskevaa sääntelyä täydentäväksi lainsäädännöksi

Hallinnonala
Valtiovarainministeriö
Antopäivä
Esityksen teksti
Suomi
Käsittelyn tila
Vireillä
Käsittelytiedot
Eduskunta.fi 155/2024

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annettua lakia, arvopaperimarkkinalakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annettua lakia, tilintarkastuslakia, sijoituspalvelulakia, sijoitusrahastolakia, vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua lakia, vakuutusyhtiölakia, lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annettua lakia, kirjanpitolakia, kaivannaisteollisuutta ja puunkorjuuta aarniometsissä harjoittavien yritysten viranomaisille suorittamien maksujen julkistamisesta annettua lakia, luottolaitostoiminnasta annettua lakia, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettua lakia sekä kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annettua lakia.

Esityksen tarkoituksena on antaa EU:n eurooppalaista keskitettyä yhteyspistettä koskevaan asetukseen sekä sitä täydentävään direktiiviin ja asetukseen liittyvät täydentävät kansalliset säännökset.

Ehdotettavat muutokset koskevat lakien tiedonantovelvollisuussäännösten muuttamista siten, että niissä huomioidaan EU-säädösten vaatimukset tietojen raportointimuodosta, tiedoissa esitettävistä metatietovaatimuksista sekä tietojen toimittamisesta asianomaiselle tiedonkeruuelimelle.

Esityksen mukaan tiedonkeruuelimiä olisivat Finanssivalvonta, Patentti- ja rekisterihallitus, Rahoitusvakausvirasto, säännellyn markkinan ylläpitäjä niin sanottuun avoimuusdirektiiviin perustuvan tiedotevaraston ylläpitäjänä sekä monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä. Lisäksi lainsäädäntöön lisättäisiin säännökset säännellyn markkinan ylläpitäjän tiedotevarastotehtävästä.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luottolaitostoiminnasta annettua lakia EU:n vakavaraisuusasetuksen muutosasetuksessa säädetyn jäsenvaltio-option käyttöönottamiseksi.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.

PERUSTELUT

1Asian tausta ja valmistelu

1.1Tausta
Komissio hyväksyi kesällä 2020 EU:n uuden pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelman [1] , jonka yhtenä toimena suositeltiin yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen perustamista. Komission kesäkuussa 2020 julkaiseman pääomamarkkinaunionia käsittelevän korkean tason foorumin loppuraportissa [2] todettiin, että markkinaehtoisen rahoituksen saantia haittaa rahoituspalveluista ja pääomamarkkinoista helposti saatavilla olevan, luotettavan, ymmärrettävän ja vertailukelpoisen tiedon puute. Pääomamarkkinoiden syventämisen kannalta esteenä nähtiin myös päätöksentekoon vaadittavan informaation hajaantuminen jäsenvaltioissa useisiin eri rekistereihin ja yksittäisten yhteisöiden verkkosivuille. Tiedonsaantiin liittyvien ongelmien katsottiin olevan omiaan aiheuttamaan pääomien heikkoa kohdentumista etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, sekä johtavan EU:n pääomamarkkinoiden vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn heikkenemiseen. Tämän lisäksi sekä kestävyystietojen saatavuudessa että uusien digitaalisten innovaatioiden kehittämisessä oli havaittu ongelmia. Osana pääomamarkkinaunionia koskevaa toimintasuunnitelmaa esitettiin eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamista (toimintasuunnitelman toimi 1).

Euroopan komissio antoi 25.11.2021 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen luomisesta, joka tarjoaa keskitetyn pääsyn julkisesti saatavilla olevaan finanssi- ja pääomamarkkinoiden sekä kestävyyden kannalta olennaisiin tietoihin ( COM(2021) 723 final ). Samassa yhteydessä komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eräiden direktiivien muuttamisesta yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen luomiseksi ja toiminnaksi ( COM(2021) 724 final ) sekä ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eräiden asetusten muuttamisesta yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen luomiseksi ja toiminnaksi ( COM(2021) 725 final ).

Euroopan komissio julkaisi 27.10.2021 lainsäädäntöehdotuksensa uudeksi pankkipaketiksi. Lainsäädäntöehdotus sisälsi ehdotuksen EU:n vakavaraisuusasetuksen muuttamisesta, minkä myötä 31 päivänä toukokuuta 2024 annettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1623 asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta luottoriskiä, vastuun arvonoikaisuriskiä, operatiivista riskiä, markkinariskiä ja kokonaisriskipainolattiaa koskevien vaatimusten osalta. Asetus tulee voimaan 1.1.2025. Tässä esityksessä käsitellään ainoastaan jäsenvaltio-optioon liittyvää 92 artiklan 3 kohtaan tehtyä muutosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 575/2013 luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta, jäljempänä EU:n vakavaraisuusasetus.

1.2Valmistelu

EU-säädöksen valmistelu

Komission annettua ehdotuksen 25.11.2021 valtioneuvosto antoi siitä eduskunnalle tiedon kirjelmällä ( U 81/2021 vp ) 20.1.2022. Valtioneuvosto kannatti EU:n pääomamarkkinaunionin syventämistä kohti eurooppalaisia yhtenäisiä pääomamarkkinoita, ja katsoi että komission ehdotukseen unionin laajuisen tietokannan perustamisesta sisältyy paljon kannatettavia piirteitä, joista olisi hyötyä sekä sijoittajille että yrityksille. Valtioneuvosto korosti toisaalta sitä, että yrityksille ja rekisterin ylläpitäjille aiheutuvia päällekkäisiä tai ristiriitaisia lisävelvoitteita tulee välttää muun muassa hyödyntämällä kustannustehokkaasti jo olemassa olevia raportointikehikkoja ja -kanavia. Valtioneuvosto kiinnitti huomiota viranomaisten ja rekisterien ylläpitäjien roolin tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen osana toimivaa tietokantaa.

Neuvottelut komission ehdotuksesta alkoivat Euroopan neuvoston työryhmässä joulukuussa 2021. Neuvoston yleisnäkemys saavutettiin kesäkuussa 2022. Parlamentti vahvisti kantansa helmikuussa 2023, ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliset kolmikantaneuvottelut (niin sanotut trilogit ) käytiin loppukeväästä 2023. Lopullinen sääntely annettiin 13.12.2023. Se pitää sisällään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2859 rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta [3] , jäljempänä ESAP-asetus , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/2864 tiettyjen direktiivien muuttamisesta eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisen ja toiminnan osalta [4] , jäljempänä täydentävä direktiivi , sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2869 tiettyjen asetusten muuttamisesta eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisen ja toiminnan osalta [5] , jäljempänä täydentävä asetus . Säädökset ovat tulleet voimaan kaksikymmentä päivää virallisessa lehdessä julkistamisen jälkeen eli 9.1.2024, ja niiden mukaisia muutoksia aletaan soveltaa porrastetusti vuosina 2026, 2028 ja 2030.

Komission lainsäädäntöehdotus EU:n vakavaraisuusasetuksen muuttamisesta annettiin eduskunnalle tiedoksi valtioneuvoston selvityksellä E 121/2021 vp ja samansisältöisellä valtioneuvoston kirjelmällä U 72/2021 vp. Lisäksi neuvotteluiden edetessä annettiin jatkokirjelmät UJ 3/2022 ja UJ 25/2022 vp.

Hallituksen esityksen valmistelu

Lainsäädäntöehdotukset on valmisteltu valtiovarainministeriössä virkatyönä.

Lainsäädäntöehdotus luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta EU:n vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisen jäsenvaltio-option käyttöönottamiseksi on valmisteltu luottolaitoslainsäädännön uudistamista valmistelevassa työryhmässä, jonka valtiovarainministeriö asetti 22.8.2024. Työryhmässä ovat edustettuna valtiovarainministeriön lisäksi Finanssivalvonta, Suomen Pankki, Rahoitusvakausvirasto ja Finanssiala ry. Työryhmä on kuullut erikseen Nordea Bank Oyj:tä. Esitys vastaa työryhmän ehdotusta.

2EU-säädöksen tavoitteet ja pääasiallinen sisältö

2.1ESAP-asetus

Eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustaminen ja ylläpitäminen

ESAP-asetuksella Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ESMA , velvoitetaan perustamaan eurooppalainen keskitetty yhteyspiste ( European Single Access Point, ESAP ). ESAPin tarkoituksena on tarjota keskitetysti saataville eurooppalaisten finanssimarkkinayhteisöjä koskevaa sijoittaja- ja yhtiöinformaatiota. ESAPiin toimitetaan tietoja, jotka ESAP-asetuksen liitteenä olevien säädösten nojalla säädetään julkistettaviksi. Lisäksi muilla kuin asianomaisten säädösten soveltamisalaan kuuluvilla yhteisöillä olisi mahdollisuus toimittaa tällaisia tietoja ESAPiin vapaaehtoisuuteen perustuen.

ESAP-sääntelyllä tavoitellaan Euroopan pääomamarkkinoiden ja rahoituspalvelujen yhdentymisen tukemista sekä pääomien tehokasta kohdentumista EU:ssa. Lisäksi sääntelyllä pyritään tietovirtojen lisäämiseen, sujuvampaan pääsyyn tiedon lähteille sekä tiedon digitaalisen käytön ja uudelleenkäytön lisäämiseen.

ESAP-asetuksen mukaan ESMAn olisi perustettava ESAP viimeistään 10.7.2027 (1 artikla). ESMAn velvollisuutena on ylläpitää ESAPia, joka tarjoaa keskitetyn sähköisen pääsyn asetuksen liitteessä lueteltujen EU-säädösten ja muiden oikeudellisesti velvoittavien unionin säädösten nojalla julkistamisvelvollisuuden kohteena oleviin tietoihin. Lisäksi ESAPista tulisi olla saatavilla tiedot, jotka mikä tahansa jäsenvaltion lainsäädännön alainen yhteisö päättää toimittaa vapaaehtoisesti sinne saataville, ja jotka sisältyvät liitteessä lueteltuihin unionin säädöksiin tai muihin oikeudellisesti velvoittaviin unionin säädöksiin, joissa säädetään keskitetystä sähköisestä pääsystä ESAPissa oleviin tietoihin.

Tiedot tulevat olemaan ESAPissa saatavilla ajallisesti porrastetusti. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvien säädösten mukaiset tiedot tulee toimittaa ESAPiin 10.7.2026, toiseen vaiheeseen kuuluvien säädösten mukaiset tiedot 10.1.2028, ja viimeiseen vaiheeseen kuuluvien säädösten mukaiset tiedot 10.1.2030. Kussakin julkistamisvelvollisuutta koskevassa EU-säädöksessä on määritelty ajankohta, josta alkaen tiedot on toimitettava ESAPissa saataville. Tämä ei kuitenkaan estä tiedonkeruuelimiä, jotka ovat unionin elimiä, laitoksia tai virastoja, asettamasta ESAPin saataville historiallisia tietoja. Näitä voidaan toimittaa siitä päivästä, jona tietojen toimittamisvelvollisuutta ESAPiin aletaan soveltaa.

ESMA vastaa ESAPin ylläpitäjänä sen kyberturvallisuudesta. Sen vuoksi sen on otettava käyttöön ESAPia koskeva tehokas ja oikeasuhtainen tietoturvasäännöstö. Sen on myös varmistettava ESAPissa saataville asetettavien tietojen aitous, saatavuus, eheys ja kiistämättömyys sekä henkilötietojen suojan asianmukainen taso (6 artikla).

ESAPille on asetuksessa asetettu vähimmäisedellytykset. ESAP on verkkoportaali, jolla on oltava käyttäjäystävällinen ja saavutettavuuden edellytykset täyttävä käyttöliittymä. Sen on tarjottava pääsy siellä oleviin tietoihin ja hakutoiminto kaikilla unionin virallisilla kielillä. Sovellusrajapinnan on mahdollistettava helppo pääsy ESAPissa oleviin tietoihin. Lisäksi siinä on oltava tietojen katselutoiminto, haettujen tietojen konekäännöspalvelu, latauspalvelu, joka mahdollistaa myös suurten tietomäärien lataamisen ja ilmoituspalvelu, jolla käyttäjille ilmoitetaan ESAPissa olevista uusista tiedoista. ESAPiin vapaaehtoisesti toimitettujen tietojen esittäminen tulee toteuttaa siten, että ne erottuvat selvästi tiedoista, joiden toimittaminen ESAPiin on pakollista, ja että käyttäjille on tarvittaessa selvää, että tiedot eivät välttämättä täytä kaikkia samoja vaatimuksia kuin pakollisesti toimitettavat tiedot, eikä niitä välttämättä päivitetä ajan mittaan. Haettavien tietojen käännöspalvelun ja uusia tietoja koskevan ilmoituspalvelun on oltava käytettävissä viimeistään 10.7.2028 (7 artiklan 2 kohta).

ESAPissa oleviin tietoihin on tarjottava pääsy syrjimättömästi, välittömästi ja maksutta. ESAP-asetuksen mukaan ESMA perii kuitenkin maksuja tietyistä palveluista, joiden ylläpito- tai tukikustannukset ovat korkeat tai joihin liittyy suurten tietomäärien hakemista ja lataamista. Maksut eivät saa ylittää ESMAlle näiden palvelujen tarjoamisesta aiheutuvia välittömiä kustannuksia. Palveluista perityt maksut olisi kohdennettava ESAPin yleiseen toimintaan (8 artiklan 2 kohta).

ESMAn on varmistettava, että tiedonkeruuelinten ESAPiin toimittamat yhteisöjen toimittamat tiedot asetetaan saataville ESAPissa ilman aiheetonta viivytystä (11 artiklan 1 kohdan a alakohta). ESMAn on tarjottava tiedonkeruuelimille palvelutukea (11 artiklan 1 kohdan b alakohta). Lisäksi ESMAn on varmistettava, että ESAP on käytettävissä vähintään 97 prosenttia ajasta kuukaudessa (11 artiklan 1 kohdan c alakohta). ESMAn on tarvittaessa kuultava tiedonkeruuelimiä. Kuulemisissa käsitellään yhteisiä kysymyksiä ja toimintaperiaatteita ja niissä keskustellaan erityisesti ESAPin päivittäisestä hallinnoinnista, laatupolitiikan ja tarvittaessa ESMAn ja tiedonkeruuelinten välisten palvelutasosopimusten laatimisesta ja täytäntöönpanosta, ESAPin rahoitusehdoista, kyberturvallisuuteen liittyvistä uhista sekä ESAPin toteutuksesta ja toiminnasta silloin, jos tiedonkeruuelin on siirtänyt tehtäviään asetuksen sallimalla tavalla toiselle (11 artiklan 1 kohdan d alakohta). ESMAn on valvottava ESAPin toteutumista ja toimintaa sekä annettava siitä vuosittainen kertomus sekä Euroopan komissiolle että Euroopan parlamentille ja neuvostolle (11 artiklan 1 kohdan e alakohta ja 12 artikla). ESMA voi perustaa edellä mainittujen tehtävien toteuttamisen tueksi työryhmän, ryhmän tai komitean (11 artiklan 2 kohta).

Tiedonkeruuelimet ja niiden nimeäminen

Tiedonkeruuelimellä tarkoitetaan ESAP-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan määritelmän mukaan unionin elintä tai kansallista elintä taikka viranomaista tai rekisteriä, joka nimetään sellaiseksi jonkin asetuksen liitteessä tarkoitetun unionin säädöksen nojalla tai joka nimetään ESAP-asetuksen 3 artiklan 2 kohdan perusteella vapaaehtoisesti toimitettavien tietojen kerääjäksi. Jäsenvaltioiden on nimettävä vapaaehtoisesti toimitettavia tietoja koskeva tiedonkeruuelin ja ilmoitettava siitä ESMAlle viimeistään 9.1.2030. ESMA julkistaa ja pitää ajan tasalla luetteloa tiedonkeruuelimistä (4 artikla).

Jäsenvaltioille on usean EU-säädöksen perusteella ESAPiin toimitettavien tietojen osalta jätetty harkintavaltaa siinä, mikä taho nimetään kyseisen säädöksen mukaisten tietojen tiedonkeruuelimeksi. Eräissä tapauksissa tiedonkeruuelimiä on samassa säädöksessä useampia. Joidenkin tietojen osalta tiedonkeruuelin on EU-säädöksessä määritelty esimerkiksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi tai julkiseksi rekisteriksi. Näiltä osin jäsenvaltioille ei jää harkintavaltaa määrätä tiedonkeruuelintä vapaasti, vaan tiedonkeruuelimeksi on määrättävä se taho, joka on kansallisesti säädetty kyseisessä EU-säädöksessä tarkoitetuksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi tai julkiseksi rekisteriksi. ESAP-asetuksessa lähdetään siitä, että tiedonkeruuelinten nimeämisessä tulisi ottaa huomioon kustannustehokkuus ja olemassa olevat infrastruktuurit.

Tiedonkeruuelinten tehtävät

Tiedonkeruuelinten tehtävät määritellään ESAP-asetuksen 5 artiklassa. Artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan tiedonkeruuelinten on

kerättävä yhteisöjen toimittamat tiedot (a alakohta),

tallennettava yhteisöjen toimittamat tai itse tuottamansa tiedot tarvittaessa hyödyntäen olemassa olevia menettelyjä ja käytössä olevaa infrastruktuuria (b alakohta),

suoritettava yhteisöjen toimittamille tiedoille teknisiä automaattisia validointeja [6] , joilla tarkastetaan tietojen

i) oikea muoto,

ii) metatiedot sekä

iii) tietoihin vaadittaessa liitetty hyväksytty sähköinen leima (c alakohta),

otettava sovellusrajapinta käyttöön ja toimitettava tiedot ESAPiin maksutta ja sovellettavien määräaikojen kulussa (e alakohta),

siltä osin kuin sillä on siihen tarvittava tekninen pätevyys, annettava apua tietoja toimittaville yhteisöille ainakin tietojen toimittamis-, hylkäämis- ja uudelleentoimittamisprosessiin liittyen (f alakohta) sekä

varmistettava, että tiedot ovat ESAPin saatavilla lähtökohtaisesti vähintään 10 vuoden ajan (g alakohta), paitsi milloin kysymys on henkilötiedoista, lähtökohtaisesti enintään viiden vuoden ajan (1 kohdan toinen alakohta).

Tiedonkeruuelimet eivät saa asettaa ESAPissa saatavilla olevien tietojen käytölle ja uudelleenkäytölle muita kuin sellaisia ehtoja, jotka vastaavat ESAP-asetuksen 9 artiklassa tarkoitetuissa standardilisensseissä vahvistettuja ehtoja (1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohta).

Tiedonkeruuelimet voivat hylätä yhteisöjen toimittamat tiedot, kun ne ovat ilmeisen epäasiallisia tai loukkaavia (5 artiklan 2 kohta). Tiedonkeruuelimet voivat hylätä myös tietoja, joiden ne eivät katso kuuluvan asetuksen liitteen EU-säädöksissä tarkoitettuihin tietoihin. Tiedonkeruuelimen on poistettava ESAPissa saataville asetetut tiedot, jotka tiedonkeruuelin on todennut ilmeisen epäasiallisiksi tai loukkaaviksi, taikka tiedoiksi, joiden se ei katso kuuluvan asetuksen liitteen mukaisissa EU-säädöksissä tarkoitettuihin tietoihin. Mikäli tiedonkeruuelimen tekniset automaattiset validoinnit osoittavat, että yhteisöjen toimittamat tiedot eivät täytä vaatimuksia, joita niille on tiedon muodon, metatietojen tai sähköisen leiman osalta asetettu, tiedonkeruuelimen on hylättävä tiedot. Tiedonkeruuelimen on hylättävä tiedot myös silloin, kun se saa ESMAlta automaattisen ilmoituksen siitä, etteivät tiedot ole vaatimusten mukaisia (5 artiklan 3 kohta). Tiedonkeruuelinten on ilmoitettava yhteisöille tietojen hylkäämisestä tai poistamisesta sekä sen syistä kohtuullisessa ajassa (5 artiklan 4 kohta). Mikäli tiedonkeruuelin hylkää, poistaa tai korvaa tietoja sen perusteella, että ne ovat olleet ilmeisen epäasiallisia tai loukkaavia tai ne eivät ole kuuluneet liitteen EU-säädöksissä tarkoitettuihin tietoihin, tiedonkerääjän on ilmoitettava tästä ESMAlle (5 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta).

Tiedonkeruuelimet eivät saa käyttää ESAP-asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tietojen osalta tietokannan valmistajan oikeutta eivätkä muita immateriaalioikeuksia siten, että niillä estetään asetuksen 9 artiklassa tarkoitettu tietokannan sisältöjen käyttö tai uudelleenkäyttö tai rajoitetaan niitä (5 artiklan 7 kohta).

ESAP-asetuksessa sallitaan se, että tiedonkeruuelin voi siirtää tiettyjä tehtäviään jäsenvaltion lainsäädännön alaiselle oikeushenkilölle tai unionin elimelle, laitokselle tai virastolle (5 artiklan 8 kohta). Tehtävät on siirrettävä kirjallisella sopimuksella, jonka ehdoista säädetään tarkemmin ESAP-asetuksessa (5 artiklan 8 kohdan toinen alakohta). Tehtävät, jotka voidaan siirtää, ovat yhteisöjen toimittamien tietojen kerääminen, tietojen tallentaminen, yhteisöjen toimittamille tiedoille toteutettavat tekniset validoinnit, sovellusrajapinnan käyttöön ottaminen ja tietojen toimittaminen ESAPiin, tekninen apu tietoja toimittaville yhteisöille, tietojen saatavilla pitäminen vähintään 10 vuoden, ja henkilötietojen tapauksessa enintään viiden vuoden, ajan, tietojen hylkääminen automaattisten validointien tai ESMAn ilmoituksen perusteella sekä yhteisöille ilmoittaminen tietojen hylkäämisestä tai poistamisesta.

Tehtävien siirtäminen ei vaikuta tiedonkeruuelimen vastuuseen. Tiedonkeruuelin on vastuussa tehtävästä sen siirtämisen jälkeenkin, ja sen on annettava ESMAlle kaikki sen tarvitsemat siirrettyä tehtävää koskevat tiedot. Tiedonkeruuelimen on ilmoitettava ESMAlle kaikista sopimuksista, joilla tehtäviä on siirretty kolmannelle. Tiedonkeruuelin ei saa siirtää tehtäviään niin laajasti, että sitä ei voida enää pitää tiedonkeruuelimenä. Tehtävien siirtämisessä tulee ottaa huomioon kustannustehokkuusnäkökohdat sekä olemassa olevat tietojen keräämismenettelyt ja -infrastruktuurit.

ESAP-asetuksen mukaan tiedonkeruuelinten on varmistettava, että yhteisöjen ESAPissa saataville asettamista varten toimittamien tietojen aitous, saatavuus, eheys ja kiistämättömyys ovat asianmukaisilla tasoilla. Näiden tasojen varmistamiseksi jäsenvaltiot voivat sallia tiedonkeruuelinten vaatia, että tietoihin, jotka yhteisöt toimittavat asetettavaksi saataville ESAPissa, liitetään hyväksytty sähköinen leima (5 artiklan 9 kohta).

Tekniset täytäntöönpanostandardit tietyistä tietojen toimittamisen kannalta olennaisista seikoista

ESAP-asetuksen mukaan Euroopan valvontaviranomaiset laativat yhteiskomiteassa luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään teknisten automaattisten validointien suoritustapa, hyväksytyn sähköisen leiman ominaisuudet, avoimet standardilisenssit, sovellusrajapinnan ominaisuudet, ESAPin toiminnan kannalta välttämättömien metatietojen ominaisuudet, määräajat, joiden kuluessa tiedonkeruuelimen on toimitettava tiedot ESAPiin, ohjeellinen luettelo tietojen poiminnan mahdollistavista muodoista ja koneluettavista muodoista sekä näiden muotojen ominaisuudet (5 artiklan 10 kohta). Luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi on toimitettava komissiolle viimeistään 10.9.2024. Komissiolla on valta hyväksyä nämä täytäntöönpanostandardit.

Euroopan valvontaviranomaiset (ESMA, Euroopan pankkiviranomainen, jäljempänä EPV , sekä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen, jäljempänä EIOPA ) ovat 8.1.2024 julkaisseet konsultaation luonnoksista teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi. [7] Konsultaatioon sisältyvät luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi tiedonkeruuelimen tehtävistä ja ESAPin toiminnallisuuksista. Sidosryhmillä on ollut mahdollisuus kommentoida luonnoksia 8.3.2024 asti. Lisäksi asiasta on järjestetty julkinen kuuleminen 16.2.2024.

Yhteisöjen vastuu toimitetuista tiedoista

ESAP-asetuksen mukaan silloin, kun tiedonkeruuelin on hylännyt tai poistanut tiedot, jotka yhteisöt ovat EU-säädösten nojalla velvollisia tiedonkeruuelimelle toimittamaan, yhteisön velvollisuutena on ilman aiheetonta viivytystä toimittaa tiedonkeruuelimelle korjatut tiedot (5 artiklan 5 kohta). Yhteisöt ovat vastuussa tiedonkeruuelimille toimittamiensa tietojen täydellisyydestä ja oikeellisuudesta sekä näihin tietoihin liitetyistä metatiedoista. Yhteisöillä on velvollisuus ilmoittaa, sisältyykö tietoihin henkilötietoja (5 artiklan 6 kohta).

ESAPissa saatavilla olevien tietojen käyttö ja uudelleenkäyttö

ESAP-asetuksen mukaan ESMA ja tiedonkeruuelimet eivät ole vastuussa yhteisöjen ESAPiin saataville toimittamien tietojen saatavuudesta, käytöstä ja uudelleenkäytöstä (9 artiklan 1 kohta). ESAPissa saatavilla olevia henkilötietoja on käytettävä tai uudelleenkäytettävä asetuksen (EU) 2016/679 (EU:n yleinen tietosuoja-asetus) mukaisesti. Uudelleenkäytettäviä henkilötietoja ei saa säilyttää pidempään kuin on tarpeen, eikä pidempään kuin viiden vuoden ajan, ellei asetuksen liitteen säädöksissä toisin säädetä (9 artiklan 2 kohta).

ESAP-asetuksen mukaan ESMAn tehtävänä on varmistaa, että ESAPissa saatavilla olevien tietojen käyttöön ja uudelleenkäyttöön ei sovelleta mitään ehtoja. Ehdot, jotka ovat objektiivisia ja syrjimättömiä, yleisen edun mukaisen tavoitteen nojalla perusteltuja, tietojen tyypin mukaan ne tarvittaessa vastaavat direktiivin (EU) 2019/1024 2 artiklan 5 alakohdassa tarkoitetuissa avoimissa standardilisensseissä vahvistettuja ehtoja ja mahdollistavat sen, että kuka tahansa voi vapaasti käyttää, muuttaa ja jakaa kyseisiä tietoja mihin tahansa tarkoitukseen, ovat kuitenkin sallittuja (9 artiklan 3 kohta).

Yhteisöt, jotka toimittavat tietojaan julkaistavaksi, eivät saa tietokantasuojan [8] perusteella rajoittaa ESAPissa saataville asetettujen tietojen käyttöä ja uudelleenkäyttöä sääntelytarkoituksiin ja muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin (9 artiklan 4 kohta).
2.2Täydentävä direktiivi ja asetus

Täydentävällä direktiivillä muutetaan 16:a voimassa olevaa finanssisektoria koskevaa EU-direktiiviä. Kyseiset direktiivit ovat finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annettu direktiivi (2002/87/EY) , ostotarjousdirektiivi (2004/25/EY), avoimuusdirektiivi (2004/109/EY), tilintarkastusdirektiivi (2006/43/EY), osakkeenomistajien oikeudet -direktiivi (2007/36/EY), yhteissijoitusyrityksistä annettu direktiivi (2009/65/EY), jäljempänä UCITS-direktiivi , Solvenssi II -direktiivi (2009/138/EY), vaihtoehtorahastohoitajista annettu direktiivi (2011/61/EU), jäljempänä AIFMD , tilinpäätösdirektiivi (2013/34/EU), luottolaitosdirektiivi (2013/36/EU), pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (2014/59/EU), jäljempänä kriisinratkaisudirektiivi , rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi (2014/65/EU), vakuutusten tarjoamisesta annettu direktiivi ((EU) 2016/97), jäljempänä IDD , IORP-direktiivi ((EU) 2016/2341), sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivi ((EU) 2019/2034) sekä katetuista joukkolainoista annettu direktiivi ((EU) 2019/2162). 

Täydentävällä asetuksella muutetaan 19:ä voimassa olevaa finanssisektoria koskevaa EU-asetusta. Kyseiset asetukset ovat luottoluokittajista annettu asetus ((EY) N:o 1060/2009), lyhyeksimyyntiasetus ((EU) N:o 236/2012), asetus eurooppalaisista riskipääomarahastoista ((EU) N:o 345/2013) , jäljempänä EuVECA-asetus , asetus yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista ((EU) N:o 346/2013), jäljempänä EuSEF-asetus , vakavaraisuusasetus ((EU) N:o 575/2013), jäljempänä myös CRR , tilintarkastusasetus ((EU) N:o 537/2014), markkinoiden väärinkäyttöasetus ((EU) N:o 596/2014), jäljempänä myös MAR , asetus rahoitusvälineiden markkinoista ((EU) N:o 600/2014), jäljempänä myös MiFIR , asetus vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista ((EU) N:o 1286/2014), jäljempänä PRIIPS-asetus , asetus eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista ((EU) N:o 2015/760), jäljempänä ELTIF-asetus , asetus arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön raportoinnista ja läpinäkyvyydestä ((EU) N:o 2015/2365), jäljempänä SFTR , vertailuarvoasetus ((EU) N:o 2016/1011), esiteasetus ((EU) N:o 2017/1129), rahamarkkinarahastoasetus ((EU) N:o 2017/1131), asetus yleiseurooppalaisesta yksilöllisestä eläketuotteesta ((EU) N:o 2019/1238), jäljempänä PEPP-asetus , sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetus ((EU) N:o 2019/2033), jäljempänä myös IFR , tiedonantovelvoiteasetus ((EU) N:o 2019/2088), jäljempänä SFDR , kryptovaramarkkina-asetus ((EU) 2023/1114), jäljempänä MiCAR , ja EU:n vihreistä joukkolainoista annettu asetus (EU) 2023/2631. 

Edellä listatuissa EU-säädöksissä tarkoitetut toimijat ja viranomaiset ovat velvollisia toimittamaan kyseisiin säädöksiin perustuvaa informaatiota säännöksissä tarkoitetuille tiedonkeruuelimille. Osassa säännöksistä tiedonkeruuelin on määritetty toimivaltaiseksi viranomaiseksi, kriisinratkaisuviranomaiseksi, julkiseksi rekisteriksi, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiseksi, Euroopan pankkivalvontaviranomaiseksi, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiseksi tai direktiivissä 2004/109/EY [9] tarkoitetuksi virallisesti nimetyksi järjestelmäksi ( officially appointed mechanism, OAM ). Näissä tilanteissa jäsenvaltioille ei jää liikkumavaraa määrittää tiedonkeruuelimeksi muuta tahoa.

Raportoivien yhteisöiden tulee toimittaa tiedot tiedonkeruuelimelle samanaikaisesti, kun ne julkistavat tiedot yleisön saataville. Toimitettavat tiedot on laadittava tietojen poiminnan mahdollistavassa muodossa ( data extractable format ) tai koneluettavassa muodossa ( machine-readable format ). Täydentävällä direktiivillä ja asetuksella muutetuissa EU-säädöksissä siirretään komissiolle valta hyväksyä Euroopan valvontaviranomaisten (EPV, EIOPA ja ESMA) laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja, joissa täsmennetään, mitkä tiedot on toimitettava tiedonkeruuelimille koneluettavassa muodossa ja mitä koneluettavaa muotoa tällöin on käytettävä. Euroopan valvontaviranomaisen tehtävä laatia tekniset täytäntöönpanostandardit, sekä komission valta hyväksyä ne, ilmenevät kunkin täydentävällä direktiivillä muutettavan direktiivin tai täydentävällä asetuksella muutettavan asetuksen asianomaisesta artiklan kohdasta.

Raportoitavaan informaatioon on sisällytettävä raportoivaa yhteisöä koskevat metatiedot yhteisön nimistä, oikeushenkilötunnuksesta, yhteisön kokoluokasta, raportoitavan tiedon tyypistä sekä maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja. Lisäksi tiettyjen tietojen osalta edellytetään tietoa myös yhteisön taloudellisen toiminnan alasta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteisöjen velvollisuutena on hankkia oikeushenkilötunnus. Raportoivat yhteisöt vastaavat ESAPiin toimittamansa tiedon oikeellisuudesta ja luotettavuudesta.

Täydentävä direktiivi on tullut voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä direktiivin julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä eli 9.1.2024. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 10.1.2026. Poikkeuksena ovat kuitenkin täydentävän direktiivin avoimuusdirektiivin muuttamista koskevan 3 artiklan edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka on annettava ja julkaistava viimeistään 10.7.2025. Täydentävä asetus on tullut voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä asetuksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä eli 9.1.2024.

Raportoijat siirtyvät ESAP-yhteensopivaan raportointiin vaiheittain vuosien 2026–2030 välillä. Ensimmäisessä vaiheessa eli 10.7.2026 alkaen ESAPiin on toimitettava avoimuusdirektiivin, esiteasetuksen ja lyhyeksimyyntiasetuksen mukaisia tietoja. Toisessa vaiheessa eli 10.1.2028 alkaen ESAPiin on toimitettava tilinpäätösdirektiivin, UCITS-direktiivin, MAR:n, SFDR:n, EuVECA-asetuksen, EuSEF-asetuksen, vertailuarvoasetuksen, PRIIPS-asetuksen, luottoluokittajista annetun asetuksen ja PEPP-asetuksen mukaisia tietoja. Kolmannessa vaiheessa eli 10.1.2030 alkaen ESAPiin on toimitettava Solvenssi II -direktiivin, finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annetun direktiivin, luottolaitosdirektiivin, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivin, katetuista joukkolainoista annetun direktiivin, AIFMD:n, osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin, ostotarjousdirektiivin, tilintarkastusdirektiivin, kriisinratkaisudirektiivin, IDD-direktiivin, IORP-direktiivin, SFTR:n, CRR:n, ELTIF-asetuksen, rahamarkkinarahastoasetuksen, MiFIR:in, IFR:n, tilintarkastusasetuksen, MiCARin ja EU:n vihreistä joukkolainoista annetun asetuksen mukaisia tietoja.

ESAP-yhteensopivan raportoinnin aikataulu

10.7.2026 alkaen

10.1.2028 alkaen

10.1.2030 alkaen

Avoimuusdirektiivi

Tilinpäätösdirektiivi

Solvenssi II -direktiivi

Esiteasetus

UCITS-direktiivi

Finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annettu direktiivi

Lyhyeksimyynti-asetus

MAR

Luottolaitosdirektiivi

SFDR

Rahoitusvälineiden markkinat –direktiivi

EuVECA-asetus

Sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivi

EuSEF-asetus

Katetuista joukkolainoista annettu direktiivi

Vertailuarvoasetus

AIFMD

PRIIPS-asetus

Osakkeenomistajien oikeudet -direktiivi

Luottoluokittajista annettu asetus

Ostotarjousdirektiivi

PEPP-asetus

Tilintarkastusdirektiivi

Kriisinratkaisudirektiivi

IDD-direktiivi

IORP-direktiivi

SFTR

CRR

ELTIF-asetus

Rahamarkkinarahastoasetus

MiFIR

IFR

Tilintarkastusasetus

MiCAR

EU:n vihreistä joukkolainoista annettu asetus

2.3EU:n vakavaraisuusasetus

Asetuksessa (EU) 2024/1623 säädetty muutos EU:n vakavaraisuusasetuksen artiklaan 92 sisältää säännökset kokonaisriskipainolattian käyttöönotosta. Artiklaan sisältyvä jäsenvaltio-optio mahdollistaa kokonaisriskipainolattian soveltamisen optiota käyttävän jäsenvaltion sisällä yksinomaan konsolidoidulla tasolla sen sijaan, että laskentasääntöä sovellettaisiin luottolaitoksiin tämän lisäksi yksittäisellä tasolla. Muutos tulee voimaan 1.1.2025.

3Nykytila ja sen arviointi

ESAPiin toimitettavat tiedot

ESAPiin toimitettavat tiedot ovat tietoja, joihin kohdistuu jo nykyisellään EU-säädöksiin perustuva julkistamisvelvollisuus. Tiedonantovelvollisuudet eivät siten olisi toimijoille uusia. Tällä hetkellä tietoja ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa tarvitse toimittaa erikseen toimivaltaiselle viranomaiselle, esimerkiksi Finanssivalvonnalle. Jotkut EU-säädöksiin perustuvat tiedonantovelvollisuudet on pantu kansallisesti täytäntöön siten, että tietojen saatavilla pitäminen raportoivan yhteisön internetsivuilla täyttää julkistamisenvaatimuksen. Tietojen antamisen tapaan ei kaikissa tapauksissa kohdistu tiedon esittämistapaa koskevia erityisiä vaatimuksia esimerkiksi tietyn tiedostomuodon käyttämisestä. Kuitenkin esimerkiksi tilinpäätökset sekä toimintakertomukset ja niihin sisältyvät kestävyysraportit on komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 [10] perusteella laadittava XHTML-tiedostomuodossa. Lisäksi edellytetään tiettyjen IFRS-konsernitilinpäätösten tietojen erittelemistä yksityiskohtaisilla XBRL-merkinnöillä.

ESAP-sääntelyssä tarkoitetut viranomaisten antamat päätökset on usein lainsäädännössä velvoitettu julkistettaviksi viranomaisen internetsivuilla. Jatkossa myös tällaiset päätökset olisi niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava ESAPiin.

Tiedotevaraston ylläpitäjä

Avoimuusdirektiivin 21 artiklan 2 kohdan mukaan kotijäsenvaltion on varmistettava, että on olemassa vähintään yksi virallisesti nimetty järjestelmä säänneltyjen tietojen keskitettyä säilyttämistä varten. Avoimuusdirektiivin mukainen tiedotevaraston ylläpitäjän tehtävä on direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä annettu säännellyn markkinan ylläpitäjälle eli pörssille. Pörssin tehtävälle ei löydy varsinaista tukea lainsäädännöstä. Arvopaperimarkkinalain (746/2012) 10 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan liikkeeseenlaskijan on toimitettava säännellyt tiedot valtiovarainministeriön nimeämään tiedotevarastoon. Lain esitöissä on todettu, että tiedotevarastotehtävää hoitaa Suomessa pörssi ( HE 174/2006 vp , s. 29 ja HE 32/2012 vp , s. 133–134). Pörssi voi veloittaa liikkeeseenlaskijoilta järjestelmän ylläpitotehtävään liittyviä maksuja. Kustannus yksittäiselle liikkeeseenlaskijalle on tällä hetkellä 1600 euroa vuodessa. Järjestelmään liittymiskustannus on uudelle pörssiyhtiölle 2000 euroa.

Säännellyn markkinan liikkeeseenlaskijat toimittavat pörssin ylläpitämään tiedotevarastoon muun muassa avoimuusdirektiivin, markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin mukaisia tietoja. Lisäksi tiedotevarastoon toimitetaan myös ostotarjousdirektiivin mukaisia tietoja. Tiedotevarastoon toimitetaan myös pörssin säännöissä edellytettyjä tietoja, joiden toimittaminen tiedotevarastoon ei perustu lainsäädäntöön. Säänneltyjen tietojen tiedotevarastoon toimittamisvelvollisuus koskee vain säännellyn markkinan yhtiöitä. Velvollisuus ei koske miltään osin yhtiöitä, joiden osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, käytännössä Nasdaq First North Growth Market Finland  markkinapaikalla, jäljempänä First North Finland -markkinapaikka, joka on tällä hetkellä ainoa monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä Suomessa.

Suomessa toimii tällä hetkellä yksi pörssi, jonka tehtävänä tiedotevaraston ylläpitäminen on. Voimassa olevan sääntelyn perusteella ei ole välttämättä täysin selvää, mihin tiedotevarastoon mahdollisessa toisessa pörssissä listatut yhtiöt toimittaisivat tietonsa. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi tilanteessa, jossa toisessa maassa listattu yhtiö on valinnut arvopaperimarkkinalain mukaisen säännöllisen tiedonantovelvollisuuden kotivaltioksi Suomen, myös tällainen yhtiö on toimittanut tiedot pörssin tiedotevarastoon.

4Ehdotukset ja niiden vaikutukset

4.1Keskeiset ehdotukset

ESAP-asetus sekä täydentävä asetus ja direktiivi edellyttävät muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Muutoksia esitetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annettuun lakiin (699/2004) , arvopaperimarkkinalakiin, Finanssivalvonnasta annettuun lakiin (878/2008) , jäljempänä FivaL , luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annettuun lakiin (1194/2014) , jäljempänä kriisinratkaisulaki , tilintarkastuslakiin (1141/2015) , sijoituspalvelulakiin (747/2012) , sijoitusrahastolakiin (213/2019) , vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin (162/2014) , vakuutusyhtiölakiin (521/2008) , lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annettuun lakiin (946/2021) , kirjanpitolakiin (1336/1997) , kaivannaisteollisuutta ja puunkorjuuta aarniometsissä harjoittavien yritysten viranomaisille suorittamien maksujen julkistamisesta annettuun lakiin (1621/2015) , luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin (610/2014) , kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettuun lakiin (1070/2017) , jäljempänä RahkL , sekä kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annettuun lakiin (151/2022) .

Ehdotettavat muutokset koskevat lähinnä erinäisiin EU-säädöksiin perustuvien tietojen toimittamisvelvollisuutta tiedonkeruuelimelle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Kyseiset velvollisuudet ehdotetaan liitettävän kunkin tiedonantovelvollisuutta koskevan säännöksen yhteyteen.

Raportoijien velvollisuutena on toimittaa tiedot nimetyille tiedonkeruuelimille samanaikaisesti, kun ne julkistavat tiedot yleisön saataville. Toimitettavat tiedot on laadittava tietojen poiminnan mahdollistavassa muodossa (ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukainen muoto) tai milloin koneluettavaa muotoa edellytetään, koneluettavassa muodossa (ESAP-asetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukainen muoto). Edellytettävä muoto ratkeaa myöhemmin annettavissa komission teknisissä täytäntöönpanostandardeissa. Säännöksiä on siten luettava yhdessä teknisten täytäntöönpanostandardien kanssa.

Raportoitavaan informaatioon on sisällytettävä raportoivaa yhteisöä koskevat metatiedot yhteisön nimistä, oikeushenkilötunnuksesta, yhteisön kokoluokasta, raportoitavan tiedon tyypistä sekä maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja. Tiettyjen tietojen osalta edellytetään tietoa myös yhteisön taloudellisen toiminnan alasta. Lisäksi yhteisöllä on oltava oikeushenkilötunnus.

ESAP-sääntelyyn sisältyy jäsenvaltioille mahdollisuus sallia tiedonkeruuelinten vaatia, että tietoja toimittavat tiedot niille käyttäen hyväksyttyä sähköistä leimaa ( qualified electronic seal, QES ). Ehdotuksessa ei esitetä tiedonkeruuelimille mahdollisuutta vaatia toimijoita käyttämään hyväksyttyä sähköistä leimaa tietoja toimitettaessa, sillä tämän arvioidaan tarpeettomasti lisäävän toimijoille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia. Tällaisen varmennusvälineen käyttäminen ei ole Suomessa vakiintunutta.

Ehdotettavilla muutoksilla pannaan toisaalta täytäntöön joitakin direktiiveihin perustuvia tiedonantovelvollisuuksia, joille ei näytä löytyvän direktiivin säännöstä vastaavaa säännöstä voimassa olevasta kansallisesta laista. Tällaisia ovat arvopaperimarkkinalain 8 lukuun ostotarjousdirektiivin 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan perusteella sekä mainitun lain 10 a lukuun osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 j artiklan 2 kohdan g alakohdan perusteella ehdotettavat muutokset. Täydentävä täytäntöönpano on välttämätöntä, sillä ESAP-sääntely edellyttää kyseisten tietojen toimittamista ESAPiin niiden julkistamisen yhteydessä. Sama koskee FivaL 43 §:n 4 momenttia hallinnollisten toimenpiteiden julkistamisesta sekä 44 a §:n 2 momenttia seuraamuksista ja muista päätöksistä ilmoittamisesta Euroopan valvontaviranomaisille.

Toisaalta osa ESAP-sääntelyn mukaisten vaatimusten täytäntöönpanosta ehdotetaan siirrettävän myöhempään vaiheeseen. Näin on siltä osin kuin ESAP-vaatimukset kohdistuvat rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 27 artiklan 3 ja 6 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin toimeksiannon toteuttamisesta. Artiklan 6 kohta on rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviä koskevassa muutosdirektiivissä (EU) 2024/790 [11] kumottu ja 3 kohtaa on muutettu siten, että siitä on poistettu tietojen julkaisemisvelvollisuus. Kohtia koskevien ESAP-vaatimusten arviointi ehdotetaan tehtävän rahoitusvälineiden markkinat -muutosdirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä. Muutosdirektiivin täytäntöönpano on aloitettu syksyllä 2024. [12] Direktiivin muutokset on saatettava kansallisesti voimaan viimeistään 29.9.2025.

ESAP-asetuksessa, täydentävässä asetuksessa ja täydentävässä direktiivissä velvoitetaan jäsenvaltioita nimeämään ainakin yksi ESAP-asetuksen tarkoittama tiedonkeruuelin, jolle EU-säädöksiin perustuvat tiedot tulee toimittaa, ja joka välittää sille toimitetut tiedot edelleen ESAP-järjestelmään. Tiedonkeruuelimiä voi olla useampia. Käytännössä yhden tiedonkeruuelimen nimeäminen kansallisesti on lähinnä teoreettinen mahdollisuus, sillä se edellyttäisi, että sama viranomainen toimisi I) tilintarkastusdirektiivissä tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena sekä julkisena rekisterinä, II) kriisinratkaisudirektiivissä tarkoitettuna kriisinratkaisuviranomaisena, III) avoimuusdirektiivin mukaisena virallisesti nimettynä järjestelmänä sekä IV) seuraavissa direktiiveissä ja asetuksissa tarkoitettuina toimivaltaisena viranomaisena: avoimuusdirektiivi, UCITS-direktiivi, luottolaitosdirektiivi, kriisinratkaisudirektiivi, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi, IDD-direktiivi, IORP-direktiivi, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivi, direktiivi katetuista joukkolainoista, vakavaraisuusasetus, markkinoiden väärinkäyttöasetus, rahoitusvälineiden markkinat -asetus, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetus ja vertailuarvoasetus.

Suomessa tiedonkeruuelimiä olisi oltava vähintään kolme, sillä Patentti- ja rekisterihallitukselle, jäljempänä PRH , Finanssivalvonnalle ja Rahoitusvakausvirastolle seuraa tiedonkeruutehtäviä suoraan EU-säädösten perusteella. Avoimuusdirektiivin mukaisena tiedonkeruuelimenä toimii tällä hetkellä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukainen pörssi, käytännössä Nasdaq Helsinki Oy, joten nykytilan mukaisessa tilanteessa tiedonkeruuelimiä olisi oltava vähintään neljä. Avoimuusdirektiivin mukainen tehtävä voitaisiin kuitenkin säätää muunkin kuin pörssin hoidettavaksi.

Täydentävällä direktiivillä tilintarkastusdirektiiviin lisätyn uuden 20 a artiklan mukaan tiedonkeruuelimenä artiklan kohdissa tarkoitetuille tiedoille on 1 kohdan osalta oltava toimivaltainen viranomainen ja 2 kohdan osalta julkinen rekisteri. Artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi on tilintarkastuslain 10 luvun 8 §:ssä säädetty tilintarkastuslautakunta. Artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi julkiseksi rekisteriksi on tilintarkastuslain 6 luvun 9 §:ssä säädetty tilintarkastusvalvonta. Sekä tilintarkastuslautakunta että tilintarkastusvalvonta toimivat PRH:ssa. Näin ollen yhdeksi tiedonkeruuelimeksi on suoraan tilintarkastusdirektiiviä koskevan direktiivimuutoksen seurauksena säädettävä PRH.

Täydentävällä direktiivillä muutetuissa direktiiveissä säädetään toimivaltaisen viranomaisen velvollisuudesta julkistaa hallinnollista seuraamusta tai muuta hallinnollista toimenpidettä koskeva päätöksensä. Direktiivien säännöksissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Suomessa Finanssivalvonta. Direktiivien säännöksiä vastaava kansallinen säännös toimivaltaisen viranomaisen päätösten julkistamisesta sisältyy FivaL 43 §:ään. Lisäksi Finanssivalvonta olisi tiedonkeruuelin useiden sellaisten EU-säädöksissä tarkoitettujen tietojen osalta, joissa Finanssivalvonta toimii kansallisesti EU-säädöksessä tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena. Näin on lyhyeksimyyntiasetuksessa, MAR-asetuksessa, PRIIPS-asetuksessa, SFTR-asetuksessa, vertailuarvoasetuksessa, esiteasetuksessa, PEPP-asetuksessa, avoimuusdirektiivissä, UCITS-direktiivissä, Solvenssi II -direktiivissä, luottolaitosdirektiivissä, kriisinratkaisudirektiivissä, rahoitusvälineiden markkinat direktiivissä, IDD-direktiivissä, IORP-direktiivissä, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivissä, finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annetussa direktiivissä sekä katetuista joukkolainoista annetussa direktiivissä.

Täydentävällä direktiivillä kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 5 kohdan mukaan kriisinratkaisudirektiivin 33 a artiklan 8 kohdassa, 35 artiklan 1 kohdassa ja 83 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen tiedonkeruuelin on kriisinratkaisuviranomainen. Suomessa kriisinratkaisuviranomaiseksi on säädetty kriisinratkaisulain 1 luvun 2 §:ssä Rahoitusvakausvirasto.

Avoimuusdirektiivin mukaisten säänneltyjen tietojen osalta tiedonkeruuelimenä toimisi täydentävällä direktiivillä avoimuusdirektiiviin lisätyn 23 a artiklan 3 kohdan mukaan direktiivin 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu virallisesti nimetty järjestelmä. Virallisesti nimettyä järjestelmää eli niin kutsuttua tiedotevarastoa hoitaa tällä hetkellä pörssi. Tehtävää ei ole laissa säädetty pörssin tehtäväksi. Arvopaperimarkkinalain 10 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan valtiovarainministeriö nimeää tiedotevaraston. Pörssille osoitettu tehtävä ilmenee lain esitöistä ( HE 174/2006 vp , s. 29 ja HE 32/2012 vp , s. 133–134). Esityksessä ehdotetaan, että säännellyn markkinan ylläpitäjän tehtävästä ylläpitää tiedotevarastoa ja toimia ESAP-asetuksessa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä säädetään arvopaperimarkkinalaissa. Ensinnäkin säännellyn markkinan ylläpitäjän ehdotetaan keräävän arvopaperimarkkinalain mukaisia säänneltyjä tietoja, joita se (Nasdaq Helsinki Oy) tällä hetkellä tiedotevarastona kerää. Käytännössä tämä tarkoittaa säännellyn markkinan yhtiöitä koskevien avoimuusdirektiivin, markkinoiden väärinkäyttöasetuksen, ostotarjousdirektiivin ja osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin mukaisia tietoja.

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän ehdotetaan toimivan tiedonkeruuelimenä monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä noteerattujen yhtiöiden raportoimien tietojen osalta. Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän ehdotetaan keräävän monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän yhtiöiden markkinoiden väärinkäyttöasetuksen sekä rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 33 artiklan 3 kohdan c, e ja f alakohdan perusteella julkistamia tietoja. Jälkimmäisistä säädetään RahkL:n 6 luvun 2 §:n 1 momentin 3, 4 ja 6 kohdassa. Lisäksi monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän ehdotetaan kerävään kestävyysraportointitietoja silloin, kun monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän yritys on kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettu kestävyysraportointiyritys. Mikäli raportoijat haluaisivat toimittaa esimerkiksi monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tehtävää ostotarjousta koskevia tietoja ESAPiin vastaavassa laajuudessa kuin säännellyn markkinan yhtiöiden osalta näin velvoitetaan, ne voisivat tehdä tämän ESAP-asetuksen 3 artiklan mukaisesti vapaaehtoisuuteen perustuen. Näissäkin tapauksissa tiedonkeruuelimeksi ehdotetaan monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjää.

PRH toimisi tilintarkastusdirektiivin ja -asetuksen mukaisten tietojen tiedonkeruuelimenä. Näissä tiedoissa on kysymys tilintarkastajarekisteristä, Tilintarkastuslautakunnan päätöksistä sekä tilintarkastajan avoimuusraportista. Niistä säädetään tilintarkastuslain 6 luvun 9 §:ssä ja 10 luvun 8 §:ssä sekä tilintarkastusasetuksen 13 artiklassa. Tilintarkastuslakiin ehdotetaan lisättäväksi velvoite toimittaa avoimuusraportti PRH:lle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla.

Edotuksen mukaan PRH toimisi tiedonkeruuelimenä tilinpäätösdirektiivin mukaisille tiedoille niiltä osin kuin kysymys olisi muiden kestävyysraportointiyritysten kuin säännellyn markkinan yhtiöiden tai monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän yhtiöiden raportoimista tiedoista. Kestävyysraportointiyritysten tiedonantovelvollisuuksista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa, johon ehdotetaan lisättävän uusi 24 a § tietojen ESAP-yhteensopivuudesta.

ESAP-säädöskokonaisuus sisältää joukon tietoja, jotka koskevat luonteensa puolesta finanssimarkkinoita, ja joiden osalta tiedonkeruuelimen nimeämisessä on jätetty jäsenvaltioille harkintavaltaa. Tiedonkeruuelimeksi näille tiedoille ehdotetaan Finanssivalvontaa. Finanssivalvonta tulisi keräämään laajan joukon erilaisia tietoja, joiden raportoijia ovat muun muassa vakuutusyhtiöt, pankit, sijoituspalvelujen tarjoajat, rahastoyhtiöt sekä kryptovarojen liikkeeseenlaskijat. Finanssivalvonta keräisi myös muita kuin kestävyysraportointitietoja ja monenkeskisessä kaupankäynnissä tehtäviä ostotarjouksia koskevia tietoja, jotka toimitetaan sille ESAP-asetuksen 3 artiklan mukaisesti vapaaehtoisuuteen perustuen.

Finanssivalvonta toimisi luonnollisesti tiedonkeruuelimenä myös omille päätöksilleen. Näissä on kyse sellaisista päätöksistä, jotka se täydentävällä direktiivillä muutettujen direktiivien perusteella annettujen kansallisten säännösten taikka EU:n vakavaraisuusasetuksen, markkinoiden väärinkäyttöasetuksen, rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetuksen 4 tai 15 artiklan taikka vertailuarvoasetuksen säännösten rikkomisesta antaa, ja jotka ESAP-sääntelyssä toimivaltaista viranomaista velvoitetaan ESAPiin toimittamaan.

Esityksessä ehdotetaan säädettävän viidestä tiedonkeruuelimestä. Tiedonkeruuelimiä olisivat Finanssivalvonta, PRH, Rahoitusvakausvirasto, säännellyn markkinan ylläpitäjä tiedotevarastona sekä monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä. Tiedot, joiden osalta Rahoitusvakausvirasto toimisi tiedonkeruuelimenä ovat kuitenkin sellaisia Rahoitusvakausviraston päätöksiä, jotka Finanssivalvonta kriisinratkaisulakiin perustuen joka tapauksessa julkistaa internetsivuillaan. Näin ollen päällekkäisten infrastruktuurien rakentamisen välttämiseksi ja kustannustehokkuusnäkökohdat huomioiden ehdotetaan, että vaikka Rahoitusvakausvirasto on näiden tietojen osalta tiedonkeruuelin, Finanssivalvonta vastaisi tietojen ESAPiin toimittamisesta.

KuvaKuva

Kuvio 1. Tietojen toimittaminen. Kuvio on suuntaa antava. Siinä ei ole kuvattu kaikkia tietoja raportoivia tahoja. Kuviossa MTF-yhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jonka arvopaperi on käynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä.

Esityksessä ehdotetaan myös luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin muutosta, jolla otetaan käyttöön EU:n vakavaraisuusasetuksen 1.1.2025 voimaan tulevan 92 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukainen jäsenvaltio-optio kokonaisriskipainolattian soveltamisesta ainoastaan konsolidoidulla tasolla Suomessa kotipaikan omaavien luottolaitosten osalta.

4.2Pääasialliset vaikutukset
4.2.1Taloudelliset vaikutukset

Vaikutukset yrityksille

ESAP-sääntely velvoittaa tiettyjä yrityksiä, joille on säädetty muussa EU-lainsäädännössä raportointivelvoitteita, toimittamaan raportointivaatimusten mukaiset tiedot kansallisille tiedonkeruuelimille. Suomessa tietojen toimittamisvelvoite koskee hyvin erityyppisiä yrityksiä, kuten muun muassa pörssiyhtiöitä (135 kpl), First North Finland -yhtiöitä (51 kpl), sijoituspalveluyrityksiä (45 kpl), luottolaitoksia (232 kpl) ja vaihtoehtorahastonhoitajia (136 kpl). [13]

Hallituksen esityksessä tiedonkeruuelimiksi ehdotetaan Finanssivalvontaa, Patentti- ja rekisterihallitusta, säännellyn markkinan ylläpitäjää, monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjää sekä Rahoitusvakausvirastoa. Rahoitusvakausviraston tiedonkeruuelinrooli koskee sen omia päätöksiä. Lisäkustannusten välttämiseksi Finanssivalvonta kuitenkin toimittaisi Rahoitusvakausviraston päätökset ESAPiin. Finanssivalvonnalla on jo nykysääntelyn mukaan velvollisuus julkistaa tällaiset päätökset internetsivuillaan.

Yrityksille kustannukset voivat aiheutua kolmesta näkökulmasta: järjestelmien ja rajapintojen uudistamisesta, niille tulevasta hallinnollisesta taakasta ja mahdollisista maksuista tiedonkeruuelimille. Järjestelmien ja rajapintojen uudistamisesta aiheutuu yrityksille kustannuksia ainakin sitä kautta, että Finanssivalvonnan ja muiden tiedonkeruuelinten on kehitettävä järjestelmiään. Finanssivalvonnan tapauksessa järjestelmien perustamiskustannukset katettaisiin Finanssivalvonnan rahoitusmalli huomioiden lähtökohtaisesti valvottavilta ja muilta finanssimarkkinoilta toimivilta kerättävillä valvonta- ja muina maksuina. Valvontamaksuista säädetään Finanssivalvonnan valvontamaksuista annetussa laissa (1209/2023) . Valtiovarainministeriön Finanssivalvonnalta saamien tietojen mukaan vuonna 2023 kyseiseen lakiin tehdyn lakiuudistuksen mukaisten maksuosuuksien mukaisesti laskettavat maksut riittäisivät ESAP-järjestelmistä Finanssivalvonnalle seuraavien kulujen kattamiseen. On oletettavaa, että PRH sekä Nasdaq Helsinki Oy tiedotevarastona ja monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjänä rahoittavat tiedonkeruuelintoimintaa keräämällä maksuja. Kerättävien maksujen suuruudesta ei kuitenkaan vielä ole tietoa.

Yritykselle raportointimuodon muutoksista aiheutuvan hallinnollisen taakan lisääntymistä on hankalaa tarkkaan arvioida. Yritykset eroavat luonteensa puolesta merkittävästi toisistaan. Sen takia myös niitä koskevat vaikutukset eroavat keskenään merkittävästi. Osa yrityksistä joutuu toimittamaan tietynlaiset tiedot yhteen tiedonkeruuelimeen kertaluonteisesti. Osan on toimitettava useammin tietoja muun muassa säännöllisen raportoinnin takia ja usein myös eri säännösten perusteella. Myös yrityksen kokoluokka voi vaikuttaa yrityksen valmiuteen sopeutua ESAP-sääntelyyn. Osalla yrityksistä saattaa olla jo olemassa automatisoidut järjestelmät, mikä voi vähentää tietojen toimittamisesta aiheutuvaa taakkaa, kun taas toisille rajapintoja ja ESAP-sääntelyn mukaisen tietojen muotoa koskevien vaatimuksien noudattaminen voi aiheuttaa merkittäviä sopeutumiskustannuksia. Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi yrityksille aiheutuvat kustannukset ovat tapauskohtaisia eikä niitä ole mielekästä arvioida keskimääräisen yrityksen näkökulmasta.

Yksittäisten toimijoiden osalta toimitettavaksi tulevien tietojen määriä on vaikeaa arvioida. ESAP-sääntely sisältää esimerkiksi vaatimuksia toimittaa tiettyjä tietoja, kuten tilinpäätöksiä, toimintakertomuksia, yhtiökokoustietoja ja tietoja omistajaohjauksen periaatteiden toteutumisesta puolivuosittain ja vuosittain. Toisaalta osa toimitettavista tiedoista liittyy kertaluontoiseksi katsottaviin tapahtumiin, kuten toiminnan aloittamiseen tai ostotarjouksen yhteydessä tapahtuvaan tietojen toimittamiseen. Lisäksi toimitettavaksi tulevien tietojen määrä voi riippua myös toimijan toiminnan luonteesta, kuten esimerkiksi julkistettavaksi tulevien rahastoesitteiden ja avaintietoesitteiden määrästä. Todennäköisesti laajin tietojen toimittamisvaatimus kohdistuu kuitenkin arvopaperien liikkeeseenlaskijoihin. Niiden on toimitettava ESAPiin puolivuosittaisten ja vuosittaisten tietojen lisäksi toistuvasti julkaistavia tietoja, kuten liputusilmoituksia ja sisäpiiritietoja.

Tarkkaa arviota siitä, kuinka paljon yrityksille aiheutuu hallinnollista taakkaa, on haastavaa antaa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman sääntelytaakkalaskurin [14] avulla voidaan kuitenkin karkeasti arvioida yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Sääntelytaakkalaskurin mukaan erityisasiantuntijan kuukausipalkka on noin 4900 euroa. Jos oletetaan, että rajapintojen ollessa toiminnassa tietojen laatiminen ja tiedonkeruuelimelle toimittaminen vaaditussa muodossa vaatisi 1–5 tuntia aikaa, tarkoittaisi tämä sääntelylaskurin mukaan 46–230 euron kustannusta yritykselle. Yhdelle yritykselle tämä tarkoittaisi 46–230 euron kustannusta, kun taas toiselle, jolla olisi velvollisuus toimittaa tiedot 10 kertaa vuodessa, kustannus olisi 460–2300 euroa vuodessa. Koska yritykset eroavat merkittävästi toisistaan, edellä oleva laskelma on vain suuntaa antava.

Jotta raportoinnissa voidaan yksilöidä raportoiva yritys, jokaisella raportoijalla on oltava oikeushenkilötunnus (LEI-tunnus). Osalle yrityksistä velvollisuus LEI-tunnukseen tulee jo muusta sääntelystä tai liiketoiminnan takia. Osa yrityksistä saattaa kuitenkin joutua hankkimaan LEI-tunnuksen täyttääkseen ESAP-sääntelyn mukaiset velvoitteet. Suomessa PRH myöntää LEI-tunnuksia. LEI-tunnuksen hakemusmaksu on nykyisen hinnaston mukaan arvonlisäveroineen 87,85 euroa ja se kattaa hakemuksen käsittelyn ja rekisteröinnin ensimmäiseltä 12 kuukaudelta. LEI-tunnus on uusittava vuosittain maksamalla vuosimaksu, joka on nykyisen hinnaston mukaan 37,65 euroa.

Vaikka ESAP-järjestelmästä voi aiheutua yrityksille kasvavia kustannuksia, voi siitä seurata yritykselle myös hyötyjä. Yritystä koskevat tiedot ovat ESAPin myötä EU:ssa laajasti muuan muassa sijoittajien ja analyytikoiden käytettävissä. Yrityksestä tehtävän sijoitustutkimuksen määrä voi lisääntyä. Nämä seikat voivat parantaa yritysten näkyvyyttä ja siten alentaa yrityksen rahoituskustannuksia. ESAP-sääntely mahdollistaa myös soveltamisalaan kuulumattomien yritysten vapaaehtoisen raportoinnin ESAPiin. Täten jotkut yritykset, oletettavasti vähintään keskikokoiset yritykset, jotka näkevät raportoinnissa hyötyjä, voivat olla halukkaita toimittamaan vapaaehtoisesti tietojaan ESAPiin. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivin mukaiset kestävyysraportit.

EU:n vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan mukaisen jäsenvaltio-option käyttämisen on katsottu Suomessa vaikuttavan luottolaitossektorin raportointiin ja hallinnollisiin kustannuksiin. Vaikutukset tällä hetkellä kohdistuisivat ainoastaan yhteen luottolaitoskonserniin (Nordea Bank Oyj) sen rakenteesta johtuen, mutta ei voida poissulkea, etteikö vaikutuksia olisi myöhemmin myös muihin sellaisiin luottolaitoksiin, joiden konserniin kuuluva emoyhteisö ja yksi tai useampi tytärluottolaitos sijaitsevat Suomessa. Option hyödyntäminen virtaviivaistaisi ja selkeyttäisi pääoma-aseman laskentaa ja raportointia koskevia menettelyitä. Hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi olisi tärkeää, että option hyödyntämisen suhteen saataisiin varmuus mahdollisimman pian.

Luottolaitosten pääoma-asemaa koskevat vaikutukset kohdistuvat arvion mukaan ryhmittymän pääoman kohdentamiseen ryhmittymään kuuluvien luottolaitosten välillä. Option käyttäminen joustavoittaisi pääomien kohdentamista ryhmittymien sisällä kokonaisriskipainolattian voimaantulon myötä. Konserneilta tai ryhmittymiltä edellytettävään kokonaispääomitukseen vaikutukset olisivat arviolta korkeintaan hyvin vähäiset. Tarvittaessa pääomien kohdentamiseen ryhmittymien sisällä eri luottolaitosten välillä voidaan puuttua tehokkaammin muilla välineillä, kuten lisäpääomavaatimusten kohdentamisella ja eräitä vaatimuksia koskevien valvojaharkintaisten poikkeusten muutoksilla. Option käyttämisellä ei ole myöskään arvioitu olevan vaikutuksia luottolaitosten kriisinratkaisusuunnitteluun tai kriisinratkaisuvälineiden käyttämiseen. Näin ollen jäsenvaltio-option hyödyntäminen esitetyllä tavalla ei vaaranna luottolaitosten asianmukaista pääomittamista tai rahoitusvakautta muutoinkaan. Option hyödyntäminen tai hyödyntämättä jättäminen ei arviolta vaikuttaisi luottolaitosten luotonantoon. Pääomavaatimusten konsolidoitu soveltamistaso olisi linjassa Suomessa pidemmälläkin aikavälillä vakiintuneen sääntelyperiaatteen mukainen, jossa toiminnalle asetettavia vaatimuksia tarkastellaan lähtökohtaisesti konsolidoidulla tasolla.

Vaikutukset sijoittajille

ESAP on osa EU:n komission pääomamarkkinaunionitavoitetta. EU:ssa on tunnistettu, että sijoittajien saatavilla ei ole tarpeeksi helppokäyttöisessä ja vertailtavassa muodossa olevaa informaatiota sijoituspäätösten tekemiseksi. Tätä vajetta ESAPilla pyritään täyttämään. ESAPin myötä sijoittajien saatavilla olisi keskitetysti yhdestä paikasta EU-säädöksiin perustuvaa tietoa. Ensinnäkin järjestelmän voidaan arvioida parantavan tiedonsaantia ja vähentävän tiedon etsimiskustannuksia. Myös tietojen vertailtavuuden voidaan olettaa paranevan, kun raportoitavat tiedot ovat keskenään samanlaisessa rakenteisessa muodossa. ESAPin voidaan jossain määrin arvioida lisäävän sijoittajien mahdollisuuksia tehdä sijoituksia kestäviin sijoituskohteisiin, kun sellaisia sijoituskohteita koskevat tiedot ovat ESAPissa nykyistä helpommin sijoittajien löydettävissä.

EU:n laajuisen yhteyspisteen voidaan lähtökohtaisesti arvioida parantavan mahdollisuuksia myös EU:ssa tapahtuvaan rajat yli -sijoittamiseen ja siten palvelevan komission pääomamarkkinaunionitavoitetta. Kansallisesti arvioituna ESAP voi lisätä niin sanottua kansankapitalismia. ESAPin vaikutukset sijoitusaktiivisuuteen voidaan kuitenkin arvioida jossain määrin rajallisiksi. Rajojen yli tapahtuvaan sijoittamiseen liittyy muitakin kuin tietojen saatavuuteen liittyviä rakenteellisia ja kulttuurisia rajoitteita. Tällaisia ovat muun muassa verotus sekä kansallisesti jossain määrin vaihtelevat raportointikäytännöt. Esimerkiksi komissio on tunnistanut niin sanotun Listing Act -sääntelyaloitteen [15] yhteydessä, että jäsenmaiden välillä on eroja niin raportointi- kuin valvontakäytännöissä.

Vaikutukset pörssille

Nasdaq Helsinki Oy:n pörssi toimii nykytilanteessa avoimuusdirektiiviin perustuvana virallisesti nimettynä järjestelmänä eli kansallisesti tiedotevarastona. Jatkossa sen tehtävät tiedotevarastona laajentuisivat ESAP-sääntelyn myötä. Nasdaq Helsinki Oy on ilmaissut valtiovarainministeriölle halukkuutensa jatkaa tiedotevarastotehtävää. Se toimisi säännellyn markkinan ylläpitäjänä edelleen tiedotevarastona, jolloin se olisi myös avoimuusdirektiivin perusteella ESAP-sääntelyn mukainen tiedonkeruuelin. Pörssi kerää tiedotevarastona tällä hetkellä arvopaperimarkkinalain mukaisia säänneltyjä tietoja, joista osan muodostavat avoimuusdirektiivin mukaiset tiedot. Pörssi kerää kuitenkin myös muun muassa ostotarjousdirektiivin ja osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin mukaisia tietoja. Jatkossa pörssi toimisi myös tällaisten tietojen kansallisena ESAP-yhteyspisteenä. Valtiovarainministeriön Nasdaq Helsinki Oy:ltä saamien arvioiden mukaan tiedotevaraston mukauttamisesta ESAP-sääntelyn velvoitteiden mukaiseksi seuraisi sille noin 40 000–50 000 euron kustannukset.

Säännellyn markkinan ylläpitäjän toiminta on yksityistä elinkeinonharjoittamista. Yksityistä toimijaa ei voida määräämättömäksi ajaksi velvoittaa lainsäädännössä tehtävään esimerkiksi tilanteessa, jossa sen velvollisuudet tulisivat muuttuneiden olosuhteiden vuoksi olennaisesti muuttumaan. Siten sillä olisi oltava mahdollisuus halutessaan irtaantua tehtävästä. Mikäli Suomessa ei olisi yhtäkään säännellyn markkinan ylläpitäjää, joka tiedotevarastotehtävää hoitaisi, lainsäätäjän olisi varmistettava tiedotevarasto- ja siihen liittyvän tiedonkeruuelintehtävän toteutuminen muulla tavalla. Todennäköisesti taho, joka tehtävää siinä tapauksessa hoitaisi, olisi viranomainen. Tehtävän viranomaiselle siirtämisessä tulee huomioida, että siirto aiheuttaisi tehtävän saajassa todennäköisesti järjestelmäuudistuksia ja lisäresurssitarpeita. Lisäksi viranomaisten tekemät hankinnat tulee tarvittaessa kilpailuttaa. Näistä syistä tehtävän mahdollinen siirtäminen säännellyn markkinan ylläpitäjältä muulle taholle tulee toteuttaa siten, että se tapahtuu hallitusti ja aikataulullisesti toteuttamiskelpoisella tavalla. Arvopaperien liikkeeseenlaskijoilla, joilla on velvollisuus toimittaa tietoja tiedotevarastoon avoimuusdirektiivin ja arvopaperimarkkinalain perusteella, on aina oltava jokin tiedotevarasto tietojen toimittamista varten. Käytännössä tehtävän siirtäminen säännellyn markkinan ylläpitäjältä muulle taholle edellyttää aina lainsäädännön muuttamista.

Nasdaq Helsinki Oy kerää myös sen ylläpitämässä erityisessä rekisteröidyssä monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä (pk-yritysten kasvumarkkina, First North Finland), listattujen yhtiöiden raportoimia tietoja. Tällaisia tietoja ovat muun muassa tilinpäätökset, toimintakertomukset, sisäpiiritiedot, johtohenkilöiden liiketoimet sekä markkinapaikan sääntöjen mukaan raportoivat tiedot. Tulevaisuudessa Nasdaq Helsinki Oy:lle toimitetaan myös toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti ja sen varmennuskertomus, mikäli First North Finland -yhtiö täyttää kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn kestävyysraportointiyrityksen kokorajat.

Tiedot, joita Nasdaq Helsinki Oy pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjänä kerää, ovat tietoja, jotka olisi tulevaisuudessa toimitettava ESAPiin. Koska Nasdaq Helsinki Oy kerää jo nykytilanteessa tällaisia tietoja, esitetään sen toimivan tällaisten tietojen osalta kansallisena ESAP-yhteyspisteenä. Lisäksi monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän ehdotetaan keräävän tiedot, jotka liittyvät monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tehtäviin ostotarjouksiin, jos tällaiset tiedot halutaan ESAP-asetuksen 3 artiklan mukaisesti vapaaehtoisuuteen perustuen ESAPiin toimittaa. First North Finland -markkinapaikalla on tällä hetkellä noin 50 yhtiötä, joihin potentiaaliset ostotarjoustiedot voisivat kohdistua. Kun otetaan huomioon, ettei ostotarjouksia tapahdu erityisen säännöllisesti sekä se, että tietojen toimittaminen perustuisi vapaaehtoisuuteen, ei monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän kautta ESAPiin toimitettavien tällaisten tietojen määrää arvioida kovin suureksi.

Säännellyn markkinan tai monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäminen ei ole kenenkään yksinoikeus. Suomessa toimii tällä hetkellä vain yksi säännelty markkina ja vain yksi monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä. On kuitenkin mahdollista, että Suomessa olisi tulevaisuudessa useampi tällainen markkinapaikka. Sen vuoksi tiedonkeruutehtävää ei voida kilpailullisista syistä säätää yksinomaan Nasdaq Helsinki Oy:n tehtäväksi, vaan tehtävä tulee sitoa Nasdaq Helsinki Oy:n rooliin yhtäältä säännellyn markkinan ja toisaalta monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjänä. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että mikäli markkinoille ilmaantuisi uusia markkinapaikkoja, olisi tällaisen markkinapaikan ylläpitäjä Nasdaq Helsinki Oy:tä vastaavalla tavalla ESAP-sääntelyn mukainen tiedonkeruuelin. Näin ollen sen olisi varmistettava sille toimitettujen tietojen toimittaminen ESAPiin. Koska ESAP-yhteyspisteen perustamisesta voidaan arvioida aiheutuvan huomattavia kustannuksia, voisi vaatimus ESAP-yhteyspisteen perustamisesta nostaa alalle tulon kynnystä merkittävästi. Tämän välttämiseksi ehdotetaan, että markkinapaikan ylläpitäjä voisi valintansa mukaan toimia tiedonkeruuelimenä itse tai hyödyntää toisen markkinapaikan ylläpitäjän, joka jo huolehtii tehtävästä, järjestelmää. Siksi esityksessä ehdotetaan, että markkinapaikan ylläpitäjän olisi tarjottava toisen markkinapaikan yhtiöille mahdollisuus toimittaa tietoja sen järjestelmään avoimin, kohtuullisin, oikeudenmukaisin ja syrjimättömin ehdoin. Käytännössä siis samoin ehdoin kuin palvelua tarjotaan oman markkinapaikan yhtiöille.

Vaikutukset julkiseen talouteen

PRH on arvioinut, että sille aiheutuu ESAP-järjestelmien perustamisesta arviolta noin 900 000 euron kustannukset vuosina 2025–2028. Kustannukset on tarkoitus kattaa nykyisten määrärahojen puitteissa. Näin ollen ehdotuksilla ei ole vaikutuksia julkiseen talouteen. 

4.2.2Vaikutukset viranomaisiin

Finanssivalvonta

Finanssivalvonta toimisi yhtenä ESAP-sääntelyn mukaisena tiedonkeruuelimenä. Finanssivalvonnan velvollisuus toimia sääntelyssä tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä seuraa jo siitä, että useassa EU-säädöksessä tiettyjen tietojen osalta ESAPin mukaiseksi tiedonkeruuelimeksi määritellään toimivaltainen viranomainen, jona kansallisesti toimii Finanssivalvonta. Tällaisia tietoja ovat muun muassa Finanssivalvonnan omat päätökset esimerkiksi hallinnollisista seuraamuksista. Toisaalta ESAP-sääntelyyn sisältyy laaja joukko tietoja, joita koskevan tiedonkeruuelimen nimeäminen on jäsenvaltioiden kansallisessa harkinnassa. Tiedot ovat luonteeltaan finanssimarkkinainformaatiota, mikä puoltaa Finanssivalvonnan nimeämistä tietojen tiedonkeruuelimeksi. Finanssivalvonnan tehtävää voidaan näiden tietojen osalta puoltaa myös sillä perusteella, että ESAP on ESMAn järjestelmä, ja Finanssivalvonnalla on kiinteät yhteydet ESMAan. Yhteydellä voidaan katsoa olevan merkitystä finanssimarkkinoita koskevien tietojen osalta kansallisen ESAP-yhteyspisteen jouhevan toiminnan näkökulmasta.

Finanssivalvonta keräisi myös tietoja, jotka toimitetaan sille ESAP-asetuksen 3 artiklan mukaisesti vapaaehtoisuuteen perustuen lukuun ottamatta kirjanpitolain 7 luvun mukaisia kestävyysraportointitietoja ja tietoja, jotka liittyvät ostotarjouksiin monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Finanssivalvonnan kautta ESAPiin kulkevien vapaaehtoisesti toimitettavien tietojen määrää on tietojen vaihtelevan luonteen vuoksi hankalaa arvioida. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että Finanssivalvonnan keräämät tiedot ovat tietoja, jotka liittyvät kiinteästi toimiluvallisen toiminnan harjoittamiseen, arvioidaan sellaisten toimijoiden joukko, jotka voisivat tällaisia tietoja muussa tapauksessa toimittaa, hyvin rajalliseksi.

Tiedonkeruuelintehtävä tarkoittaa mittavia muutoksia Finanssivalvonnan nykyisiin järjestelmiin. Sen täytyy luoda uudenlaisia raportointirajapintoja sekä raportoivien tahojen että ESAPin suuntaan. Finanssivalvonta on arvioinut, että ESAP-järjestelmistä aiheutuvat kustannukset tarkoittaisivat sille yhteensä noin kuuden miljoonan euron kustannuksia. Kustannukset aiheutuvat kuuden vuoden ajanjaksolle lasketuista projektikustannuksista. Kustannuksiin on laskettu järjestelmän teknisestä toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset sekä henkilötyövuodet. Järjestelmän perustamisvaiheessa tarve olisi yhdelle projektipäällikölle ja kahdelle järjestelmän kehittäjälle sekä kahdelle liiketoiminnan henkilölle, jotka vastaisivat järjestelmän määrittelystä ja testauksesta. Järjestelmän ylläpitovaiheessa henkilötyövuosina laskettu resurssitarve olisi noin 2,5 henkilöä. Valtiovarainministeriön Finanssivalvonnalta saamien tietojen mukaan Finanssivalvonnan valvontamaksuista annettuun lakiin vuonna 2023 tehty tasekertoimien korotus sekä olemassa olevat varat riittäisivät kattamaan tämän esityksen mukaisista ehdotuksista aiheutuvat kustannukset.

EU:n vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan mukaisen jäsenvaltio-option käyttämisellä ei ole arviolta vaikutusta Finanssivalvonnan resursointiin.

PRH

PRH:lle seuraa tiedonkeruuelintehtäviä suoraan tilintarkastusdirektiivistä ja -asetuksesta. PRH on kaupparekisteriviranomaisena myös luonteva tiedonkeruuelin keräämään sellaisia kestävyysraportointiyritysten toimittamia tilinpäätöksiä, toimintakertomuksia, kestävyysraportteja sekä tilintarkastuskertomuksia ja kestävyysraportin varmennuskertomuksia, jotka koskevat yritystä, jonka arvopaperi ei ole kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä Suomessa. Selkeyden vuoksi ehdotetaan, että säännellyllä markkinalla ja monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä noteeratuilla yhtiöillä olisi vain yksi kansallinen ESAP-yhteyskanava. Näin ollen ne toimittaisivat kestävyysraportointitiedot ESAP-muodossa PRH:n sijasta säännellyn markkinan tai monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjälle.

Yrityksiä, joita kestävyysraportointivaatimukset kokorajojen puolesta koskisivat, oli vuonna 2021 yhteensä 1270. [16] Kun luvusta vähennetään pörssiyhtiöt ja monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmän yhtiöt, joita oli huhtikuussa 2024 yhteensä 186 [17] ja otetaan huomioon, että kaikki tällaiset yritykset eivät täytä kestävyysraportointiyritysten kokorajoja, voidaan arvioida, että PRH:n kautta kulkisi selvästi yli 1000 kestävyysraportointiyrityksen tiedot. Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston mukaan Suomessa oli noin 572 000 yritystä vuonna 2022. Näistä noin 534 000 oli 0–4 henkilön yrityksiä ja yhteensä alle 50 työntekijän yrityksiä oli yhteensä noin 568 000. Yli 50 henkilön yrityksiä oli yhteensä noin 3800 ja yli 100 henkilön yrityksiä noin 1700, joista moni kuuluu jo ESAP-sääntelyn soveltamisalaan. Vaikka Suomessa on paljon yrityksiä, moni niistä on pieni yritys, jolla ei ole resursseja tai tarvetta raportoida vapaaehtoisesti esimerkiksi kestävyydestään kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti. Kuitenkin jotkut keskikokoiset yritykset voivat nähdä kestävyysraportointidirektiivin mukaisen raportoinnin niille kilpailutekijänä. On haastavaa arvioida mahdollisten vapaaehtoisten raportoijien määrää, joka voi olla muutaman yrityksen ja satojen yritysten välillä ja mahdollisesti kasvaa ajan kuluessa.

PRH on arvioinut, että sille aiheutuu ESAP-järjestelmien perustamisesta arviolta noin 900 000 euron kustannukset vuosina 2025–2028. Valtiovarainministeriön PRH:lta saamien tietojen mukaan kustannusarvio kattaa henkilötyövuosina mitattavat resurssitarpeet niin järjestelmän perustamis- kuin ylläpitovaiheessa. Resurssitarve kohdistuu erityisesti liiketoiminnan henkilöihin, jotka vastaavat muun muassa järjestelmän tietosisällöistä ja mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämisestä. Kustannukset on tarkoitus kattaa nykyisten määrärahojen puitteissa.

Rahoitusvakausvirasto

Rahoitusvakausvirasto on kriisinratkaisudirektiivin perusteella tiedonkeruuelin sen omille päätöksille. Koska tällaiset Rahoitusvakausviraston päätökset julkistetaan nykysääntelyn mukaan myös Finanssivalvonnan internetsivuilla, on päällekkäisten järjestelmien ja niiden perustamisesta aiheutuvien kustannusten välttämiseksi arvioitu, että tällaiset päätökset voidaan toimittaa ESAPiin Finanssivalvontaan perustettavien järjestelmien kautta. Tällä arvioidaan olevan huomattavat kustannussäästöt varsinkin, kun otetaan huomioon, että päätökset, jotka olisi ESAPiin toimitettava, ovat itsessään hyvin harvinaisia ja sellaisia, jotka Finanssivalvonta saa joka tapauksessa Rahoitusvakausvirastolta ja, jotka sen on lain perusteella julkistettava omilla internetsivuillaan.

Ratkaisusta kuitenkin seuraa se, että ESAP-sääntelyn perusteella tiedonkeruuelimen vastuu säilyy Rahoitusvakausvirastolla. ESAP-sääntelyn mukaan tiedonkeruuelin voi ulkoistaa tehtäviään, kuten tietojen toimittamisen ESAPiin, kirjallisella valtuutussopimuksella, mutta tiedonkeruuelin on vastuussa tehtävästä sen siirtämisen jälkeenkin.

EU:n vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan mukaisen jäsenvaltio-option käyttämisellä ei ole arviolta vaikutusta Rahoitusvakausviraston resursointiin.

4.2.3Vaikutukset ympäristöön

Ehdotuksilla ei ole välittömiä vaikutuksia ympäristöön. Komission ESAP-sääntelyehdotusta koskevissa vaikutusarvioissa kuitenkin tunnistetaan se, että kestävän rahoituksen hankkeet voivat saada ESAPin kautta parempaa näkyvyyttä ja siten tulla sijoittajille saavutettavammiksi. Näin ollen ESAPilla voi olla epäsuoria vaikutuksia rahoituksen kohdentumiseen kestävän rahoituksen mukaisiin sijoituskohteisiin.

5Muut toteuttamisvaihtoehdot

5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Tiedotevarasto

Avoimuusdirektiiviin perustuvaa tiedotevarastotehtävää hoitaa Suomessa pörssi ( HE 174/2006 vp , s. 29 ja HE 32/2012 vp , s. 133–134). Valtiovarainministeriö on kartoittanut tiedotevarastotehtävän osoittamista pörssin sijasta Finanssivalvonnalle tai PRH:lle. Arvioissa on päädytty siihen, että tiedotevaraston luonne arvopaperimarkkinoita koskevien tietojen järjestelmänä ei puolla tehtävän osoittamista lainsäädännössä PRH:lle. Valtiovarainministeriö on valmistelun aikana kuullut eri osapuolia ja on ilmennyt, että PRH ei pystyisi tuottamaan tiedotevarastotehtävää pörssiä tai Finanssivalvontaan kustannustehokkaammin. Siten tiedotevarastotehtävän on arvioitu sopivan paremmin joko Finanssivalvonnan tai pörssin tehtäväksi.

Nasdaq Helsinki Oy on ilmaissut valtiovarainministeriölle halukkuutensa jatkaa pörssin tiedotevarastotehtävää nykyisessä laajuudessa. Koska yksityistä toimijaa ei voida lainsäädännössä määräämättömäksi ajaksi ennalta sitouttaa tällaiseen tehtävään, jonka hoitamiseen muuttuneilla olosuhteilla voi olla vaikutusta, seuraa tehtävän yksityiselle antamisesta aina tehtävän jatkuvuuteen liittyvä epävarmuus. Tämä voisi puoltaa tehtävän osoittamista lainsäädännössä yksityisen toimijan sijasta viranomaiselle. Tällöin luonteva viranomainen olisi Finanssivalvonta, jolle ESAP-säädöskokonaisuuden täytäntöönpanosta seuraa muutenkin tiedonkeruuelintehtävästä IT-järjestelmän perustamistarpeita. Finanssivalvonnalla ei tällä hetkellä ole sellaista julkistamisjärjestelmää, jota tiedotevarastotehtävä edellyttäisi. Tiedotevarastotehtävän perustamisesta ja ylläpidosta aiheutuisi Finanssivalvonnalle sen arvioiden mukaan noin 1,3 miljoonan euron kustannukset. Nasdaq Helsinki Oy:llä julkistamisjärjestelmä on jo olemassa. Sille tehtävä tarkoittaisi lähinnä ESAPiin vaadittavan API-yhteyden perustamista. Valtiovarainministeriön Nasdaq Helsinki Oy:ltä saamien tietojen mukaan kustannusarvio kehitystoimille olisi noin 40 000–50 000 euroa. Nasdaq Helsinki Oy vastaa yksityisenä toimijana itse rahoituksestaan. Finanssivalvonnan rahoitus perustuu valvonta- ja toimenpidemaksuihin sekä Suomen Pankin rahoitusosuuteen. Valtiovarainministeriön Finanssivalvonnalta saamien arvioiden mukaan nykyinen valvontamaksujen maksukatto sekä nykyinen rahoitusosuus eivät riittäisi kattamaan tiedotevarastotehtävän perustamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tehtävän osoittaminen Finanssivalvonnalle tarkoittaisi siten todennäköisesti valvontamaksujen nousua säännellyllä markkinalla arvopaperien liikkeeseenlaskijoille, joita tiedotevarastoon tietojen toimittamisvelvollisuus koskee. Säännellyn markkinan liikkeeseenlaskijoita oli huhtikuussa 2024 yhteensä 135. [18] Tiedotevarastosta aiheutuvien kustannusten jakaantuminen säännellyn markkinan liikkeeseenlaskijoille tarkoittaisi vähän vajaan 10 000 euron kustannusta kullekin liikkeeseenlaskijalle. Vuosittainen Nasdaq Helsinki Oy:n veloittama kustannus liikkeeseenlaskijalle on tällä hetkellä 1600 euroa. Tiedotevarastotehtävän siirtäminen Finanssivalvonnalle tarkoittaisi merkittävää kustannusten nousua säännellyn markkinan liikkeeseenlaskijoille.

ESAP-säädöskokonaisuuden tavoitteena on olemassa olevien infrastruktuurien hyödyntäminen, kustannustehokkuusnäkökohdat sekä toimijoille ESAP-raportoinnista seuraavien tarpeettomien kustannusten välttäminen. Näistä syistä tiedotevaraston tehtävän osoittamista säännellyn markkinan ylläpitäjälle lainsäädännössä on pidettävä edellä esitetyistä vaihtoehdoista perustelluimpana. Mikäli Nasdaq Helsinki Oy haluaisi tulevaisuudessa luopua tiedotevarastotehtävästä, eikä markkinoilla olisi toista säännellyn markkinan ylläpitäjää, joka toimisi tiedotevarastona, olisi viranomaisiin (so. Finanssivalvonta ja PRH) tässä vaiheessa jo perustettu ESAP-sääntelyyn perustuen järjestelmiä, joita voitaisiin mahdollisesti hyödyntää tiedotevarastotehtävän vastaanottamisessa. Tehtävän edellyttämien järjestelmien perustamisesta aiheutuvien kustannuksien ei kuitenkaan myöhemmässä vaiheessa arvioida poikkeavan merkittävästi siitä, mitä kustannukset tällä hetkellä olisivat. Finanssivalvonnan arvioiden mukaan tehtävän perustamisesta aiheutuvat kustannukset voisivat myöhemmässä vaiheessa olla mahdollisesti noin 10–20 prosenttia vähemmän kuin tällä hetkellä eli siten noin 1,1 miljoonaa.

Tiedotevarastotehtävän antaminen lain nojalla

Esityksessä ehdotetaan, että tiedotevarastotehtävästä säädetään arvopaperimarkkinalaissa. Ehdotuksen mukaan säännellyn markkinan ylläpitäjä toimisi tiedotevarastona. Tilanteessa, jossa säännellyn markkinan ylläpitäjiä olisi useampia, säännellyn markkinan ylläpitäjä voisi valintansa mukaan ylläpitää tiedotevarastoa itse tai edellyttää tietojen toimittamista toisen säännellyn markkinan ylläpitäjän tiedotevarastoon. Mikäli tulevaisuudessa ilmenisi tarve siirtää tehtävä säännellyn markkinan ylläpitäjältä muulle taholle, esimerkiksi viranomaiselle, edellyttäisi tämä lainsäädännön muuttamista. Joustavampi malli voisi olla antaa tiedotevarastotehtävä lain nojalla toimijalle, joka täyttää lainsäädännössä ennalta määritellyt edellytykset tiedotevarastotehtävän hoitamiselle. Tällaisia edellytyksiä voisivat olla esimerkiksi riittävät tietotekniset ja taloudelliset valmiudet sekä ammatillinen osaaminen. Tehtävä annettaisiin lain nojalla valtiovarainministeriön asetuksella tai sopimuksella. Jos tehtävä annettaisiin sopimuksella, aiheutuisi tiedotevarastotehtävän hoitamisen varmistamisesta jatkuvaa hallinnollista työtä, joka liittyy muun muassa sopimusten voimassaolon ja ajantasaisuuden seuraamiseen sekä uudelleensopimiseen. Sopimukseen perustuvat tehtävät annetaan tyypillisesti määräajaksi. Asetuksella tehtävästä säätäminen edellyttäisi lainsäädännön tapaan muutoksia voimassa olevaan asetustasoiseen sääntelyyn tilanteessa, jossa tehtävä siirrettäisiin toiselle.

Valmistelussa on arvioitu, että joustavampi malli, jonka mukaan tehtävä annettaisiin lain nojalla asetuksella tai sopimuksella, ei toisi merkittäviä etuja suhteessa siihen, että tehtävästä säädettäisiin laissa. Tehtävän siirtämisen säännellyn markkinan ylläpitäjältä muulle taholle tulee tapahtua kaikissa tilanteissa hallitusti siten, että toimijoiden käytössä on aina keskeytyksettä tiedotevarasto. Tehtävää siirrettäessä sen vastaanottajalla on tuskin riittäviä tietoteknisiä valmiuksia ottaa tehtävää välittömästi vastaan. Aikataulullisesti lainsäädännön muutokseen käytettävä aika ei siten muodostune siirron esteeksi.

Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän yhtiöiden toimittamat tiedot

Monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä listatut yhtiö tulevat toimittamaan ESAPiin markkinoiden väärinkäyttöasetukseen (MAR) perustuen sisäpiiritiedot ja johtohenkilöiden liiketoimet. Jos monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä on rekisteröity pk-yritysten kasvumarkkinaksi, yhtiötä koskevat RahkL 6 luvun 2 §:n 1 momentin 3, 4 ja 6 kohdan mukaiset tiedot on niin ikään toimitettava ESAPiin. Näissä tiedoissa on kyse rahoitusvälinettä koskevasta esitteestä sekä liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuuksista. Lisäksi, mikäli tällainen yhtiö täyttää kirjanpitolain mukaisen suuryrityksen määritelmän [19] , olisi yhtiön toimitettava muun muassa tilinpäätös, toimintakertomus, toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti, tilintarkastuskertomus ja kestävyysraportoinnin varmennuskertomus ESAPiin toimitettavaksi.

Edellä luetelluista tiedoista yhtiöt toimittavat MAR:iin perustuvia tietoja ja RahkL:n 6 luvun 2 §:n 1 momentin 3, 4 ja 6 kohdan mukaisia tietoja markkinapaikan ylläpitäjälle Nasdaq Helsinki Oy:lle jo tällä hetkellä. Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän nimeäminen tiedonkeruuelimeksi tällaisten tietojen osalta ei siten vaikuttaisi näiden yhtiöiden tietojen toimittamisvelvollisuuteen muilta kuin tietojen ESAP-muoto- ja metatietovaatimuksia koskevilta osin.

Monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevia yhtiöitä koskevien tietojen toimittaminen ESAPiin voitaisiin vaihtoehtoisesti järjestää Finanssivalvonnan kautta. Tämä edellyttäisi monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän yhtiöitä koskevien sisäpiiritietojen julkistamisjärjestelmän rakentamista Finanssivalvonnassa. Kustannusarvio tälle olisi valtiovarainministeriön Finanssivalvonnalta saamien tietojen mukaan noin 300 000 euroa. Kustannusvaikutus kohdentuisi yksinomaan monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän liikkeeseenlaskijoille, joita on tällä hetkellä noin 50. Kustannusvaikutus liikkeeseenlaskijaa kohden olisi siten noin 6000 euroa. Voidaan arvioida, että järjestelmän perustaminen Finanssivalvontaan sekä monenkeskisen kaupankäynnin yhtiöiden julkistamiskäytäntöjen muuttaminen nykyisestä nostaisivat huomattavasti näiden yhtiöiden kustannuksia.

Tiedonkeruuelimen nimeäminen kestävyysraportointitiedoille

Kestävyysraportointiyritys määritellään kirjanpitolain 7 luvussa, jonka tausta on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2022/2464 [20] . Kestävyysraportointiyrityksen olisi toimitettava ESAPiin muun muassa tilinpäätös, toimintakertomus, kestävyysraportti sekä tilintarkastuskertomus ja kestävyysraportin varmennuskertomus. Kestävyysraportointiyrityksistä on ESAP-vaatimusten ja tiedonkeruuelinten nimeämisen kannalta tarkasteltuna tunnistettu kolme yritystyyppiä: 1) suuret listaamattomat yritykset, 2) pörssilistatut yritykset sekä 3) suuret listaamattomat yritykset, joiden arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Esityksessä ehdotetaan, että PRH toimisi tiedonkeruuelimenä suurten listaamattomien yritysten raportoimille tiedoille, säännellyn markkinan ylläpitäjä tiedotevarastona toimisi tiedonkeruuelimenä pörssiyritysten raportoimille tiedoille ja monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä olisi tiedonkeruuelin monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä listattujen yhtiöiden raportoimille tiedoille.

Vaihtoehtona olisi, että kaikki yllä tunnistettuihin yritystyyppeihin lukeutuvat yritykset toimittaisivat tiedot yhdelle ja samalle tiedonkeruuelimelle. Tämä tiedonkeruuelin olisi erityisesti suurten listaamattomien yritysten vuoksi käytännössä PRH, jolle tiedot on nykysääntelyn mukaisesti toimitettava. Myös pörssiyhtiöt ja suuret listaamattomat yritykset, joiden arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, toimittavat tiedot nykysääntelyn mukaisesti PRH:lle. Toisaalta kirjanpitolain mukaiset kestävyysraportointitiedot ovat arvopaperimarkkinalain viittaussäännösten perusteella arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja säänneltyjä tietoja. Näin ollen pörssiyhtiöiden tulisi joka tapauksessa toimittaa ne myös pörssin tiedotevarastoon, joka toimii tiedonkeruuelimenä pörssiyhtiöiden raportoimille tiedoille. Siten tiedotevaraston nimeäminen tiedonkeruuelimeksi pörssiyhtiöiden kestävyysraportointitiedoille olisi luonteva ratkaisu. Pörssiyhtiöillä olisi tällöin kahden kansallisen ESAP-yhteyspisteen sijasta vain yksi ESAP-yhteyspiste. Ehdotuksessa tätä on pidetty pörssiyhtiöiden kannalta selkeimpänä ratkaisuna.

Vastaavaan tapaan kuin pörssi tiedotevarastona, Nasdaq Helsinki Oy kerää monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjänä tietoja monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevilta yrityksiltä, käytännössä First North Finland -yrityksiltä. Koska tällaiset yritykset olisivat ehdotuksen mukaan joka tapauksessa velvollisia toimittamaan kestävyysraportointitietojen ohella muun muassa säännöllisiä taloudellisia tietoja ja sisäpiiritietoja tiedonkeruuelimenä toimivalle monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjälle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla, on pörssiyhtiöitä vastaavasti pidetty perusteltuna, että tällaisilla yrityksillä on kahden kansallisen ESAP-yhteyspisteen sijasta vain yksi ESAP-yhteyspiste.

Hyväksytty sähköinen leima

ESAP-asetuksen mukaan tiedonkeruuelinten on varmistettava, että yhteisöjen ESAPissa saataville asettamista varten toimittamien tietojen aitous, saatavuus, eheys ja kiistämättömyys ovat asianmukaisilla tasoilla. Näiden tasojen varmistamiseksi jäsenvaltiot voivat sallia tiedonkeruuelinten vaatia, että tietoihin, jotka yhteisöt toimittavat asetettavaksi saataville ESAPissa, liitetään hyväksytty sähköinen leima (5 artiklan 9 kohta).

Hyväksytyllä sähköisellä leimalla tarkoitetaan ESAP-asetuksessa asetuksen (EU) N:o 910/2014 (niin sanottu eIDAS-asetus ) 3 artiklan 27 alakohdassa määriteltyä hyväksyttyä sähköistä leimaa. eIDAS-asetuksen mukaan hyväksytyllä sähköisellä leimalla tarkoitetaan kehittynyttä sähköistä leimaa, joka on luotu hyväksytyllä sähköisen leiman luontivälineellä ja joka perustuu sähköisen leiman hyväksyttyyn varmenteeseen.

Jos tiedonkeruuelimille sallittaisiin mahdollisuus vaatia hyväksyttyä sähköistä leimaa, voisi se parantaa tietojen eheyden varmistamista. Toisaalta tällainen vaatimus lisäisi raportoivien yritysten kustannuksia, kun ne joutuisivat hankkimaan tällaisen varmennusvälineen. Suomessa ei tällä hetkellä ole palveluntarjoajia, jotka tarjoaisivat hyväksytyn sähköisen leiman mukaista palvelua.

Esityksessä ei ehdoteta tiedonkeruuelimille mahdollisuutta vaatia hyväksyttyä sähköistä leimaa. Tällaisen varmennusvälineen käyttö ei ole Suomessa vakiintunutta. Sellaisen vaatiminen nostaisi yrityksille raportoinnista aiheutuvia kustannuksia.

EU:n vakavaraisuusasetuksen jäsenvaltio-optio

EU:n vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan mukaista jäsenvaltio-optiota kokonaisriskipainolattian soveltamistasosta on mahdollista jättää myös soveltamatta tai lykätä sen soveltamista. Option soveltamatta jättämisellä jäisivät hyödyntämättä edellä kohdassa 3.2 todetut myönteiset vaikutukset luottolaitosten pääoma-aseman laskennan ja raportoinnin virtaviivaistamiseksi ja pääoman hallinnan joustavoittamiseksi. Option käyttämättä jättäminen voisi osaltaan vahvistaa ryhmittymään kuuluvien yksittäisten luottolaitosten pääomavaatimuksia, mutta konsolidoidulla tasolla tämän vaikutuksen arvioidaan olevan korkeintaan hyvin vähämerkityksinen. Option hyödyntämisen myöhentäminen aiheuttaisi ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia luottolaitoksille niiden raportointijärjestelmiin sääntelystä aiheutuvien muutosten johdosta.

5.2Muiden jäsenvaltioiden suunnittelemat tai toteuttamat keinot
Monissa EU:n jäsenvaltioissa on Suomen tavoin useampi viranomainen, joiden tehtävänä tiedonkeruutehtäviä on ollut. Jäsenvaltioilta saatujen alustavien tietojen perusteella ESAPin implementoinnin myötä tulisi useammassa jäsenvaltioissa oletettavasti olemaan enemmän kuin yksi nimetty tiedonkeruuelin. Toisaalta myös yhden tiedonkeruuelimen nimeäminen on esitetty vaihtoehdoksi jäsenvaltioissa, joissa tietojen kerääminen tai muu viranomaistoiminta on jo aiemmin ollut hyvin keskittynyttä. Siten kansallisesti olemassa olevilla järjestelyillä voi olla vaikutusta siihen tapaan, jolla ESAPin edellyttämiä toimia toteutetaan. Jäsenvaltioista esimerkiksi Ruotsissa Finansinspektionen toimii avoimuusdirektiivin mukaisena virallisesti nimettynä järjestelmänä, minkä vuoksi se todennäköisesti toimii merkittävänä tiedonkeruuelimenä myös ESAPin täytäntöönpanon jälkeen. [21] Joissakin maissa tiedotevarastotehtävää on Suomen tapaan hoitanut muu kuin viranomainen. Kuten Suomessa, myös näissä jäsenvaltioissa saattaa olla tarve arvioida vaihtoehtoja tiedotevarastotehtävän toteuttamiseksi. Joissakin maissa kansallisella keskuspankilla on olennainen rooli tietojen keräämisessä. Suomen Pankilla ei ole nykysääntelyyn perustuen tällaista roolia ESAPiin toimitettavaksi säädettyjen tietojen osalta.

EU:n vakavaraisuusasetuksen jäsenvaltio-option osalta Suomen pankkisektorin rakenteen näkökulmasta keskeisiä verrokkeja ovat muut Pohjoismaat. Muiden Pohjoismaiden suunnitelmien pohjalta näyttää siltä, että lähestymistapa ainoastaan konsolidoidun soveltamisen mahdollistamista koskevan jäsenvaltio-option käyttäminen poikkeaa maittain, eikä yhdenmukaista linjaa kaikissa Pohjoismaissa välttämättä löydy. Ruotsin valtiovarainministeriön julkaiseman, tuoreeltaan lausunnoilla olleen asetusluonnoksen mukaan Ruotsi olisi ottamassa käyttöön jäsenvaltio-option kokonaisriskipainolattian soveltamisen ainoastaan konsolidoidulla tasolla. Ehdotusta on perusteltu selkeyttämisellä, hallinnollisten kustannusten vähentämisellä sekä Ruotsin ja ulkomaisten luottolaitosten kilpailutilanteen yhdenmukaistamisella. Sen sijaan Norjan finanssivalvojan lausunnolla olleen ehdotuksen mukaan kansallista optiota kokonaisriskipainolattian soveltamistasosta ei otettaisi käyttöön. Option soveltamatta jättämistä on perusteltu tarpeella varmistaa ryhmittymiin kuuluvien luottolaitosten riittävä pääomitus ja riskinkantokyky ryhmittymien kaikilla tasoilla. Puolestaan Tanska ei ole toistaiseksi julkaissut tarkempia tietoja tai suunnitelmia nyt puheena olevan jäsenvaltio-option käyttöönotosta.

6Lausuntopalaute

Yleistä

Hallituksen esitysluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 19.4.–31.5.2024. Lausuntoa pyydettiin 23:lta yksilöidyltä taholta. Lausuntoja saatiin 16. Lausunnon antoivat Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, jäljempänä EK , Finanssiala ry, Finanssivalvonta, Keskuskauppakamari, Nasdaq Helsinki Oy, oikeusministeriö, Patentti- ja rekisterihallitus, Pörssisäätiö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Pankki, Suomen Tilintarkastajat ry sekä Suomen Yrittäjät ry. Kilpailu- ja kuluttajavirasto, liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen Asianajajaliitto ja ympäristöministeriö ilmoittivat, ettei niillä ole asiassa lausuttavaa tai huomautettavaa.

EU:n ESAP-sääntelyä osana pääomamarkkinaunionia kannatettiin laajasti. Toisaalta esitettiin, että lisätoimia pääomamarkkinaunionin kehittämiseksi tarvitaan. Yleisesti ottaen myös hallituksen esitysluonnoksessa valittuja, kansallisen lainsäätäjän harkintavaltaan sisältyviä sääntelyratkaisuja, kuten tiedonkeruuelinten nimeämistä ja hyväksyttyä sähköistä leimaa koskevan vaatimuksen käyttämättä jättämistä, kannatettiin.

Tiedonkeruuelinten nimeäminen

Kaikki lausunnonantajat kannattivat lähtökohtaisesti kansalliseen harkintaan perustuvia sääntelyehdotuksia tiedonkeruuelinten nimeämisestä. Käytännössä siis viiden tiedonkeruuelimen nimeämistä. PRH kuitenkin esitti, että hallituksen esityksen mukaista ehdotusta, jossa pörssi toimisi tiedotevarastona tiedonkeruuelimenä, toimivampi vaihtoehto voisi olla se, että Finanssivalvonta toimisi tiedonkeruuelimenä, mutta siirtäisi ESAP-asetuksen 5 artiklan 8 kohdan mukaisesti tehtäviään Nasdaq Helsinki Oy:lle.

PRH:n ehdotus tarkoittaisi, että Finanssivalvonta siirtäisi tehtäviään toimijalle, joka on sen valvottava. Jos säänneltyjä markkinoita olisi useampi, olisi ratkaistava kysymykset siitä, mille niistä ja millä perusteilla tehtäviä voisi delegoida sekä voisiko tehtäviä delegoida vain jollekin säännellyn markkinan ylläpitäjälle. PRH:n ehdottama malli olisi omiaan herättämään kysymyksiä valvonnan riippumattomuuden ja tasapuolisuuden vaarantumisesta.

Tiedotevarastotehtävän julkista hallintotehtävää koskeva arviointi

Oikeusministeriö on lausunnossaan esittänyt, että tiedotevarastotehtävä vaikuttaisi luonteensa puolesta olevan eriytynyt julkisen hallintotehtävän käsitteestä. Tiedotevarastotehtävää ei tulisi oikeusministeriön näkemyksen mukaan pitää julkisena hallintotehtävänä. Näkemyksen tueksi on selostettu perustuslakivaliokunnan käytäntöä. Lausunnossa on myös huomautettu, että hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan tiedotevarastotehtävää nykyisin hoitavalle Nasdaq Helsinki Oy:lle säädettäväksi uusia tehtäviä ja velvollisuuksia, minkä vuoksi esityksen säätämisjärjestysperusteluita olisi hyvä näiltä osin jatkovalmistelussa täydentää.

Lausuntopalaute on otettu huomioon ja perusteluja on täydennetty. Jatkovalmistelussa on päädytty siihen, että tiedotevarastotehtävässä ei ole kysymys julkisesta hallintotehtävästä. Siitä huolimatta asiasta on perusteltua säätää lain tasolla. Säännellyn markkinan ylläpitäjälle ESAP-sääntelystä seuraaviin uusiin tehtäviin ei myöskään liity yksityisten kannalta sellaista harkintavaltaa tai hallintopäätösten tekemistä, joiden perusteella pörssin tehtävän luonteen arviointi muuttuisi suhteessa tiedotevarastotehtävään siinä määrin, että tehtävä olisi katsottava julkiseksi hallintotehtäväksi.

PRH:n mukaan tiedotevarasto- ja tiedonkeruuelintehtävän yksityiselle antamisen osalta hallituksen esityksessä tulisi tarkemmin arvioida niitä vaatimuksia, joita yksityiselle tiedonkeruuelimelle tulisi voida asettaa. Tässä yhteydessä huomioon otettavia seikkoja ovat PRH:n mukaan muun muassa pörssin omistuksessa tapahtuvat muutokset, erilaiset yritysjärjestelyt, yksityisten oikeusturvatakeiden toteutuminen sekä rikosoikeudellisen virkavastuun mahdollisuus. Jatkovalmistelussa on päädytty oikeusministeriönkin lausunnossaan esittämällä tavalla siihen, että tiedotevarastotehtävässä ei ole kysymys julkisesta hallintotehtävästä. Tiedonkeruuelintehtävästä seuraavat tehtävät ja velvollisuudet eivät anna aihetta arvioida tilannetta toisin. Tiedonkeruuelimen tehtävissä ei ole kysymys pörssin ydintehtävistä, joihin voidaan katsoa sisältyvän hallintopäätöksiin rinnastettavien päätösten tekemistä. Perustuslakivaliokunta on katsonut jo pörssin ydintehtävienkin osalta, että rikosoikeudellisen virkavastuun vaatimuksesta voidaan pörssin osalta poiketa (PeVL 17/2012). Mahdollisten omistuksessa tapahtuvien muutosten osalta on otettava huomioon, että RahkL:iin ja FivaL:iin sisältyvät säännökset velvollisuudesta ilmoittaa etukäteen Finanssivalvonnalle tietyn suuruisen omistusoikeuden hankinnasta sekä Finanssivalvonnan oikeudesta kieltää hankinta (RahkaL 2 luvun 11 ja 12 § ja FivaL 32 a §). Lisäksi yritysjärjestelyjen osalta RahkL:iin sisältyvät säännökset Finanssivalvonnan vastustamisoikeudesta pörssin rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa sekä kotipaikan siirrossa (RahkL 2 luvun 20 ja 21 §).

Tiedotevarastotehtävästä irtaantumista koskeva menettely ja aika

Finanssivalvonta, Keskuskauppakamari ja Nasdaq Helsinki Oy esittivät lausunnoissaan huomioita liittyen säännellyn markkinan ylläpitäjän tiedotevarastotehtävästä irtaantumismenettelyyn ja -aikaan.

Finanssivalvonta esitti harkittavaksi, tulisiko arvopaperimarkkinalain 10 luvun 8 §:ään sisältyvää asetuksenantovaltuutta täydentää siten, että valtiovarainministeriö voisi antaa tarkempia säännöksiä tiedotevarastotehtävästä irtaantumista koskevasta irtisanomisajasta.

Keskuskauppakamari on arvioinut, että koska hallituksen esitysluonnokseen ei sisälly säännöksiä siitä, miten pörssi voisi luopua tiedotevarastotehtävästä, ei pörssillä näyttäisi olevan käytännön mahdollisuuksia luopua tehtävästä ilman lainmuutosta. Lisäksi Keskuskauppakamari huomautti, että Finanssivalvonnalla on lain mukaan mahdollisuus uhkasakon nojalla velvoittaa valvottava noudattamaan sääntelyä. Keskuskauppakamarin mukaan intressi nykyisen mallin muuttamiseen saattaa tulla myös muualta kuin pörssiltä esimerkiksi tilanteessa, jossa Euroopan valvontaviranomaisten välisessä yhteistyössä päädyttäisiin kehittämään yhteistä tiedonkeruumekanismia ESAP-tiedoille.

Nasdaq Helsinki Oy esitti lausunnossaan, että erilaiset liiketoiminnalliset syyt ja lainsäädäntömuutokset, kuten tiedotevarastotehtävää tai tiedonkeruuelintä koskevan lainsäädännön olennaiset muutokset, voivat olla syitä pörssille irtaantua tehtävästä. Näiden tilanteiden varalta lainsäädännössä tulisi Nasdaq Helsinki Oy:n mukaan varautua tiedotevarastotehtävän uudelleenjärjestämiseen muun osapuolen toimesta. Lainsäädännössä tulisi sen mukaan säätää tiedotevarastona toimivan säännellyn markkinan ylläpitäjän oikeudesta irtaantua tiedotevarastoa koskevista tehtävistä, mukaan luettuna tiedonkeruuelimenä toimiminen. Irtaantumissoikeuden teknisistä yksityiskohdista voitaisiin Nasdaq Helsinki Oy:n mukaan määrätä arvopaperimarkkinalain 10 luvun 8 §:ään sisältyvän valtiovarainministeriön asetuksenantovaltuuden perusteella annetussa asetuksessa. Asetuksessa voitaisiin Nasdaq Helsinki Oy:n mukaan määrätä esimerkiksi irtaantumista koskevasta ilmoitusmenettelystä ja sen yksityiskohdista sekä irtaantumisen aikataulusta ja määräajoista.

Arvopaperimarkkinalakiin ei nykyisellään sisälly säännöksiä tiedotevarastotehtävästä irtaantumisesta. Kuten hallituksen esitysluonnoksessa on tuotu esille, yksityistä toimijaa ei voitaisi tällaiseen tehtävään yksipuolisesti lainsäätäjän puolelta velvoittaa määräämättömäksi ajaksi.

Jatkovalmistelussa on katsottu, että erityisen irtaantumista koskevan sääntelykehikon määritteleminen ei ole yksinkertaista ja sellainen olisi vaikeasti yhteensovitettavissa sen kanssa, että säännellyn markkinan ylläpitäjän tehtävästä säädetään laissa. Muualla lainsäädännössä ei ole vastaavaa mallia, jossa säädettäisiin yhtäältä toimijalle tehtävä, mutta toisaalta säädettäisiin, että tehtävästä voisi myös irtaantua. Lakisääteisestä tehtävästä irtaantuminen edellyttää siten aina lainmuutosta. Mikäli irtaantumistarve johtuu esimerkiksi säännellyn markkinan ylläpitäjästä riippumattomasta sääntelymuutoksesta, lähtökohtana on, että sääntelyn ajantasaisuus ja tarkoituksenmukaisuus tulevat muuttuneissa olosuhteissa arvioitavaksi. Sama koskee monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjää tiedonkeruuelimenä.

Jatkovalmistelussa on arvioitu lakisääteisen tehtävän ohella mahdollisuutta antaa tehtävä lain nojalla asetuksella tai sopimuksella toimijalle, joka täyttää lakisääteiset tehtävän hoitamiselle asetetut vaatimukset. Tällainen malli ei välttämättä edellyttäisi muutoksia lakiin muuttuneissa olosuhteissa. Sääntelyvaihtoehto ei kuitenkaan ole samalla tavalla selkeä kuin tehtävästä säätäminen laissa. Sääntelyvalinta ei myöskään käytännössä muuttaisi sitä perusasetelmaa, että tehtävän siirtämisen on tapahduttava hallitusti ja aikataulullisesti toteuttamiskelpoisella tavalla. Tällä hetkellä on todennäköistä, että tehtävä siirtyisi jollekin viranomaiselle. On myös mahdollista, että siirto edellyttäisi jonkun muun tehtävän vastaanottajaa koskevan sääntelyn muuttamista, eikä toteutuisi puhtaasti sopimusperusteisesti tai asetusta muuttamalla. Tyypillinen muutos voisi kohdistua sääntelyyn, jossa säädetään viranomaisen toiminnan rahoittamisesta.

Johdon liiketoimia koskevien ilmoitusten ja liputusilmoitusten julkistamisen siirtäminen kohdeyhtiöiltä Finanssivalvonnalle

Keskuskauppakamari ja Nasdaq Helsinki Oy ovat lausunnoissaan tuoneet esille, että johdon liiketoimia koskevien ilmoitusten sekä huomattavia omistus- ja ääniosuuksia koskevien ilmoitusten (ns. liputusilmoitukset) julkistamisvelvollisuus tulisi siirtää kohdeyhtiöiltä Finanssivalvonnalle. Myös EK on lausunnossaan toivonut, että asiaa selvitettäisiin.

Asiaa on liputusilmoitusten osalta käsitelty eduskunnan talousvaliokunnassa ostotarjous- ja liputussääntelyn soveltamisalan monenkeskiselle kaupankäyntijärjestelmälle laajentamisen yhteydessä ( TaVM 3/2024 vp ). Kuten EK, Keskuskauppakamari ja Nasdaq Helsinki Oy ovat tuoneet lausunnoissaan esille, käsittelyn yhteydessä valtiovarainministeriö on esittänyt, että asiaa voidaan arvioida uudelleen ESAP-sääntelyn kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä. Hallituksen esitysluonnoksessa onkin arvioitu tiedotevaraston, johon kyseiset ilmoitukset tulee tällä hetkellä sääntelyyn perustuen toimittaa, siirtämistä pörssiltä Finanssivalvonnalle. Finanssivalvonnalta saatujen tietojen mukaan kustannusvaikutukset olisivat sille tiedotevarastotehtävästä noin 1,3 miljoonaa euroa. Valmistelussa ei ole arvioitu vaihtoehtoa, jossa pörssin ylläpitämään tiedotevarastoon toimitettaisiin osa arvopaperimarkkinalain mukaisista säännellyistä tiedoista, ja Finanssivalvonta julkistaisi – sinänsä markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja avoimuusdirektiivin mahdollistamalla tavalla, mutta nykysääntelystä poiketen – johdon liiketoimia koskevat ilmoitukset sekä liputusilmoitukset siten, ettei se samalla toimisi tiedotevarastona.

On monia syitä sille, miksei johdon liiketoimi-ilmoitusten ja liputusilmoitusten julkistamisvelvollisuutta tulisi siirtää kohdeyhtiöiltä Finanssivalvonnalle. Osaa näistä on jo käsitelty ostotarjous- ja liputussääntelyä koskevan sääntelyn talousvaliokuntakäsittelyssä (TaVM 3/2024 vp). Keskeisinä syinä ovat kustannustehokkuus ja liikkeeseenlaskijoille tulevien ylimääräisten kustannusten välttäminen. Finanssivalvonnalla ei tällä hetkellä ole sellaista julkistamisjärjestelmää, jota tällaisten ilmoitusten julkistaminen edellyttäisi. Muutos johtaisi Finanssivalvonnassa merkittäviin järjestelmäuudistuksiin. Vaikka hallituksen esitysluonnoksessa ei ole nimenomaisesti arvioitu Finanssivalvonnalle johdon liiketoimi-ilmoitusten ja liputusilmoitusten julkistamisesta aiheutuvia kustannuksia, hallituksen esitysluonnoksessa on monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä listattujen yhtiöiden osalta selvitetty, että tällaisia yrityksiä koskevien sisäpiiritietojen julkistamisjärjestelmä maksaisi Finanssivalvonnalle noin 300 000 euroa. Säännellyllä markkinalla listattuja yhtiöitä koskevan tiedotevaraston siirtäminen pörssiltä Finanssivalvonnalle tulisi puolestaan edellä esitetyllä tavalla maksamaan 1,3 miljoonaa euroa. Jo tästä on voitu päätellä, että julkistamisjärjestelmien rakentaminen tulisi Finanssivalvonnassa kustantamaan enemmän kuin olemassa olevan pörssin järjestelmän kehittäminen ESAP-vaatimuksia vastaavaksi.

Jatkovalmistelussa Finanssivalvonnalta on saatu kustannusarvio johdon liiketoimi-ilmoitusten ja liputusilmoitusten julkistamisvelvollisuuden siirtämisestä kohdeyhtiöiltä Finanssivalvonnalle. Finanssivalvonnan arvioiden mukaan liputusilmoitusten käsittelyjärjestelmä aiheuttaisi sille noin 300 000 euron järjestelmäinvestoinnin ja johdon liiketoimi-ilmoitusten käsittelyjärjestelmän päivitykset noin 100 000 euron investoinnin. Finanssivalvonnan mukaan tehtävään liittyisi tiedon jakelua tiedotusvälineille ja tiedotevarastoon, mitkä myös olisivat sille uusia tehtäviä. Näiden järjestelmien rakentaminen maksaisi Finanssivalvonnalle vähintään 50 000 euroa ja prosessin ylläpito vuositasolla vähintään 10 000 euroa. Tämän lisäksi tulisivat neuvonta- ja laadunvarmistustarpeen aiheuttamat pysyvät, arviolta 0,5 henkilön lisäresurssitarpeet.

Finanssivalvonnan arviot yhteensä noin 450 000 euron kustannuksista sekä vähintään 10 000 euron vuosittaisista ylläpitokustannuksista ja henkilöresurssitarpeista ovat huomattavasti korkeammat kuin hallituksen esitysluonnoksessa esitetty noin 50 000 euron arvio pörssille seuraavista kustannuksista. Kustannukset tulisivat yksinomaan liikkeeseenlaskijoiden maksettavaksi. Tavoitteet liikkeeseenlaskijoille tulevien kustannusten välttämisestä ja kustannustehokkuudesta puoltavat nykyisen käytännön jatkamista, eli sitä että johtohenkilöiden liiketoimi-ilmoitusten ja liputusilmoitusten julkistamisvelvollisuus on kohdeyhtiöllä.

Lisäksi on otettava huomioon, että mallissa, jossa Finanssivalvonta julkistaisi johdon liiketoimi-ilmoitukset ja liputusilmoitukset, poistuisi yhtiöltä mahdollisuus kontrolloida sitä koskevien tietojen julkistamista. Selvää ei myöskään ole, miten mallissa ratkaistaisiin mahdolliset sisäpiiritiedon julkistamiseen liittyvät ongelmat. Näitä ongelmia on käsitelty talousvaliokunnassa ostotarjous- ja liputussääntelyä koskevien uudistusten yhteydessä (TaVM 3/2024 vp).

Säänneltyjen tietojen toimittaminen Finanssivalvonnalle

Arvopaperimarkkinalaissa edellytetään, että osana säännellyn tiedon julkistamista, tieto toimitetaan Finanssivalvonnalle. Nykykäytäntö on, että Finanssivalvonta katsoo saavansa tiedon silloin, kun se on tiedotevarastossa saatavilla. Sekä Finanssivalvonta että Nasdaq Helsinki Oy ovat lausunnoissaan esittäneet, etteivät ne näe esteitä nykyisen käytännön jatkumiselle. Nasdaq Helsinki Oy on lisäksi ehdottanut, että tästä otettaisiin maininta hallituksen esityksen perusteluihin. Perusteluja on Nasdaq Helsinki Oy:n ehdottamalla tavalla täydennetty.

Oikeushenkilötunnus metatietovaatimuksena

PRH on lausunnossaan esittänyt, että LEI-tunnuksen käyttöön ESAP-tunnisteena liittyisi ongelmia. PRH on tuonut esille, että luonnolliset henkilöt eivät voi saada LEI-tunnusta. PRH:n mukaan jatkovalmistelussa olisi selvitettävä, voisiko Y-tunnus olla ESAP-asetuksessa vaadittava oikeushenkilötunnus. Lisäksi PRH on esittänyt, että tilintarkastajarekisteriin merkityt tilintarkastajat saavat tunnusnumeron, joka voisi olla tunnusnumero ESAP-järjestelmässä.

Yhteisöltä vaadittava oikeushenkilötunnus tullaan määrittelemään ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdan perusteella annettavissa teknisissä täytäntöönpanostandardeissa. Tekniset täytäntöönpanostandardit ovat suoraan sovellettavia. Selvillä ei tässä vaiheessa ole, millaisia vaatimuksia vaadittavalle oikeushenkilötunnukselle tullaan teknisissä täytäntöönpanostandardeissa asettamaan. Euroopan valvontaviranomaisten tulee toimittaa kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 10.9.2024. Euroopan valvontaviranomaisten konsultaatiokierrokselle lähettämässä versiossa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista todetaan seuraavasti: ”- - the legal entity identifier that should be mandated to identify the entities which submitted the information on ESAP and to which the information relates should be the ISO 17442 LEI code.[22]

Hyväksytty sähköinen leima

Kaikki lausunnonantajat kannattivat hallituksen esitysluonnoksessa ehdotettua siitä, että kansallisessa sääntelyssä jätetään käyttämättä optio sallia tiedonkeruuelimen vaatia hyväksyttyä sähköistä leimaa.

Tilintarkastajien henkilötietojen suoja

Sekä PRH että Suomen Tilintarkastajat ry lausuivat siitä, että ESAPissa olisi saatavilla tilintarkastajien henkilötietoja. Erityisesti Suomen Tilintarkastajat ry piti tätä ongelmallisena.

Kysymys tilintarkastajia koskevien henkilötietojen suojasta on ESAP-sääntelyn kansallista täytäntöönpanoa laajempi. On otettava huomioon, että ESAP-sääntelyssä ei esitetä uusia tiedonantovelvollisuuksia toimijoille. Kysymys on siitä, että olemassa olevaan sääntelyyn perustuvat tiedonantovelvollisuudet ja rekistereihin perustuvien tietojen julkisuus laajenevat siten, että sääntelyn alaiset tiedot olisi toimitettava keskitettyyn eurooppalaiseen järjestelmään, ESAPiin. Siten esimerkiksi kansallinen sääntelyvalinta siitä, että tilintarkastajarekisteriin merkitään myös luonnollisten henkilöiden tietoja, on tehty tilintarkastusdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä, eikä liity ESAP-sääntelyn täytäntöönpanoon. Tilintarkastajien henkilötietojen suojan tarvetta voi kuitenkin olla tarve arvioida laajemmin uudelleen, kun selviää, millaisessa muodossa tilintarkastajien tiedot olisivat ESAPissa saatavilla, ja mahdollistaako järjestelmä esimerkiksi massahaut eri tavalla kuin kotimainen tilintarkastajarekisteri.

Tilintarkastajia koskevien seuraamusten julkistaminen

PRH on lausunnossaan esittänyt, että TTL 10:8:n muutos eli seuraamuksia koskevien tietojen siirtäminen ESAP-järjestelmään tulisi jättää pois hallituksen esityksestä. PRH:n mukaan tiedot seuraamuksista merkitään Suomessa tilintarkastajarekisteriin. Seuraamuksia koskevat tiedot eivät tilintarkastusdirektiivin 16 ja 17 artiklojen mukaan ole rekisteriin merkittäviä vähimmäistietoja, joten niitä ei olisi PRH:n mukaan siirrettävä ESAP-järjestelmään.

PRH on lausunnossaan perustellut seuraamuksia koskevien päätösten ESAPiin toimittamisen jättämistä sillä, että tällaiset tiedot eivät kuulu tilinpäätösdirektiivin 15 artiklan mukaisiin tilintarkastajarekisteritietoihin, jotka tulee ESAPiin täydentävällä direktiivillä tilintarkastusdirektiiviin lisätyn 20 a artiklan 2 kohdan mukaan ESAPiin toimittaa. Seuraamusten ESAPiin toimittamista koskee kuitenkin oma säännöksensä, tilintarkastusdirektiivin 20 a artiklan 1 kohta, jossa viitataan tilintarkastusdirektiivin 30 c artiklaan, joka koskee seuraamusten julkistamista. TTL 10:8:n muuttaminen ei siten perustu tilintarkastusdirektiivin 20 a artiklan 2 kohtaan, vaan artiklan 1 kohtaan. Seuraamukset on julkistettava tilintarkastusdirektiivin 30 c artiklan mukaisesti ja toimitettava edelleen 20 a artiklan 1 kohdan perusteella ESAPiin siitä riippumatta, merkitäänkö seuraamuksia tilintarkastajarekisteriin vai ei.

PRH on esittänyt lausunnossaan myös, että tilintarkastuslakiin ehdotettujen seuraamustietojen julkistaminen olisi muutenkin epätarkoituksenmukainen ajallinen peruste toimittaa kyseisiä tietoja ESAP-järjestelmään, koska julkistaminen riippuu tilintarkastuslautakunnan noudattamista käytännöistä ja teknisistä seikoista. Seuraamuksen lainvoimaiseksi tulosta voi kulua kuukausia aikaa sen julkistamiseen tilintarkastuslautakunnan verkkosivuilla. PRH on lausunnossaan esittänyt, että, jos luonnoksen TTL 10:8:ää koskeva muutos jää vastoin PRH:n ehdotusta hallituksen esitykseen, olisi julkistamisen asemesta seuraamuksen merkintä tilintarkastajarekisteriin selkeämpi ajallinen peruste ilmoittaa tietoa ESAP-järjestelmään. Tältä osin on katsottava, että ESAP-sääntely tarkasteltuna yhdessä tilintarkastusdirektiivin 30 c artiklan ja TTL 10:8:n kanssa on varsin selväsanainen siitä, missä vaiheessa seuraamustieto tulee toimittaa ESAPiin. Kyseinen hetki on seuraamuksen julkistamishetki.

Säännöskohtaiset huomiot

Arvopaperimarkkinalaki

Keskuskauppakamari on katsonut, että ehdotetulla arvopaperimarkkinalain 8 luvun 7 a §:llä on kiinteä yhteys lain 11 luvun 3 §:n 1 momenttiin, jolla on pantu täytäntöön ostotarjousdirektiivin 4 artiklan 2 kohdan c alakohta. Keskuskauppakamari on ehdottanut, että ehdotettu säännös siirrettäisiin 11 luvun 3 §:n 1 momentin yhteyteen.

Arvopaperimarkkinalain 11 luvun 3 § on soveltamisalan rajoitusta koskeva säännös. Jatkovalmistelussa on katsottu, että liikkeeseenlaskijoita koskevan erityisen ilmoitusvelvollisuuden sisältävä säännös ei luontevasti sovi tällaisen soveltamisalasäännöksen yhteyteen. Jatkovalmistelussa on kuitenkin arvioitu säännöksen sijoittamista arvopaperimarkkinalain 11 lukuun, jossa muutoinkin säädetään ostotarjouksista. Esitysluonnokseen sisältynyt ehdotettu arvopaperimarkkinalain 8 luvun 7 a § ehdotetaan siksi sijoitettavaksi lain 11 luvun uudeksi 3 a §:ksi.

Keskuskauppakamari on ehdottanut, että ESAP-sääntelyn yhteydessä kumottaisiin EU-sääntelyn vaatimukset ylittävät kansalliset arvopaperimarkkinalain 8 luvun 2 §:n 1 momentin ja 3 §:n säännökset. Jatkovalmistelussa on arvioitu, että säännösten mahdollista kumoamista koskeva arvio on luontevaa tehdä niin sanotun EU Listing Act -sääntelykokonaisuuden kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä. Säädöskokonaisuutta ei ole vielä julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.

Nasdaq Helsinki Oy on esittänyt, että arvopaperimarkkinalain 10 luvun otsikkoa tai ainakin sen 3 §:n otsikkoa on täsmennettävä, koska säännökset koskevat jatkossa myös muuta kuin säänneltyä tietoa. Ehdotusta on tältä osin jatkovalmistelussa täydennetty.

FivaL 43 ja 44 §

Finanssivalvonta on lausunnossaan katsonut, että FivaL 43 §:ään ehdotetussa uudessa 5 momentissa tulisi 1 momentin ohella viitata myös pykälän 4 momenttiin. Pykälän 1 momentti koskee hallinnollisten seuraamusten julkistamista ja 4 momentti muiden hallinnollisten toimenpiteiden julkistamista. Toimivaltaisen viranomaisen tulee EU-säädösten mukaan julkistaa myös tällaiset päätökset ja toimittaa ne jatkossa ESAP-sääntelyn mukaisesti ESMAlle. Hallituksen esitystä on täydennetty tältä osin ja FivaL 43 §:ään ehdotettavaan 5 momenttiin on lisätty viittaus pykälän 4 momenttiin.

Finanssivalvonta on lisäksi kiinnittänyt huomiota siihen, että 43 §:n 4 momentissa on pantu puutteelliseesti täytäntöön EU-säädösten edellyttämiä julkistamisvaatimuksia. Säännöksestä vaikuttaisi Finanssivalvonnan mukaan puuttuvan viittaukset esimerkiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 22 luvussa, sijoituspalvelulain 16 a luvussa ja sijoitusrahastolain 27 luvun 8 ja 9 §:ssä säädettyihin kielto- ja uhkasakkopäätöksiin, jotka ovat asianomaisissa EU-säädöksissä tarkoitettuja muita hallinnollisia toimenpiteitä. Finanssivalvonnan mukaan säännöksessä pitäisi myös ilmeisesti olla FivaL 44 a §:n 2 momenttia vastaava viittaus vakuutusten tarjoamisesta annettuun lakiin. Finanssivalvonta on katsonut, että jatkovalmistelussa tulee varmistaa, että pykälän 4 momentti kattaa kaikki ne päätökset, jotka toimivaltaisen viranomaisen on EU-säädösten mukaan julkistettava, jotta Finanssivalvonta voi toimittaa niitä koskevat tiedot ESMAlle. Samalla olisi tehtävä tarvittavat täsmennykset FivaL 44 a §:n 2 momenttiin. Jatkovalmistelussa Finanssivalvonnan kuvaama EU-säädöksiä koskeva täydentävä täytäntöönpano on arvioitu tarpeelliseksi. Hallituksen esitystä on täydennetty Finanssivalvonnan esittämällä tavalla.

FivaL 43 §:ään ehdotetun 5 momentin osalta Finanssivalvonta on esittänyt, että säännöksestä näyttäisi puuttuvan viittauksia direktiiveihin (ostotarjousdirektiivi ja osakkeenomistajien oikeudet -direktiivi) ja asetuksiin (esiteasetus ja PRIIPS-asetus). Esitystä olisi Finanssivalvonnan mukaan näiltä osin täydennettävä. Jatkovalmistelussa on todettu, että säännökseen tulee Finanssivalvonnan esittämällä tavalla lisätä viittaukset esiteasetukseen ja PRIIPS-asetukseen. Täydentävällä direktiivillä muutettujen ostotarjousdirektiivin tai osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin ESAP-säännöksiin ei kuitenkaan sisälly säännöksiä siitä, että näiden EU-säädösten perusteella annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta annettuja hallinnollisia seuraamuksia tai muita hallinnollisia toimenpiteitä koskevat päätökset tulisi niiden julkistamisen yhteydessä toimittaa ESAPiin. Siksi FivaL 43 §:ään ehdotettuun 5 momenttiin ei ehdoteta lisättävän viittauksia kyseisiin direktiiveihin.

Vakuutusyhtiölaki sekä laki lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista

Finanssivalvonta on lausunnossaan kiinnittänyt lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun 4 §:n osalta huomiota siihen, että IORP-direktiiviin 63 a artikla koskee sijoituspolitiikan periaatteita koskevaa selvitystä, joka on julkinen dokumentti. Sijoitussuunnitelma on sijoituspolitiikkaa laajempi ja sisältää liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan ehdotettavan muutoksen tulisi koskea sijoituspolitiikkaa, ei sijoitussuunnitelmaa. Ehdotusta on muutettu Finanssivalvonnan esittämällä tavalla. Lisäksi Finanssivalvonta on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei pykälään ehdotettavan lisäyksen soveltamisalasta ole suljettu pois alle 100 vakuutetun lisäeläkelaitoksia, vaikka IORP-direktiivi sen mahdollistaa. Ehdotusta on muutettu rajaamalla alle 100 vakuutetun lisäeläkelaitokset pois soveltamisalasta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on vakuutusyhtiölain ja lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain osalta katsonut, että metatietovaatimuksista ei ole tarpeen säätää jokaisessa ESAP-raportointia koskevassa kohdassa erikseen, vaan samoista metatiedoista voidaan säätää kerran ja jäljempänä laissa viitata metatiedoista aiemmin säädettyyn. Lisäksi velvollisuudesta hankkia oikeushenkilötunnus tulisi säätää laissa vain kerran kaikkien vakuutusyhtiöiden osalta. Ehdotusta on näiltä osin jatkovalmistelussa muutettu yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Sijoituspalvelulaki

Finanssivalvonta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin mukaisiin ESAPiin toimitettaviin tietoihin. Finanssivalvonta on tuonut esille, että rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 27 artiklan 6 kohta on kumottu direktiivillä (EU) 2024/790. Sijoituspalvelulain 10 luvun 8 §:ssä on säädetty kyseisen kohdan mukaisten tietojen julkistamisesta. Finanssivalvonta on esittänyt, että kyseinen säännös kumottaneen ennen kuin tietojen ESAPiin toimittamisvelvollisuus alkaisi. Finanssivalvonta on lisäksi huomauttanut, että direktiivin 27 artiklan 3 kohdasta on poistettu tietojen julkaisuvelvollisuus. Jatkovalmistelussa on päädytty siihen, että rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 27 artiklan 3 ja 6 kohdan tietoja koskevien ESAP-vaatimusten mahdollinen täytäntöönpanotarve arvioidaan direktiivin (EU) 2024/790 kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä. Täytäntöönpano on aloitettu syksyllä 2024. Direktiivin säännökset on saatettava kansallisesti voimaan viimeistään 29.9.2025.

Finanssivalvonta on lisäksi kiinnittänyt huomiota siihen, että ESAP-sääntelyssä velvoitetaan asettamaan sijoituspalvelurekisteri saataville ESAPissa. Sijoituspalvelurekisteriä koskevaan sijoituspalvelulain 3 luvun 7 §:ään ei kuitenkaan ole ehdotettu muutoksia. Ehdotusta on jatkovalmistelussa täydennetty siten, että sijoituspalvelulain 3 luvun 7 §:ään on lisätty maininta Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa sijoituspalvelurekisteri ESMAlle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla.

Kirjanpitolain 7 luvun 24 a §

Suomen Tilintarkastajat ry on kiinnittänyt huomiota siihen, että hallituksen esitysluonnoksessa tilintarkastuskertomus on sisällytetty luetteloon asiakirjoista, jotka kestävyysraportointiyrityksen olisi laadittava ja toimitettava Patentti- ja rekisterihallitukselle. Suomen Tilintarkastajat ry on huomauttanut, että tilintarkastaja laatii tilintarkastuskertomuksen ja kestävyysraportoinnin varmennuskertomuksen. Siksi ehdotuksen sanamuotoa tulisi muuttaa. Säännöksen sanamuotoa on muutettu jatkovalmistelussa.

OYL 5 luvun 23 §:n 5 momentti

Keskuskauppakamari on esittänyt harkittavaksi, tulisiko osakeyhtiölain 5 luvun 23 §:n muutoksen sijaan arvopaperimarkkinalain 8 luvussa säätää pörssiyhtiöille velvollisuus toimittaa yhtiön internetsivuilla saatavilla pidettävä yhtiökokouspöytäkirja tiedotevarastoon. Ehdotetussa OYL 5 luvun 23 §:n 5 momentin muutoksessa säädettäisiin yhtiökokouspöytäkirjatietojen Finanssivalvonnalle toimittamisvelvollisuudesta.

Keskuskauppakamarin ehdotusta on pidettävä perusteluna. Ehdotus olisi linjassa sen hallituksen esitysluonnoksessa valitun lähtökohdan kanssa, että pörssiyhtiöillä olisi vain yksi kansallinen ESAP-yhteyspiste, tiedotevarasto. Näin ollen jatkovalmistelussa on päädytty siihen, että ehdotettua OYL 5 luvun 23 §:n 5 momentin muutosta perustellumpana sääntelyvalintana on pidettävä asiasta säätämistä arvopaperimarkkinalaissa siten, että kyseisten tietojen tiedonkeruuelin olisi tiedotevarasto.

Oikeusministeriö on lausunnossaan huomauttanut, että osakeyhtiölain 5 luvun 23 §:n 5 momenttia vastaavat säännökset sisältyvät pörssiosuuskuntien osalta osuuskuntalain (421/2013) 5 luvun 25 §:n 5 momenttiin. Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtäkään pörssiosuuskuntaa. Koska on kuitenkin mahdollista, että sellaisia olisi, on johdonmukaisuussyistä pidettävä perusteltuna, että säännöksessä tarkoitettujen äänestystulostietojen toimittamisvelvollisuus koskee pörssiyhtiöiden ohella pörssiosuuskuntia. Sijoittajien tiedonsaannin tarpeen kannalta merkitystä ei ole katsottava olevan sillä, missä oikeudellisessa muodossa pörssinoteerattu yhteisö harjoittaa toimintaansa.

EU:n vakavaraisuusasetuksen jäsenvaltio-optio

EU:n vakavaraisuusasetuksen jäsenvaltio-optiota koskevasta ehdotuksesta järjestettiin lausuntokierros 16.9.–1.10.2024. Lausuntoa pyydettiin 16 taholta. Lausunnon antoivat Suomen Pankki, Nordea Bank Oyj, Finanssivalvonta, Finanssiala ry sekä Rahoitusvakausvirasto. Lausunnonantajat kannattivat ehdotusta taikka totesivat, ettei heillä ole huomautettavaa. Finanssiala ry esitti muutosehdotuksen, jonka mukaan jäsenvaltio-optiota sovellettaisiin myös talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön osalta samalla tavalla kuin emoyrityksienkin. Nordea Bank Oyj ehdotti kielellistä korjausta säännöskohtaisiin perusteluihin sekä korosti sen tärkeyttä, että laki tulisi voimaan 1.1.2025.

7Säännöskohtaiset perustelut

7.1Laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

10 §.Säännöllinen ilmoitusvelvollisuus . Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti , jolla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 1 artiklalla finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annettuun direktiiviin lisätyn uuden 30 b artiklan 1 kohdan vaatimukset mainitun direktiivin 9 artiklan 4 kohdan tietoja koskien. Uuden 3 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetut tiedot olisi toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa, tai milloin 4 kohdassa tarkoitettua muotoa edellytetään, 4 kohdassa tarkoitetussa muodossa. Se, milloin asetuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua muotoa edellytetään ja mitä koneluettavaa muotoa on tällöin käytettävä, ratkaistaan direktiiviin lisätyn uuden 30 b artiklan 4 kohdan mukaisesti annettujen täytäntöönpanostandardien perusteella.

Tietoihin olisi niiden Finanssivalvonnalle toimittamisen yhteydessä liitettävä metatiedot säännellyn yrityksen kaikista nimistä, ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesta oikeushenkilötunnuksesta, 7 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaisesta säännellyn yrityksen koosta, 7 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesta tiedon tyypistä sekä tieto siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Pykälään lisättäisiin lisäksi uusi 4 momentti , jonka mukaan yrityksellä olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Uudella momentilla pantaisiin täytäntöön finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annetun direktiivin uuden 30 b artiklan 2 kohta, jossa edellytetään, että jäsenvaltiot vaativat yrityksiä hankkimaan oikeushenkilötunnuksen.

7.2Arvopaperimarkkinalaki

1 luku Yleiset säännökset

5 §.Euroopan unionin lainsäädäntö. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 9 kohta , jossa määriteltäisiin ESAP-asetus. Lisäyksen vuoksi 8 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos.

10 luku Säänneltyjen tietojen julkistaminen ja saatavilla pito sekä tietojen toimittaminen eurooppalaiseen keskitettyyn yhteyspisteeseen

Luvun nimi ehdotetaan muutettavaksi. Tämä on tarpeen, sillä luku sisältäisi jatkossa säännöksiä, jotka koskevat tiedotevarastoa ylläpitävän säännellyn markkinan ylläpitäjän ja monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän ESAP-sääntelyn mukaista tiedonkeruutehtävää sekä liikkeeseenlaskijoiden tietojen toimittamisvelvollisuutta tiedonkeruuelimelle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla.

1 §.Soveltamisala. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi luvun 3 §:ään ehdotettavan uuden 5 momentin seurauksena. Rajaus on tarpeen, koska uudessa 5 momentissa ehdotetaan säädettävän tiedonantovelvollisuuksista monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä.

3 §.Säänneltyjen tietojen jakelu ja toimittaminen tiedotevarastoon sekä tietojen toimittaminen eurooppalaiseen keskitettyyn yhteyspisteeseen.Pykälän otsikko ehdotetaan muuttavaksi siten, että siitä ilmenisi tietojen toimittamisvelvollisuus ESAPiin. Lisäksi pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että siitä kävisi nimenomaisesti ilmi säännellyn markkinan ylläpitäjän tehtävä ylläpitää avoimuusdirektiivin mukaista tiedotevarastoa. Ehdotus on vakiintuneen toimintatavan mukainen ja siten liikkeeseenlaskijoiden kannalta mahdollisimman kustannustehokas. ESAP-asetukseen sisältyy ajatus olemassa olevien tiedonkeruumenettelyjen ja -infrastruktuurien hyödyntämisestä.

Voimassa olevan pykälän 2 momenttiin sisältyy velvollisuus toimittaa tiedot tiedotevaraston ja säännellyn markkinan ylläpitäjän ohella Finanssivalvonnalle. Tähän perusasetelmaan ei ehdoteta muutoksia. Finanssivalvonta katsoo, että velvoite tietojen toimittamisesta sille täyttyy, kun liikkeeseenlaskija toimittaa tiedot tiedotevarastoon, josta ne ovat Finanssivalvonnan saatavilla. [23] Pykälään ehdotettavista muutoksista ei seuraa estettä nykyisen käytännön jatkumiselle.

Pykälään lisättäisiin uusi3 momentti , jolla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 2 artiklalla ostotarjousdirektiiviin lisätyn 16 a artiklan 1 kohdan vaatimukset ostotarjousdirektiivin 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan ensimmäisen alakohdan, 6 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 9 artiklan 5 kohdan tietoja koskien, täydentävän direktiivin 3 artiklan 2 kohdalla avoimuusdirektiiviin lisätyn uuden 23 a artiklan 1 kohdan vaatimukset avoimuusdirektiivin 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien, täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn uuden II b luvun 14 c artiklan 1 kohdan vaatimukset osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 9 a artiklan 7 kohdan, 9 b artiklan 5 kohdan, 9 c artiklan 2 ja 7 kohdan sekä 14 artiklan 2 kohdan tietoja koskien sekä täydentävän direktiivin 9 artiklalla tilinpäätösdirektiivin lisätyn 33 a artiklan vaatimukset pörssiyhtiöitä koskien. Ehdotetun momentin mukaan 7–9 luvun tiedot 8 luvun 2 §:n 1 momentin ja 7 §:n tietoja lukuun ottamatta, 11 luvun 3 a §:n mukainen tieto ostotarjousta valvovan viranomaisen valinnasta, 9 §:n mukainen päätös ostotarjouksesta, 11 §:n mukainen tarjousasiakirja ja 13 §:n mukainen kohdeyhtiön hallituksen lausunto ostotarjouksesta, tietyt markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaiset tiedot sekä osakeyhtiölain ja osuuskuntalain mukainen tieto äänestystuloksesta silloin, kun yhtiökokouksessa tai osuuskunnan kokouksessa on suoritettu täysi ääntenlaskenta, olisi toimitettava tiedotevarastoon ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Momentissa säädettäisiin tiedotevaraston roolista ESAP-asetuksessa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä. Siten säännöksessä säädettäisiin myös sellaisten tietojen, jotka eivät ole arvopaperimarkkinalain 10 luvun 2 §:n mukaisia säänneltyjä tietoja, toimittamisesta tiedotevarastoon. Tällaisia tietoja ovat osakeyhtiölain ja osuuskuntalain mukaiset tiedot äänestystuloksesta. Siten momentissa tarkoitettua tietojen toimittamisvelvollisuutta tiedotevarastoon ei olisi luettava siten, että se tarkoittaisi samalla velvollisuutta tietojen jakeluun tai julkistamiseen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 11 §:ssä ja 10 luvun 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa merkityksessä.

Lisäksi pykälään ehdotetaan uutta 4 momenttia , jossa säädettäisiin yrityksen velvollisuudesta hankkia ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

Pykälään lisättäisiin lisäksi uusi 5 momentti , jossa säädettäisiin monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien liikkeeseenlaskijan velvollisuudesta toimittaa markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 17 artiklan 1 kohdassa ja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjälle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla.

Pykälän ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 ja 7 momentti , joissa säädettäisiin tiedotevarastona toimivan säännellyn markkinan ylläpitäjän sekä monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän velvollisuudesta toimittaa sille toimitetut tiedot ESAPiin. Säännöksillä pantaisiin täytäntöön täydentävällä direktiivillä ja asetuksella muutettujen avoimuusdirektiivin, ostotarjousdirektiivin, osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin ja markkinoiden väärinkäyttöasetuksen säännöksiä tiedonkeruuelimen nimeämisestä. Lisäksi monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä toimisi tiedonkeruuelimenä sellaisille monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tehtäviä ostotarjouksia koskeville tiedoille, jotka toimijat päättävät toimittaa ESAPiin vapaaehtoisesti ESAP-asetuksen 3 artiklan mukaisesti.

8 §.Asetuksenantovaltuus. Pykälää muutettaisiin poistamalla siitä mahdollisuus valtiovarainministeriölle antaa asetuksella tarkempia säännöksiä tiedotevarastosta. Säännökseen sisältyvä valtuus ei ole selkeä, kun tiedotevarastosta säädettäisiin laissa. Jatkossa valtiovarainministeriön asetuksenantovaltuus kattaisi nykytilaa vastaavasti valtuuden antaa asetuksella tarkempia säännöksiä tiedotevaraston toiminnasta sekä arvopaperimarkkinalain 10 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta tietojen saatavilla pitämisestä avoimuusdirektiivin sekä komission avoimuusdirektiivin perusteella antamien säädösten täytäntöön panemiseksi.

10 a luku Valtakirjaneuvonantajat

3 §. Valtakirjaneuvonantajan toiminnan järjestäminen. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 kohta , jonka mukaan valtakirjaneuvonantajan on annettava asiakkailleen vähintään kerran vuodessa tekemiensä selvitysten sekä äänioikeuden käyttöön liittyvien neuvojen ja suositusten valmistelua koskevat tiedot mahdollisten eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevista käytännöistä. Säännös perustuu osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 j artiklan 2 kohdan g alakohtaan. Uusi kohta on tarpeen lisätä kyseiseen momenttiin, koska sen mukaiset osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin perustuvat tiedot on täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 1 kohdan mukaan toimitettava tiedonkeruuelimelle niiden asettamiseksi saataville ESAPiin. Ehdotettavan 8 kohdan seurauksena momentin nykyiseen 6 ja 7 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos.

4 §. Valtakirjaneuvonantajan tiedonantovelvollisuus. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti , jonka mukaan valtakirjaneuvonantajan on samalla kun se asettaa 3 §:ssä tarkoitetut tiedot yleisön saataville internetsivuillaan toimitettava ne Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Pykälään ehdotetaan myös uutta 3 momenttia , jonka mukaan valtakirjaneuvonantajalla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Uusilla momenteilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 1 kohdan vaatimukset osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 j artiklan 2 kohdan tietoja koskien.

11 luku Julkinen ostotarjous ja tarjousvelvollisuus

3 a §. Ostotarjousta valvovan viranomaisen valintaa koskeva ilmoitus. Pykälä olisi uusi ja sillä pantaisiin täytäntöön ostotarjousdirektiivin 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan ensimmäisen alakohdan säännös. Kyseisessä säännöksessä tarkoitettu tieto toimivaltaisen viranomaisen valinnasta, kun arvopaperit on otettu ensimmäisen kerran kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla useamassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, on täydentävän direktiivin 2 artiklalla ostotarjousdirektiiviin lisätyn uuden 16 a artiklan 1 kohdan mukaan toimitettava ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle tiedonkeruuelimelle. Tiedonkeruuelimenä toimisi säännellyn markkinan ylläpitäjä. Tietojen toimittamisvelvollisuus ESAPiin ja tietoja koskevat ESAP-vaatimukset ilmenisivät lain 10 luvun 3 §:stä. Säännöstä sovellettaisiin vain säännellyllä markkinalla.

7.3Laki Finanssivalvonnasta

43 §. Hallinnollisen seuraamuksen ja muun päätöksen julkistaminen. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi lisäämällä siihen viittaukset luottolaitostoiminnasta annetun lain 22 luvun 1 ja 2 §:ssä, sijoituspalvelulain 16 a luvun 1 ja 2 §:ssä, sijoitusrahastolain 27 luvun 8 ja 9 §:ssä sekä vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 68 ja 70 §:ssä tarkoitettuihin päätöksiin. Muutokset perustuvat EU-säädösten täydentävään täytäntöönpanoon. Momentissa ei ole huomioitu rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin (71 artikla), UCITS-direktiivin (99 b artikla) ja IDD-direktiivin (32 artikla) vaatimuksia hallinnollisten toimenpiteiden julkistamisesta. Luottolaitosdirektiivin 65 artiklassa säädetään jäsenvaltioille velvollisuus säätää hallinnollisista seuraamuksista ja toimenpiteistä, joita sovelletaan direktiivin perusteella annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen. Luottolaitosdirektiivin 68 artiklassa säädetään hallinnollisten seuraamusten julkistamisesta. Artiklaan ei sisälly jäsenvaltioille velvollisuutta huolehtia siitä, että muita hallinnollisia toimenpiteitä koskevat päätökset julkistettaisiin. Koska tällainen velvoite sisältyy kuitenkin moniin muihin EU-säädöksiin, on johdonmukaisuussyistä pidettävä perusteltuna, että kansallisesti säädetään Finanssivalvonnan velvollisuudesta julkistaa myös luottolaitostoiminnasta annetun lain 22 luvun 1 §:ssä tarkoitetut kielto- ja oikaisupäätökset sekä 2 §:ssä tarkoitetut uhkasakkopäätökset. Luottolaitosdirektiivin 68 artikla mahdollistaa tämän. Artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset julkistavat virallisella verkkosivustollaan ainakin hallinnolliset seuraamukset. Kansallisesti voidaan siten säätää tätä laajemmista julkistamisvaatimuksista.

Pykälään ehdotetaan uutta 5–8 momenttia , joista kävisi ilmi Finanssivalvonnan velvollisuus julkistaa pykälän 1 ja 4 momentissa tarkoitetut päätökset ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla silloin, kun päätös perustuu asetuksen (EU) N:o 575/2013 ( vakavaraisuusasetus ), asetuksen (EU) 596/2014 ( markkinoiden väärinkäyttöasetus ), asetuksen (EU) N:o 600/2014 ( rahoitusvälineiden markkinat -asetus ), asetuksen (EU) N:o 1286/2014 ( PRIIPS-asetus ) asetuksen (EU) 2015/2365 ( arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetus ) 4 tai 15 artiklan, asetuksen (EU) 2016/1011 ( vertailuarvoasetus ) ja asetuksen (EU) 2017/1129 ( esiteasetus ) taikka direktiivien 2004/109/EY ( avoimuusdirektiivi ), 2009/65/EY ( UCITS-direktiivi ), 2013/36/EU ( luottolaitosdirektiivi ), 2014/59/EU ( kriisinratkaisudirektiivi ), 2014/65/EU ( rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi ), 2016/97/EU ( IDD ), (EU) 2016/2341 ( IORP ), (EU) 2019/2034 ( sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta annettu direktiivi ) ja (EU) 2019/2162 ( katetuista joukkolainoista annettu direktiivi ) täytäntöönpanemiseksi annettujen arvopaperimarkkinalain, sijoitusrahastolain, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain, vakuutusten tarjoamisesta annetun lain, lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain, sijoituspalvelulain, luottolaitostoiminnasta annetun lain, kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annetun lain tai luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain säännösten rikkomiseen. Päätösten toimittamisvelvollisuus ESAPiin ei koskisi päätöksiä sellaisten säännösten rikkomisista, joita ei ole annettu täydentävässä direktiivissä lueteltujen EU-säädösten säännösten täytäntöönpanemiseksi.

Säännöksillä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 3 artiklalla avoimuusdirektiiviin lisätyn 23 a artiklan 4 kohdan vaatimukset avoimuusdirektiivin 29 artiklassa tarkoitettuja tietoja koskien, täydentävän direktiivin 6 artiklalla UCITS-direktiiviin lisätyn 4 jakson 82 a artiklan 5 kohdan vaatimukset UCITS-direktiivin 99 b artiklan 1 kohdan tietoja koskien, täydentävän direktiivin 10 artiklalla luottolaitosdirektiiviin lisätyn 116 a artiklan vaatimukset luottolaitosdirektiivin 68 artiklan 1 ja 2 kohdan tietoja koskien, täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 4 kohdan vaatimukset kriisinratkaisudirektiivin 112 artiklan 1 kohdan tietoja koskien, täydentävän direktiivin 12 artiklalla rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin lisätyn 87 a artiklan 4 kohdan vaatimukset rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 71 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien, täydentävän direktiivin 13 artiklalla IDD-direktiiviin lisätyn 40 a artiklan vaatimukset IDD-direktiivin 32 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien, täydentävän direktiivin 14 artiklalla IORP-direktiiviin lisätyn 63 a artiklan 4 kohdan vaatimukset IORP-direktiivin 48 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien, täydentävän direktiivin 15 artiklalla direktiiviin (EU) 2019/2034 lisätyn 44 a artiklan 4 kohdan vaatimukset direktiivin (EU) 2019/2034 20 artiklassa tarkoitettuja tietoja koskien sekä täydentävän direktiivin 16 artiklalla direktiiviin (EU) 2019/2162 lisätyn 26 a artiklan 4 kohdan vaatimukset direktiivin (EU) 2019/2162 24 artiklassa tarkoitettuja tietoja koskien.

44 a §.Seuraamuksista ja muista päätöksistä ilmoittaminen Euroopan valvontaviranomaisille. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin lisäämällä siihen viittaukset luottolaitostoiminnasta annetun lain 22 luvun 1 ja 2 §:ssä, sijoituspalvelulain 16 a luvun 1 ja 2 §:ssä sekä sijoitusrahastolain 27 luvun 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuihin päätöksiin. Muutokset perustuvat luottolaitosdirektiivin, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin ja UCITS-direktiivin täydentävään täytäntöönpanoon. Muutokset säännöksiin ovat tarpeen luottolaitosdirektiivin 69 artiklan 1 kohdan, rahoitusvälineineiden markkinat -direktiivin 71 artiklan 4 kohdan ja UCITS-direktiivin 99 e artiklan 2 kohdan asianmukaiseksi täytäntöönpanemiseksi.

50 z §. Toiminta ESAP-asetuksessa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä. Finanssivalvonnasta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 50 z § , jossa säädettäisiin Finanssivalvonnan roolista ESAP-asetuksessa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä. Finanssivalvonta toimisi tiedonkeruuelimenä ensinnäkin sellaisten EU-säädösten mukaisille tiedoille, joissa tiedonkeruuelimeksi on määritelty toimivaltainen viranomainen ja Finanssivalvonta toimii säännöksessä tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena. Tällaisia tietoja ovat asetusten (EU) 236/2012 ( lyhyeksimyyntiasetus ) 6 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, (EU) 596/2014 ( markkinoiden väärinkäyttöasetus ) 34 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, (EU) 1286/2014 ( PRIIPS-asetus ) 27 artiklan 1 kohdan ja 29 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, (EU) 2015/2365 ( arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetus ) 22 artiklan 4 kohdan b alakohdan, 25 artiklan 3 kohdan ja 26 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaiset tiedot, (EU) 2016/1011 ( vertailuarvoasetus ) 4 artiklan 5 kohdan, 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan, 12 artiklan 3 kohdan, 13 artiklan 1 kohdan, 25 artiklan 7 kohdan, 26 artiklan 3 kohdan, 27 artiklan 1 kohdan, 28 artiklan 1 kohdan ja 45 artiklan mukaiset tiedot, (EU) 2017/1129 ( esiteasetus ) 1 artiklan 4 kohdan f ja g alakohdan, 1 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan e ja f alakohdan, 8 artiklan 5 kohdan, 9 artiklan 4 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan, 17 artiklan 2 kohdan, 21 artiklan 1 ja 9 kohdan, 23 artiklan 1 kohdan sekä 42 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, (EU) 2019/1238 ( PEPP-asetus ) 63 artiklan 4 kohdan ja 69 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaiset tiedot, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien lisävalvonnasta annetun direktiivin 9 artiklan 4 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 10 §:ssä, UCITS-direktiivin 6 artiklan 1 kohdan, 68 artiklan 1 kohdan ja 78 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön sijoitusrahastolain 2 luvun 8 §:ssä sekä 15 luvun 3, 4, 6 ja 7 §:ssä, Solvenssi II -direktiivin 271 artiklan 1 kohdan ja 280 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön vakuutusyhtiölain 23 luvun 9 ja 31 §:ssä, luottolaitosdirektiivin 131 artiklan 12 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön luottolaitostoiminnasta annetun lain 10 luvun 8 §:ssä, kriisinratkaisudirektiivin 29 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 10 a §:ssä, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 29 artiklan 3 kohdan, 32 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan, 46 artiklan 2 kohdan ja 52 artiklan 2 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön sijoituspalvelulain 7 luvun 6 §:ssä sekä kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 11 §:ssä ja 3 luvun 11 §:ssä, sekä katetuista joukkolainoista annetun direktiivin 24 artiklan ja 26 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annetun lain 9 §:ssä.

Toiseksi Finanssivalvonta toimisi tiedonkeruuelimenä useiden sellaisten tietojen osalta, joissa tiedonkeruuelimen nimeäminen on jätetty kansalliseen harkintaan. Tällaisia tietoja ovat PRIIPS-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, SFDR 3 artiklan 1 ja 2 kohdan, 4 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohdan, 5 artiklan 1 kohdan ja 10 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, MiCAR 88 artiklan mukaiset tiedot sekä EU:n vihreitä joukkolainoja koskevan asetuksen 20 ja 21 artiklassa tarkoitetut tiedot. Lisäksi tällaisia tietoja ovat osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 g artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön sijoituspalvelulain 6 b luvun 5 §:ssä, sijoitusrahastolain 9 luvun 9 §:ssä, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 6 a §:ssä, vakuutusyhtiölain 6 luvun 20 d §:ssä ja lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun 34 §:ssä, 3 h artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön vakuutusyhtiölain 6 luvun 20 e §:ssä ja lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun 35 §:ssä sekä 3 j artiklan 1 ja 2 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön arvopaperimarkkinalain 10 a luvun 3 ja 4 §:ssä, Solvenssi II -direktiivin 51 artiklan 1 kohdan ja 256 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön vakuutusyhtiölain 8 a luvun 1 §:ssä, kriisinratkaisudirektiivin 26 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 a luvun 9 §:ssä, sekä 45 i artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain 8 luvun 14 §:ssä, IORP-direktiivin 23 artiklan 2 kohdan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 3 luvun 16 §:ssä, 29 artiklan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 4 luvun 2 §:ssä ja 30 artiklan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu täytäntöön lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun 4 §:ssä, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivin 44 artiklan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu kansallisesti täytäntöön sijoituspalvelulain 6 c luvun 10 §:ssä, sekä katetuista joukkolainoista annetun direktiivin 14 artiklan mukaiset tiedot, joita koskevat tiedonantovelvollisuudet on pantu kansallisesti täytäntöön kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annetun lain 36 §:ssä.

Tiedoissa, joiden osalta tiedonkeruuelinten nimeämisessä on harkintavaltaa, ja joissa Finanssivalvonnan ehdotetaan toimivan tiedonkeruuelimenä, on kysymys finanssimarkkinoita koskevista tiedoista. Tämä sekä se, että ESAP toimii ESMAn tasolla, johon Finanssivalvonnalla on läheiset yhteydet, puoltaa ehdotuksessa Finanssivalvonnan nimeämistä tiedonkeruuelimeksi näiden tietojen osalta.

EU-asetus- ja -direktiivitaustaiset säännökset ehdotetaan esitettävän 1 momentissa omissa kohdissaan siten, että asetuksiin perustuvasta Finanssivalvonnan tiedonkeruuelinroolista säädettäisiin momentin 1 kohdassa ja direktiivien perusteella jäsentyvästä Finanssivalvonnan tiedonkeruuelimen roolista momentin 2 kohdassa. Viittaukset tehtäisiin kuhunkin sellaiseen säännökseen, joka on annettu direktiivien mukaisten tiedonantovelvollisuuksien täytäntöönpanemiseksi.

Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan Finanssivalvonta toimisi tiedonkeruuelimenä sellaisille lain 43 §:n mukaisille päätöksille, jotka sen tulee toimittaa ESAPiin mainitun pykälän 5 momentiksi ehdotetun säännöksen mukaisesti.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimia tiedonkeruuelimenä myös ESAP-asetuksessa tarkoitetuille vapaaehtoisesti toimitettaville tiedoille. Vapaaehtoisesti toimitettavat tiedot ovat ESAP-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettavia tietoja. ESAP-asetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on nimettävä vähintään yksi tiedonkeruuelin tällaisilla tiedoille viimeistään 9.1.2030. Finanssivalvonta toimisi tiedonkeruuelimenä muille vapaaehtoisesti toimitettaville tiedoille kuin kirjanpitolain 7 luvun mukaisille kestävyysraportointitiedoille ja vapaaehtoisesti toimitettavilla ostotarjoustiedoille, jotka koskevat yhtiötä, jonka arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Vapaaehtoisesti toimitettavien kestävyysraportointitietojen osalta tiedonkeruuelin olisi Patentti- ja rekisterihallitus. Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä toimisi puolestaan tiedonkeruuelimenä ostotarjoustiedoille, jotka koskevat yhtiötä, jonka arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä.

7.4Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta

1 luku Yleiset säännökset

4 §.Euroopan unionin lainsäädäntö ja Euroopan pankkiviranomainen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 kohta , jossa määriteltäisiin ESAP-asetus. Tämän vuoksi 4 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos.

4 luku Laitoksen asettaminen kriisihallintoon

4 §.Kriisinratkaisumenettelyn aloittamista koskevan päätöksen julkistaminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 momentti , jonka mukaan Finanssivalvonnan on samalla kun se julkistaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tai päätöksen tiivistelmän toimitettava päätös tai sen tiivistelmä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jotta se voidaan asettaa ESAPissa saataville. Uudella momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 5 kohdan vaatimukset kriisinratkaisudirektiivin 83 artiklan 4 kohtaa koskien. Rahoitusvakausvirasto olisi kriisinratkaisudirektiivin 128 a artiklan 5 kohdan mukainen tiedonkeruuelin, mutta Finanssivalvonta vastaisi tietojen toimittamisesta ESAPiin.

7 luku Kriisinratkaisuvälineitä koskevat yleiset periaatteet

7 §. Asiamiehen asettaminen. Pykälään ehdotetaan uutta 2 momenttia , jossa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa Rahoitusvakausviraston päätös asiamiehen asettamisesta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ylläpitämään ESAP-järjestelmään samalla kun se julkistaa sen internetsivustollaan. Ehdotettavalla 2 momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 5 kohdan vaatimukset kriisinratkaisudirektiivin 35 artiklan 1 kohdan tietoja koskien. Rahoitusvakausvirasto olisi kriisinratkaisudirektiivin 128 a artiklan 5 kohdan mukainen tiedonkeruuelin, mutta Finanssivalvonta vastaisi tietojen toimittamisesta ESAPiin. Uuden 2 momentin seurauksena pykälän 2–5 momentti siirtyisivät 3–6 momentiksi.

8 luku Velkojen arvonalentaminen ja muuntaminen omiin varoihin luettaviksi rahoitusvälineiksi

14 §. Julkistaminen sekä raportointi virastolle ja Euroopan pankkiviranomaiselle. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti , jossa säädettäisiin säännöksessä tarkoitetun laitoksen velvollisuudesta toimittaa 3 momentin mukaiset tiedot niiden julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Ehdotettavalla 4 momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 1 kohdan vaatimukset kriisinratkaisudirektiivin 45 i artiklan 3 kohdan tietoja koskien. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 5 momenttia , jonka mukaan laitoksella olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Ehdotettavalla 5 momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 2 kohdan vaatimukset. Uuden 4 ja 5 momentin seurauksena pykälän nykyinen 4–6 momentti siirtyisivät 6–8 momentiksi.

12 luku Viraston toimivaltuudet

8 §. Valtuudet keskeyttää sopimuksen täytäntöönpano. Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettavan siten, että siitä ilmenisi Finanssivalvonnan velvollisuus toimittaa säännöksessä tarkoitettu keskeyttämistä koskeva Rahoitusvakausviraston päätös sen julkistamisen yhteydessä ESAPiin. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 5 kohdan vaatimukset kriisinratkaisudirektiivin 33 a artiklan 8 kohdan tietoja koskien. Rahoitusvakausvirasto olisi kriisinratkaisudirektiivin 128 a artiklan 5 kohdan mukainen tiedonkeruuelin, mutta Finanssivalvonta vastaisi tietojen toimittamisesta ESAPiin.

7.5Tilintarkastuslaki

1 luku Yleiset säännökset

2 §. Määritelmät. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 28 kohta , jossa määriteltäisiin ESAP-asetus. Tämän vuoksi 27 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos.

4 luku Tilintarkastajaa ja kestävyysraportointitarkastajaa koskevat muut säännökset

14 §.Avoimuusraportin toimittaminen Patentti- ja rekisterihallitukselle. Tilintarkastuslain 4 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 14 § , jossa säädettäisiin tilintarkastajan, joka on velvollinen laatimaan ja julkistamaan tilintarkastusasetuksen (EU) 537/2014 13 artiklassa tarkoitetun avoimuusraportin, velvollisuudesta toimittaa avoimuusraportti sen julkistamisen yhteydessä Patentti- ja rekisterihallitukselle ESAPiin toimitettavaksi. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin lisäksi Patentti- ja rekisterihallituksen mahdollisuudesta määrätä kaupparekisterilain (564/2023) 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla päätöksellä sellaisista tietoja vastaanotettaessa noudatettavista teknisistä seikoista, jotka eivät ole ristiriidassa velvoittavan ESAP-sääntelyn kanssa. Käytännössä mahdollisuus koskee päätöstä siitä, millaista teknistä rajapintaa PRH:lle tietoja toimitettaessa on käytettävä.

6 luku Hyväksyminen ja rekisteröinti

9 §.Rekisteröinti. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi8 momentti , jonka mukaan Tarkastusvalvonnan on toimitettava tiedot tilintarkastajarekisteristä ESAPiin ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 4 artiklalla tilintarkastusdirektiiviin lisätyn 20 a artiklan 2 kohdan vaatimukset tilintarkastusdirektiivin 15 artiklan tietoja koskien.

Tilintarkastusvalvonta toimii Patentti- ja rekisterihallituksessa. Siten Patentti- ja rekisterihallitus voi huolehtia tiedonkeruuelimen tehtävistä tilintarkastusvalvonnan puolesta.

10 luku Seuraamukset

8 §.Julkistaminen. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin tilintarkastuslautakunnan velvollisuudesta toimittaa huomautusta, varoitusta, hyväksymisen peruuttamista, toimintakieltoa, uhkasakkoa ja seuraamusmaksua koskeva päätös sen julkistamisen yhteydessä ESAPiin ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 4 artiklalla tilintarkastusdirektiiviin lisätyn 20 a artiklan 1 kohdan vaatimukset direktiivin 30 c artiklan tietoja koskien.

Tilintarkastuslautakunta toimii Patentti- ja rekisterihallituksessa. Siten Patentti- ja rekisterihallitus voi huolehtia tiedonkeruuelimen tehtävistä tilintarkastuslautakunnan puolesta.

7.6Sijoituspalvelulaki

1 luku Yleiset säännökset

26 §.Muut määritelmät. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 21 kohta , jossa määriteltäisiin ESAP-asetus. Tämän vuoksi 20 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos.

3 luku Sijoituspalveluyrityksen toimiluvan myöntäminen ja peruuttaminen sekä merkittävien omistajien luotettavuus

7 §. Sijoituspalvelurekisteri. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jossa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa sijoituspalvelurekisteri Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla, jotta se voidaan asettaa ESAPissa saataville. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävällä direktiivin 12 artiklalla rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin lisätyn 87 a artiklan 5 kohdan vaatimukset rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 5 artiklan 3 kohdan tietoja koskien.

6 b luku Hallinto- ja ohjausjärjestelmät, avoimuus, riskien hallinta ja palkitseminen

5 §.Omaisuudenhoitajan omistajaohjauksen periaatteet. Pykälään lisättäisiin uusi5 momentti , jonka mukaan 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot olisi niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Lisäksi pykälään lisättäisiin uusi 6 momentti , jonka mukaan omaisuudenhoitajalla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Säännöksillä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimukset osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 g artiklan 1 kohdan tietoja koskien. Uuden 5 ja 6 momentin seurauksena nykyinen 5 momentti siirtyisi 7 momentiksi.

6 c luku Taloudellisen aseman valvonta ja vakavaraisuuden arviointiprosessi

10 §.Julkistamisvaatimukset. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti , jossa säädettäisiin velvollisuudesta toimittaa pykälässä tarkoitetut tiedot niiden julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 15 artiklalla direktiiviin (EU) 2019/2034 lisätyn 44 a artiklan 1 kohdan vaatimukset direktiivin (EU) 2019/2034 44 artiklassa tarkoitettuja tietoja koskien. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 5 momenttia , jonka mukaan sijoituspalveluyrityksellä ja emoyrityksellä olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Momentilla pantaisiin täytäntöön direktiiviin (EU) 2019/2034 lisätyn 44 a artiklan 2 kohta.

7 luku Sijoituspalveluyrityksen toiminnan järjestäminen

6 §.Sidonnaisasiamies. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 momentti , jossa säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta ylläpitää 5 momentissa tarkoitettua rekisteriä ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 12 artiklalla rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin lisätyn 87 a artiklan 6 kohdan vaatimukset rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 29 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien.

7.7Sijoitusrahastolaki

1 luku Yleiset säännökset

3 §.EU-sääntelyyn liittyvät määritelmät. Pykälään lisättäisiin uusi 13 kohta , jossa määriteltäisiin osakkeenomistajien oikeudet -direktiivi. Määritelmä on tarpeen lain 9 luvun 9 §:ään tehtävän muutoksen vuoksi. Uuden määritelmän vuoksi 12 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos. Pykälään lisättäisiin lisäksi uusi 14 kohta , jossa määriteltäisiin ESAP-asetus.

2 luku Rahastoyhtiön toimilupa

8 §.Toimiluvan rekisteröinti. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi säätämällä siinä Finanssivalvonnan velvollisuudesta ilmoittaa rahastoyhtiön toimilupa tiedoksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 6 artiklalla UCITS-direktiiviin lisätyn 4 jakson 82 a artiklan 4 kohdan vaatimukset UCITS-direktiivin 6 artiklan 1 kohdan tietoja koskien. Nykyisen 2 momentin toinen virke ehdotetaan muutoksen seurauksena siirrettävän pykälän uudeksi 3 momentiksi .

9 luku Sijoitusrahaston hoitaminen

9 §.Rahastoyhtiön omistajaohjauksen periaatteet pörssiyhtiössä. Pykälään lisättäisiin uusi5 momentti , jonka mukaan 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot olisi niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Pykälään lisättäisiin myös uusi 6 momentti , jossa säädettäisiin siitä, että rahastoyhtiöllä olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimukset osakkeenomistajan oikeudet -direktiivin 3 g artiklan 1 kohdan tietoja koskien.

15 luku Rahasto-osuuksien markkinointi ja rahastoyhtiön tiedonantovelvollisuus

3 §.Rahastoesite. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jossa säädettäisiin rahastoyhtiön velvollisuudesta toimittaa rahastoesite sen julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 6 artiklalla UCITS-direktiiviin lisätyn uuden 4 jakson 82 a artiklan 1 kohdan vaatimukset UCITS-direktiivin 68 artiklan 1 kohdan a kohdan mukaista tarjousesitettä koskien. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 3 momenttia , jonka mukaan sijoitusrahastolla on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Momentilla pantaisiin täytäntöön UCITS-direktiiviin lisätyn 82 a artiklan 2 kohdan vaatimukset. Uuden 2 ja 3 momentin seurauksena nykyinen 2–6 momentti siirtyisivät 4–8 momentiksi.

4 §.Avaintietoesite. Pykälän 3 momenttia muutettaisiin säätämällä siinä rahastoyhtiön velvollisuudesta toimittaa avaintietoesite sen julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Momentin muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 6 artiklalla UCITS-direktiiviin lisätyn 4 jakson 82 a artiklan 1 kohdan vaatimukset UCITS-direktiivin 78 artiklan 1 kohdan mukaista avaintietoesitettä koskien. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 4 momenttia , jonka mukaan sijoitusrahastolla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Momentilla pantaisiin täytäntöön UCITS-direktiiviin lisätyn 82 a artiklan 2 kohdan vaatimukset. Uuden 4 momentin seurauksena pykälän nykyinen 4 momentti siirtyisi pykälän 5 momentiksi.

6 §.Sijoitusrahaston puolivuotiskatsaus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jossa säädettäisiin rahastoyhtiön velvollisuudesta toimittaa sijoitusrahaston puolivuotiskatsaus sen julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 6 artiklalla UCITS-direktiiviin lisätyn 4 jakson 82 a artiklan 1 kohdan vaatimukset UCITS-direktiivin 68 artiklan 1 kohdan c kohdan mukaista puolivuotiskatsausta koskien. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 3 momenttia , jonka mukaan sijoitusrahastolla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Uuden 2 ja 3 momentin seurauksena nykyiset 2–4 momentti siirtyisivät 4–6 momentiksi.

7 §.Sijoitusrahaston vuosikertomuksen ja muiden tietojen julkistaminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jossa säädettäisiin rahastoyhtiön velvollisuudesta toimittaa sijoitusrahaston vuosikertomus sen julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 6 artiklalla UCITS-direktiiviin lisätyn 4 jakson 82 a artiklan 1 kohdan vaatimukset 68 artiklan 1 kohdan b kohdan mukaista vuosikertomusta koskien. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 3 momenttia , jonka mukaan sijoitusrahastolla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Uuden 2 ja 3 momentin seurauksena nykyiset 2–5 momentti siirtyisivät 4–7 momentiksi.

7.8Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista

2 luku Määritelmät

5 §.EU-sääntelyyn liittyvät määritelmät. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin uusi 17 kohta , jossa määriteltäisiin osakkeenomistajien oikeudet -direktiivi. Uusi määritelmä on tarpeen lain 7 luvun 6 a §:ään ehdotettavien muutosten vuoksi. Lisäyksen seurauksena 16 kohtaan on tehtävä tekninen muutos. Lisäksi pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 18 kohta , jossa määriteltäisiin ESAP-asetus.

4 luku Toimilupa

6 §.Toimiluvasta ilmoittaminen. Pykälän 2 momenttia Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa neljännesvuosittain kyseisen luvun nojalla myöntämänsä toimiluvat rekisteröitäväksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle muutettaisiin. Momentissa säädettäisiin, että Finanssivalvonnan olisi toimitettava tieto toimiluvista Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Momentin muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 8 artiklalla AIFMD:iin lisätyn 69 b artiklan vaatimukset.

7 luku Toiminnan järjestäminen

6 a §. Vaihtoehtorahastojen hoitajan omistajaohjauksen periaatteet pörssiyhtiöissä. Pykälään lisättäisiin uusi 5 momentti , jonka mukaan 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot olisi niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 6 momenttia , jonka mukaan vaihtoehtorahastojen hoitajalla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Uusilla momenteilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimukset osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 g artiklan 1 kohdan tietoja koskien.

7.9Vakuutusyhtiölaki

2 luku Vakuutusyhtiön perustaminen ja toimilupa

8 a §.Oikeushenkilötunnus. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin siitä, että vakuutusyhtiöllä olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 7 artiklalla Solvenssi II -direktiiviin lisätyn 304 b artiklan 2 kohta ja täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 2 kohta.

9 b §.Tietojen ilmoittaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi säätämällä siinä Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa toimiluvan myöntämistä ja toimiluvan peruuttamista koskevat päätökset Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 7 artiklalla Solvenssi II -direktiiviin lisätyn 304 b artiklan 4 kohdan vaatimukset Solvenssi II -direktiivin 25 a artiklan tietoja koskien.

6 luku Vakuutusyhtiön johto, hallintojärjestelmä ja varojen sijoittaminen

20 d §. Henkivakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön omistajaohjauksen periaatteet sekä niitä koskevien tietojen julkistaminen. Pykälään lisättäisiin uusi6 momentti , jonka mukaan 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot olisi niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 1 kohdan vaatimukset osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 g artiklan 1 kohdan tietoja koskien.

20 e §.Sijoitusstrategia sekä tiedot järjestelyistä omaisuudenhoitajan, vaihtoehtorahaston hoitajan tai rahastoyhtiön kanssa. Pykälään lisättäisiin uusi 7 momentti , jonka mukaan 1–3 momentissa tarkoitetut tiedot olisi niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Uudella momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn uuden II b luvun 14 c artiklan 1 kohdan vaatimukset osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 h artiklan 1 ja 2 kohdan tietoja koskien.

8 a luku Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskevien tietojen julkistaminen

1 §.Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi säätämällä siinä velvollisuudesta toimittaa vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus sen julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Lain 26 luvun 44 §:n 1 momentissa olevan viittauksen vuoksi sanottu tietojen toimittamisvelvollisuus Finanssivalvonnalle koskisi myös ryhmän vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskevaa kertomusta. Momentin muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 7 artiklalla Solvenssi II -direktiiviin lisätyn 304 b artiklan 1 kohdan vaatimukset Solvenssi II -direktiivin 51 artiklan 1 kohdan ja 256 artiklan 1 kohdan tietoja koskien.

23 luku Selvitystila ja konkurssi

9 §.Selvitystilan alkamista, edistymistä ja lakkaamista koskevat ilmoitukset. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä ilmenisi ESAP-sääntelyyn perustuva velvollisuus toimittaa pykälässä tarkoitetut tiedot Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämässä muodossa. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 7 artiklalla Solvenssi II -direktiiviin lisätyn 304 b artiklan 5 kohdan vaatimukset Solvenssi II -direktiivin 271 artiklan 1 kohdan tietoja koskien.

31 §.Pesänhoitajan tehtävät ja konkurssia koskevat ilmoitukset. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavan siten, että siitä ilmenisi pesänhoitajan velvollisuus toimittaa konkurssin alkamista koskevan ilmoituksen yhteydessä ilmoitusta vastaavat tiedot Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 7 artiklalla Solvenssi II -direktiiviin lisätyn 304 b artiklan 5 kohdan vaatimukset Solvenssi II -direktiivin 280 artiklan 1 kohdan tietoja koskien.

7.1Laki lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista

1 luku Lain soveltaminen ja toiminnan keskeiset periaatteet

13 §.Säännökset, joiden soveltaminen riippuu vakuutettujen lukumäärästä. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin viittaukset ehdotettavaan 2 luvun 10 a §:ään ja 6 luvun 4 §:n 3 momenttiin. ESAP-sääntelyä ei siten sovellettaisi IORP-direktiivin 5 artiklan sisältämän jäsenvaltioille sallitun poikkeuksen mukaisesti lisäeläkelaitokseen, jossa on vähemmän kuin 100 vakuutettua.

2 luku Perustaminen, osakkaat ja säännöt

10 a §.Oikeushenkilötunnus. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin siitä, että lisäeläkelaitoksella olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 14 artiklalla IORP-direktiiviin lisätyn 63 a artiklan 2 kohta ja täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 2 kohta.

3 luku Johto ja hallintojärjestelmä

16 §.Palkka- ja palkkiopolitiikka. Pykälään lisättäisiin uusi 6 momentti , jossa säädettäisiin lisäeläkelaitoksen velvollisuudesta toimittaa palkka- ja palkkiopolitiikasta julkistettavat tiedot niiden julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 14 artiklalla IORP-direktiiviin lisätyn 63 a artiklan 1 kohdan vaatimukset IORP-direktiivin 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien.

4 luku Tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastus

2 §.Tilinpäätös ja toimintakertomus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jossa säädettäisiin vuositilinpäätöksen ja toimintakertomuksen toimittamisesta niiden julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 14 artiklalla IORP-direktiiviin lisätyn 63 a artiklan 1 kohdan vaatimukset IORP-direktiivin 29 artiklassa tarkoitettuja tietoja koskien.

6 luku Varojen sijoittaminen ja vastuuvelan kattaminen

4 §.Sijoitussuunnitelma ja sijoituspolitiikka. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti , jossa säädettäisiin lisäeläkelaitoksen velvollisuudesta toimittaa sijoituspolitiikan periaatteita koskeva selvitys sen julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 14 artiklalla IORP-direktiiviin lisätyn 63 a artiklan 1 kohdan vaatimukset IORP-direktiivin 30 artiklassa tarkoitettuja tietoja koskien.

34 §.Omistajaohjauksen periaatteiden julkistaminen ja vuosittainen selvitys. Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti , jossa säädettäisiin pykälässä tarkoitettujen omistajaohjauksen periaatteiden ja selvitysten toimittamisesta niiden julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn uuden II b luvun 14 c artiklan 1 kohdan vaatimukset direktiivin 3 g artiklan 1 kohdan tietoja koskien.

35 §. Lisäeläkelaitoksen toiminnan yhteensovittaminen omistajaohjauksen periaatteiden kanssa . Pykälään lisättäisiin uusi 6 momentti , jonka mukaan 1–3 momentissa tarkoitetut tiedot olisi niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 5 artiklalla osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin lisätyn II b luvun 14 c artiklan 1 kohdan vaatimukset osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 3 h artiklan 1 ja 2 kohdan tietoja koskien.

7.11Kirjanpitolaki

7 luku Kestävyysraportti

2 §.Määritelmät. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 13 kohta , joka sisältäisi ESAP-asetuksen määritelmän. Uuden 13 kohdan lisääminen edellyttää teknistä muutosta pykälän 12 kohtaan .

24 a §.Tietoja koskevat ESAP-asetuksen vaatimukset. Lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 24 a § kestävyysraportointiyrityksen velvollisuudesta toimittaa ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla laadittuina luvussa tarkoitettuja tietoja Patentti- ja rekisterihallitukselle tai monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjälle.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin kestävyysraportointiyrityksen velvollisuudesta toimittaa tilinpäätös, kestävyysraportin sisältävä toimintakertomus, tilintarkastuskertomus, konsernitilinpäätös, konsernikestävyysraportin sisältävä toimintakertomus konsernista, kestävyysraportoinnin varmennuskertomus sekä luvun 28 §:n 5 momentissa tarkoitettu selvitys Patentti- ja rekisterihallitukselle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla laadittuina. Pykälän 1 momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 9 artiklalla tilinpäätösdirektiiviin lisätyn 33 a artiklan 1 kohdan vaatimuksia tietojen laatimisesta ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin täydentävällä direktiivillä tilinpäätösdirektiiviin lisätyn 33 a artiklan 3 kohdan mukaisesti siitä, että kestävyysraportointiyrityksellä on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin Patentti- ja rekisterihallituksen mahdollisuudesta määrätä kaupparekisterilain (564/2023) 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla päätöksellä sellaisista tietoja vastaanotettaessa noudatettavista teknisistä seikoista, jotka eivät ole ristiriidassa velvoittavan ESAP-sääntelyn kanssa. Käytännössä mahdollisuus koskee päätöstä siitä, millaista teknistä rajapintaa PRH:lle tietoja toimitettaessa on käytettävä.

Koska tiedonkeruuelimen nimeäminen kestävyysraportointiyritysten raportoimille tiedoille on ESAP-sääntelyn mukaan kansallisessa harkinnassa, ehdotetaan pykälän 4 momentissa säädettävän siitä, että jos yhtiön arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 1 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, tiedot on toimitettava ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla Patentti- ja rekisterihallituksen sijasta monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän järjestäjälle.

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin tiedonkeruuelimen velvollisuudesta varmistaa tietojen toimittaminen ESAPiin. Tiedonkeruuelimiä olisivat Patentti- ja rekisterihallitus sekä monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä. Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä toimisi tiedonkeruuelimenä monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden tietojen osalta. Tällä hetkellä Suomessa on vain yksi monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä, Nasdaq Helsinki Oy. Säännöksessä kuitenkin huomioidaan se, että monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjiä voi tulevaisuudessa olla useampia. Tällöin monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on varmistettava tietojen toimittaminen ESAPiin joko oman järjestelmän kautta tai toisen monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän järjestelmän kautta. Tätä varten säännöksessä ehdotetaan säädettäväksi, että toisella monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjällä olisi oltava velvollisuus mahdollistaa tietojen toimittaminen sen ylläpitämään järjestelmään avoimin, oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Lisäksi momentissa säädettäisiin ESAP-asetuksen 3 artiklan 2 kohtaan perustuen Patentti- ja rekisterihallituksen tiedonkeruuelinroolista sellaisten kestävyysraportointitietojen osalta, jotka muut kuin kestävyysraportointiyritykset toimittavat, mutta jotka ovat samanlaisia kuin kestävyysraportointiyritysten toimittamat lakisääteiset tiedot.

Pykälän 6 momentissa hyödynnettäisiin tilinpäätösdirektiivin 33 a artiklan 2 kohdassa jäsenvaltioille jätetty harkintavalta säätää, että säännellyn markkinan liikkeeseenlaskijat voivat toimittaa tiedot avoimuusdirektiivin 23 a artiklan nojalla virallisesti nimettyyn järjestelmään. Säännellyn markkinan liikkeeseenlaskijat eli kirjanpitolain määritelmän mukaisten pörssilistattujen yritysten ehdotetaan toimittavan tiedot ESAP-sääntelyn edellyttämässä muodossa arvopaperimarkkinalain 10 luvun 3 §:n 2 momentin mukaiseen tiedotevarastoon, jonka ehdotetaan myös jatkossa toimivan avoimuusdirektiivissä tarkoitettuna virallisesti nimettynä järjestelmänä. Pykälän 6 momentin säännös olisi johdonmukainen sen kanssa, että kestävyysraportin sisältävä toimintakertomus on arvopaperimarkkinalain 10 luvun 2 §:n määritelmän mukainen säännelty tieto, joka mainitun luvun 3 §:n 2 momentin säännöksen mukaan on toimitettava tiedotevarastoon.

25 §.Rekisteröitäväksi toimittaminen. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan viitattavaksi luvun 22–24 §:n lisäksi ehdotettavan 24 a §:n 1 momenttiin, jossa säädettäisiin tietojen laatimisesta ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 7 momenttia , jonka mukaan tietojen toimittaminen Patentti- ja rekisterihallitukselle ESAP-yhteensopivalla tavalla ei koskisi pörssilistattua yritystä tai yritystä, jonka arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä.

7.12Laki kaivannaisteollisuutta ja puunkorjuuta aarniometsissä harjoittavien yritysten viranomaisille suorittamien maksujen julkistamisesta

2 § . Määritelmät . Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi2 a kohta , jossa määriteltäisiin pörssilistattu yritys. Määritelmä on lisätty kirjanpitolain 1 luvun 9 §:ään lailla 1249/2023. Tarkennus on tarpeellinen lain 8 §:ään ehdotettavan muutoksen vuoksi.

8 §.Rekisteröinti ja julkistaminen . Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi säätämällä velvollisuudesta toimittaa vuosiselvitys ja konsernin vuosiselvitys Patentti- ja rekisterihallitukselle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 9 artiklalla tilinpäätösdirektiiviin lisätyn 33 a artiklan 1 kohdan vaatimukset hallituksille suoritetuista maksuista annettavaa kertomusta ja konsolidoitua kertomusta koskien.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jonka mukaan yrityksellä on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

Pykälään ehdotettavassa uudessa 3 momentissa säädettäisiin Patentti- ja rekisterihallituksen mahdollisuudesta määrätä kaupparekisterilain (564/2023) 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla päätöksellä sellaisista tietoja vastaanotettaessa noudatettavista teknisistä seikoista, jotka eivät ole ristiriidassa velvoittavan ESAP-sääntelyn kanssa. Käytännössä mahdollisuus koskee päätöstä siitä, millaista teknistä rajapintaa PRH:lle tietoja toimitettaessa on käytettävä.

Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 4 momenttia , jonka mukaan tietojen toimittamista Patentti- ja rekisterihallitukselle ei tiedon toimittamisen muodon eli ESAP-vaatimusten osalta sovellettaisi pörssilistattuun yritykseen. Pörssilistatun yrityksen velvollisuudesta julkistaa säännöksen mukaiset tiedot ja hankkia oikeushenkilötunnus säädettäisiin arvopaperimarkkinalain 10 luvun 3 §:n 2 momentissa. Arvopaperimarkkinalain 10 luvun 3 §:n 2 momentissa säädetään luvun 2 §:ssä määriteltyjen säänneltyjen tietojen tiedotevarastoon toimittamisesta. Hallituksille suoritetuista maksuista annettavan kertomuksen ja konsolidoidun kertomuksen julkistamisvelvollisuudesta säädetään arvopaperimarkkinalain 7 luvun 14 §:ssä. Kyseessä on arvopaperimarkkinalain 10 luvun 2 §:ssä määritelty säännelty tieto.

Uuden 2–4 momentin vuoksi nykyinen 2–4 momentti siirtyisivät 5–7 momentiksi. Pykälän nykyisessä 3 momentissa on viittaus pykälän 2 momenttiin. Momenttien numerointia koskevan muutoksen seurauksena pykälän nykyinen 2 momentti siirtyisi 5 momentiksi ja 3 momentti 6 momentiksi. Näin ollen pykälän nykyisessä 3 momentissa oleva viittaus 2 momenttiin on muutettava viittaukseksi 5 momenttiin.

7.13Laki luottolaitostoiminnasta

9 a luku Konsolidointiryhmän sisäinen rahoitustuki

9 §. Rahoitustukisopimuksen julkistaminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jonka mukaan 1 momentissa tarkoitetut rahoitustukisopimusta koskevat tiedot on niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 1 kohdan vaatimukset kriisinratkaisudirektiivin 26 artiklan 1 kohdan tietoja koskien. Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 3 momenttia , jonka mukaan yrityksellä olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 2 kohta.

10 luku Taloudellista asemaa koskevat vaatimukset

1 b §.Kokonaisriskipainolattian soveltamistaso. Pykälä olisi uusi. Siinä säädettäisiin EU:n vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan tarkoittaman jäsenvaltio-option käyttämisestä. Option mukaisesti kokonaisriskipainolattia laskettaisiin konsolidoidulla tasolla Suomessa sijaitsevien luottolaitosten ja niiden emoyrityksen osalta, mutta ei yksittäisen luottolaitoksen tasolla. Poikkeusta ei sovellettaisi, jos suomalaisella luottolaitoksella ei ole suomalaista emoyritystä eikä siltä osin kuin luottolaitosryhmittymällä on tytär- tai sisaryrityksiä Suomen ulkopuolella.

8 §.Muita rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä luottolaitoksia koskeva lisäpääomavaatimus. Pykälän 7 momenttia ehdotetaan muutettavaksi säätämällä siinä Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa säännöksessä tarkoitetut tiedot niiden julkistamisen yhteydessä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ylläpitämään ESAP-järjestelmään ESAP-sääntelyn edellyttämässä muodossa. Momentin muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 10 artiklalla luottolaitosdirektiiviin lisätyn 116 a artiklan vaatimukset luottolaitosdirektiivin 131 artiklan 12 kohdan tietoja koskien.

11 luku Luottolaitoksen valvonta

10 a §. Luottolaitoksen asettaminen erityishallintoon. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti , josta ilmenisi Finanssivalvonnan velvollisuus toimittaa asiamiehen asettamista koskeva päätös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ylläpitämään ESAP-järjestelmään ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Ehdotettava 4 momentti perustuu täydentävän direktiivin 11 artiklalla kriisinratkaisudirektiiviin lisätyn 128 a artiklan 4 kohdan vaatimuksiin kriisinratkaisudirektiivin 29 artiklan 1 kohdan tietoja koskien.

7.14Laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä

1 luku Soveltamisala ja määritelmät

4 §.Euroopan unionin lainsäädäntö. Pykälään lisättäisiin uusi 8 kohta , jossa määriteltäisiin ESAP-asetus. Uuden 8 kohdan lisääminen edellyttää teknistä muutosta nykyiseen pykälän 7 kohtaan.

2 luku Säännellyn markkinan ylläpitäminen

11 §.Osakkeiden hankinnasta ilmoittaminen. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin pörssin velvollisuudesta toimittaa säännöksessä tarkoitetut pörssin ilmoitukset Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 12 artiklalla rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin lisätyn 87 a artiklan 1 kohdan vaatimukset rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 46 artiklan 2 kohdan tietoja koskien. Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 87 a artiklan 2 kohdan mukaisesti pörssillä olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Tästä säädettäisiin pykälän uudessa 5 momentissa . Uuden 5 momentin vuoksi nykyinen 5 ja 6 momentti siirtyisivät 6 ja 7 momentiksi.

3 luku Säännellyn markkinan toiminnan järjestäminen

11 §.Kaupankäynnin keskeyttäminen tai lopettaminen. Pykälän 8 momentti ehdotetaan muutettavaksi säätämällä siinä pörssin velvollisuudesta ilmoittaa säännöksessä tarkoitetusta päätöksestä sen julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 12 artiklalla rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin lisätyn 87 a artiklan 4 kohdan vaatimukset rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien. Kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 5 luvun 11 §:n ja 7 luvun 3 §:n viittaussäännösten vuoksi 3 luvun 11 §:ssä säädettäväksi ehdotettu ilmoittamismenettely ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla soveltuisi säännellyn markkinan ohella myös keskeytys- ja lopettamispäätöksiin monenkeskisessä ja organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä. Siten 3 luvun 11 §:n muutoksella pantaisiin samalla täytäntöön myös täydentävän direktiivin 12 artiklalla rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin lisätyn 87 a artiklan 4 kohdan vaatimukset rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskien.

6 luku Pk-yritysten kasvumarkkina

2 §.Pk-yritysten kasvumarkkinaa koskevat vaatimukset. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti , jonka mukaan pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän on edellytettävä, että 1 momentin 3, 4 ja 6 kohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan sille ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Pykälän 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetut tiedot olisi toimitettava ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla vain siltä osin kuin ne koskevat rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 33 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisesti markkinalla toimivia liikkeeseenlaskijoita koskevia lakisääteisiä tietoja. Tietojen toimittamisvelvollisuus ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla ei siten koskisi yksinomaan markkinapaikan sääntöihin perustuvan tiedonantovelvollisuuden perusteella tallennettavia tietoja. Uudella 2 momentilla pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 12 artiklalla rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin lisätyn 87 a artiklan 1 kohdan vaatimukset rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 33 artiklan 3 kohdan c, d ja f alakohdissa tarkoitettuja tietoja koskien. Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 87 a artiklan 2 kohdan mukaisesti liikkeeseenlaskijalla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Tästä säädettäisiin pykälän uudessa 3 momentissa .

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti , jonka mukaan pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän on varmistettava, että sille 2 momentin mukaisesti toimitetut tiedot toimitetaan ESAPiin. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävällä direktiivillä rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin lisätyn 87 a artiklan 3 kohdan vaatimukset tiedonkeruuelimen nimeämisestä.

Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 5 momenttia , jonka mukaan pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjä voisi valintansa mukaan toimittaa tiedot ESAPiin oman järjestelmän tai toisen pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän, jolla on järjestelmä olemassa, järjestelmän kautta. Tällä hetkellä Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämä First North Finland -markkina on ainoa pk-yritysten kasvumarkkina Suomessa. Lainsäädännössä on kuitenkin tarpeen varautua siihen mahdollisuuteen, että pk-yritysten kasvumarkkinoita olisi Suomessa useampi kuin yksi. Tällöin pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjä voisi valintansa mukaan perustaa oman järjestelmän tai hyödyntää tietojen ESAPiin toimittamisessa toisen pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän järjestelmää. Toisen pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän olisi tarjottava mahdollisuus tietojen toimittamiseen järjestelmään avoimin, oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Mahdollisuus tietojen toimittamiseen toisen pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän järjestelmään rajoittuisi kuitenkin vain tietojen ESAPiin toimittamiseen. Muita pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin perustuvia velvollisuuksia, kuten vastuuta muun muassa tietojen tallentamisesta, ei voida ulkoistaa.

Uusien 2–5 momenttien seurauksena pykälän nykyinen 2 momentti siirtyisi pykälän 6 momentiksi.

7.15Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista

9 §.Valvonta. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa säännöksessä tarkoitetut tiedot niiden julkaisemisen yhteydessä eurooppalaiseen keskitettyyn yhteyspisteeseen ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Muutoksella pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 16 artiklalla direktiiviin (EU) 2019/2162 lisätyn 26 a artiklan 4 kohdan vaatimukset direktiivin (EU) 2019/2162 26 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskien.

36 §.Katettuja joukkolainoja koskeva säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti , jossa säädettäisiin liikkeeseenlaskijan velvollisuudesta toimittaa 1 momentissa tarkoitetut tiedot Finanssivalvonnalle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla samalla kun se julkistaa kyseiset tiedot. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 16 artiklalla direktiiviin (EU) 2019/2162 lisätyn 26 a artiklan 1 kohdan vaatimukset direktiivin (EU) 2019/2162 14 artiklassa tarkoitettuja tietoja koskien.

Lisäksi pykälään lisättäisiin uusi 5 momentti , jossa säädettäisiin siitä, että liikkeeseenlaskijalla olisi oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön täydentävän direktiivin 16 artiklalla direktiiviin (EU) 2019/2162 lisätyn 26 a artiklan 2 kohdan vaatimukset.

Uuden 4 ja 5 momentin seurauksena pykälän nykyinen 4 momentti siirtyisi 6 momentiksi.

8Lakia alemman asteinen sääntely

Arvopaperimarkkinalain 10 luvun 8 §:ään sisältyy tiedotevarastoa koskeva valtiovarainministeriön asetuksenantovaltuus. Asetuksenantovaltuus on ollut perustuslakivaliokunnan arvioitavana arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistuksen yhteydessä (PeVL 17/2012 vp). Asetuksenantovaltuuteen ehdotetaan muutosta rajaamalla asetuksenantovaltuuden käyttöalaa nykyisestä. Tämä on katsottu perustelluksi, kun tiedotevarastosta otetaan säännökset lakiin.

9Voimaantulo

Ehdotetaan, että lait tulevat voimaan 1.1.2025. Lakiehdotusten mukaisia säännöksiä alettaisiin kuitenkin soveltaa eri aikoina yhdenmukaisesti ESAP-sääntelyn portaittaisen soveltamisaikataulun kanssa. Osan soveltaminen alkaisi 10.7.2026, osan 10.1.2028 ja osan 10.1.2030.

Luottolaitostoiminnasta annetun lain säännöksiä EU:n vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan jäsenvaltio-option käyttöön ottamisesta sovellettaisiin 1.1.2025 alkaen.

10Suhde muihin esityksiin

Hallituksen esityksessä 67/2024 vp. ehdotetaan muutettavaksi Finanssivalvonnasta annetun lain 43 §:ää ja lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 1 luvun 13 §:ää. Tällä esityksellä mainittuihin säännöksiin ehdotettavat muutokset on tarvittaessa sovitettava yhteen esityksessä 67/2024 vp. ehdotettavien muutosten kanssa. Hallituksen esityksessä 77/2024 vp. Finanssivalvonnasta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 50 y §. Tämän vuoksi Finanssivalvonnasta annettuun lakiin tässä esityksessä lisättäväksi ehdotettava pykälä on 50 z §. Esitysten mukaiset ehdotukset on tarvittaessa sovitettava yhteen.

11Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Esitykseen sisältyy avoimuusdirektiiviin perustuvaa virallisesti nimettyä järjestelmää koskevia muutosehdotuksia. Suomessa virallisesti nimettynä järjestelmänä toimii pörssin tiedotevarasto. Tiedotevarastoon toimitetaan arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja pörssiyhtiöitä koskevia säänneltyjä tietoja. Lisäksi tiedotevarastoon toimitetaan tiettyjä tietoja pörssin sääntöihin perustuen. Tiedotevaraston tarkoituksena on tarjota sijoittajille keskitetty pääsy pörssiyhtiöitä koskevaan informaatioon. Jatkossa avoimuusdirektiivin mukainen virallisesti nimetty järjestelmä toimisi suoraan avoimuusdirektiivin muutoksen seurauksena yhtenä ESAP-sääntelyn edellyttämänä tiedonkeruuelimenä. ESAP-sääntelyn seurauksena tiedotevaraston tehtävät laajenevat nykyisestä siten, että siihen sovelletaan ESAP-asetuksessa tiedonkeruuelimelle asetettuja velvollisuuksia. Keskeisimmät velvollisuudet ovat tietojen kerääminen ja tallentaminen sekä niiden toimittaminen sovellusrajapinnan kautta ESAPiin. Tiedotevaraston on lisäksi suoritettava sille toimituille tiedoille automaattisia teknisiä validointeja ja annettava teknisen pätevyytensä rajoissa tietoja toimittaville yhteisöille apua tietojen toimittamis-, hylkäämis- ja uudelleentoimittamisprosesseihin liittyen. ESAPin tarkoitus on pitkälti samanlainen kuin tiedotevaraston, eli tarjota keskitetty pääsy yhteisöjä koskevaan informaatioon.

Vaikka ESAP-sääntelyssä tiedotevaraston tiedonkeruuelinrooli rajoittuu avoimuusdirektiivin mukaisiin tietoihin, esityksessä ehdotetaan, että tiedotevarasto toimisi tiedonkeruuelimenä avoimuusdirektiivin tietoja laajemmin erilaisille tiedoille. Tämä vastaa voimassa olevaa oikeustilaa, jonka mukaan tiedotevarastoon toimitetaan myös tietoja, jotka eivät ole avoimuusdirektiivissä tarkoitettuja säänneltyjä tietoja, mutta jotka on kansallisesti arvopaperimarkkinalaissa määritelty sellaisiksi. Näissä tiedoissa on kysymys ostotarjousdirektiiviin, osakkeenomistajien oikeudet -direktiiviin ja markkinoiden väärinkäyttöasetukseen perustuvista tiedoista. Myös nämä tiedot tulee ESAP-sääntelyn mukaisesti toimittaa ESAPiin.

Tiedotevarastotehtävä on annettu pörssille avoimuusdirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä hallituksen esityksen kirjauksella ( HE 174/2006 vp , s. 29 ja HE 32/2012 vp , s. 133–134). Silloin ei ole arvioitu tehtävän yksityiselle antamisen perustuslainmukaisuutta. Suomen perustuslain (731/1999) 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.

Pörssin ydintehtäviin on katsottu liittyvän piirteitä, joiden perusteella pörssin harjoittama toiminta on katsottava julkisen hallintotehtävän hoitamiseksi (PeVL 17/2012, s. 4). Näin on ainakin siltä osin kuin pörssi tekee eräitä läheisesti hallintopäätöksiin rinnastettavia markkinatoimijoiden oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevia päätöksiä esimerkiksi päättäessään rahoitusvälineen ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle, kaupankäynnin lopettamisesta rahoitusvälineellä, arvopaperin ottamisesta pörssilistalle tai tätä koskevan hakemuksen hylkäämisestä, arvopaperin poistamisesta pörssilistalta taikka kaupankäyntiosapuolten oikeuksien myöntämisestä ja peruuttamisesta (PeVL 17/2012 vp, s. 3–4). Lisäksi pörssi valvoo paitsi omien, lainsäädännöstä vähimmäissisältönsä saavien sääntöjensä, myös lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista valvottavien toiminnassa. Tällaista pörssin harjoittamaa markkinatoimijoiden valvontaa voidaan luonnehtia osin Finanssivalvonnan harjoittamaa viranomaisvalvontaa avustavaksi tai täydentäväksi toiminnaksi (PeVL 17/2012 vp, s. 4). Perustuslakivaliokunta on pitänyt selvänä, että pörssin tehtäviin ei liity perustuslain 124 §:ssä tarkoitettua merkittävää julkisen vallan käyttöä (PeVL 17/2012).

Tiedotevaraston ylläpitämisessä tai ESAP-sääntelyn mukaisena tiedonkeruuelimenä toimimisessa ei ole kysymys pörssitoiminnan ydintehtävistä. Kysymys on sellaisten tietoteknisten järjestelmien ylläpitämisestä, joiden ylläpitäminen voitaisiin antaa muunkin kuin pörssin toteutettavaksi. Kuitenkaan yleisiä kriteereitä sille, milloin tehtävä on katsottava julkiseksi hallintotehtäväksi ei ole löydettävissä esimerkiksi perustuslain esitöistä. Lain esitöiden ( HE 1/1998 vp , s. 179/I) mukaan julkisella hallintotehtävällä viitataan tässä yhteydessä verraten laajaan hallinnollisten tehtävien kokonaisuuteen, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä. Perustuslakivaliokunnan käytännössä on kuitenkin kehittynyt suuntaviivoja sille, onko tehtävässä kysymys julkisesta hallintotehtävästä vai ei. Perustuslakivaliokunta on todennut, että julkisesta hallintotehtävästä ei ole ollut kysymys esimerkiksi sellaisessa puolueettomassa, tekniseen asiantuntemukseen perustuvassa testauksessa ja sertifioinnissa, joka ei vaikuttanut viranomaisen toimivaltaan päättää laitteiden ja rakenteiden määräaikaistarkastuksissa käytettävistä menetelmistä ja henkilöistä (PeVL 4/2012 vp, s. 2/II) taikka varmennetoiminnassa, jonka luonne oli tosiasiassa etääntynyt julkiseen hallintotehtävään liitettävistä ominaispiirteistä (PeVL 16/2009 vp, s. 2–3). Julkiseksi hallintotehtäviksi ei ole katsottava myöskään esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien ylläpitoa ja suunnittelua tai tietojärjestelmien tuottamista, kun näissä on kysymys puhtaasti operatiivisista toiminnoista.

Tiedotevarastotehtävässä ja tiedonkeruuelimenä toimimisessa on kysymys EU-sääntelyyn perustuvien tietoteknisten järjestelmien ylläpitämisestä. Tiedotevaraston ylläpitäjällä ja tiedonkeruuelimellä ei ole harkintavaltaa siinä, ottaako se tiedotevaraston ja ESAP-sääntelyn soveltamisalaan kuuluvat tiedot vastaan vai ei. Tiedonkeruuelimellä on kuitenkin ESAP-asetuksen perusteella mahdollisuus hylätä tietoja, jotka ovat ilmeisen epäasiallisia tai loukkaavia tai jotka eivät kuulu ESAP-sääntelyn soveltamisalaan. Tiedonkeruuelimen harkintavaltaa hylätä tietoja on sääntelyssä rajattu siten, että tietojen on oltava ilmeisen epäasiallisia tai loukkaavia. Harkintavalta on siten selvästi rajattua. Kysymys on tiedoista, jotka voidaan selvästi havaita ilmeisen epäasiallisiksi tai loukkaaviksi. Tällaisissa tilanteissa tiedonkeruuelimelle seuraa usein jo muustakin sääntelystä velvollisuus olla pitämättä järjestelmissään saatavilla tällaisia tietoja. Kokonaisuutena arvioiden tiedotevarastotehtävä, ja siihen kytkeytyvä tiedonkeruuelintehtävä, eivät yksityisen toimijan hoitamina vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Tiedotevarastotehtävän osoittamista lainsäädännössä säännellyn markkinan ylläpitäjälle voidaan lisäksi pitää tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon, että pörssi on hoitanut sanottua tehtävää lähes kaksikymmentä vuotta asianmukaisella tavalla ja markkinatoimijat ovat tähän tottuneet. Tehtävän osoittaminen muulle taholle myös lisäisi liikkeeseenlaskijoille tulevia kustannuksia huomattavasti nykyisestä, koska taho, jolle tiedotevarasto siirtyisi joutuisi tekemään huomattavia järjestelmäuudistuksia.

Tiedotevaraston ja tiedonkeruuelimen edellyttämien tietojärjestelmien ylläpitotehtävien voidaan arvioida etääntyneen siinä määrin julkisen hallintotehtävän käsitteestä, että vaikka jäsenvaltion on varmistettava tällaisten järjestelmien olemassaolo ja järjestelmillä on merkitystä julkisen vallan käytön kannalta, tehtävissä ei vaikuttaisi olevan kyse perustuslain 124 §:ssä tarkoitetusta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Julkisessa intressissä toteutettavien ja EU:n lainsäädännössä edellytettyjen järjestelmien olemassaolo tulee niiden luonteen vuoksi kuitenkin järjestää ja säännellä asianmukaisesti. Tämän vuoksi sekä tiedotevarasto- että tiedonkeruuelintehtävästä ehdotetaan säädettävän arvopaperimarkkinalaissa. Samalla ehdotetaan arvopaperimarkkinalakiin sisältyvän tiedotevarastoa koskevan asetuksenantovaltuuden täsmentämisestä nykyisestä. Kun tiedotevarastosta säädetään laissa, on tarpeetonta mahdollistaa asetuksella annettavan tarkempia säännöksiä tiedotevarastosta.

Edellä esitetyn perusteella arvioidaan, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa

lainsäätämisjärjestyksessä.

Ponsi

Koska EU:n eurooppalaista keskitettyä yhteyspistettä koskevassa direktiivissä ja asetuksissa on säännöksiä, jotka ehdotetaan pantaviksi täytäntöön lailla tai joita ehdotetaan täydennettäviksi lailla, annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004) 10 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 886/2008 ja 984/2013, uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:

10 §Säännöllinen ilmoitusvelvollisuus

Ryhmittymän johdossa olevan yrityksen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta sekä neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 79/267/ETY, 92/49/ETY, 92/96/ETY, 93/6/ETY ja 93/22/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/78/EY ja 2000/12/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/87/EY 30 b artiklaa noudattaen rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2859, jäljempänä ESAP-asetus , 2 artiklan 3 tai 4 alakohdassa tarkoitetussa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) kaikki sen yrityksen nimet, joihin tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu yrityksen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu yrityksen kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Ryhmittymän johdossa olevalla yrityksellä on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.


Tämä laki tulee voimaan . päivänä . kuuta 20 . Sitä sovelletaan kuitenkin vasta 10 päivästä tammikuuta 2030.

2

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan arvopaperimarkkinalain (746/2012) 1 luvun 5 §:n 1 momentin 8 kohta, 10 luvun otsikko, 1 §:n 1 momentti, 3 §:n otsikko ja 2 momentti ja 8 § sekä 10 a luvun 3 §:n 2 momentin 6 ja 7 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 5 §:n 1 momentin 8 kohta laissa 511/2019, 10 luvun 8 § laissa 1278/2015 ja 10 a luvun 3 §:n 2 momentin 6 ja 7 kohta laissa 511/2019, sekä

lisätään 1 luvun 5 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 519/2016, 1228/2018 ja 511/2019, uusi 9 kohta, 10 luvun 3 §:ään uusi 3–7 momentti, 10 a luvun 3 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 511/2019, uusi 8 kohta ja 4 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 511/2019, uusi 2 ja 3 momentti sekä 11 lukuun uusi 3 a §, seuraavasti:

1 lukuYleiset säännökset
5 §Euroopan unionin lainsäädäntö

Tässä laissa tarkoitetaan:


8) osakkeenomistajien oikeudet -direktiivillä osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2007/36/EY;

9) ESAP-asetuksella rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2023/2859.


10 lukuSäänneltyjen tietojen julkistaminen ja saatavilla pito sekä tietojen toimittaminen eurooppalaiseen keskitettyyn yhteyspisteeseen
1 §Soveltamisala

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan 3 §:n 5 momenttia lukuun ottamatta säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeeseenlaskijaan, jonka säännöllisen tiedonantovelvollisuuden kotivaltio on 7 luvun mukaan Suomi. Jos arvopaperi on kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla ainoastaan yhdessä muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa, säänneltyjen tietojen julkistamisessa on 3 §:n 1 momentin sijaan noudatettava vastaanottavan ETA-valtion säännöksiä säänneltyjen tietojen julkistamisesta.


3 §Säänneltyjen tietojen jakelu ja toimittaminen tiedotevarastoon sekä tietojen toimittaminen eurooppalaiseen keskitettyyn yhteyspisteeseen

Liikkeeseenlaskijan on lisäksi toimitettava säännellyt tiedot tiedotevarastoon, Finanssivalvonnalle sekä asianomaiselle säännellyn markkinan ylläpitäjälle. Tiedotevarastoa ylläpitää säännellyn markkinan ylläpitäjä. Säännellyn markkinan ylläpitäjä voi edellyttää, että säännellyt tiedot on toimitettava toisen säännellyn markkinan ylläpitäjän tiedotevarastoon. Tiedotevarastoa ylläpitävän säännellyn markkinan ylläpitäjän on tarjottava mahdollisuus toimittaa säännellyt tiedot sen tiedotevarastoon avoimin, oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

Säännellyistä tiedoista 7–9 luvun mukaiset tiedot 8 luvun 2 §:n 1 momentin ja 7 §:n mukaisia tietoja lukuun ottamatta, 11 luvun 3 a §:n, 9 §:n, 11 §:n ja 13 §:n mukaiset tiedot ja markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 17 artiklan 1 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot sekä osakeyhtiölain 5 luvun 23 §:n 5 momentin ja osuuskuntalain (421/2013) 5 luvun 25 §:n 5 momentin mukaiset tiedot on toimitettava tiedotevarastoon avoimuusdirektiivin 23 a artiklaa, osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 14 c artiklaa, ostotarjousdirektiivin 16 a artiklaa ja markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 21 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) kaikki sen yrityksen nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu yrityksen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu yrityksen kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan e alakohdassa tarkoitettu toimiala;

5) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

6) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Yrityksellä on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

Liikkeeseenlaskijan, jonka arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, on toimitettava markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 17 artiklan 1 kohdassa ja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot monenkeskisen kaupankäynnin ylläpitäjälle tämän pykälän 3 momentin mukaisesti. Mitä 2 momentissa säädetään säännellyn markkinan ylläpitäjän oikeudesta edellyttää tietoja toimitettavaksi toisen säännellyn markkinan ylläpitäjän järjestelmään sekä toisen säännellyn markkinan ylläpitäjän velvollisuudesta mahdollistaa tietojen toimittaminen avoimin, oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, sovelletaan myös monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjään.

Säännellyn markkinan ylläpitäjän tiedotevarastona ja monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on toimitettava sille tämän pykälän mukaisesti toimitetut tiedot ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen.

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on toimitettava ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen myös sellaiset tämän lain 11 luvun 9 §:n, 11 §:n ja 13 §:n mukaiset tiedot monenkeskisessä kaupankäynnissä tehtävistä ostotarjouksista, jotka toimitetaan sille mainitun asetuksen 3 artiklan mukaisesti vapaaehtoisesti.

8 §Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedotevaraston toiminnasta sekä 6 §:ssä tarkoitetusta tietojen saatavilla pitämisestä avoimuusdirektiivin sekä komission avoimuusdirektiivin perusteella antamien säädösten täytäntöön panemiseksi.

10 a lukuValtakirjaneuvonantajat
3 §Valtakirjaneuvonantajan toiminnan järjestäminen

Valtakirjaneuvonantajan on annettava asiakkailleen vähintään kerran vuodessa tekemiensä selvitysten sekä äänioikeuden käyttöön liittyvien neuvojen ja suositusten valmistelua koskevat tiedot:


6) kullakin markkinalla sovellettavien äänestyskäytäntöjen olennaisista piirteistä;

7) pörssiyhtiöiden ja muiden sidosryhmien kanssa käytävistä vuoropuheluista, joilla on vaikutusta annettaviin äänioikeuden käyttöä koskeviin neuvoihin ja suosituksiin; sekä

8) mahdollisten eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevista käytännöistä.


4 §Valtakirjaneuvonantajan tiedonantovelvollisuus

Samalla kun valtakirjaneuvonantaja asettaa 3 §:ssä tarkoitetut tiedot yleisön saataville tämän pykälän 1 momentissa säädetyllä tavalla sen on toimitettava ne Finanssivalvonnalle osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 14 c artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdassa tarkoitetussa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) valtakirjaneuvonantajan, johon tiedot liittyvät, kaikki nimet;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu valtakirjaneuvonantajan oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu valtakirjaneuvonantajan kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Valtakirjaneuvonantajalla on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

11 lukuJulkinen ostotarjous ja tarjousvelvollisuus
3 a §Ostotarjousta valvovan viranomaisen valintaa koskeva ilmoitus

Liikkeeseenlaskijan, jonka arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla useamassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa samanaikaisesti, on määritettävä mikä näiden jäsenvaltioiden toimivaltaisista viranomaisista on toimivaltainen valvomaan tämän luvun mukaista tarjousta ilmoittamalla asiasta säännellyn markkinan ylläpitäjälle ja Finanssivalvonnalle ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 10 luvun 3 §:n 2 momentin mukaista tiedotevarastona toimivan säännellyn markkinan ylläpitäjän velvollisuutta toimia 1 luvun 5 §:n 9 kohdassa mainitun asetuksen 2 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä ja toimittaa tiedot 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen, 4 momentin mukaisia tietoja koskevia vaatimuksia ja 5 momenttia oikeushenkilötunnuksesta sovelletaan seuraavien tällä lailla muutettavan lain lainkohtien osalta 10 päivästä heinäkuuta 2026:

1) 7 luku säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta mainitun luvun 6 §:n 3 momentin ja 7 b §:n mukaisia tietoja lukuun ottamatta;

2) 8 luvun 4 § yhtiökokouksessa käytettävästä valtakirjamallista ja joukkovelkakirjanhaltijoiden kokouksesta;

3) 8 luvun 6 § osakkeiden kokonaismäärän ja äänimäärän julkistamisesta;

4) 8 luvun 6 a § arvopapereihin liittyviä oikeuksia koskevien muutosten julkistamisesta; ja

5) 9 luku huomattavien omistus- ja ääniosuuksien ilmoittamisesta.

Tällä lailla muutettavan lain 7 luvun 6 §:n 3 momentin mukaisen kestävyysraportin sekä markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 17 artiklan 1 kohdassa ja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettuja velvollisuuksia sovelletaan 10 päivästä tammikuuta 2028.

Tämän lain 11 luvun 3 a §:n sekä seuraavien tällä lailla muutettavan lain lainkohtien osalta tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettuja velvollisuuksia sovelletaan 10 päivästä tammikuuta 2030:

1) 7 luvun 7 b § palkitsemisraportista,

2) 8 luvun 1 a § olennaisten lähipiiritoimien julkistamisesta;

3) 11 luvun 9 § ostotarjouksen julkistamisesta ja antamisesta tiedoksi;

4) 11 luvun 11 § tarjousasiakirjasta; ja

5) 11 luvun 13 § kohdeyhtiön lausunnosta ostotarjouksesta.

Tämän lain 10 luvun 3 §:n 5 momenttia sovelletaan 10 päivästä tammikuuta 2028.

Tämän lain 10 luvun 3 §:n 3 momentin mukaista velvollisuutta toimittaa osakeyhtiölain (624/2006) 5 luvun 23 §:n 5 momentin ja osuuskuntalain (421/2013) 5 luvun 25 §:n 5 momentin mukaiset tiedot tiedotevarastoon, sovelletaan 10 päivästä tammikuuta 2030.

Tämän lain 10 luvun 3 §:n 7 momenttia sovelletaan 10 päivästä tammikuuta 2030.

Tämän lain 10 a luvun 4 §:n 2 ja 3 momenttia sovelletaan 10 päivästä tammikuuta 2030.

3

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 43 §:n 4 momentti ja 44 a §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 524/2021, sekä

lisätään 43 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 176/2016, 1071/2017 ja 524/2021, uusi 5–8 momentti sekä lakiin uusi 50 z § seuraavasti:

43 §Hallinnollisen seuraamuksen ja muun päätöksen julkistaminen

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään rikemaksun, julkisen varoituksen ja seuraamusmaksun julkistamisesta, sovelletaan myös 26–28, 28 a, 28 b, 29, 32 c, 33 ja 33 a §:ssä, luottolaitostoiminnasta annetun lain 22 luvun 1 ja 2 §:ssä, sijoituspalvelulain 16 a luvun 1 ja 2 §:ssä, sijoitusrahastolain 19 luvun 8 §:ssä, 24 luvun 10 §:ssä ja 27 luvun 8 ja 9 §:ssä sekä vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 68 ja 70 §:ssä tarkoitettujen päätösten julkistamiseen.

Samalla kun Finanssivalvonta julkistaa 1 tai 4 momentin mukaisen päätöksen 6 momentissa mainittujen Euroopan unionin säädösten perusteella annettujen 7 momentissa mainittujen kansallisten säädösten rikkomisesta sen on toimitettava se rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2859, jäljempänä ESAP-asetus , 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) henkilön nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

4) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Edellä 5 momentissa tarkoitetut Euroopan unionin säädökset ovat:

1) säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/109/EY;

2) siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY;

3) oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU;

4) luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU;

5) rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU;

6) vakuutusten tarjoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/97;

7) ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2341;

8) sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2034;

9) katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivien 2009/65/EY ja 2014/59/EU muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2162.

Edellä 5 momentissa tarkoitetut kansalliset säädökset ovat:

1) arvopaperimarkkinalaki;

2) sijoitusrahastolaki;

3) kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettu laki;

4) vakuutusten tarjoamisesta annettu laki;

5) lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annettu laki;

6) sijoituspalvelulaki;

7) luottolaitostoiminnasta annettu laki;

8) kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annettu laki;

9) luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annettu laki.

Mitä 5 momentissa säädetään, sovelletaan myös seuraavien Euroopan unionin säädösten tai säännösten rikkomisesta tehtyyn Finanssivalvonnan päätökseen:

1) arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetuksen 4 ja 15 artikla;

2) EU:n vakavaraisuusasetus;

3) esiteasetus;

4) markkinoiden väärinkäyttöasetus;

5) EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetus;

6) paketoitujen sijoitustuotteiden avaintietoasetus;

7) vertailuarvoasetus.

44 a §Seuraamuksista ja muista päätöksistä ilmoittaminen Euroopan valvontaviranomaisille

Mitä 1 momentin 1–3 kohdassa säädetään seuraamuksesta ilmoittamisesta, sovelletaan myös tämän lain 26–28, 28 a, 28 b, 29, 32 c, 33 ja 33 a §:ssä, luottolaitostoiminnasta annetun lain 22 luvun 1 ja 2 §:ssä, sijoituspalvelulain 16 a luvun 1 ja 2 §:ssä, sijoitusrahastolain 19 luvun 8 §:ssä, 24 luvun 10 §:ssä ja 27 luvun 8 ja 9 §:ssä sekä vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 68 ja 70 §:ssä tarkoitettuihin päätöksiin.

50 z §Toiminta ESAP-asetuksessa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä

Finanssivalvonta toimii ESAP-asetuksen 2 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä:

1) lyhyeksimyyntiasetuksen 11 a artiklan 3 kohdan, markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 21 a artiklan 5 kohdan, paketoitujen sijoitustuotteiden avaintietoasetuksen 29 a artiklan 3 ja 4 kohdan, arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi- ja läpinäkyvyysasetuksen 32 a artiklan 4 kohdan, vertailuarvoasetuksen 28 a artiklan 3 ja 4 kohdan, esiteasetuksen 21 a artiklan 3 ja 4 kohdan, PEPP-asetuksen 70 a artiklan 3 ja 5 kohdan, tiedonantovelvoiteasetuksen 18 a artiklan 3 kohdan, EU:n kryptovaramarkkina-asetuksen 110 a artiklan 3 kohdan ja EU:n vihreitä joukkolainoja koskevan asetuksen 15 a artiklan 4 kohdan perusteella;

2) rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 10 §:n, arvopaperimarkkinalain 10 a luvun 4 §:n, sijoituspalvelulain 6 b luvun 5 §:n, 6 c luvun 10 §:n ja 7 luvun 6 §:n, sijoitusrahastolain 2 luvun 8 §:n, 9 luvun 9 §:n sekä 15 luvun 3, 4, 6 ja 7 §:n, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 6 a §:n, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 11 §:n ja 3 luvun 11 §:n, luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 a luvun 9 §:n, 10 luvun 8 §:n ja 11 luvun 10 a §:n, kriisinratkaisulain 8 luvun 14 §:n, vakuutusyhtiölain 2 luvun 9 b §:n, 6 luvun 20 d ja 20 e §:n, 8 a luvun 1 §:n sekä 23 luvun 9 ja 31 §:n, lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 3 luvun 16 §:n, 4 luvun 2 §:n sekä 6 luvun 4, 34 ja 35 §:n sekä kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annetun lain 9 ja 36 §:n mukaisille tiedoille; sekä

3) päätöksille, jotka se tämän lain 43 §:n 5 momentin mukaisesti toimittaa ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen.

Finanssivalvonta toimii lisäksi ESAP-asetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisena tiedonkeruuelimenä muille kuin kirjanpitolain 7 luvun ja arvopaperimarkkinalain 11 luvun mukaisille vapaaehtoisesti toimitettaville tiedoille.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 43 §:n 5 momentin mukaista Finanssivalvonnan velvollisuutta toimittaa tiedot momentissa mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen sovelletaan:

1) säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY perusteella annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta annettavien päätösten osalta 10 päivästä heinäkuuta 2026;

2) siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY perusteella annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta annettavien päätösten osalta 10 päivästä tammikuuta 2028;

3) oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU perusteella annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta annettavien päätösten osalta 10 päivästä tammikuuta 2030;

4) luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU perusteella annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta annettavien päätösten osalta 10 päivästä tammikuuta 2030;

5) rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU perusteella annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta annettavien päätösten osalta 10 päivästä tammikuuta 2030;

6) vakuutusten tarjoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/97 perusteella annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta annettavien päätösten osalta 10 päivästä tammikuuta 2030;

7) ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2341 perusteella annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta annettavien päätösten osalta 10 päivästä tammikuuta 2030;

8) sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 perusteella annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta annettavien päätösten osalta 10 päivästä tammikuuta 2030;

9) katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivien 2009/65/EY ja 2014/59/EU muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2162 perusteella annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta annettavien päätösten osalta 10 päivästä tammikuuta 2030.

4

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 1 luvun 4 §:n 4 kohta ja 12 luvun 8 §:n 5 momentti, sellaisena kuin niistä on 12 luvun 8 §:n 5 momentti laissa 234/2021, sekä

lisätään 1 luvun 4 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 529/2021, uusi 5 kohta, 4 luvun 4 §:ään uusi 8 momentti, 7 luvun 7 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 596/2023, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2–5 momentti siirtyvät 3–6 momentiksi, ja 8 luvun 14 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 234/2021, uusi 4 ja 5 momentti, jolloin nykyinen 4–6 momentti siirtyvät 6–8 momentiksi, seuraavasti:

1 lukuYleiset säännökset
4 §Euroopan unionin lainsäädäntö ja Euroopan pankkiviranomainen

Tässä laissa tarkoitetaan:


4) Euroopan pankkiviranomaisella Euroopan pankkivalvonta-asetuksessa tarkoitettua Euroopan pankkiviranomaista;

5) ESAP-asetuksella rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2023/2859.

4 lukuLaitoksen asettaminen kriisihallintoon
4 §Kriisinratkaisumenettelyn aloittamista koskevan päätöksen julkistaminen

Finanssivalvonnan on samalla, kun se julkistaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tai päätöksen tiivistelmän, toimitettava se ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen mainitun asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) laitoksen nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu laitoksen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

4) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

7 lukuKriisinratkaisuvälineitä koskevat yleiset periaatteet
7 §Asiamiehen asettaminen

Finanssivalvonnan on samalla, kun se julkistaa asiamiehen asettamista koskevan viraston päätöksen 4 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti, toimitettava se ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen mainitun asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) laitoksen nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu laitoksen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

4) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.


8 lukuVelkojen arvonalentaminen ja muuntaminen omiin varoihin luettaviksi rahoitusvälineiksi
14 §Julkistaminen sekä raportointi virastolle ja Euroopan pankkiviranomaiselle

Edellä 3 momentissa tarkoitetut tiedot on niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle kriisinratkaisudirektiivin 128 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) laitoksen nimet, johon tiedon liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu laitoksen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu laitoksen kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Laitoksella on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.


12 lukuViraston toimivaltuudet
8 §Valtuudet keskeyttää sopimuksen täytäntöönpano

Viraston on ilmoitettava viipymättä 2 momentissa säädetystä keskeyttämisestä laitokselle ja 4 luvun 3 §:ssä tarkoitetuille viranomaisille. Keskeyttämistä koskeva päätös on julkistettava 4 luvun 4 §:n 1 momentin 1–4 kohdan sekä 2, 5 ja 7 momentin mukaisesti. Samalla kun Finanssivalvonta julkistaa päätöksen 4 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti sen tulee toimittaa se ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen mainitun asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) laitoksen nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu laitoksen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

4) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 4 luvun 4 §:n 8 momenttia, 7 luvun 7 §:n 2 momenttia, 8 luvun 14 §:n 4 ja 5 momenttia ja 12 luvun 8 §:n 5 momenttia tietojen toimittamisvelvollisuudesta, tietoja koskevista 1 luvun 4 §:n 5 kohdassa mainitun asetuksen mukaisista vaatimuksista sekä oikeushenkilötunnuksesta sovelletaan 10 päivästä tammikuuta 2030.

Tällä lailla muutettavan lain 12 luvun 8 §:n 5 momenttia sovelletaan 9 päivään tammikuuta 2030.

5

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tilintarkastuslain (1141/2015) 1 luvun 2 §:n 1 momentin 27 kohta ja 10 luvun 8 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 2 §:n 1 momentin 27 kohta laissa 1250/2023 ja 10 luvun 8 §:n 1 momentti laissa 622/2016, sekä

lisätään 1 luvun 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 622/2016, 1092/2017 ja 1250/2023, uusi 28 kohta, 4 lukuun uusi 14 § ja 6 luvun 9 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 622/2016, 1092/2017, 1131/2018 ja 1250/2023, uusi 8 momentti seuraavasti:

1 lukuYleiset säännökset
2 §Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:


27) ETA:n ulkopuolisella tarkastusyhteisöllä oikeushenkilöä:

a) joka on Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa hyväksytty suorittamaan siinä valtiossa sijaitsevien oikeushenkilöiden tilintarkastusta tai kestävyysraportointivarmennusta; ja

b) jota ei ole rekisteröity ETA-valtiossa tilintarkastusyhteisöksi tai kestävyystarkastusyhteisöksi;

28) ESAP-asetuksella rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2023/2859.


4 lukuTilintarkastajaa ja kestävyysraportointitarkastajaa koskevat muut säännökset
14 §Avoimuusraportin toimittaminen Patentti- ja rekisterihallitukselle

Tilintarkastajan, joka on velvollinen julkistamaan Euroopan unionin tilintarkastusasetuksen 13 artiklassa tarkoitetun avoimuusraportin, on toimitettava avoimuusraportti sen julkistamisen yhteydessä Patentti- ja rekisterihallitukselle mainitun asetuksen 13 a artiklan mukaisesti. Kaupparekisterilain (564/2023) 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä voidaan määrätä teknisistä seikoista, joita noudatetaan tietojen vastaanottamiseksi Patentti- ja rekisterihallituksessa.

Patentti- ja rekisterihallituksen on viipymättä toimitettava sille 1 momentin mukaisesti toimitetut tiedot ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen.

6 lukuHyväksyminen ja rekisteröinti
9 §Rekisteröinti

Tilintarkastusvalvonnan on toimitettava tiedot tilintarkastajarekisteristä ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen mainitun asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) tilintarkastajan nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tilintarkastusyhteisön mahdollinen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

4) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

10 lukuSeuraamukset
8 §Julkistaminen

Tilintarkastuslautakunnan on julkistettava huomautusta, varoitusta, hyväksymisen peruuttamista, toimintakieltoa, uhkasakkoa ja seuraamusmaksua koskeva päätös. Julkistamisesta on käytävä ilmi, onko päätös lainvoimainen. Jos päätös ei ole vielä lainvoimainen, tilintarkastuslautakunta ei voi julkistaa yksilöityjä tietoja luonnollisesta henkilöstä tai oikeushenkilöstä. Jos muutoksenhakuviranomainen kumoaa päätöksen, tilintarkastuslautakunnan on julkistettava tieto muutoksenhakuviranomaisen päätöksestä vastaavalla tavalla kuin lautakunnan päätös on julkistettu. Seuraamusta koskevat tiedot on pidettävä Tilintarkastusvalvonnan verkkosivuilla viiden vuoden ajan siitä, kun kaikki muutoksenhakuoikeudet on käytetty tai niiden voimassaoloaika on päättynyt. Päätös on sen julkistamisen yhteydessä toimitettava ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen mainitun asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) tilintarkastajan nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tilintarkastusyhteisön mahdollinen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

4) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 4 luvun 14 §:ää avoimuusraportin toimittamisesta Patentti- ja rekisterihallitukselle 1 luvun 2 §:n 28 kohdassa mainitun asetuksen mukaisessa muodossa sekä 6 luvun 9 §:n 8 momenttia Tilintarkastusvalvonnan velvollisuudesta ja 10 luvun 8 §:n 1 momenttia tilintarkastuslautakunnan velvollisuudesta toimittaa mainituissa säännöksissä tarkoitetut tiedot 1 luvun 2 §:n 28 kohdassa mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen sovelletaan 10 päivästä tammikuuta 2030.

6

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 26 §:n 20 kohta, sellaisena kuin se on laissa 365/2023, sekä

lisätään 1 luvun 26 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1069/2017, 513/2019, 523/2021, 939/2021 ja 365/2023, uusi 21 kohta, 3 luvun 7 §:ään uusi 2 momentti, 6 b luvun 5 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 513/2019, uusi 5 ja 6 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 7 momentiksi, 6 c luvun 10 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 523/2021, uusi 4 ja 5 momentti sekä 7 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1069/2017 ja 922/2019, uusi 6 momentti seuraavasti:

1 lukuYleiset säännökset
26 §Muut määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:


20) DLT-pohjaisella kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmällä DLT-pohjaista monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ja DLT-pohjaista selvitysjärjestelmää, jossa yhdistetään sekä DLT-pohjaisessa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä että DLT-pohjaisessa selvitysjärjestelmässä toteutetut palvelut;

21) ESAP-asetuksella rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2023/2859.

3 lukuSijoituspalveluyrityksen toimiluvan myöntäminen ja peruuttaminen sekä merkittävien omistajien luotettavuus
7 §Sijoituspalvelurekisteri

Finanssivalvonnan on toimitettava sijoituspalvelurekisteri Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) kaikki sen sijoituspalveluyrityksen nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

4) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

6 b lukuHallinto- ja ohjausjärjestelmät, avoimuus, riskien hallinta ja palkitseminen
5 §Omaisuudenhoitajan omistajaohjauksen periaatteet

Omaisuudenhoitajan on samalla, kun se julkistaa 3 ja 4 momentin mukaiset tiedot, toimitettava ne Finanssivalvonnalle osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 14 c artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) omaisuudenhoitajan nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu omaisuudenhoitajan oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu omaisuudenhoitajan kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Omaisuudenhoitajalla on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.


6 c lukuTaloudellisen aseman valvonta ja vakavaraisuuden arviointiprosessi
10 §Julkistamisvaatimukset

Tässä pykälässä tarkoitetut tiedot on niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonta -direktiivin 44 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) sijoituspalveluyrityksen tai emoyrityksen nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu sijoituspalveluyrityksen tai emoyrityksen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu sijoituspalveluyrityksen tai emoyrityksen kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Sijoituspalveluyrityksellä ja emoyrityksellä on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

7 lukuSijoituspalveluyrityksen toiminnan järjestäminen
6 §Sidonnaisasiamies

Finanssivalvonnan on huolehdittava, että sidonnaisasiamiesrekisteri saatetaan saataville ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen. Sidonnaisasiamiesrekisteri on oltava yhteyspisteessä saatavilla ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on oltava liitettyinä seuraavat tiedot:

1) sidonnaisasiamiehen nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu sidonnaisasiamiehen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

4) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 3 luvun 7 §:n 2 momenttia, 6 luvun 5 §:n 5 ja 6 momenttia, 6 c luvun 10 §:n 4 ja 5 momenttia ja 7 luvun 6 §:n 6 momenttia tietojen toimittamisvelvollisuudesta Finanssivalvonnalle, tietoja koskevista 1 luvun 26 §:n 21 kohdassa mainitun asetuksen mukaisista vaatimuksista ja oikeushenkilötunnuksesta sovelletaan 10 päivästä tammikuuta 2030.

7

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sijoitusrahastolain (213/2019) 1 luvun 3 §:n 12 kohta, 2 luvun 8 §:n 2 momentti ja 15 luvun 4 §:n 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 1 luvun 3 §:n 12 kohta laissa 953/2022, sekä

lisätään 1 luvun 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 527/2021 ja 953/2022, uusi 13 ja 14 kohta, 2 luvun 8 §:ään uusi 3 momentti, 9 luvun 9 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 515/2019, uusi 5 ja 6 momentti sekä 15 luvun 3 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2–6 momentti siirtyvät 4–8 momentiksi, 4 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, 6 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2–4 momentti siirtyvät 4–6 momentiksi, ja 7 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2–5 momentti siirtyvät 4–7 momentiksi, seuraavasti:

1 lukuYleiset säännökset
3 §EU-sääntelyyn liittyvät määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:


12) paketoitujen sijoitustuotteiden avaintietoasetuksella vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1286/2014;

13) osakkeenomistajien oikeudet -direktiivillä osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2007/36/EY;

14) ESAP-asetuksella rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2023/2859.

2 lukuRahastoyhtiön toimilupa
8 §Toimiluvan rekisteröinti

Finanssivalvonnan on ilmoitettava toimilupa tiedoksi Euroopan arvopaperimarkkinaviran-omaiselle ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) rahastoyhtiön nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu rahastoyhtiön oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu rahastoyhtiön kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Finanssivalvonnan oikeudesta ja velvollisuudesta luovuttaa tietoja säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 71 §:ssä.

9 lukuSijoitusrahaston hoitaminen
9 §Rahastoyhtiön omistajaohjauksen periaatteet pörssiyhtiössä

Edellä 3 ja 4 momentin mukaiset tiedot on niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 14 c artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) rahastoyhtiön nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu rahastoyhtiön oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu rahastoyhtiön kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Rahastoyhtiöllä on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

15 lukuRahasto-osuuksien markkinointi ja rahastoyhtiön tiedonantovelvollisuus
3 §Rahastoesite

Rahastoyhtiön on samalla kun se julkistaa rahastoesitteen toimitettava se Finanssivalvonnalle sijoitusrahastodirektiivin 82 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) sijoitusrahaston nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Sijoitusrahastolla on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.


4 §Avaintietoesite

Avaintietoesite on julkistettava suomen tai ruotsin kielellä tai Finanssivalvonnan hyväksymällä muulla kielellä. Avaintietoesite on sen julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle sijoitusrahastodirektiivin 82 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) sijoitusrahaston nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Sijoitusrahastolla on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.


6 §Sijoitusrahaston puolivuotiskatsaus

Rahastoyhtiön on samalla kun se julkistaa puolivuotiskatsauksen toimitettava se Finanssivalvonnalle sijoitusrahastodirektiivin 82 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) sijoitusrahaston nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Sijoitusrahastolla on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.


7 §Sijoitusrahaston vuosikertomuksen ja muiden tietojen julkistaminen

Rahastoyhtiön on samalla kun se julkistaa vuosikertomuksen toimitettava se Finanssivalvonnalle sijoitusrahastodirektiivin 82 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) sijoitusrahaston nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu sijoitusrahaston kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Sijoitusrahastolla on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 2 luvun 8 §:n 2 momenttia Finanssivalvonnan velvollisuudesta toimittaa mainitussa pykälässä tarkoitetut tiedot 1 luvun 3 §:n 14 kohdassa mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen sekä tämän lain 15 luvun 3 §:n 2 ja 3 momenttia, 4 §:n 3 ja 4 momenttia, 6 §:n 2 ja 3 momenttia ja 7 §:n 2 ja 3 momenttia tietojen toimittamisvelvollisuudesta Finanssivalvonnalle, tietoja koskevista 1 luvun 3 §:n 14 kohdassa mainitun asetuksen mukaisista vaatimuksista sekä oikeushenkilötunnuksesta sovelletaan 10 päivästä tammikuuta 2028.

Tällä lailla muutettavan lain 2 luvun 8 §:n 2 momenttia ja 15 luvun 4 §:n 3 momenttia sovelletaan 9 päivään tammikuuta 2028.

Tämän lain 9 luvun 9 §:n 5 momenttia tietoja koskevista 1 luvun 3 §:n 14 kohdassa mainitun asetuksen mukaisista vaatimuksista ja 6 momenttia oikeushenkikötunnuksesta sovelletaan 10 päivästä tammikuuta 2030.

8

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (162/2014) 2 luvun 5 §:n 2 momentin 16 kohta ja 4 luvun 6 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 2 luvun 5 §:n 2 momentin 16 kohta laissa 975/2021, sekä

lisätään 2 luvun 5 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 627/2014, 527/2016, 229/2017, 1078/2017, 1230/2018, 214/2019, 528/2021 ja 975/2021, uusi 17 ja 18 kohta ja 7 luvun 6 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 516/2019, uusi 5 ja 6 momentti seuraavasti:

2 lukuMääritelmät
5 §EU-sääntelyyn liittyvät määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:


16) arvopaperistamisasetuksella yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2017/2402;

17) osakkeenomistajien oikeudet -direktiivillä osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2007/36/EY;

18) ESAP-asetuksella rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2023/2859.


4 lukuToimilupa
6 §Toimiluvasta ilmoittaminen

Finanssivalvonnan on neljännesvuosittain ilmoitettava tämän luvun nojalla myönnetyt toimiluvat rekisteröitäväksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Tiedot on toimitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) toimiluvan saaneen vaihtoehtorahaston hoitajan nimet, johon tiedot liittyvät;

2) luettelo tämän hoitamista tai markkinoimista vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista;

3) mahdollinen toimiluvan saaneen vaihtoehtorahaston hoitajan ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

7 lukuToiminnan järjestäminen
6 a §Vaihtoehtorahastojen hoitajan omistajaohjauksen periaatteet pörssiyhtiöissä

Edellä 3 ja 4 momentin mukaiset tiedot on niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 14 c artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) vaihtoehtorahastojen hoitajan nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitajan kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 4 luvun 6 §:n 2 momenttia toimiluvan ilmoittamisvelvollisuudesta 2 luvun 5 §:n 2 momentin 18 kohdassa mainitun asetuksen mukaisessa muodossa sekä 7 luvun 6 a §:n 5 momenttia tietojen toimittamisesta Finanssivalvonnalle ja tietoja koskevista 2 luvun 5 §:n 2 momentin 18 kohdassa mainitun asetuksen mukaisista vaatimuksista sekä 6 momenttia oikeushenkilötunnuksesta sovelletaan 10 päivästä tammikuuta 2030.

Tällä lailla muutettavan lain 4 luvun 6 §:n 2 momenttia sovelletaan 9 päivään tammikuuta 2030.

9

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 2 luvun 9 b §, 8 a luvun 1 §:n 1 momentti, 23 luvun 9 §:n 1 momentti ja 31 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 9 b § ja 8 a luvun 1 §:n 1 momentti laissa 303/2015, sekä

lisätään 2 lukuun uusi 8 a § sekä 6 luvun 20 d §:ään, sellaisena kuin se on laissa 518/2019, uusi 6 momentti ja 20 e §:ään, sellaisena kuin se on laissa 518/2019, uusi 7 momentti seuraavasti:

2 lukuVakuutusyhtiön perustaminen ja toimilupa
8 a §Oikeushenkilötunnus

Vakuutusyhtiöllä on oltava rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2859, jäljempänä ESAP-asetus , 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

9 b §Tietojen ilmoittaminen

Finanssivalvonnan on annettava tiedoksi toimiluvan myöntämistä koskevat ja toimiluvan peruuttamista koskevat päätökset Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle. Tiedot on toimitettava Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) kaikki sen vakuutusyhtiön nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu vakuutusyhtiön oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

4) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

6 lukuVakuutusyhtiön johto, hallintojärjestelmä ja varojen sijoittaminen
20 d §Henkivakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön omistajaohjauksen periaatteet sekä niitä koskevien tietojen julkistaminen

Edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot on niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/36/EY, jäljempänä osakkeenomistajien oikeudet -direktiivi , 14 c artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) henkivakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu henkivakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu henkivakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

20 e §Sijoitusstrategia sekä tiedot järjestelyistä omaisuudenhoitajan, vaihtoehtorahaston hoitajan tai rahastoyhtiön kanssa

Edellä 1–3 momentissa tarkoitetut tiedot on niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin 14 c artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä 20 d §:n 6 momentissa tarkoitetut tiedot.

8 a lukuVakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskevien tietojen julkistaminen
1 §Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus

Vakuutusyhtiön on julkistettava vuosittain hallituksen hyväksymä kertomus vakavaraisuudestaan ja taloudellisesta tilastaan. Kertomus on sen julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle Solvenssi II -direktiivin 304 b artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) kaikki sen vakuutusyhtiön nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu vakuutusyhtiön oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu vakuutusyhtiön tai jälleenvakuutusyhtiön kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.


23 lukuSelvitystila ja konkurssi
9 §Selvitystilan alkamista, edistymistä ja lakkaamista koskevat ilmoitukset

Vakuutusyhtiön selvitysmiesten on ilmoitettava selvitystilaa koskevasta päätöksestä virallisessa lehdessä ja annettava tieto ilmoituksesta ainakin yhdessä yhtiön kotipaikan sanomalehdessä. Selvitysmiesten on samalla toimitettava tiedot Finanssivalvonnalle ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Finanssivalvonnalle toimitettaviin tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) kaikki sen vakuutusyhtiön nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu vakuutusyhtiön oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

4) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.


31 §Pesänhoitajan tehtävät ja konkurssia koskevat ilmoitukset

Konkurssin alkamista, edistymistä ja lakkaamista koskeviin ilmoituksiin sovelletaan, mitä 9 §:n 2–4 momentissa säädetään selvitystilaa koskevista ilmoituksista. Konkurssin alkamista koskeviin ilmoituksiin sovelletaan lisäksi, mitä 9 §:n 1 momentissa säädetään tietojen toimittamisesta Finanssivalvonnalle.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 2 luvun 8 a §:ää oikeushenkilötunnuksesta sekä mainitun luvun 9 b §:ää, 6 luvun 20 d §:n 6 momenttia, 20 e §:n 7 momenttia, 8 a luvun 1 §:n 1 momenttia, sekä 23 luvun 9 §:n 1 momenttia ja 31 §:n 3 momenttia tietojen toimittamisvelvollisuudesta Finanssivalvonnalle rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2859 mukaisesti sekä mainitun asetuksen mukaisista tietoja koskevista vaatimuksista sovelletaan 10 päivästä tammikuuta 2030.

10

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain (947/2021) 1 luvun 13 §:n 1 momentti, sekä

lisätään 2 lukuun uusi 10 a §, 3 luvun 16 §:ään uusi 6 momentti, 4 luvun 2 §:ään uusi 2 momentti, 6 luvun 4 §:ään uusi 3 momentti, 34 §:ään uusi 4 momentti ja 35 §:ään uusi 6 momentti seuraavasti:

1 lukuLain soveltaminen ja toiminnan keskeiset periaatteet
13 §Säännökset, joiden soveltaminen riippuu vakuutettujen lukumäärästä

Lisäeläkelaitokseen, jossa on vähemmän kuin 100 vakuutettua ( pieni lisäeläkelaitos ), ei sovelleta 2 luvun 10 a §:ää, 3 luvun 1, 5–13 ja 15–17 §:ää, 4 luvun 2 §:ää, 6 luvun 4 §:n 3 momenttia ja 27–35 §:ää, 7 luvun 1 §:ää, 2 §:n 2 momenttia, 4, 5 ja 8–12 §:ää, 13 lukua eikä 15 luvun 1–6 ja 8–10 §:ää.


2 lukuPerustaminen, osakkaat ja säännöt
10 a §Oikeushenkilötunnus

Lisäeläkelaitoksella on oltava rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2859, jäljempänä ESAP-asetus , 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

3 lukuJohto ja hallintojärjestelmä
16 §Palkka- ja palkkiopolitiikka

Lisäeläkelaitoksen on samalla kun se julkistaa merkitykselliset tiedot palkka- ja palkkiopolitiikastaan, toimitettava ne Finanssivalvonnalle ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2341 63 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) lisäeläkelaitoksen nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu lisäeläkelaitoksen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu lisäeläkelaitoksen kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

4 lukuTilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastus
2 §Tilinpäätös ja toimintakertomus

Vuositilinpäätös ja toimintakertomus on niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2341 63 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä 3 luvun 16 §:n 6 momentissa tarkoitetut tiedot.

6 lukuVarojen sijoittaminen ja vastuuvelan kattaminen
4 §Sijoitussuunnitelma ja sijoituspolitiikka

Lisäeläkelaitoksen on samalla, kun se julkistaa 1 momentissa tarkoitetun sijoituspolitiikan periaatteita koskevan selvityksen, toimitettava se Finanssivalvonnalle ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2341 63 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä tämän lain 3 luvun 16 §:n 6 momentissa tarkoitetut tiedot.

34 §Omistajaohjauksen periaatteiden julkistaminen ja vuosittainen selvitys

Samalla kun lisäeläkelaitos julkistaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot, sen on toimitettava ne Finanssivalvonnalle osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/36/EY 14 c artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä tämän lain 3 luvun 16 §:n 6 momentissa tarkoitetut tiedot.

35 §Lisäeläkelaitoksen toiminnan yhteensovittaminen omistajaohjauksen periaatteiden kanssa

Samalla kun lisäeläkelaitos julkistaa 1–3 momentissa tarkoitetut tiedot, sen on toimitettava ne Finanssivalvonnalle osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/36/EY 14 c artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä tämän lain 3 luvun 16 §:n 6 momentissa tarkoitetut tiedot.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sitä sovelletaan kuitenkin vasta 10 päivästä tammikuuta 2030.

Tällä lailla muutettavan lain 1 luvun 13 §:ää sovelletaan 9 päivään tammikuuta 2030.

11

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kirjanpitolain (1336/1997) 7 luvun 2 §:n 12 kohta ja 25 §:n 1 momentin johdantokappale, sellaisina kuin ne ovat laissa 1249/2023, sekä

lisätään 7 luvun 2 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1249/2023, uusi 13 kohta, lukuun uusi 24 a § ja 25 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1249/2023, uusi 7 momentti seuraavasti:

7 lukuKestävyysraportti
2 §Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan:


12) vakavaraisuusasetuksella luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 575/2013;

13) ESAP-asetuksella rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2023/2859.

24 a §Tietoja koskevat ESAP-asetuksen vaatimukset

Kestävyysraportointiyrityksen on toimitettava tilinpäätös, kestävyysraportin sisältävä toimintakertomus, tilintarkastuskertomus, konsernitilinpäätös, konsernikestävyysraportin sisältävä toimintakertomus konsernista, kestävyysraportoinnin varmennuskertomus sekä 28 §:n 5 momentissa tarkoitettu selvitys Patentti- ja rekisterihallitukselle tilinpäätösdirektiivin 33 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) kestävyysraportointiyrityksen nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kestävyysraportointiyrityksen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu kestävyysraportointiyrityksen kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan e alakohdassa tarkoitettu kestävyysraportointiyrityksen toimiala;

5) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

6) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Kestävyysraportointiyrityksellä on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

Kaupparekisterilain 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä voidaan määrätä teknisistä seikoista, joita noudatetaan 1 momentissa tarkoitettujen tietojen vastaanottamiseksi Patentti- ja rekisterihallituksessa.

Mitä 1 momentissa säädetään tietojen toimittamisesta Patentti- ja rekisterihallitukselle, ei sovelleta, jos kestävyysraportointiyrityksen arvopaperi on kaupankäynnin kohteena rahoitusvälineiden markkinoista annetun lain (1070/2017) 1 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Tällaisten yritysten on toimitettava tiedot tämän pykälän 1 momentin mukaisessa muodossa mainitun lain 1 luvun 2 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetulle monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjälle.

Patentti- ja rekisterihallituksen ja monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on varmistettava, että sille tämän pykälän 1 momentin mukaisesti toimitetut tiedot toimitetaan ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen. Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä voi edellyttää, että tiedot toimitetaan toiselle ESAP-asetuksessa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä toimivalle monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjälle. Tällaisen toisen monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on tarjottava mahdollisuus toimittaa tiedot sen järjestelmään avoimin, oikeudenmukaisin, kohtuullisen ja syrjimättömin ehdoin. Patentti- ja rekisterihallituksen on lisäksi varmistettava, että sille ESAP-asetuksen 3 artiklan mukaisesti toimitetut tämän pykälän 1 momentin mukaiset tiedot toimitetaan ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen.

Pörssilistatun yrityksen osalta tietojen muodosta ja muista vaatimuksista säädetään arvopaperimarkkinalain 10 luvun 3 §:ssä.

25 §Rekisteröitäväksi toimittaminen

Kestävyysraportointiyrityksen on toimitettava Patentti- ja rekisterihallitukselle 22–24 ja 24 a §:n mukaisesti seuraavat asiakirjat:


Mitä 1 momentissa säädetään 24 a §:n mukaisesta vaatimuksesta, ei sovelleta pörssilistattuun yritykseen tai yritykseen, jonka arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sitä sovelletaan kuitenkin vasta 10 päivästä tammikuuta 2028.

Tällä lailla muutettavan lain säännöksiä sovelletaan 9 päivään tammikuuta 2028.

12

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kaivannaisteollisuutta ja puunkorjuuta aarniometsissä harjoittavien yritysten viranomaisille suorittamien maksujen julkistamisesta annetun lain (1621/2015) 2 §:n 1 momentin 2 kohta ja 8 §:n 1 ja 3 momentti sekä

lisätään 2 §:n 1 momenttiin uusi 2 a kohta ja 8 §:ään uusi 2–4 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti, muutettu 3 momentti ja nykyinen 4 momentti siirtyvät 5–7 momentiksi, seuraavasti:

2 §Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:


2) yleisen edun kannalta merkittävällä yhteisöllä kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua yhteisöä;

2 a) pörssilistatulla yrityksellä kirjanpitolain 1 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua yhteisöä;


8 §Rekisteröinti ja julkistaminen

Jäljennös vuosiselvityksestä ja konsernin vuosiselvityksestä on ilmoitettava rekisteröitäväksi Patentti- ja rekisterihallitukselle tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU 33 a artiklaa noudattaen rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2859, jäljempänä ESAP-asetus , 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) yrityksen nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu yrityksen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu yrityksen kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan e alakohdassa tarkoitettu yrityksen toimiala;

5) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

6) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Yrityksellä on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

Kaupparekisterilain (564/2023) 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä voidaan määrätä teknisistä seikoista, joita noudatetaan 1 momentissa tarkoitettujen tietojen vastaanottamiseksi Patentti- ja rekisterihallituksessa.

Mitä 1 momentissa säädetään tietojen muodosta, ei sovelleta pörssilistattuun yritykseen. Pörssilistatun yrityksen osalta tietojen muodosta säädetään arvopaperimarkkinalain (746/2012) 10 luvun 3 §:ssä.


Jos 5 momentissa säädetty velvollisuus laiminlyödään, rekisteriviranomainen voi velvoittaa toimitusjohtajan, hallituksen jäsenen tai muun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun henkilön sakon uhalla täyttämään velvollisuutensa määräämässään ajassa. Päätökseen, jolla rekisteriviranomainen on asettanut uhkasakon, ei saa hakea muutosta valittamalla.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sitä sovelletaan kuitenkin vasta 10 päivästä tammikuuta 2028.

Tällä lailla muutettavan lain säännöksiä sovelletaan 9 päivään tammikuuta 2028.

13

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan luottolaitostoiminnastan annetun lain (610/2014) 10 luvun 8 §:n 7 momentti sekä

lisätään 9 a luvun 9 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1199/2014, uusi 2 ja 3 momentti, 10 lukuun uusi 1 b § ja 11 luvun 10 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1199/2014, uusi 4 momentti seuraavasti:

9 a lukuKonsolidointiryhmän sisäinen rahoitustuki
9 §Rahoitustukisopimuksen julkistaminen

Tiedot on niiden julkistamisen yhteydessä toimitettava Finanssivalvonnalle kriisinratkaisudirektiivin 128 a artiklaa noudattaen rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2859, jäljempänä ESAP-asetus , 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) kaikki sen yrityksen nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu yrityksen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu yrityksen kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Yrityksellä on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

10 lukuTaloudellista asemaa koskevat vaatimukset
1 b §Kokonaisriskipainolattian soveltamistaso

EU:n vakavaraisuusasetuksen 92 artiklassa tarkoitettu kokonaisriskin määrä on laskettava mainitun artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla soveltaen kokonaisriskipainolattiaa ainoastaan konsolidoidulla tasolla niiden luottolaitosten ja emoyrityksen osalta, joiden kotipaikka on Suomessa.

Mitä 1 momentissa säädetään emoyrityksestä, sovelletaan talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 4 §:ssä tarkoitettuun keskusyhteisöön.

8 §Muita rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä luottolaitoksia koskeva lisäpääomavaatimus

Finanssivalvonnan on internetsivuillaan julkistettava tämän pykälän soveltamista koskevat periaatteet, luottolaitokset, joihin tätä pykälää sovelletaan, sekä kuhunkin tällaiseen luottolaitokseen tämän pykälän nojalla sovellettava lisäpääomavaatimus 4 momentissa mainittuna prosenttiosuutena. Finanssivalvonnan on samalla kun se julkistaa tämän pykälän mukaiset tiedot toimitettava ne ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen mainitun asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) kaikki sen laitoksen nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

4) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.


11 lukuLuottolaitoksen valvonta
10 a §Luottolaitoksen asettaminen erityishallintoon

Finanssivalvonnan on samalla kun se on julkistanut asiamiehen valintaa koskevan päätöksensä toimitettava se ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen mainitun asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) kaikki sen luottolaitoksen nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu luottolaitoksen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

4) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 9 a luvun 9§:ää, 10 luvun 8 §:ää ja 11 luvun 10 a §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 10 päivästä tammikuuta 2030.

Tällä lailla muutettavan lain 9 a luvun 9 §:n, 10 luvun 8 §:n ja 11 luvun 10 a §:n säännöksiä sovelletaan 9 päivään tammikuuta 2030.

14

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (1070/2017) 1 luvun 4 §:n 7 kohta, 2 luvun 11 §:n 4 momentti ja 3 luvun 11 §:n 8 momentti, sellaisena kuin niistä on 1 luvun 4 §:n 7 kohta laissa 367/2023, sekä

lisätään 1 luvun 4 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 367/2023, uusi 8 kohta, 2 luvun 11 §:ään uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 ja 6 momentti siirtyvät 6 ja 7 momentiksi, ja 6 luvun 2 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1232/2018, uusi 2–5 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 6 momentiksi, seuraavasti:

1 lukuSoveltamisala ja määritelmät
4 §Euroopan unionin lainsäädäntö

Tässä laissa tarkoitetaan:


7) DLT-pilottiasetuksella hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmästä ja asetusten (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 909/2014 sekä direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2022/858;

8) ESAP-asetuksella rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2023/2859.

2 lukuSäännellyn markkinan ylläpitäminen
11 §Osakkeiden hankinnasta ilmoittaminen

Pörssin on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vähintään kerran vuodessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen osuuksien omistajat ja näiden osuus pörssin osakepääomasta ja sen osakkeiden tuottamasta äänivallasta, jos ne ovat pörssin tiedossa. Pörssin on välittömästi ilmoitettava Finanssivalvonnalle sen tietoon tulleet osuuksien omistuksessa tapahtuneet muutokset. Ilmoituksessa on annettava riittävät tiedot osuuden suuruudesta ja sen omistajasta sekä muut Finanssivalvonnan määräämät tiedot. Ilmoitus on toimitettava Finanssivalvonnalle rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 87 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) pörssin nimet;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu pörssin oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu pörssin kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Pörssillä on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.


3 lukuSäännellyn markkinan toiminnan järjestäminen
11 §Kaupankäynnin keskeyttäminen tai lopettaminen

Pörssin on julkistettava välittömästi päätös kaupankäynnin keskeyttämisestä, lopettamisesta tai kaupankäynnin jatkamisesta rahoitusvälineellä. Lisäksi pörssin on ilmoitettava päätöksestä Finanssivalvonnalle ja, jos päätös koskee 4 momentissa tarkoitettua sähköön tai maakaasuun perustuvaa johdannaissopimusta, Energiavirastolle. Pörssin on toimitettava päätös sen julkistamisen yhteydessä Finanssivalvonnalle ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) kaikki sen sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.


6 lukuPk-yritysten kasvumarkkina
2 §Pk-yritysten kasvumarkkinaa koskevat vaatimukset

Pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän on edellytettävä, että 1 momentin 3, 4 ja 6 kohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan sille rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 87 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Ilmoitettavissa tiedoissa on edellytettävä esitettäväksi seuraavat tiedot:

1) kaikki sen liikkeeseenlaskijan nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu liikkeeseenlaskijan oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu liikkeeseenlaskijan kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu luokiteltu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Liikkeeseenlaskijalla on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.

Pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän on varmistettava, että sille 2 momentin mukaisesti toimitetut tiedot toimitetaan ESAP-asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen.

Pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjä voi edellyttää, että 2 momentissa tarkoitetut tiedot on toimitettava toisen ESAP-asetuksessa tarkoitettuna tiedonkeruuelimenä toimivan pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän järjestelmään. Tällaisen toisen pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjän on tarjottava mahdollisuus toimittaa tiedot sen järjestelmään avoimin, oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sitä sovelletaan kuitenkin vasta 10 päivästä tammikuuta 2030.

Tällä lailla muutettavan lain säännöksiä sovelletaan 9 päivään tammikuuta 2030.

15

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annetun lain (151/2022) 9 §:n 4 momentti sekä

lisätään 36 §:ään uusi 4 ja 5 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 6 momentiksi, seuraavasti:

9 §Valvonta

Finanssivalvonnan on julkaistava tiedot Suomessa voimassa olevasta katettuja joukkolainoja koskevasta sääntelystä, 8 §:ssä tarkoitetun kiinnitysluottopankkitoimintaan oikeuttavan luvan saaneista luottolaitoksista sekä näiden liikkeeseen laskemista katetuista joukkolainoista. Tietojen julkaisemisen yhteydessä tiedot on toimitettava rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2859, jäljempänä ESAP-asetus , 1 artiklassa tarkoitettuun yhteyspisteeseen mainitun asetuksen 2 artiklan 3 alakohdassa tarkoitetussa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) liikkeeseenlaskijan nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu liikkeeseenlaskijan mahdollinen oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

4) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

36 §Katettuja joukkolainoja koskeva säännöllinen tiedonantovelvollisuus

Liikkeeseenlaskijan on samalla kun se julkistaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, toimitettava ne Finanssivalvonnalle katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivien 2009/65/EY ja 2014/59/EU muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2162 26 a artiklaa noudattaen ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 tai 4 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

1) liikkeeseenlaskijan nimet, johon tiedot liittyvät;

2) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu liikkeeseenlaskijan oikeushenkilötunnus;

3) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettu liikkeeseenlaskijan kokoluokka;

4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi;

5) maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Liikkeeseenlaskijalla on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sitä sovelletaan kuitenkin vasta 10 päivästä tammikuuta 2030.

Tällä lailla muutettavan lain säännöksiä sovelletaan 9 päivään tammikuuta 2030.

Helsingissä

PääministeriPetteri OrpoElinkeinoministeriWille Rydman

Alaviitteet

  1. 1.

    Pääomamarkkinaunionin ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma” (COM(2020) 590 final)

  2. 2.

    Capital markets union: Final report by High-Level Forum pushes for the completion of the CMU

  3. 3.

    . https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32023R2859&qid=1709190529685

  4. 4.

    . https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L_202302864&qid=1712328276407

  5. 5.

    . https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L_202302869&qid=1712328329038

  6. 6.

    Myös ESMAlla on velvollisuus suorittaa automaattisia validointeja tiedoille, jotka tiedonkeruuelimet toimittavat ESAPiin (10 artiklan 1 kohta). Automaattiset validoinnit suoritetaan siis kahteen kertaan – ensin tiedonkeruuelimessä ja sen jälkeen ESMAssa. ESMAn on otettava käyttöön prosessit, joilla tiedonkeruuelimelle ilmoitetaan automaattisesti, jos ESMAn automaattiset validoinnit osoittavat, että tiedot eivät ole vaatimusten mukaisia (10 artiklan 2 kohta).

  7. 7.

    . ESAs consult on draft implementing technical standards specifying certain tasks of collection bodies and certain functionalities of the European Single Access Point (europa.eu)

  8. 8.

    Tietokantasuojalla tarkoitetaan direktiivin 96/9/EY 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sui generis -oikeutta.

  9. 9.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/109/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta.

  10. 10.

    Komission delegoitu asetus (EU) 2019/815, annettu 17 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä yhtenäisen sähköisen raportointimuodon määrittämistä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla.

  11. 11.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/790, annettu 28 päivänä helmikuuta 2024, rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta. . https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L_202400790

  12. 12.

    https://vm.fi/hanke?tunnus=VM129:00/2024

  13. 13.

    Tiedot 4.4.2024.

  14. 14.

    Sääntelytaakkalaskuri 2023 löytyy täältä: https://tem.fi/yksi-yhdesta-periaate .

  15. 15.

    . Ks. myös valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13238-Listing-Act-making-public-capital-markets-more-attractive-for-EU-companies-and-facilitating-access-to-capital-for-SMEs_en .

  16. 16.

    HE 20/2023 vp , s. 16.

  17. 17.

    Tieto 4.4.2024.

  18. 18.

    Tieto 4.4.2024.

  19. 19.

    Kirjanpitolain 1 luvun 4 c §:n 1 momentin mukaan suuryrityksellä tarkoitetaan kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy vähintään kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:1) taseen loppusumma 20 000 000 euroa;2) liikevaihto 40 000 000 euroa;3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.

  20. 20.

    Linkki direktiivitekstiin: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32022L2464&qid=1712324169604 .

  21. 21.

    Ruotsissa Finansinspektionen on vuonna 2023 laaditussa arvioinut tarvitsevansa lisärahoitusta ESAPista aiheutuviin kuluihin 40 miljoonaa Ruotsin kruunua jaksotettuna vuosille 2024–2026. Lisäksi vuonna 2022 laaditussa Finansinspektionen on arvioinut tarvitsevansa kansainväliseen työhön, johon myös ESAP-kokonaisuuden on katsottu kuuluvan, 12 miljoonaa Ruotsin kruunua vuodessa vuodesta 2023 alkaen talousarviossa vuosille 2024–2026 .

  22. 22.

    , s. 26 https://www.esma.europa.eu/sites/default/files/2024-01/JC_2023_78_CP_on_ITS_on_ESAP_tasks_of_collection_bodies_and_ESAP_functionalities.pdf .

  23. 23.

    . Ks. kohta ”Säänneltyjen tietojen julkistaminen ja jakelu” https://www.finanssivalvonta.fi/finanssisektorin-toimijalle/paaomamarkkinat/liikkeeseenlaskijat-ja-sijoittajat/tiedonantovelvollisuus/ .

Sivun alkuun