HE 62/2013

Kertomusmenettelyn tausta

Kertomusmenettelyä on kehitetty vuosien kuluessa siten, että hallituksen eduskunnalle antamat kertomukset mahdollistaisivat eduskunnalle kuuluvan hallituksen valvontatehtävän, täyttäisivät eduskunnan tiedonsaantitarpeen tapahtuneesta sekä edistäisivät poliittista keskustelua eduskunnan ja valtioneuvoston kesken.

Vuoden 1998 alussa voimaan tulleessa uudistuksessa hallituksen kertomukset eduskunnalle yhdistettiin kahteen kertomusmenettelyyn, jotka käsittivät kaikki hallituksen eduskunnalle antamat kertomukset ( HE 92/1997 ).

Tätä ennen hallitus antoi eduskunnalle useita kertomuksia. Varsinaisia hallituksen kertomuksia olivat kertomus hallituksen toimenpiteistä (toimenpidekertomus), kehitysyhteistyökertomus, toimenpidekertomukseen sisältyvä työllisyyskertomus sekä valtioneuvoston kertomus kansanterveyden tilasta ja kehityksestä (kansanterveyskertomus).

Valtiontaloudellisia kertomuksia olivat kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta (tilakertomus) ja kertomus niistä toimenpiteistä, joihin eduskunnan tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilasta ovat antaneet aihetta (tilimuistutuskertomus). Taloudellisiin kertomuksiin kuului myös eduskunnan asettamien valtiontilintarkastajien kertomus.

Eduskunnan ja valtiovarainministeriön kesken selvitettiin 2000-luvun alkupuolella, miten valtion talousarvion toteutumisen valvonta eduskunnassa ja hallituksen tilivelvollisuus voisivat toteutua tehokkaammin (Parempaan tilivelvollisuuteen, valtiovarainministeriön työryhmämuistio 2/2003). Tavoitteena oli vahvistaa talousarvion toteutumisesta raportoivien kertomusten merkitystä eduskuntatyössä, parantaa tulosohjauksen toimivuutta ja sitä kautta edistää tuloksellisuusajattelua niin eduskunnassa kuin valtioneuvostossakin. Valmistelun lopputuloksena eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen talousarviolaista annetun lain muuttamisesta, joka sisälsi säännökset uudesta, eduskunnan valvontamahdollisuuksia vahvistavasta valtion tilinpäätösmenettelystä ( HE 56/2003 vp ).

Pääministeri Vanhasen hallitukset ottivat käyttöön selontekomenettelyn talousarvion uusimuotoisten kehysten eduskuntakäsittelyssä, mikä on vahvistanut eduskunnan mahdollisuuksia monivuotisen finanssipolitiikan linjaamisessa. Tämä käytäntö on jatkunut seuraavilla hallituskausilla.

Eduskuntaan perustettiin vuonna 2007 uutena erikoisvaliokuntana tarkastusvaliokunta yhdistämällä valtiontilintarkastajien tehtävät sekä valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston parlamentaarinen tarkastustoimi. Samalla valtiontilintarkastajat toimielimenä lakkautettiin.

Valiokunta on vienyt kertomusmenettelyn kehittämisestä käytävää hallituksen ja eduskunnan keskustelua toiminnan tuloksellisuutta painottavaan suuntaan. Keskustelussa on esitetty ajatus yhdistää hallituksen toimenpidekertomus ja valtion tilinpäätöskertomus yhdeksi kertomukseksi.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2007 perustuslakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa (TrVL 1/2008vp) pitänyt hallituksen toimenpidekertomuksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen yhdistämistä perusteltuna. Yhdistämistä on kiirehditty edelleen (mm TrVM 1/2011vp ja TrVM 4/2012 vp).

Perustuslakivaliokunta on tarkastellut kertomusmenettelyn kehittämistä mietinnössään (PeVM 5/2008 vp) hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2008. Perustuslakivaliokunta toteaa, että mahdollisuuksia kertomusmenettelyn kehittämiseen on aiheellista jatkossa tarkastella. Perustuslakivaliokunta kiinnitti puhemiesneuvoston huomiota asiaan.

Ministeriöiden kansliapäälliköiden kokous marraskuussa 2007 esitti selvitettäväksi hallituksen toimenpidekertomuksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen yhdistämismahdollisuudet. Valtioneuvostolain muutostarpeiden arviointityöryhmä (VNL 2008, työryhmän muistio 7/2009) piti tarpeellisena, että hallituksen toimenpidekertomusta kehitetään edelleen yhteistyössä eduskunnan kanssa ottaen huomioon puhemiesneuvoston kannan.

Perustuslakivaliokunta toteaa mietinnössään (PeVM 1/2010 vp) puhemiesneuvoston katsoneen maaliskuussa 2009, että kertomusten yhdistäminen on hallitukselle kuuluva asia. Mietintöön on kirjattu seuraavaa: ”Kertomusmenettelyn kehittämistä varten on vuoden 2010 alussa tarkoitus asettaa ministeriöiden ja eduskunnan edustajista koostuva työryhmä. Perustusvaliokunnan mielestä työryhmässä on syytä arvioida voidaanko kertomusten yhdistämisellä tehostaa ja järkeistää hallituksen informointia toiminnastaan samoin kuin eduskunnan mahdollisuuksia valvoa hallituksen toimia.”

Valtioneuvoston kanslia asetti 13 päivänä huhtikuuta 2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ne käytännön toimenpiteet, joiden avulla hallituksen toimenpidekertomus ja valtion tilinpäätöskertomus yhdistetään yhdeksi eduskunnalle vuosittain annettavaksi kertomukseksi, sekä lausumarekisterin mahdollisuus tukea raportointia niistä hallituksen käytännön toimista, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt.

2.1Hallituksen kertomusmenettelystä

2.2Nykytilan arviointi

3.1Tavoitteet

Hallituksen kertomusmenettelyn kehittämiseksi ehdotetaan, että valtioneuvostosta annettua lakia ja talousarviosta annettua lakia muutetaan siten, että ne tukevat hallituksen toimenpidekertomuksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen yhdistävän Hallituksen vuosikertomuksen valmistelua ja toimittamista eduskunnalle.

Hallituksen vuosikertomuksella raportoidaan hallituksen toiminnasta, toimenpiteistä eduskunnan päätösten johdosta sekä taloudenpidosta. Kertomusvuosi olisi edelleen kalenterivuosi.

Tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa toimintaa ja taloutta koskevaa raportointia eduskunnalle.

Aineiston yhteensovittamisella vähennetään erillisten ministeriöitä velvoittavien raportointien lukumäärää ja tiivistetään eduskunnalle toimitettavan tiedon määrää. Samalla korostetaan hallituksen toimenpiteiden tuloksellisuutta koskevan tiedon merkitystä. Tarkoituksena on mahdollistaa eduskunnalle kuuluva valtiosääntöinen valvontatehtävä ja tarjota eduskunnan käyttöön riittävät tiedot sekä edistää poliittista keskustelua eduskunnan ja valtioneuvoston kesken.

3.2Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003) säädettäisiin siitä, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle kalenterivuosittain Hallituksen vuosikertomuksen.

Hallituksen vuosikertomuksen sisällöstä säädettäisiin talousarviosta annetussa laissa ja -asetuksessa. Hallituksen vuosikertomuksen sisältöä koskisi pääosin se, mitä nykyisin säädetään valtion tilinpäätöskertomuksen sisällöstä.

Vuosikertomuksen valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen kuuluu ministeriöiden nykyisen toimialajaon mukaisesti valtioneuvoston kanslialle. Ministeriöiden toimialajaosta säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) .

Hallituksen vuosikertomuksen valmistelu jakautuisi valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön kesken siten, että vuosikertomuksen toimittaminen eduskunnalle valtiopäiväasiakirjoissa julkaistavaksi päätösasiakirjaksi ja esittely valtioneuvoston yleisistunnossa kuuluisi valtioneuvoston kanslian tehtäviin. Valtiovarainministeriö vastaa talousarviolaissa ja -asetuksessa säädetyn aineiston kokoamisesta ja toimittamisesta Hallituksen vuosikertomuksen valmisteluun.

Hallinnon sisäisten ohjeiden antamiseen ei lähtökohtaisesti tarvita erillistä valtuutussäännöstä. Tässä yhteydessä se olisi tarpeen valtioneuvoston sisäistä tehtävänjakoa ja yhteistyötä selventävänä. Talousarviosta annetussa laissa säädettäisiin siitä, että valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö voisivat antaa ohjeita hallituksen vuosikertomuksen valmistelusta.

Hallituksen vuosikertomus olisi perustuslain 46 §:ssä säädetty valtioneuvoston eduskunnalle vuosittain antama kertomus hallituksen toiminnasta sekä niistä toimenpiteistä, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta.

Hallituksen vuosikertomus sisältäisi valtiontalouden ja hallituksen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat tiedot (hallituksen vaikuttavuusselvitys), ministeriöiden toiminnan tuloksellisuuden kuvaukset (tuloksellisuusselvitys) sekä valtion tilinpäätöksen. Yhdistetty kertomus kattaisi ne tiedot, jotka sisältyvät nykyiseen hallituksen toimenpidekertomukseen ja valtion tilinpäätöskertomukseen eräin poikkeuksin.

Hallituksen selvitykset toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt eduskunnan päätöksiin liittyvien lausumien ja kannanottojen johdosta, olisivat osa vuosikertomusaineistoa. Selvitykset eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta valmistellaan valtioneuvoston kanslian johdolla ja selvitykset talousarviolausumien sekä tilimuistutuskertomus valmistellaan valtiovarainministeriön johdolla vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Hallituksen toimenpidekertomuksessa esitettyjä tietoja toimenpiteistä valtiopäiväpäätösten yhteydessä ei enää esitettäisi hallituksen vuosikertomuksessa. Vastaava tieto toimitettaisiin sähköiseen muotoon eduskunnan saataville.

Hallituksen vuosikertomukseen ei enää liittyisi nk. erilliskertomuksia. Eduskunnalle annetaan perustuslain 46 §:n 2 momentin mukaisesti muita kertomuksia sen mukaan kuin perustuslaissa, muussa laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetään. Näiden kertomusten valmistelu ei olisi menettelyllisesti tai aikataulullisesti sidottu hallituksen vuosikertomukseen.

Saamelaiskäräjistä annetun lain 7 §:n mukainen saamelaiskäräjien vuosittain valtioneuvostolle hallituksen kertomuksen laatimista varten laatima kertomus siitä, mitä merkittävää on tapahtunut saamelaisia erityisesti koskevien asioiden kehityksessä, tulisi sisältymään sellaisenaan yhdistettyyn hallituksen vuosikertomukseen.

Kielilain 37 §:n mukainen kielilainsäädännön soveltamista koskeva kertomus ehdotetaan muutettavaksi siten, että se olisi nimeltään hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta. Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamista olisi jatkossa itsenäinen kertomus eikä näin ollen sidottu valtioneuvoston muihin eduskunnalle annettaviin kertomuksiin. Vastaavasti myös kehitysyhteistyökertomus annettaisiin hallituksen vuosikertomuksen valmistelusta riippumattomasti.

Eri yhteyksissä on todettu, että sosiaali- ja terveyskertomuksen ja työllisyyskertomuksen sisältämiä tietoja eduskunta voi saada muutoinkin kuin kertomusmenettelyssä. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on hallituksen toimenpidekertomusta vuodelta 2011 koskevassa lausunnossaan (TyVL 12/2012 vp) katsonut, että työllisyyskertomus, joka sisältää jälkikäteistä tietoa edellisen vuoden työllisyystilanteen kehityksestä ja työvoimapoliittisista toimenpiteistä, ei ole valiokunnan kannalta hyödyllisin tai välttämättömin tiedon saannin keino. Valiokunnan näkemyksen mukaan työllisyyskertomuksen antamisesta eduskunnalle vuosittain voidaan luopua. Työllisyyskertomuksen sisältämää tietoa kerättäisiin ja tilastoitaisiin myös jatkossa ja tiedot olisivat tarvittaessa käytettävissä.

Edellä esitetyn vuoksi ehdotetaan muutettavaksi kielilain 37 §. Kehitysyhteistyötä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle annettu laki kumottaisiin ja sen tilalle säädettäisiin laki kehitysyhteistyötä koskevasta kertomuksesta. Lisäksi ehdotetaan kumottavaksi sosiaali- ja terveyskertomuksesta annettu laki.

Vuoden 2013 alusta tuli voimaan laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (912/2012) , jolla kumottiin julkisista työvoimapalveluista annettu laki (1295/2002) . Samalla kumottiin vuosittain hallituksen toimenpidekertomuksen yhteydessä oheisaineistona annettua työllisyyskertomusta koskenut julkisista työvoimapalveluista annetun lain 6 §:n säännös ( HE 133/2012 vp ).

Kertomusten yhteensovittamisella tiivistetään eduskunnalle toimitettavan tiedon määrää sekä korostetaan hallituksen toiminnan kuvauksen sijasta hallituksen toimenpiteiden tuloksellisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevan tiedon merkitystä. Tarkoituksena on turvata talousarvion toteuttamista koskevan seurantatiedon asianmukainen käsittely eduskunnassa ja siten mahdollistaa eduskunnalle kuuluva valvontatehtävän toteuttaminen.

Hallitus on valmistellut Hallituksen vuosikertomuksen vuodelta 2012 siten, että se annetaan eduskunnalle toukokuussa 2013. Hallituksen vuosikertomus sisältää valtion tilinpäätöskertomuksen ja tilinpäätöstiedot siten kuin voimassa olevissa talousarviolain ja -asetuksen säännöksissä edellytetään. Nyt ehdottavat lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2013 syksyllä siten että ne tukevat yhdistetyn hallituksen vuosikertomuksen valmistelua vuodelta 2013.

4.1Yleistä

Esityksen merkittävimmät vaikutukset liittyvät hallituksen toiminnan raportointijärjestelmän ja hallitusohjelman toteutumisen seurannan kehittämiseen sekä hallituksen ja eduskunnan väliseen yhteistoimintaan. Esityksen odotetut vaikutukset liittyvät päällekkäisten raportointivelvoitteiden poistamiseen, tiedonkulun parantamiseen ja reaaliaikaistamiseen sekä edellytysten luomiseen toiminnan sisällöllisen raportoinnin kehittämiselle jatkossa.

Eduskunta valvoo hallituksen toimintaa. Viime vuosina entistä merkittävämmäksi on tullut hallituksen toimenpiteiden tuloksellisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seuranta ja valvonta. Tätä koskevan tiedon esittämistä on mahdollista selkeyttää yhdistämällä teknisesti hallituksen toimenpidekertomus ja valtion tilinpäätöskertomus. Yhdistetyn kertomusten sisällöllistä kehittämistyötä on edelleen jatkettava.

Kehittämistyötä ja tavoitteiden toteutumista on seurattava vuosittain hallituksen eduskunnalle antamassa hallituksen vuosikertomuksessa.

4.2Vaikutukset valtioneuvoston toimintaan

Hallituksen toimenpidekertomuksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen yhdistyessä yhdeksi eduskunnalle annettavaksi hallituksen vuosikertomukseksi muodostuu kahdesta valmistelujärjestelmästä yksi. Tämä vähentää hallinnollista taakkaa erityisesti, mikäli nykykäytännöstä saadaan mahdollisimman suuri tuki yhdistetyn kertomuksen valmisteluun ja koordinointiin. Tähän pyritään organisoimalla vuosikertomuksen valmistelu valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön koordinoimaksi ministeriöiden väliseksi yhteistyöksi. Valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö vastaisivat vuosittaisten valmisteluohjeiden päivittämisestä ja toimittamisesta ministeriöihin, aineiston vastaanottamisesta sekä kertomuksen toimittamisesta valmiiksi.

4.3Vaikutukset valtioneuvoston ja eduskunnan väliseen yhteistoimintaan

Eduskunnalle toimitettava tieto ministeriöiden toimialalla tapahtuneesta kehityksestä olisi nykyistä selkeämpää. Eduskunta saisi tiedot asetetuista tavoitteista, niiden saavuttamisesta sekä syistä, joiden vuoksi tavoitteista mahdollisesti jäätiin. Tämän arvioidaan edistävän eduskunnan erityisvaliokuntien tehtävää lausunnonantajina ja mietinnön antajina.

Hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistosta luopuminen tarkoittaa sitä, että eduskunnalle annettaisiin jatkossa kielilakiin perustuva kielikertomus ja kehitysyhteistyötä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle annetun lain mukainen kehitysyhteistyökertomus. Kertomukset voitaisiin antaa eduskunnalle myös muuna ajankohtana kuin hallituksen vuosikertomuksen yhteydessä. Siten esimerkiksi kielikertomuksen erityistehtävä ihmis- ja perusoikeuksien toimeenpanoa koskevan tiedon seurannassa ja valvonnassa korostuisi.

Samalla on tarkoitus kehittää valtion omistajaohjausta koskevaa raportointia siten, että sekä markkinaehtoisia yhtiöitä että valtion erityistehtäviä toteuttavia yhtiöitä koskevat tiedot toimitettaisiin eduskunnalle samassa kertomuksessa.

Näin pyritään parantamaan riittävän ja olennaisen tiedon oikea-aikaista toimittamista eduskunnalle sekä edistämään poliittista keskustelua eduskunnan ja valtioneuvoston kesken.

4.4Taloudelliset vaikutukset

Uudistuksen tuottamat säästöt liittyvät painatuskuluihin ja käännöskustannuksiin, kun kahden kertomuksen sijasta toimitetaan vain yksi yhdistetty kertomus. Lisäksi ministeriöissä säästyy virkamiesten henkilötyövoimaa, kun koordinoitavat prosessit yhdistyvät ja erillisten raportointien lukumäärä vähenee.

Valtioneuvoston kanslian ja muiden ministeriöiden kääntäjien työaikaa vapautuu jonkin verran muuhun käännöstyöhön.

Valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva koordinointi ja esittelytyö yhdistyvät.

1.1Laki valtioneuvostosta

9 a §.Hallituksen vuosikertomus. Valtioneuvostosta annetun lain valtioneuvoston organisaatiota ja toimialajakoa koskevaan 1 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, joka koskee hallituksen vuosikertomusta.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin hallituksen vuosikertomuksesta. Perustuslain 46 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvoston tulee antaa vuosittain eduskunnalle kertomus hallituksen toiminnasta sekä niistä toimenpiteistä, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta.

Hallituksen vuosikertomus korvaisi aikaisemmat eduskunnalle annetut hallituksen toimenpidekertomuksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen.

Vuosikertomuksen valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen kuuluu ministeriöiden nykyisen toimialajaon mukaisesti valtioneuvoston kanslialle. Ministeriöiden toimialajaosta säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.

Hallituksen vuosikertomuksen valmistelu jakautuisi valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön kesken siten, että vuosikertomuksen toimittaminen eduskunnalle valtiopäiväasiakirjoissa julkaistavaksi päätösasiakirjaksi ja esittely valtioneuvoston yleisistunnossa kuuluisi valtioneuvoston kanslian tehtäviin. Valtiovarainministeriö vastaa talousarviolaissa ja -asetuksessa säädetyn aineiston kokoamisesta ja toimittamisesta hallituksen vuosikertomuksen valmisteluun.

Pykälän 2 momentissa viitattaisiin valtion talousarviosta annettuun lakiin, jossa säädettäisiin aineiston toimittamisesta hallituksen vuosikertomukseen.

1.2Laki valtion talousarviosta

17 §.Hallituksen vuosikertomukseen toimitettava aineisto. Pykälää ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että talousarviolaissa ja -asetuksessa tarkoitetut tiedot toimitettaisiin eduskunnalle hallituksen vuosikertomuksessa. Hallituksen vuosikertomuksen antamisesta eduskunnalle säädettäisiin valtioneuvostosta annetun lain 9 a §:ssä.

Esityksessä ehdotetaan, että hallituksen vuosikertomus annettaisiin eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnon päätöksellä valtioneuvoston ohjesäännön 3 § 1 kohdan mukaisesti kertomusvuotta seuraavan vuoden toukokuussa. Aikataulu vahvistettaisiin kunkin kertomusvuoden syksyllä valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön antamalla ohjeella (vuosittainen kirje ministeriöille).

Hallituksen vuosikertomus sisältäisi tiedot hallituksen toiminnasta ja valtiontaloudesta sekä yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. (hallituksen vaikuttavuusselvitys), ministeriöiden toiminnan tuloksellisuuden kuvaukset (tuloksellisuusselvitys) sekä tilinpäätöslaskelmat. Yhdistetty kertomus kattaisi ne tiedot, jotka sisältyvät nykyiseen hallituksen toimenpidekertomukseen ja valtion tilinpäätöskertomukseen.

Talousarviolain 17 pykälän 1 momentissa säädettäisiin valtion tilinpäätöksestä ja muista tarpeellisista valtion toimintaa, toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta koskevista tiedoista. Hallituksen vuosikertomuksessa olisi valtion tilinpäätös liitteineen sekä valtiontalouden tilan ja talousarvion toimeenpanon yleinen tarkastelu sekä lisäksi valtion toiminnan ja varojen käytön tuloksellisuuden kuvaus. Kertomuksessa olisivat myös valtion liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätöslaskelmat sekä niitä koskeva tilinpäätösanalyysi samoin kuin liikelaitosten ja rahastojen tuloksellisuuden ja sen kehityksen tarkastelu. Valtion toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja vaihtuvat tietotarpeet edellyttävät suurempaa mukautumiskykyä ja joustavuutta kertomuksen laadintaprosessissa. Tarkempia määräyksiä olisi tarkoitus jatkossa antaa vuosittain valtiovarainministeriön ohjeella.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, että valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö voivat antaa ohjeita hallituksen vuosikertomuksen valmistelusta.

18 §.Oikeat ja riittävät tiedot. Pykälässä säädettäisiin edelleen valtion tilinpäätöksessä ja tilinpäätöskertomuksessa noudatettavaksi yleinen tilinpäätösperiaate, jonka mukaan valtion tilinpäätöksen ja tilinpäätöskertomukseen otettavien valtiontalouden, valtion taloudenhoidon sekä toiminnan tuloksellisuuden kuvausten tulisi antaa oikeat ja riittävät tiedot (oikea ja riittävä kuva). Pykälää ehdotetaan muutettavaksi ainoastaan siten, että nimi valtion tilinpäätöskertomus korvattaisiin sanalla hallituksen vuosikertomus.

24 f §.Valtiovarain controller -toiminnon tehtävät ja valtuudet. Pykälässä säädetään valtiovarain controller -toiminnon tehtävistä ja toimivaltuuksista. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa säädetään valtiovarain controller -toiminnon tehtäväksi varmistaa valtion tilinpäätöskertomuksen tietojen oikeellisuus ja riittävyys osana kertomuksen valmistelua valtioneuvostolle esiteltäväksi. Valtiovarain controller -toiminnon tehtävät olisi tarkoitus pitää entisellään ja kyseistä 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että nimi valtion tilinpäätöskertomus muutetaan hallituksen vuosikertomuksen valtion tilinpäätösosaksi.

1.3Kielilaki

37 §.Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta. Pykälän otsikkokielilain soveltamista koskeva kertomus ehdotetaan muutettavaksi siten, että se jatkossa olisi hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta. Pykälän otsikko vastaisi tällöin kertomuksen vakiintunutta nimeä ja siitä ilmenisi kertomuksen luonne hallituksen yhteisenä kertomuksena.

Säännöksen 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtioneuvoston eduskunnalle vaalikausittain antamaa kertomusta kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista ei enää annettaisi hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona.

Muutos tarkoittaisi sitä, että valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta olisi jatkossa itsenäinen kertomus eikä näin ollen sidottu valtioneuvoston muihin eduskunnalle annettaviin kertomuksiin. Tätä ratkaisua puoltaa muun muassa se, että kertomus on ainakin tähän mennessä ollut sisällöltään varsin laaja suhteessa muihin erilliskertomuksiin. Sitä myös käytetään sellaisenaan muissakin yhteyksissä kuin eduskuntakäsittelyssä, esimerkiksi koulutuksessa ja tutkimuksessa. Kertomuksen koskiessa perusoikeuksia olisi luontevaa, että se jatkossakin käsiteltäisiin perustuslakivaliokunnassa, joka voisi pyytää lausuntoja muilta valiokunnilta, esimerkiksi sivistysvaliokunnalta.

Säännöksen toinen momentti pysyisi muuttumattomana. Perustelut kielilain 37 §:n alkuperäiselle muodolle, mukaan lukien kertomuksen sisältöä koskevat perustelut, sisältyvät hallituksen esitykseen eduskunnalle uudeksi kielilaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi ( HE 92/2002 vp ).

Kertomus valmisteltaisiin edelleen oikeusministeriössä ja valmistelussa ministeriötä avustaisi kieliasiain neuvottelukunta. Kertomuksen antamisesta ja sisällöstä säädetään tarkemmin kielilain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (433/2004) .

1.4Laki kehitysyhteistyötä koskevasta kertomuksesta

1 §. Ehdotetaan, että kehitysyhteistyötä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle annettu laki kumottaisiin ja sen tilalle säädettäisiin laki kehitysyhteistyötä koskevasta kertomuksesta. Ulkoasiainministeriö laatisi kalenterivuosittain kertomuksen kehitysyhteistyöstä.

1.5Laki sosiaali- ja terveyskertomuksesta annetun lain kumoamisesta

Eduskunnalle on annettu kerran vaalikaudessa sosiaali- ja terveyskertomuksesta annetun lain mukainen sosiaali- ja terveyskertomus. Kertomus on annettu eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona.

Hallituksen toimenpidekertomus ja valtion tilinpäätöskertomus on tarkoitus yhdistää yhdeksi kertomukseksi, jota kutsutaan hallituksen vuosikertomukseksi. Yhdistetyn kertomuksen sisältö tiivistyisi muun muassa siten, että ministeriöt keskittyisivät omissa katsauksissaan raportoimaan tuloksista tai niistä syistä, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että toivottuja tuloksia ei ole saavutettu. Valtioneuvoston ja eduskunnan välinen yhteistyö ja keskustelu on vilkasta. Eduskunta tarvitsee ajantasaista tietoa, joka sille toimitetaan vireillä olevien asioiden käsittelyn yhteydessä valiokuntakuulemisissa tai täysistuntokeskusteluissa. Ajankohtaistiedon raportointi katsaustyyppisesti ministeriön www-sivuilla palvelisi tärkeän tiedon saatavuutta niin eduskunnan kuin muidenkin keskeisten toimijoiden kannalta.

Tässä yhteydessä on tarkasteltu kokemuksia sosiaali- ja terveyskertomuksen käsittelystä. Sosiaali- ja terveyskertomus ei enää ole ajanmukainen ja tehokas ajankohtaisen taustatiedon välittämiskeino, joten esitetään kumottavaksi laki sosiaali- ja terveyskertomuksesta.