1243/1992

Talousarvioesityksen valmistelun vaiheita ovat valtiontalouden kehysehdotusten laadinta ja valtioneuvoston päätös valtiontalouden kehyksistä, virastojen ja laitosten talousarvioehdotusten laadinta, hallinnonalojen ja muiden talousarvioehdotusten laadinta, valtiovarainministeriön ehdotuksen laadinta eduskunnalle annettavaksi talousarvioesitykseksi sekä esitysehdotuksen käsittely valtioneuvoston yleisistunnossa.

Ministeriöiden tulee toimittaa ehdotuksensa hallinnonalansa kehyksiksi valtiovarainministeriölle, joka laatii ehdotuksensa valtiontalouden kehyksiksi talousarvioesityksen valmistelua varten. (23.1.2025/31)

Virastojen ja laitosten tulee lähettää talousarvioehdotuksensa perusteluineen asianomaiselle ministeriölle.

Kukin ministeriö laatii omalta osaltaan sekä virastojen ja laitosten talousarvioehdotusten perusteella muilta osin hallinnonalansa talousarvioehdotuksen ja toimittaa sen perusteluineen valtiovarainministeriölle talousarvioesityksen valmistelua varten. Kun valtiovarainministeriö on allekirjoittanut ensimmäisen kannanottonsa ehdotukseksi eduskunnalle annettavaksi talousarvioesitykseksi, sen tulee toimittaa kannanottonsa ministeriöille.

Talousarvioehdotusten tulee sisältää ehdotukset talousarvioon otettaviksi määrärahoiksi ja tuloarvioiksi, määrärahojen käyttötarkoituksiksi ja muiksi eduskunnan kannanotoiksi tarkoitetuiksi talousarvion perusteluiksi sekä eduskunnalle annettavan talousarvioesityksen selvitysosiin otettaviksi perusteluiksi.

Talousarvioehdotusten tulee sisältää:

Toiminnallista tuloksellisuutta koskevat tavoitteet eritellään määrärahoja ja tuloarvioita ja muita talousarvion päätösosia koskevien ehdotusten perustelemiseksi 65 §:ssä tarkoitettuja toiminnallista tehokkuutta, tuotoksia ja laadunhallintaa sekä tarvittaessa henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittymistä koskeviin tavoitteisiin. Tulostavoitteet esitetään käyttämällä mahdollisuuksien mukaan tunnuslukuja, joita täydennetään tarpeen mukaan laadullisesti ilmaistuilla tavoitteilla.

4 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Jos hyväksytyn talousarvion muuttamiseen on perusteltua tarvetta, tulee asianomaisen ministeriön toimittaa valtiovarainministeriölle ehdotuksensa lisäyksistä ja muutoksista talousarvioon perusteluineen eduskunnalle annettavan lisätalousarvioesityksen valmistelua varten. (2.3.2000/263)

Mitä tässä asetuksessa säädetään talousarviosta, koskee soveltuvin osin myös lisätalousarviota.

Tulot ryhmitellään talousarviossa laatunsa mukaan osastoihin seuraavasti:

Menot ryhmitellään talousarviossa pääluokittain seuraavasti:

Menot jaetaan talousarviossa momentteihin tehtävän tai menojen laadun mukaan.

Tehtävän mukaan budjetoitu määräraha on tarkoitettu käytettäväksi kaikkiin kyseisestä toiminnasta säännönmukaisesti aiheutuviin menoihin, jollei talousarviosta muuta johdu.

Laadun mukaan menot jaetaan kulutusmenoihin, siirtomenoihin, sijoitusmenoihin ja muihin menoihin. Menoista luetaan:

4 momentti on kumottu A:lla 7.4.2004/254 .

Tulo tai meno kohdennetaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi siten kuin jäljempänä säädetään, jollei talousarviosta muuta johdu.

Maksullisen toiminnan tulon ja muun sekalaisen tulon sekä kulutus-, sijoitus- ja muun menon kohdentamisperusteena on suoritteen luovuttaminen tai tuotannontekijän vastaanottaminen ( suoriteperuste ) taikka tulon tai menon kertyminen laissa säädetyn tai tehdyn sitoumuksen perusteella ( suoriteperustetta vastaava peruste ), jollei jäljempänä toisin säädetä. Korkotulo ja korkomeno kohdennetaan siihen varainhoitovuoteen kuuluvaksi, jolta se kertyy lain säännöksen tai tehdyn sitoumuksen perusteella. Vähäinen tulo ja meno, valtioon palvelussuhteessa olevan loma-ajan palkka ja lomaraha sekä sellainen tulo ja meno, joiden lain säännöksen tai tehdyn sitoumuksen perusteella muodostuvaa määrää ei voida ilman olennaisia lisäkustannuksia luotettavasti ennakoida ennen maksuvelvoitteen erääntymistä, voidaan kohdentaa myös maksuun perustuen ( maksuperuste ). (20.11.2003/936)

Siirtomenon kohdentamisperusteena on valtionavun myöntöpäätöksen tekeminen ( myöntöpäätösperuste ) tai muu vastaava sitoutuminen menoon ( muu sitoumusperuste ). Silloin, kun oikeus saada valtionapu tai muu suoritus perustuu lakiin ja siirtomenon myönnettävästä ja maksettavasta määrästä säädetään yksityiskohtaisesti laissa tai maksettavaksi tuleva määrä määräytyy yksityiskohtaisesti lain nojalla ( lakisääteinen siirtomeno ), kohdentamisperusteena on kuitenkin menon maksettavaksi tulevan määrän yksityiskohtaista vahvistamista koskevan päätöksen tekeminen ( maksatuspäätösperuste ). Euroopan unionin rakennerahaston rahoitusosuus ja siihen liittyvä valtion rahoitusosuus kohdennetaan maksatuspäätöksen tai sitä vastaavalla perusteella.

Veron ja veronluonteisen tulon, osinkotulon, liikelaitosten voiton tuloutuksen ja valtiolle saatavan muun voitto-osuuden kohdentamisperusteena on maksuperuste.

Valtionvelan kuoletus ja valtionvelan ottamiseen tai vähentämiseen liittyvä emissio- ja pääomatappio kohdennetaan maksuperusteella. Valtionvelan korkoon ja pääomaan liittyvistä johdannaisista saatava tulo ja niistä aiheutuva meno kohdennetaan sille varainhoitovuodelle, jolta ne kertyvät. Valtion lainanotto sekä valtionvelan ottamiseen ja vähentämiseen liittyvä emissio- ja pääomavoitto kohdennetaan maksuperusteella. (20.11.2003/936)

Valtiolle takaisin maksettava laina kohdennetaan maksuperusteella.

Tuotannontekijän hankinnasta aiheutuva meno tai suoritteen luovutuksesta kertyvä tulo kohdennetaan talousarviossa kokonaisuudessaan sille varainhoitovuodelle, jona tuotannontekijä vastaanotetaan tai suorite luovutetaan.

Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä voidaan laajuudeltaan merkittävässä ja eri vaiheista koostuvan suoritteen luovutuksesta kertyvästä tulosta kohdentaa varainhoitovuoden tuloksi luovutuksen vaihetta tai suoritteen valmistusastetta vastaava osa. Suoritteesta varainhoitovuodelle kohdentuvan erilliskatteen tulee tällöin olla luotettavalla tavalla ennakoitavissa.

Sellainen valtiolle liikaa perityn tulon palautus, johon saajalla on oikeus, saadaan ottaa huomioon talousarviossa tulon vähennyksenä palautuksen suoritusvuonna, jollei talousarvioon ole otettu määrärahaa palautussuorituksia varten.

Ministeriöillä sekä virastoilla ja laitoksilla on oltava valtion talouden suunnittelua varten monivuotinen toiminta- ja taloussuunnitelma. Suunnitelman laatimisen lähtökohtana ovat suunnittelukautta koskevat valtioneuvoston hyväksymät valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskevat linjaukset.

Ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman tulee sisältää ministeriön toimialan tärkeimmät suunnitelmat ja niitä koskevat tulostavoitteet tunnuslukuineen sekä arviot suunnittelukauden määrärahatarpeista ja tuloarvioista. Viraston ja laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelman tulee sisältää viraston tai laitoksen tärkeimmät suunnitelmat ja niitä koskevat tulostavoitteet tunnuslukuineen sekä arviot suunnittelukauden määrärahatarpeista ja tuloarvioista.

3 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Eduskunnan hyväksyttyä valtion talousarvion ministeriön tulee viipymättä vahvistaa talousarvion tilijaottelu.

Eduskunnan hyväksyttyä valtion talousarvion ministeriön tulee viipymättä vahvistaa tärkeimmät tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle ministeriön toimialalla sekä hallinnonalan ja sen merkittävimpien virastojen ja laitosten toiminnalliselle tuloksellisuudelle. Toiminnallista tuloksellisuutta koskevien tulostavoitteiden tulee sisältää eritellyt tavoitteet 65 §:ssä tarkoitetulle toiminnalliselle tehokkuudelle sekä tuotoksille ja laadunhallinnalle samoin kuin tarvittaessa tavoitteet henkisten voimavarojen hallintaan sisältyville seikoille.

Tulostavoitteet esitetään käyttämällä mahdollisuuksien mukaan niitä kuvaavia tunnuslukuja, joita täydennetään tarpeen mukaan laadullisesti ilmaistuilla tavoitteilla.

Ministeriön vahvistamat tulostavoitteet virastolle ja laitokselle voivat sisältyä ministeriön ja viraston tai laitoksen yhdessä allekirjoittamaan tulostavoiteasiakirjaan.

Talousarvion tilijaottelu laaditaan osasto- ja pääluokkajakoa noudattaen ja siihen sisällytetään:

2 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Tilijaotteluun merkitään myös, minkä kirjanpitoyksikön kirjanpitoon tuloarviot ja määrärahat tai niiden osat otetaan sekä hallinnonaloittain tai virastoittain ja laitoksittain jakamattomien määrärahojen käytöstä päättävät viranomaiset. (29.12.2009/1786)

1 momentti on kumottu A:lla 7.4.2004/254 .

Jos ministeriön tarkoituksena on vahvistaa tilijaottelu valtion talousarviosta annetun lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määrärahan käyttösuunnitelman kohtiin talousarviossa merkityistä rahamääristä poiketen, tilijaottelun vahvistamisesta on pyydettävä valtiovarainministeriön lausunto. Jos ministeriö ei tyydy valtiovarainministeriön lausuntoon eikä katso voivansa luopua asiasta, asia on saatettava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi. (12.12.2001/1252)

Hallinnonaloittain jakamattoman määrärahan käyttöön irrottamisesta asianomaisen ministeriön on pyydettävä valtiovarainministeriön lausunto silloin, kun ministeriö päättää määrärahan käytöstä. Jos ministeriö ei tyydy valtiovarainministeriön lausuntoon eikä katso voivansa luopua asiasta, asia on saatettava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi. (23.12.1998/1111)

4 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske Tasavallan Presidentin pääluokkaa.

Ministeriöiden 11 §:n 1 momentin mukaisesti vahvistamat talousarvion tilijaottelut sekä 11 §:n 2 momentin mukaiset tärkeimmät tulostavoitteet ja niihin tehdyt muutokset on toimitettava viipymättä tiedoksi valtiontalouden tarkastusvirastolle ja valtiokonttorille. Valtiokonttori julkaisee tilijaottelut. Vahvistetut tilijaottelut ja tulostavoitteet sekä toiminta- ja taloussuunnittelussa laaditut toiminta- ja taloussuunnitelmat sijoitetaan valtiokonttorin ylläpitämään yleisessä tietoverkossa saatavilla olevaan tietopalveluun, jollei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista (621/1999) , jäljempänä julkisuuslaki , muuta johdu.

Luvan arviomäärärahan ylittämiseen antaa asianomainen ministeriö.

Lupaa arviomäärärahan ylittämiseen on pyydettävä, mikäli mahdollista, varainhoitovuoden marraskuun loppuun mennessä, kuitenkin hyvissä ajoin ennen tilinpäätöksen valmistumista. Kun lupa on myönnetty, tulee ministeriön viivytyksettä ilmoittaa siitä valtiokonttorille.

Arviomäärärahan ylittäminen on ennen luvan antamista saatettava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi. Jos arviomäärärahan ylittäminen on aikaisemmat ylitykset mukaan lukien enintään 20 prosenttia määrärahasta ja kuitenkin enintään 1 000 000 euroa voidaan pyytää valtiovarainministeriön lausunto valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyn sijasta. Jos ministeriö ei tyydy valtiovarainministeriön lausuntoon eikä katso voivansa luopua asiasta, asia on saatettava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi. (12.12.2001/1252)

Valtion talousarviosta annetun lain 7 a §:ssä tarkoitetun henkilöstövoimavarojen uudelleen kohdentamisen ja 7 b §:ssä tarkoitetun ministeriön toimialamuutoksen edellytyksenä on, ettei järjestelyllä aiheuteta määrärahojen ylitys- tai muuta lisätarvetta.

Viraston ja laitoksen toimintaan tarkoitetuista määrärahoista on henkilöstövoimavarojen uudelleen kohdentamiseksi tai ministeriöiden toimialamuutoksen toteuttamiseksi siirrettävä henkilöstön palkkaus- ja muiden menojen maksamiseksi tarvittavat varat sekä ministeriön toimialajaon muutosta varten tarvittavat muut varat sen viraston tai laitoksen asianomaisella momentilla, jolta menot on maksettu, varainhoitovuoden talousarvion tilijaottelua muuttamalla sen viraston tai laitoksen käytettäväksi, johon henkilöstövoimavarat ja tarvittavat muut varat kohdennetaan. Vastaavat käyttöoikeuden muutokset on tehtävä siirrettäviin määrärahoihin liittyviin asianomaiselle hallinnonalalle sekä virastolle ja laitokselle mahdollisesti vahvistettuihin henkilöstön käyttöä koskeviin enimmäismääriin. Toimialajaon muutoksen yhteydessä on tehtävä myös tarvittavat käyttöoikeuden muutokset hallinnonalan muihin määrärahoihin.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun muutoksen tilijaotteluun vahvistaa se ministeriö, jonka hallinnonalan määrärahoilla henkilöstöjärjestely tai toimialamuutos tehdään.

Asianomaisten ministeriöiden ja valtiovarainministeriön tulee seurata talousarvion toteutumista.

2 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Kirjanpitoyksikköjen ja valtion yhteisen maksuliikejärjestelmän piiriin kuuluvien talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen tulee laatia valtion kassamenoja ja kassatuloja koskevia laskelmia ( kassavirtaennuste ) sen mukaan kuin valtiovarainministeriö ja valtiokonttori määräävät. (29.12.2009/1786)

2 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

4 LUKU on kumottu A:lla 29.12.2009/1786 .

Kirjanpitoyksikkö vastaa, jollei toisin säädetä tai määrätä, toimialaansa kuuluvien tulojen perimisestä ja menojen maksamisesta. (29.12.2009/1786)

Jollei jäljempänä toisin säädetä, valtion maksuliike tulee hoitaa sen tai niiden luottolaitosten tai muiden maksuliikettä harjoittavien yhteisöjen välityksellä, joiden kanssa valtio on tehnyt sopimuksen valtion maksuliikkeen hoitamisesta ( valtion maksuliikepankki ). Valtiovarainministeriön luvalla voidaan maksuliikkeen hoitamisessa erityisestä syystä käyttää muutakin välitystapaa. (22.8.2002/718)

Kirjanpitoyksikkö voi, mikäli sitä on pidettävä tarkoituksenmukaisena, tilitystä vastaan siirtää joidenkin menojen maksamisen tai tulojen perimisen muun kuin kirjanpitoyksikön itsensä suoritettavaksi. Edellä tarkoitettua tilityksen tekijää nimitetään tilintekijäksi. (29.12.2009/1786)

4 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Kirjanpitoyksiköllä tulee olla maksuliikettään varten erikseen tulotili ja menotili. Jos kirjanpitoyksiköllä on useita tulotilejä ja menotilejä, tulee kirjanpitoyksiköllä olla myös yleinen tulotili ja yleinen menotili. (29.12.2009/1786)

Jos kirjanpitoyksiköllä on useita tulotilejä, on ne tyhjennettävä päivittäin kirjanpitoyksikön yleiselle tulotilille. Jos kirjanpitoyksiköllä on useita menotilejä, katetaan ne päivittäin kirjanpitoyksikön yleiseltä menotililtä. (29.12.2009/1786)

Kirjanpitoyksikön yleinen tulotili tyhjennetään päivittäin valtion yleiselle tulotilille. Kirjanpitoyksikön yleiselle menotilille siirretään päivittäin kate valtion yleiseltä menotililtä. Jos kirjanpitoyksiköllä on vain yksi tulotili, tyhjennetään myös se valtion yleiselle tulotilille päivittäin. Jos kirjanpitoyksiköllä on vain yksi menotili, siirretään kate myös sille päivittäin valtion yleiseltä menotililtä. (29.12.2009/1786)

Valtion yleinen tulotili ja valtion yleinen menotili ovat Valtiokonttorin hoidossa. (23.1.2025/31)

Kirjanpitoyksikön on avattava tulotilit ja menotilit viraston tai laitoksen nimiin taikka erityisestä syystä viranomaisen nimiin. Kirjanpitoyksikkö hyväksyy maksuliiketilien käyttäjät. (29.12.2009/1786)

Maksuliiketiliä saavat käyttää vain 69 b §:ssä tarkoitetussa taloussäännössä tai sen nojalla määrätyt kaksi henkilöä yhdessä. Valtiokonttori voi kuitenkin erityisestä syystä antaa luvan siihen, että maksuliiketiliä käyttää yksi henkilö yksin. Lupa voidaan erityisestä syystä antaa myös Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (229/2009) tarkoitetulle palvelukeskukselle ( palvelukeskus ), jos kirjanpitoyksikön maksuliikkeen hoito on kirjanpitoyksikön ja palvelukeskuksen välisessä sopimuksessa annettu palvelukeskuksen hoidettavaksi. (30.12.2014/1435)

3 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Valtiolla on Suomen Pankissa TARGET2 -järjestelmään kuuluva tili ( PM-tili ), jota käyttää valtiokonttori.

PM-tiliä käyttävät Valtiokonttorin taloussäännössä määrätyt henkilöt. (23.1.2025/31)

Tulojen perimistä sekä vähäisten menojen maksamista varten kirjanpitoyksiköllä voi olla käteiskassa.

Kirjanpitoyksikön tulee huolehtia, ettei sen valvonnassa olevassa kassassa säilytetä enempää varoja kuin kassasta suoritettavia vähäisiä maksuja varten on tarpeen.

Valtion omia varoja sekä muita valtion hallussa olevia varoja saa, jollei toisin säädetä, tallettaa luottolaitokseen ainoastaan valtiokonttorin luvalla.

Jos Suomen Pankissa olevalle valtion PM-tilille tai valtion yleiselle tulotilille kertyy varoja enemmän kuin valtion maksuliikkeen hoitamista varten on tarpeen, valtiovarainministeriö päättää näiden varojen tallettamisesta tai muusta sijoittamisesta korkoa tuottavalla tavalla. Valtiovarainministeriö päättää myös muista kuin euromääräisistä lainoista saatujen varojen sijoittamisesta samoin kuin muiden kuin euromääräisten lainojen takaisinmaksuun varautumiseksi hankittujen varojen sijoittamisesta. Valtiovarainministeriö voi määräämillään ehdoilla antaa edellä tarkoitetun sijoitustoiminnan kokonaan tai osaksi valtiokonttorin tehtäväksi.

Valtion hoidossa olevien rahastojen varat on kirjanpidossa erotettava toisistaan ja muista varoista.

Rahastojen maksuliike hoidetaan asianomaisen kirjanpitoyksikön maksuliiketilien tai kassan välityksellä. (29.12.2009/1786)

Lahjoitettujen ja säätiönluonteisten rahastojen varat voidaan, mikäli varojen sijoittamisesta on erikseen niin säädetty tai varoja valtiolle luovutettaessa on siten määrätty, sijoittaa pankkitalletuksiin, obligaatioihin tai muihin arvopapereihin.

4 momentti on kumottu A:lla 29.12.2009/1786 .

Tiliote, kuitti tai valtiokonttorin hyväksymä muu tosite on todistuksena suorituksesta, kun maksaminen on tapahtunut talletuspankin välityksellä. (22.8.2002/718)

Kun kassaan suoritetaan varoja, on maksusta laadittava suorituspäivää osoittavalla merkinnällä varustettu tulotosite sekä annettava maksajalle kuitti tai muu todistus maksun suorittamisesta.

Virastossa ja laitoksessa maksettavista palkoista, palkkioista ja eläkkeistä pidettävään palkkakirjanpitoon sovelletaan, mitä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa (768/2016) ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa asetuksessa (1355/2016) säädetään kirjanpitovelvollisen suorituksen maksajan palkkakirjanpidosta. (21.12.2016/1361)

2 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Ennen kuin virasto tai laitos tekee tilauksen, sopimuksen tai muulla tavoin sitoutuu menon maksamiseen ( menopäätös ), sen on varmistettava menon laillisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä määrärahan tai arviomäärärahan ylitysluvan ja valtuuden riittävyys. Menopäätösten mukaiset menot eivät saa ylittää tarkoitukseen käytettävissä olevan määrärahan tai arviomäärärahan ylitysluvan taikka valtuuden määrää. (11.2.2016/118)

Ennen menon maksamista viraston tai laitoksen on varmistauduttava, että asiakirja, johon meno perustuu, on asiallisesti ja numerollisesti oikea. Palvelukeskus vastaa kuitenkin niistä matkustamisen johdosta maksettavien korvausten hyväksymiseen liittyvistä tarkastustoimenpiteistä, jotka valtiokonttori on määrännyt sen tehtäväksi valtion talousarviosta annetun lain 12 b §:n 2 momentin nojalla. (7.6.2018/430)

Ennen menon maksamista 69 b §:ssä tarkoitetun taloussäännön nojalla tehtävään määrätyn henkilön on hyväksyttävä meno. Hyväksyjän on varmistauduttava menoperusteen oikeellisuudesta. Hyväksyminen on päivättävä ja allekirjoitettava. Hyväksymismerkinnästä on käytävä ilmi tilit, joille meno kirjataan. (7.6.2018/430)

Menopäätöstä voidaan pitää myös menon hyväksymisenä, jos se on tehty esittelystä ja sen perusteella maksettavaksi erääntyvien yksittäisten menoerien rahamäärä tai vastikkeellisten menojen määräytymisperuste on yksilöity päätöksessä taikka päätöksen perusteena on työnantajan etukäteen kirjallisesti antama matkamääräys, johon on yksilöity erikseen matkustamisesta, majoittumisesta sekä muiden matkasta aiheutuvien valtion virka- tai työehtosopimukseen perustuvien menojen määrä eivätkä toteutuneet menot ylitä näitä. Edellytyksenä on lisäksi, että menopäätöksestä käy ilmi päiväys ja allekirjoitus sekä menon kirjaamisessa käytettävät kirjanpidon tilit ja menon osoittava asiakirja voidaan yhdistää menopäätökseen vaikeuksitta. (7.6.2018/430)

Viraston ja laitoksen on osana 69 §:ssä säädettyjä sisäisen valvonnan menettelyitä varmistauduttava määrärahan riittävyydestä sekä siitä, että viraston ja laitoksen toimialaan kuuluvat valtion tulot peritään ja menot maksetaan asianmukaisesti ja oikeamääräisinä.

Taloussäännössä on määrättävä menojen maksuunpanon menettelyistä kirjanpitoyksikössä. (23.1.2025/31)

1 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Virastojen ja laitosten maksuliike ja palkan laskenta on hoidettava riittävän yhtenäisiä, turvallisia sekä tarvittavat tiedot antavia järjestelmiä käyttäen.

3 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Valtion kirjanpitoon kuuluvat virastojen ja laitosten kirjanpito, talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen kirjanpito sekä valtion keskuskirjanpito.

Virastojen ja laitosten kirjanpito sekä keskuskirjanpito muodostuvat liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston kirjanpito on liikekirjanpitoa. (29.12.2009/1786)

3 momentti on kumottu A:lla 7.4.2004/254 .

Valtiolle lahjoitetuista varoista muodostettujen rahastojen ja erityisehdoin lahjoitettujen varojen kirjanpidossa noudatetaan soveltuvin osin tämän asetuksen säännöksiä, jollei säädetä toisin.

Velvollisuudesta pitää erillistä kirjanpitoa kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvasta taloudellisesta toiminnasta säädetään kilpailulain (948/2011) 30 d §:ssä . (15.12.2022/1053)

1 momentti on kumottu A:lla 7.4.2004/254 .

Kirjanpito on hoidettava riittävän yhtenäisiä, turvallisia sekä tarvittavat tiedot antavia järjestelmiä käyttäen. (23.1.2025/31)

41 b § on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Tosite saadaan laatia ja kirjanpitomerkintä tehdä koneelliselle tietovälineelle sekä tositteet, kirjanpitokirjat ja muu kirjanpitoaineisto säilyttää samanaikaisesti yksinomaan koneellisella tietovälineellä.

Koneellisin tietovälinein pidetyssä kirjanpidossa kirjausten suorittamistapa ja niiden yhteys tilinpäätökseen on voitava todeta vaikeuksitta. Kirjanpitoyksikön on tarvittaessa saatettava koneellisella tietovälineellä oleva kirjanpitoaineisto selväkieliseen kirjalliseen muotoon.

Koneellisin tietovälinein pidetystä kirjanpidosta on laadittava menetelmäkuvaus. Menetelmäkuvaus on varustettava käyttöaikaa koskevilla merkinnöillä ja säilytettävä siten järjestettynä, että tietojenkäsittelyn suorittamistapa voidaan todeta vaikeuksitta.

4 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Liikekirjanpitoon merkitään liiketapahtumina tulot, menot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät.

Talousarviokirjanpitoon merkitään talousarviotapahtumina talousarviotulot ja talousarviomenot sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät.

Kirjanpitoa on pidettävä kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteita noudattaen, jollei jäljempänä säädetä toisin. Valtuuksien seurannasta säädetään 54 a §:ssä. (29.12.2009/1786)

Kirjanpitotapahtumat on kirjattava aikajärjestyksessä (peruskirjanpito) päiväkirjaan sekä asiajärjestyksessä (pääkirjanpito) liikekirjanpidon pääkirjaan ja talousarviokirjanpidon pääkirjaan. Kirjanpitoa on pidettävä mahdollisuuksien mukaan päivän tasalla.

Jokaisen kassan osalta on pidettävä kassakirjaa, johon merkitään kaikki vastaanotetut ja suoritetut maksut. Kassakirja päätetään päivittäin, jollei kirjanpitoyksikön taloussäännössä määrätä toisin. (29.12.2009/1786)

Jos kassassa käytetään kassapäätettä tai muuta siihen verrattavaa laitetta tai jos maksuliike on vähäistä, kirjanpitoyksikkö voi määrätä, ettei kassakirjan pitäminen jonkin kassan osalta ole tarpeen. (29.12.2009/1786)

Liikekirjanpito käsittää vähintään tuotto- ja kululaskelman sekä taseen laatimiseksi tarvittavat tilit. (23.1.2025/31)

Talousarviokirjanpito käsittää talousarviotilit, siirrettyjen määrärahojen tilit ja muut tilit. Talousarviotilien ja niiden sisällön tulee vastata talousarviota ja sen tilijaottelua. (23.1.2025/31)

Valtion kirjanpidon tilijärjestelmän tulee olla selkeä ja riittävästi eritelty. Tilijärjestelmä on laadittava siten, että se mahdollistaa valtion sisäisten tuottojen ja kulujen sekä sisäisten saamisten ja velkojen erottamisen muista tilitapahtumista . Kultakin varainhoitovuodelta tulee olla käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustetut tililuettelot. (22.12.2020/1165)

4 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Talousarviokirjanpidossa talousarviomenot ja talousarviotulot kirjataan varainhoitovuoden talousarvion mukaisesti. Talousarviokirjanpidossa talousarviomenot ja talousarviotulot voidaan varainhoitovuoden kuluessa kirjata myös maksun perusteella.

Liikekirjanpidossa tuotannontekijöiden hankinnasta aiheutuvan menon kirjaamisperusteena on tuotannontekijän vastaanottaminen. Suoritteiden myynnistä saatavan tulon kirjaamisperusteena on liikekirjanpidossa suoritteen luovuttaminen (suoriteperuste).

Korot ja koronluonteiset tulot ja menot kirjataan liikekirjanpidossa suoriteperustetta vastaavalla tavalla. Veroihin liittyvät korot ja koronluonteiset tulot ja menot kirjataan liikekirjanpidossa samoin kuin talousarviokirjanpidossa. (21.12.2004/1253)

Liikekirjanpidossa muut kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tulot ja menot kirjataan samoin kuin talousarviokirjanpidossa. (19.12.2002/1175)

Liikekirjanpidossa menot ja tulot voidaan varainhoitovuoden kuluessa kirjata myös maksun perusteella (maksuperuste).

Jos kirjaukset tehdään liikekirjanpitoon maksuperusteen mukaan, velat ja saamiset on voitava jatkuvasti selvittää.

Talousarviokirjanpidon täydellisyyden ja luotettavuuden varmistamiseksi liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon välillä on laadittava kuukausittain ja tilinpäätöksen yhteydessä täsmäytyslaskelma. Täsmäytyslaskelma säilytetään osana kirjanpitoyksikön kirjanpitoaineistoa.

Jos 42 d §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut menot ja tulot on varainhoitovuoden aikana kirjattu liikekirjanpitoon maksuperusteen mukaan, kirjaukset on vähäisiä 42 d §:n 2 momentissa tarkoitettuja tuloja ja menoja koskevia kirjauksia lukuun ottamatta, oikaistava ja täydennettävä ennen tilinpäätöksen laatimista suoriteperusteen tai suoriteperustetta vastaavan tavan mukaisiksi. Edellä 5 a §:n 2 momentissa tarkoitettu vähäinen tulo ja meno sekä sellainen tulo ja meno, jonka lain säännöksen tai tehdyn sitoumuksen perusteella muodostuvaa määrää ei voida ilman olennaisia lisäkustannuksia luotettavasti ennakoida ennen maksuvelvoitteen erääntymistä, voidaan liikekirjanpidossa kohdentaa kuitenkin maksuun perustuen. (30.12.2014/1435)

Jos muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja menoja ja tuloja ei ole liikekirjanpidossa kirjattu talousarviokirjanpidon mukaisesti varainhoitovuoden kuluessa, kirjaukset liikekirjanpidossa on oikaistava ja täydennettävä ennen tilinpäätöksen laatimista noudattamaan varainhoitovuoden talousarviokirjanpitoa.

Jos talousarviokirjanpidossa talousarviomenoja ja talousarviotuloja ei ole varainhoitovuoden kuluessa kirjattu varainhoitovuoden talousarvion mukaisesti, kirjaukset talousarviokirjanpidossa on oikaistava ja täydennettävä ennen tilinpäätöksen laatimista noudattamaan varainhoitovuoden talousarviota.

Kirjanpitomerkinnät on tehtävä selvästi ja pysyvästi. Kirjanpitomerkintää ei saa poistaa eikä tehdä epäselväksi.

Kirjausten tulee perustua päivättyyn, numeroituun ja hyväksyttyyn tositteeseen, joka todentaa kirjanpitotapahtuman. Muita kuin talousarviomenon osoittavia tositteita voidaan hyväksyä palvelukeskuksessa. (23.1.2025/31)

Kirjaukset on tehtävä siten, että niiden yhteys tilinpäätökseen voidaan vaikeuksitta todeta.

Kirjanpidon tosite on varustettava merkinnällä veloitettavista ja hyvitettävistä tileistä, jollei muuten ole selvää, mille tilille kirjanpitotapahtuma on kirjattu. Tositteeseen on merkittävä kullekin tilille kirjattavat määrät, tarkastukset ja menon hyväksyminen.

Liikekirjanpidon menon ja tulon todentavasta tositteesta on käytävä selville, mistä meno tai tulo on aiheutunut. Talousarviokirjanpidon talousarviomenon ja talousarviotulon todentavasta tositteesta on käytävä selville, mistä talousarviomeno tai talousarviotulo on aiheutunut. Tuotannontekijän vastaanottoajankohta, suoritteen luovutusajankohta taikka muu liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon menon tai tulon syntymisajankohta on voitava osoittaa tositteella tai sen liitteellä taikka muulla vastaavalla tavalla.

3 momentti on kumottu A:lla 29.12.2009/1786 .

Kirjanpidon virhe on korjattava siten, että voidaan selvästi todeta, mikä on korjattava tosite, mitä on korjattu ja miten korjaus on tehty.

Korjaus-, oikaisu- ja siirtokirjauksen todentava tosite on asianmukaisesti hyväksyttävä. Jos kirjaus muuttaa talousarviomenon määrää tai talousarvion tilijaottelussa vahvistettua talousarviotiliä, tosite on hyväksyttävä siten kuin 38 §:n 3 momentissa säädetään menon hyväksymisestä. (30.12.2014/1435)

Tositteet on säilytettävä siten, että kukin tosite on tarvittaessa helposti löydettävissä.

2 momentti on kumottu A:lla 29.12.2009/1786 .

Kirjanpitokirjat, tililuettelo ja koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta varainhoitovuoden päättymisestä siten järjestettyinä, että käytetty tilijärjestelmä ja tietojenkäsittelyn suorittamistapa voidaan vaikeuksitta todeta.

Varainhoitovuoden tositteet ja muu kuin 3 momentissa mainittu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta varainhoitovuoden päättymisestä, tositteet kirjausjärjestyksessä tai muuten siten, että tositteiden ja kirjausten välinen yhteys voidaan vaikeuksitta todeta.

5 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Kirjanpitoyksikön liikekirjanpidon pääkirjan tulee sisältää 42 b §:n 1 momentissa tarkoitetut tilit.

Kirjanpitoyksikön talousarviokirjanpidon pääkirjan tulee sisältää 42 b §:n 2 momentissa tarkoitetut tilit.

Kirjanpidon päiväkirja sekä liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon pääkirja on laadittava vähintään kuukausittain. Päiväkirjasta ja pääkirjoista on viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä laadittava koko varainhoitovuoden kattava yhdistelmä, jonka perusteella voidaan todeta tilikirjojen kokonaisuudessaan olevan tallella.

Kirjanpitoyksikön on varmistettava, että tilintekijän kirjanpito on tilintekijän toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen asianmukaisesti järjestetty.

Tilintekijän tulee toimittaa kirjanpitoyksikölle kultakin kalenterikuukaudelta tilitapahtumistaan allekirjoitettu tilitys. Jos tilintekijän maksuliike on vähäistä, tilitys voi kirjanpitoyksikön luvalla tapahtua pidemmältäkin tilityskaudelta. Tilitys voi kuitenkin tapahtua enintään varainhoitovuodelta. Kirjanpitoyksikön on tarkastettava tilitys.

Valtion keskuskirjanpito on järjestettävä siten, että sen perusteella voidaan laatia valtion liikekirjanpidon pääkirja, valtion talousarviokirjanpidon pääkirja ja valtion tilinpäätös sekä valtion talousarviosta annetun lain 17 b §:n 1 momentissa tarkoitetut valtiontalouden yhdistellyt laskelmat sekä valtion talousarviotaloutta, rahastotaloutta ja valtion liikelaitoksia koskevia selvityksiä. (23.1.2025/31)

Valtion liikekirjanpidon pääkirja laaditaan kirjanpitoyksikköjen liikekirjanpidon kirjanpitotietojen perusteella. Valtion talousarviokirjanpidon pääkirja laaditaan kirjanpitoyksikköjen talousarviokirjanpidon kirjanpitotietojen perusteella. (23.1.2025/31)

Valtion talousarviokirjanpidon pääkirjan tilit on muodostettava siten, että ne sisältävät talousarviotilit, siirrettyjen määrärahojen tilit ja muut 42 b §:n 2 momentissa tarkoitetut tilit. Talousarviokirjanpidon pääkirjasta tulee valtion tilinpäätöstä varten ilmetä toteutunut ylijäämä tai alijäämä varainhoitovuodelta ja kumulatiivisena.

Valtion keskuskirjanpidon kirjanpitoaineistoon kuuluvat 1 momentissa tarkoitetut valtion kirjanpitokirjat ja yhdisteltyjen laskelmien laatimiseksi tarvittavat kirjanpitotiedot, 54 §:ssä tarkoitetut kirjanpitotiedot ja niistä laaditut 42 e §:ssä tarkoitetut täsmäytyslaskelmat, Valtiokonttorin valtion talousarviosta annetun lain 24 c §:n nojalla määräämät valtuuksia ja niiden käyttöä koskevat ilmoitukset sekä tililuettelot ja muu keskuskirjanpidon hoitamiseksi tarvittava aineisto. Keskuskirjanpidon kirjaukset on tallennettava todennettavalla tavalla. Valtiokonttorin velvollisuudesta säilyttää kirjanpitoaineisto säädetään erikseen. (23.1.2025/31)

Kirjanpitoyksikön ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen kirjanpitotiedot ja muut keskuskirjanpidon hoitoa varten tarvittavat tiedot on toimitettava Valtiokonttorille keskuskirjanpitoa varten vähintään kultakin kalenterikuukaudelta. Keskuskirjanpitoa varten toimitettavat tiedot on asianmukaisesti allekirjoitettava.

Valtuuksien seurantaan merkitään talousarvion käsittelyn yhteydessä myönnetyt ja lakiin perustuvat valtuudet ja niiden käyttö. Valtuuksien seurannan yhteydessä seurataan lisäksi valtuuden käytöstä aiheutuneita menoja sekä valtuuden käytöstä tulevina varainhoitovuosina aiheutuvia määrärahatarpeita.

2 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Viraston ja laitoksen on järjestettävä 41 §:ssä säädetyn kirjanpitonsa lisäksi toiminnan tuloksellisuuden seuranta ( tuloksellisuuden laskentatoimi ) siten, että ne tuottavat taloudellisella ja luotettavalla tavalla:

Tuloksellisuuden laskentatoimen ja muun seurantajärjestelmän järjestämisessä otetaan huomioon toiminnan jatkuvuus siten, että tärkeimpiä, tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa raportoitavia taloutta ja tuloksellisuutta koskevia tietoja voidaan verrata kuluvan vuoden lisäksi kahden aikaisemman vuoden tietoihin.

Viraston ja laitoksen on järjestettävä johdon laskentatoimi ja sen hyödyntäminen viraston ja laitoksen tuloksellisen johtamisen ja 69 §:ssä säädettyjen sisäisen valvonnan menettelyiden edellyttämällä tavalla.

Jollei omaisuuden käyttötarkoituksesta muuta johdu, käytetään valtion investointilaskelmissa ja muussa pääomien käytön arvioinnissa tuottovaatimuksena valtiokonttorin laskemaa arvioinnin suorittamista edeltäneen varainhoitovuoden euromääräisen pitkäaikaisen lainanoton efektiivistä korkokustannusta valtiolle.

Viraston ja laitoksen on pidettävä hallinnassaan olevasta vaihto-omaisuudesta varastokirjanpitoa, jollei Valtiokonttori erityisestä syystä yksittäistapauksessa toisin määrää. Jos viraston tai laitoksen vaihto-omaisuuden arvo ja määrä on erityisen vähäinen, viraston tai laitoksen ei tarvitse pitää vaihto-omaisuudestaan varastokirjanpitoa. Viimeksi mainitussa tapauksessa viraston ja laitoksen on kuitenkin varainhoitovuoden päättyessä tehtävä inventaario vaihto-omaisuudestaan.

Viraston ja laitoksen hallinnassa olevasta kansallisomaisuudesta ja käyttöomaisuudesta on pidettävä käyttöomaisuuskirjanpitoa.

Kirjanpitoyksikköjen tilinpäätökset on laadittava yhtenäisellä tavalla.

2 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Kirjanpitoyksikön on laadittava kultakin varainhoitovuodelta tilinpäätös. Kirjanpitoyksikön tilinpäätös sisältää:

Tilinpäätös on laadittava ja hyväksyttävä viimeistään varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. (23.1.2025/31)

Kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen hyväksyvät ja allekirjoittavat kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen ja laitosten päälliköt kukin omalta osaltaan. Jos virastolla tai laitoksella on hallitus tai muu vastaava monijäseninen toimielin ylintä johtoa ja päätöksentekoa varten, myös tämä hyväksyy ja allekirjoittaa tilinpäätöksen asianomaisen viraston tai laitoksen osalta. Ministeriön tilinpäätöksen hyväksyy ja allekirjoittaa ministeriön päällikkönä toimiva ministeri ministeriön kansliapäällikön tehtäviä hoitavan virkamiehen esittelystä. Jos ministeriön toimialan asioita käsittelemään on määrätty myös muu ministeri, hän hyväksyy ja allekirjoittaa tilinpäätöksen oman tehtäväalansa osalta.

Tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen kirjanpitoyksikön on viipymättä julkaistava tilinpäätös yleisillä verkkosivuillaan, jollei julkisuuslaista tilinpäätöksen joidenkin osien osalta muuta johdu, sekä lähetettävä tieto julkaisemisesta ministeriölle, valtiontalouden tarkastusvirastolle ja Valtiokonttorille. (23.1.2025/31)

Kirjanpitoyksikön talousarvion toteutumalaskelmassa on esitettävä talousarvion tilijaottelun tarkkuudella: (29.12.2009/1786)

2 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Tilinpäätöslaskelmia varmentamaan laaditaan tase-erittelyt. (29.12.2009/1786)

Kirjanpitoyksikön tilinpäätökseen kuuluvan toimintakertomuksen tulee sisältää: (29.12.2009/1786)

Edellä 1 momentin 2–5 kohdassa tarkoitetut toiminnallista tuloksellisuutta koskevat tiedot esitetään mahdollisuuksien mukaan käyttämällä asianmukaisia tunnuslukuja, joita täydennetään tarpeen mukaan laadullisilla selvityksillä. Tuloksellisuutta koskevien tietojen tulee sisältää vertailut 11 §:n mukaisesti vahvistettuihin tulostavoitteisiin sekä selvitykset poikkeamista ja niiden olennaisimmista syistä.

Jollei laista muuta johdu, talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston tilinpäätös sisältää:

Muutoin talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston tilinpäätökseen sovelletaan, mitä tässä asetuksessa säädetään kirjanpitoyksikön tilinpäätöksestä. (29.12.2009/1786)

Taseeseen otetaan erillisinä omaisuuserinä kirjanpitoyksikön hallinnassa oleva kansallisomaisuus, käyttöomaisuus, vaihto-omaisuus ja rahoitusomaisuus. (29.12.2009/1786)

Kansallisomaisuutta on kulttuuri- ja luonnonperintöä oleva valtion omaisuus, jonka omistuksen ensisijaisena tarkoituksena on omaisuuden säilyttäminen ja säilymisen turvaaminen. (23.1.2025/31)

Käyttöomaisuutta ovat esineet, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja muut hyödykkeet, joiden vaikutusaika tuotannontekijänä ulottuu useammalle kuin yhdelle varainhoitovuodelle.

Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet.

Rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat.

Taseeseen merkitään riittävästi eriteltyinä vastaaviin kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistamaton osa sekä arvostuserät samoin kuin vaihto-omaisuuden aktivoidut hankintamenot ja rahoitusomaisuus. Vastattaviin merkitään oma pääoma, varaukset, arvostuserät sekä vieras pääoma jaoteltuna pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Pitkäaikaiseksi katsotaan velka tai se osa velasta, joka erääntyy maksettavaksi yhden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua. Jos virastolla tai laitoksella on saaminen siltä, jolle virasto tai laitos itse on velkaa, saaminen ja velka on ilmoitettava taseessa erikseen.

Varat ja sellainen pääoma, joista on rajoittavia erityismääräyksiä, on ilmoitettava taseessa erikseen.

Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot.

Jos hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvien kiinteiden menojen määrä on olennainen hankintamenoon nähden, saadaan 1 momentissa säädetystä poiketa siten, että hankintamenoon luetaan lisäksi siihen kohdistuva osuus hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvistä kiinteistä menoista.

Aktivoituun hankintamenoon luetut hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet menot on voitava selvittää kustannuslaskennan tai -laskelmien avulla.

Kirjanpitoyksikköjen välinen hallinnan siirto kirjataan liikekirjanpidossa hyödykkeen kuluksi kirjaamatta olevan hankintamenon määräisenä sen jälkeen kun 66 f ja 66 g §:ssä tarkoitetut vähennykset on tehty siirtoajankohtaan asti. (29.12.2009/1786)

5 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Tilinpäätökseen merkitään:

Ulkomaanrahan määräiset saamiset samoin kuin ulkomaanrahan määräiset velat ja muut sitoumukset muunnetaan euromääräisiksi varainhoitovuoden viimeisen Euroopan keskuspankin julkaiseman kurssin mukaan. Jos saamiset, velat tai muut sitoumukset on kuitenkin sopimuksilla tai muuten sidottu tiettyyn kurssiin, ne muunnetaan euromääräisiksi sitä noudattaen. (21.12.2004/1253)

Jos kansallisomaisuuteen tai käyttöomaisuuteen kuuluvan maa- tai vesialueen, rakennuksen, arvopaperin tai muun niihin verrattavan hyödykkeen todennäköinen luovutushinta on varainhoitovuoden päättyessä pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi, taseeseen voidaan merkitä poistamattoman hankintamenon lisäksi enintään todennäköisen luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotuksen suuruinen arvonkorotus. Arvonkorotusta vastaava määrä on merkittävä arvostuseräksi vastattaviin. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, se on peruutettava.

Tase-erittelyissä on yksityiskohtaisesti ryhmittäin luetteloitava varainhoitovuoden päättyessä ollut kansallisomaisuus ja käyttöomaisuus tai niissä varainhoitovuoden aikana tapahtuneet lisäykset ja vähennykset, vaihto-omaisuus ja rahoitusomaisuus sekä muut pitkävaikutteiset menot ja pitkäaikaiset sijoitukset, jotka on merkitty taseeseen (aktivoitu) samoin kuin vieras pääoma.

Tase-erittelyt saadaan laatia koneelliselle tietovälineelle tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatettavalla tavalla. (23.1.2025/31)

Tase-erittelyt on päivättävä ja laatijoiden on ne allekirjoitettava. Koneelliselle tietovälineelle laadittu erittely varmennetaan laatijan ja merkinnän tekohetken ilmaisevalla tunnuksella. (29.12.2009/1786)

Tilinpäätöksessä varainhoitovuoden liikekirjanpidon tulot kirjataan tuotoiksi. Tuotoista vähennetään kuluina ne liikekirjanpidon menot, joita vastaava suorite on luovutettu, samoin kuin muut varainhoitovuoden menot, joista ei todennäköisesti enää saada niitä vastaavaa vastinetta ja menetykset. Muut liikekirjanpidon menot saadaan aktivoida sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

Jos laajuudeltaan merkittävän ja eri vaiheista koostuvan suoritteen luovutuksesta kertyvästä tulosta on valtion talousarviossa 5 b §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla kohdennettu varainhoitovuoden tuloksi luovutuksen vaihetta tai suoritteen valmistusastetta vastaava osa, suoritteen luovutus tulee kirjata liikekirjanpidossa tuotoksi luovutuksen vaiheen tai valmistusasteen perusteella. Kirjanpitoyksikön tulee noudattaa samaa perustetta kaikkien tässä momentissa tarkoitettujen tulojen kirjaamisessa tuotoiksi. (29.12.2009/1786)

Varainhoitovuoden päättyessä jäljellä olevan vaihto-omaisuuden hankintameno aktivoidaan. Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno tai maksullisen toiminnan vaihto-omaisuuden luovutushinta on varainhoitovuoden päättyessä hankintamenoa pienempi, erotus on kuitenkin kirjattava kuluksi.

Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi.

Jos muita pitkävaikutteisia menoja on aktivoitu, ne on poistettava vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan.

Tuotto- ja kululaskelmassa tai taseessa taikka niiden liitteenä on ilmoitettava varainhoitovuoden tuotoista vähennetyt kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot tase-erien mukaan eriteltyinä sekä annettava selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista. Poistosuunnitelmat ja niiden muutokset on laadittava kirjalliseen muotoon sekä liitettävä tase-erittelyihin.

5 momentti on kumottu A:lla 23.1.2025/31 .

Kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen liitteenä on esitettävä: (29.12.2009/1786)

Ministeriön on annettava vuosittain viimeistään varainhoitovuotta seuraavan kesäkuun 15 päivänä perusteltu kannanotto hallinnonalansa kirjanpitoyksikön ja valtion rahaston tilinpäätöksestä ja niistä toimenpiteistä, joihin tilinpäätös ja siitä annettu valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomus ja muut kirjanpitoyksikön tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston toimintaa ja taloutta sekä tilinpäätöstä koskevat selvitykset ja lausunnot antavat aihetta. Kannanoton valmistelua varten ministeriön asiana on laatia ja hankkia tarvittavat selvitykset ja arvioinnit. (29.12.2009/1786)

Tilinpäätöskannanotossa ministeriön on lausuttava:

(29.12.2009/1786)

3 momentti on kumottu A:lla 29.12.2009/1786 .

Ministeriön on lähetettävä kannanottonsa tiedoksi valtiovarainministeriölle sekä valtiontalouden tarkastusvirastolle ja valtiokonttorille. Kannanotot sijoitetaan valtiokonttorin ylläpitämään yleisessä tietoverkossa saatavilla olevaan tietopalveluun, jollei kannanoton joidenkin osien osalta julkisuuslaista muuta johdu. (11.2.2016/118)

Valtion talousarvion toteutumalaskelma laaditaan valtion talousarviokirjanpidon pääkirjan ja valtuuksien seurantatietojen perusteella. Toteutumalaskelma sisältää talousarviotuloja ja -menoja koskevat tiedot osaston ja pääluokan sekä osaston tai pääluokan, luvun ja momentin tarkkuudella sekä vastaavilla tarkkuuksilla esitettävän tuloarviotilien ja määrärahatilien toteutuman ja valtion talousarvion välisen vertailun. Toteutumalaskelmassa esitetään tiedot edellisiltä varainhoitovuosilta siirtyneistä siirtomäärärahoista ja seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyistä siirtomäärärahoista. Toteutumalaskelman yhteydessä esitetään pääluokan sekä pääluokan ja momentin tarkkuudella tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä varainhoitovuonna, käytöstä aiheutuneista menoista varainhoitovuonna ja käytöstä aiheutuvista määrärahatarpeista myöhempinä varainhoitovuosina. (29.12.2009/1786)

Jos valtion talousarviosta annetun lain 3 b §:n 1 momentissa tarkoitettua ylijäämää vastaavaa määrää on otettu talousarvion katteeksi, määrä esitetään valtion talousarvion toteutumalaskelmassa erillisenä eränä talousarviotulojen yhteydessä. Jos talousarvioon on otettu määräraha mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun alijäämän kattamiseksi, määräraha esitetään toteutumalaskelmassa erillisenä eränä talousarviomenojen yhteydessä. Toteutumalaskelmassa esitetään lisäksi osaston ja pääluokan sekä osaston tai pääluokan, luvun ja momentin tarkkuudella esitettyjen tuloarviotilien ja määrärahatilien sekä talousarvion vertailun jälkeen mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetun varainhoitovuoden lopun kumulatiivisen ylijäämän tai alijäämän määrä edellisen varainhoitovuoden ja kuluvan varainhoitovuoden lopussa.

Valtion tuotto- ja kululaskelma sekä valtion tase ja rahoituslaskelma laaditaan kirjanpitoyksikköjen kirjanpitotietoihin perustuvan valtion liikekirjanpidon pääkirjan perusteella valtiovarainministeriön vahvistamien tuotto- ja kululaskelman, taseen ja rahoituslaskelman kaavojen mukaan. Valtion tilinpäätöksessä kirjanpitoyksiköiden välisten tuottojen ja kulujen, saamisten ja velkojen sekä rahoitustapahtumien vaikutus eliminoidaan ottaen huomioon asian olennaisuus. Eliminoitavat tuotot ja kulut, saamiset ja velat sekä rahoitustapahtumat vähennetään siltä tuotto- ja kululaskelman, taseen tai rahoituslaskelman riviltä, johon erä kuuluu. Valtiokonttori laatii eliminointilaskelman, joka osoittaa tehdyt eliminoinnit. (23.1.2025/31)

Valtion tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettava jatkuvasti samoja periaatteita. Niitä saadaan muuttaa vain, jos se on tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. (23.1.2025/31)

Valtion tilinpäätöksen liitteenä on esitettävä:

Valtiokonttori laatii ehdotuksen valtion tilinpäätökseksi ja sen yhteydessä esitettäviksi valtiontalouden yhdistellyiksi laskelmiksi liitteineen ja antaa sen allekirjoitettuna varainhoitovuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä hallituksen vuosikertomuksen laadintaa varten valtiovarainministeriölle. Valtiokonttori laatii lisäksi valtiovarainministeriölle sen pyytämät hallituksen vuosikertomuksen valmistelussa tarvittavat selvitykset.

Valtiokonttorin ehdotuksen valtion tilinpäätökseksi ja sen yhteydessä esitettäviksi valtiontalouden yhdistellyiksi laskelmiksi tulee sisältää Valtiokonttorin johdon antama arviointi- ja vahvistuslausuma 69 §:ssä tarkoitetun sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä valtion keskuskirjanpidossa ja valtion tilinpäätöslaskelmien, valtion tilinpäätöksen yhteydessä esitettävien valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien ja niiden liitteiden kokoamisessa sekä niihin liittyvissä menettelyissä.

Valtiokonttori laatii ministeriöille hallituksen vuosikertomukseen otettavaa ministeriön toimialan tuloksellisuuden kuvausta koskevan ehdotuksen laadintaa varten tarvittavat, valtion tilinpäätökseen ja keskuskirjanpitoon perustuvat laskelmat ja selvitykset.

Valtiokonttorin on säilytettävä ehdotus valtion tilinpäätökseksi ja sen yhteydessä esitettäviksi valtiontalouden yhdistellyiksi laskelmiksi liitteineen, arviointi- ja vahvistuslausuma, Valtiokonttorin valtion talousarviosta annetun lain 24 c §:n nojalla määräämät kirjanpitoyksikön tai rahaston kirjanpitoon ja tilinpäätökseen perustuvat selvitykset sekä tilinpäätöksen ja valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien oikeellisuutta varmentavat laskelmat ja muu aineisto siten kuin siitä erikseen säädetään tai määrätään.

Valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien tuotto- ja kululaskelma sekä tase ja rahoituslaskelma laaditaan kirjanpitoyksiköiden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten kirjanpitotietoihin perustuen.

Valtiontalouden yhdisteltyjä laskelmia laadittaessa on noudatettava jatkuvasti samoja periaatteita. Niitä saadaan muuttaa vain, jos se on tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.

Valtiontalouden yhdisteltyjä laskelmia laadittaessa tulee kirjanpitovelvollisten kirjanpitotiedot muuttaa siten, että ne ovat riittävän yhtenäisiä valtion kirjanpidossa noudatettavien valtion talousarviosta annetun lain ja tämän asetuksen mukaisten tilinpäätösperiaatteiden kanssa. Tästä saadaan poiketa erityisestä syystä, jos poikkeamat eivät vaaranna oikean ja riittävän kuvan antamista.

Valtiontalouden yhdistellyissä laskelmissa on esitettävä kirjanpidon tuotot ja kulut ja taloudellinen asema siten kuin yhdisteltävät kirjanpitovelvolliset olisivat yksi kirjanpitovelvollinen.

Valtiontalouden yhdistellyissä laskelmissa yhdisteltävien kirjanpitovelvollisten välisten tuottojen ja kulujen, voitontuloutuksen, saamisten ja velkojen, omistuksen sekä rahoitustapahtumien vaikutus eliminoidaan ottaen huomioon asian olennaisuus. Eliminoitavat tuotot ja kulut, voitontuloutus, saamiset ja velat, omistus sekä rahoitustapahtumat vähennetään siltä valtiontalouden yhdisteltyjen laskemien tuotto- ja kululaskelman, taseen tai rahoituslaskelman riviltä, johon erä kuuluu. Valtiokonttori laatii eliminointilaskelman, joka osoittaa tehdyt eliminoinnit.

Valtion tilinpäätöksen yhteydessä esitettävien valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien liitetietoina on esitettävä:

8 a luku on kumottu A:lla 19.12.2024/853 .

Viraston ja laitoksen johdon on huolehdittava siitä, että virastossa ja laitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt ( sisäinen valvonta ), jotka varmistavat:

Menettelyiden on myös käsitettävä viraston tai laitoksen vastattavana tai välitettävänä olevien varojen hoito sekä ne viraston ja laitoksen toiminnot ja tehtävät, jotka se on antanut toisten virastojen ja laitosten, yhteisöjen tai yksityisten tehtäväksi tai joista se muuten vastaa.

Palvelukeskuksen johto vastaa valtion talousarviosta annetun lain 24 b §:ssä tarkoitetusta sisäisestä valvonnasta siltä osin kuin kirjanpitoyksikön tehtävät on palvelusopimuksella siirretty palvelukeskuksen tehtäväksi. (30.12.2014/1435)

Kirjanpitoyksikkönä toimivan viraston ja laitoksen 1 momentissa tarkoitettujen menettelyjen tulee käsittää myös sille kirjanpitoyksikkönä kuuluvat tehtävät. (29.12.2009/1786)

Sisäisen valvonnan menettelyissä on otettava huomioon Euroopan yhteisön oikeudesta aiheutuvat viraston ja laitoksen toimintaan kohdistuvat vaikutukset. Lisäksi on otettava huomioon sisäistä valvontaa koskevat yleiset standardit ja suositukset.

Kirjanpitoyksiköllä tulee olla taloussääntö. Jos kirjanpitoyksikköön kuuluu useita virastoja ja laitoksia, taloussäännön hyväksyy kirjanpitoyksikön nimeämispäätöksessä mainittu virasto tai laitos kuultuaan muita samaan kirjanpitoyksikköön kuuluvia virastoja ja laitoksia.

Taloussäännössä on annettava tarkemmat määräykset:

Taloussäännössä voidaan lisäksi antaa kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen ja laitosten toimintaan liittyviä muita määräyksiä. Taloussäännössä voidaan määrätä, että joistakin tämän asetuksen mukaan taloussääntöön kuuluvista hallinnon sisäistä toimintaa koskevista asioista annetaan taloussäännön sijasta määräyksiä viraston ja laitoksen päättämässä muussa ohjesäännössä.

Taloussääntö on laadittava siten, että se yhdessä virastojen ja laitosten hallinnosta annettujen säädösten ja niiden nojalla annettujen työjärjestysten kanssa antaa asianmukaiset ja riittävät perusteet 69 ja 69 a §:ssä säädetyille sisäisen valvonnan menettelyille.

Taloussääntö ja 2 momentissa tarkoitetut muut ohjesäännöt sekä niihin tehdyt muutokset on toimitettava tiedoksi asianomaiselle ministeriölle, valtiontalouden tarkastusvirastolle ja Valtiokonttorille. (23.1.2025/31)

Viraston ja laitoksen on tehtävä toisen viraston ja laitoksen pyynnöstä toimivaltaansa kuuluva taloudenhoidon valvontatoimi tai hallinnollinen tarkastus ja laadittava siitä tarvittavat asiakirjat, jos:

Viraston ja laitoksen johdon on järjestettävä sisäinen tarkastus, jos siihen on perusteltua tarvetta 69 ja 69 a §:ssä edellytettyjen sisäisen valvonnan menettelyjen johdosta. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on selvittää johdolle sisäisen valvonnan asianmukaisuus ja riittävyys sekä suorittaa johdon määräämät tarkastustehtävät.

Sisäisen tarkastuksen järjestämisessä on otettava huomioon sitä koskevat yleiset standardit ja suositukset.

Määräykset sisäisen tarkastuksen menettelyistä ja asemasta viraston tai laitoksen organisaatiossa annetaan sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä, jonka virasto tai laitos itse vahvistaa. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö on annettava tiedoksi asianomaiselle ministeriölle ja valtiontalouden tarkastusvirastolle.

Valtiovarainministeriön yhteydessä on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunta.

Neuvottelukunnan tehtävänä on:

(11.2.2016/118)

Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan sekä määrää sen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä jäsenet ja jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminnon virkamiehiä. Neuvottelukunnassa tulee olla edustaja jokaisesta ministeriöstä sekä tarpeen mukaan edustajia neuvottelukunnan toimialan keskeisistä yhteistyötahoista samoin kuin finanssihallinnon, julkisen talouden ja johtamisen sekä talouden valvonnan ja tarkastustoiminnan asiantuntijoita. (15.12.2011/1277)

Neuvottelukunnassa voi olla jaostoja neuvottelukunnassa käsiteltävien asioiden valmistelua varten. Valtiovarainministeriö kutsuu jaostojen jäsenet. Neuvottelukunta voi antaa sille kuuluvan tehtävän jaoston hoidettavaksi.

Valtiokonttorin yhteydessä voi hyvän kirjanpitotavan edistämiseksi olla valtion kirjanpitolautakunta, jäljempänä kirjanpitolautakunta, joka voi antaa valtion viranomaisen, kirjanpitoyksikön, talousarvion ulkopuolella olevan rahaston ja valtion liikelaitoksen hakemuksesta lausuntoja ja suosituksia niiden kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevien säännösten, määräysten ja ohjeiden soveltamisesta sekä tehdä aloitteita ja antaa suosituksia valtion kirjanpidon pitämisestä ja tilinpäätöksen laatimisesta sekä niiden kehittämisestä. Kirjanpitolautakunta voi myös antaa lausuntoja yleisesti merkittävistä kirjanpidon kehittämishankkeista. (29.12.2009/1786)

Kirjanpitolautakunnassa on puheenjohtaja sekä vähintään kuusi ja enintään kahdeksan muuta jäsentä, joista kullakin on, puheenjohtajaa lukuun ottamatta, henkilökohtainen varajäsen. Valtiovarainministeriö nimeää puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Lautakunta voi asettaa keskuudestaan asioiden valmistelua varten jaostoja. Lautakunnalla ja sen jaostolla on oikeus kuulla asiantuntijoita. Kirjanpitolautakunnan tarvitsemat sihteeritehtävät ja toimistopalvelut tulee valtiokonttorin henkilöstön hoitaa virkatyönään. (17.2.2005/99)

Kirjanpitolautakunnan jäsenten, varajäsenten ja asiantuntijoiden palkkiot ja matkakustannusten korvaukset vahvistaa valtiovarainministeriö. Lautakunnan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä laadittava valtiokonttorille kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnastaan. Kertomus on toimitettava valtiovarainministeriölle tiedoksi. (29.12.2009/1786)

Viraston ja laitoksen hallinnassa olevien, valtion omistamien koneiden, laitteiden, kaluston, tarvikkeiden ja muiden esineiden sekä erikseen luovutettavissa olevien immateriaalisten oikeuksien ( valtion irtain omaisuus ) arvo on huomattava, jos luovutettavan omaisuuden käypä arvo tai, jos sitä ei ole luotettavasti selvitettävissä, kirjanpidon mukainen arvo ylittää 1 000 000 euroa. (12.12.2001/1252)

Valtion irtaimen omaisuuden luovutusta on pidettävä merkittävänä, jos luovutettavaan irtaimeen omaisuuteen tai luovutukseen liittyy tärkeä periaatteellinen kysymys taloudellisten, kulttuuristen tai muiden niihin verrattavissa olevien syiden takia.

Mitä edellä säädetään luovutuksesta, ei koske virastojen ja laitosten välisiä irtaimen omaisuuden hallinnan luovutuksia.

Valtion irtaimen omaisuuden luovutuksessa on käytettävä valtiolle edullisinta tapaa.

Irtainta omaisuutta saa luovuttaa käypää arvoa alemmasta hinnasta seuraavissa tilanteissa, jos luovutusta on pidettävä valtion etujen kannalta taloudellisesti perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena:

Edellä 2 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa valtion irtainta omaisuutta saa luovuttaa myös vastikkeetta, jos luovutusta on pidettävä valtion etujen kannalta ilmeisen perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena.

Irtainta omaisuutta, joka on poistettu käytöstä, saa luovuttaa vastikkeetta, jos luovutusta on pidettävä valtion etujen kannalta perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena:

Valtion arvopaperien luovutusta on pidettävä merkitykseltään vähäisenä, jos:

Valtion virasto, laitos ja talousarvion ulkopuolinen valtion rahasto saa vastaanottaa lahjoitus- ja testamenttivaroja ( lahjoitusvarat ), jos varat ovat käytettävissä vastaanottavan viraston, laitoksen tai rahaston tehtävien mukaisiin tarkoituksiin ja jos lahjoitusvaroihin liittyvät ehdot ovat hyväksyttäviä ja varojen vastaanottamista voidaan pitää muutoinkin asianmukaisena.

Lahjoitusvarat on palautettava, jos niitä ei voida käyttää siihen tarkoitukseen, johon ne on annettu. Jos lahjoitusvarojen palauttaminen ei ole mahdollista, lahjoitusvarat on käytettävä tarkoitukseen, joka lähinnä vastaa lahjoituksen alkuperäistä tarkoitusta.

Jollei erikseen toisin säädetä, tämän asetuksen 3–9 luvun säännöksiä ei sovelleta liikelaitoksiin, vaan niiden osalta on voimassa, mitä valtion liikelaitoksista annetussa laissa on säädetty.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan valtion talousarviosta 13 päivänä toukokuuta 1988 annettu asetus (424/88) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Valtion varainhoitovuoden 1992 talousarvion toimeenpanoon, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sekä varainhoitovuoden 1993 talousarvion rakenteeseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita 75 §:n 2 momentissa tarkoitetun kumottavan asetuksen säännöksiä.

Siihen asti kunnes tämän asetuksen nojalla toisin määrätään, sovelletaan edelleen 75 §:n 2 momentissa mainitun kumottavan asetuksen nojalla annettuja tarkempia määräyksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.

Edellä 75 §:n 2 momentissa tarkoitetun kumottavan asetuksen säännösten nojalla annetut, tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet luvat jäävät voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen säännösten kanssa.

Tiliviraston on vahvistettava 26 §:ssä tarkoitettu taloussääntö viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 1993. Siihen asti sovelletaan edelleen 75 §:n 2 momentissa mainitun kumottavan asetuksen nojalla vahvistettua tiliohjesääntöä ja muita ohjesääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.