Valtioneuvoston asetus kielilain täytäntöönpanosta
Ajantasainen- Asiasanat
- Kielilaki
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Oikeusministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- Huomautus
- jätetty voimaan, ks. L 1030/2024 voimaantulosäännös
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2004/433/ajantasa/2021-06-17/fin
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään 6 päivänä kesäkuuta 2003 annetun kielilain (423/2003) 41 §:n nojalla:
1 lukuKieliasiain neuvottelukunta
1 § (17.6.2021/522)Neuvottelukunnan tarkoitus
Kielilain (423/2003) ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen edistämistä ja seurantaa sekä kielellisten olojen kehityksen seurantaa varten on oikeusministeriön yhteydessä toimiva kieliasiain neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan.
2 § (17.6.2021/522)Tehtävät
Neuvottelukunnan tehtävänä on:
avustaa oikeusministeriötä kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannassa, mukaan lukien eduskunnalle vaalikausittain kielilainsäädännön soveltamisesta annettavan valtioneuvoston kertomuksen valmistelussa;
tukea kielilainsäädännön täytäntöönpanoa sekä kansalliskielten käytön ja aseman edistämistä ja tätä varten tarvittaessa tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja;
edistää vuoropuhelua hallituksen ja kieliryhmien välillä.
Neuvottelukunta voi myös:
osallistua muita kieliä kuin kansalliskieliä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen seurantaan;
seurata maan kielioloja ja kielellisten oikeuksien toteutumista sekä kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä;
omasta aloitteestaan valmistella oikeusministeriön käyttöön suosituksia kielilainsäädäntöön ja sen soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tehdä aloitteita kielellisten oikeuksien edistämiseksi ja kielellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.
3 § (17.6.2021/522)Kokoonpano
Neuvottelukunnalla on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään kaksitoista muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen.
Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuna neuvottelukunnan tehtävien kannalta keskeisten alojen, kunnallishallinnon sekä kielenhuollon tai kielentutkimuksen asiantuntemus sekä muu tehtävien kannalta olennainen asiantuntemus. Lisäksi neuvottelukunnassa tulee olla edustus Svenska Finlands folkting -järjestöstä sekä saamelaiskäräjiltä.
Neuvottelukunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä tarpeen mukaan kuulla myös muita asiantuntijoita.
4 § (17.6.2021/522)Toiminnan järjestäminen
Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.
Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä ovat saapuvilla. Milloin asiaa päätettäessä ilmenee eriäviä mielipiteitä, päätetään asia yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
Neuvottelukunnalla on pääsihteeri, jonka oikeusministeriö määrää. Oikeusministeriö voi lisäksi määrätä neuvottelukunnalle sihteerin.
Neuvottelukunta päättää muista toimintansa järjestämistä koskevista menettelytavoista. Neuvottelukunta voi asettaa työvaliokunnan sekä tarpeen mukaan jaostoja ja työryhmiä.
Neuvottelukunnan jäsenille, sihteerille sekä asiantuntijoille maksettavista palkkioista ja kustannusten korvaamisesta päättää oikeusministeriö.
5 §
5 § on kumottu A:lla 17.6.2021/522 .
6 §
6 § on kumottu A:lla 17.6.2021/522 .
7 §
7 § on kumottu A:lla 17.6.2021/522 .
8 §
8 § on kumottu A:lla 17.6.2021/522 .
2 lukuKertomus kielilainsäädännön soveltamisesta
9 § (22.10.2015/1277)Kertomuksen antaminen
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle kielilain 37 §:ssä tarkoitetun kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta viimeistään vaalikauden kolmansien valtiopäivien aikana.
10 §Kertomuksen sisältö
Kertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kielen lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä sekä tarpeen mukaan yleisemminkin maan kielioloja.
Kertomuksessa käsitellään kielilainsäädännön soveltamista, kielellisten oikeuksien toteutumista, maan kielisuhteita sekä suomen ja ruotsin kielten kehitystä. Kertomukseen sisältyy yhteenveto seuranta-aikana kootuista kokemuksista kielilainsäädännön soveltamisesta ja maan kieliolojen kehityssuunnista.
Valtioneuvosto voi sisällyttää kertomukseen ehdotuksia kielilainsäädännön soveltamiseksi tai kielellisten oikeuksien toteutumiseksi taikka ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi.
3 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
11 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2004.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
12 §Siirtymäsäännös
Sen estämättä, mitä 1 §:ssä säädetään, asettaa valtioneuvosto ensimmäisellä kerralla kieliasiain neuvottelukunnan toimikaudeksi, joka alkaa 15 päivänä kesäkuuta 2004 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2007.
Sen estämättä, mitä 9 §:ssä säädetään, antaa valtioneuvosto ensimmäisen kielilainsäädännön soveltamista koskevan kertomuksen vaalikauden neljänsien valtiopäivien aikana. (16.12.2004/1130)
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
16.12.2004/1130:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
22.10.2015/1277:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
17.6.2021/522:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2021.