KKO:2025:23
- Asiasanat
- Vakuutussopimus - OikeusturvavakuutusKonkurssiPerusteettoman edun palautus
- Tapausvuosi
- 2025
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S2023/622
- Taltio
- 195
- ECLI-tunnus
- ECLI:FI:KKO:2025:23
Asianajotoimisto oli tehnyt asiakkaansa vakuutusyhtiölle oikeusturvavahinkoilmoituksen, jossa oli pyydetty vahvistamaan, että tietyn riita-asian hoitaminen kuului asiakkaan oikeusturvaedun piiriin. Vakuutusyhtiö oli vastannut tähän päätöksellä, jossa se oli ilmoittanut korvaavansa asian hoitamisesta aiheutuvat kulut vakuutuksen mukaisesti. Asiakkaan tultua asetetuksi konkurssiin asianajotoimisto oli lähettänyt vakuutusyhtiölle laskun tätä edeltäneistä asianajotoimenpiteistään ja pyytänyt niiden korvaamista. Vakuutusyhtiö oli kuitenkin suorittanut vakuutuskorvauksen asiakkaan konkurssipesälle.
Korkein oikeus katsoi vakuutusyhtiön sitoutuneen maksamaan oikeusturvavakuutuksen mukaisen korvauksen suoraan asianajotoimistolle. Konkurssipesä velvoitettiin suorittamaan vakuutusyhtiön sille vakuutuskorvauksena maksama määrä asianajotoimistolle. (Ään.) Ks.
KKO:2000:103
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Asian tausta
Asianajotoimisto, jonka puoleen A Oy oli eräässä riita-asiassa kääntynyt, oli tehnyt A Oy:n vakuutusyhtiölle oikeusturvavahinkoilmoituksen, jossa oli pyydetty vahvistamaan, että asian hoitaminen kuului A Oy:n oikeusturvaedun piiriin. Vakuutusyhtiö oli 28.8.2020 tehnyt korvattavuuspäätöksen, jonka mukaan vakuutusyhtiö korvaa A Oy:n asianajo- ja oikeudenkäyntikulut asiassa vakuutuksen mukaisesti enimmäiskorvauksen ollessa 30 000 euroa. Päätös oli lähetetty sekä A Oy:lle vakuutuksenottajana ja vakuutettuna että asianajotoimistolle.
A Oy oli asetettu konkurssiin 3.8.2021. Tuomio välimiesmenettelyssä, jossa edellä mainittua riita-asiaa oli käsitelty, oli annettu 16.8.2021. Asianajotoimisto oli toimittanut 17.8.2021 laskun toimenpiteistä ajalta 24.8.2020-18.6.2021 vakuutusyhtiön käsiteltäväksi ja pyytänyt korvauksen maksamista asianajotoimistolle. Vakuutusyhtiö oli A Oy:n konkurssipesän pesänhoitajan pyynnöstä tehnyt korvauspäätöksensä mukaisen 30 000 euron suorituksen konkurssipesän pankkitilille. Konkurssipesä oli kieltäytynyt maksamasta vakuutusyhtiöltä saamaansa määrää asianajotoimistolle.
Kanne ja vastaus Satakunnan käräjäoikeudessa
Asianajotoimisto vaati kanteessaan, että konkurssipesä velvoitetaan suorittamaan sille 30 000 euroa korkoineen.
Asianajotoimiston ja A Oy:n välillä oli ollut sopimus siitä, että asianajotoimisto hakee hoidettavana olleeseen toimeksiantoon oikeusturvaedun ja saa oikeusturvavakuutuksen perusteella maksettavan korvauksen toimeksiantoon tekemästään työstä vakuutusyhtiöltä. Tämä oli ollut vakiintunut käytäntö osapuolten välillä. Oikeusturvavahinkoilmoituksen tekemisellä vakuutuksenottaja siirtää oikeusturvavakuutukseen perustuvan saatavansa asianajotoimistolle ja vakuutusyhtiö maksaa oikeusturvavahinkokorvauksen asiamiehelle tämän laskuselvitystä ja maksuvaatimusta vastaan. Menettely oli selvä ja vakiintunut vakuutus- ja korvauskäytännössä. Joka tapauksessa A Oy tai asianajotoimisto oli ilmoittanut saatavan siirrosta vakuutusyhtiölle, joka oli tullut tietoiseksi saatavan siirrosta 26.8.2020 tehdyllä vahinkoilmoituksella. Siirto oli näin ollen myös A Oy:n velkojia sitova velkakirjalain 31 §:n 1 momentin mukaisesti. Asianajotoimisto viittasi lisäksi Korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2000:103, jossa oli vahvistettu, että asiamiehellä oli oikeusturvaedun myöntämisestä lähtien oikeus saada korvaus toimenpiteistään suoraan vakuutusyhtiöltä, eikä asiakkaan maksukyvyttömyysmenettely muuttanut asiaa.
Oikeudellisesti kyse oli edunpalautusvaatimuksesta. Konkurssipesä oli virheellisesti vaatinut, että vakuutusyhtiö maksaa asianajotoimistolle kuuluvan vakuutuskorvauksen konkurssipesälle, ja saanut korvauksen vakuutusyhtiöltä perusteettomasti asianajotoimiston kustannuksella.
Konkurssipesä vaati vastauksessaan, että kanne hylätään. Vakuutuskorvaussaatava kuului konkurssipesän varoihin. Asianajotoimisto ei ollut edes väittänyt, että se olisi nimenomaisesti sopinut A Oy:n kanssa saatavan siirtämisestä asianajotoimistolle, eikä oikeusturvavahinkoilmoitusta ollut pidettävä ilmoituksena saatavan siirrosta. Vakiintunut maksutapa ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Vakuutusyhtiö ei ollut missään vaiheessa katsonut, että korvausvelan velkojaksi olisi tullut asianajotoimisto.
Ratkaisu KKO 2000:103 poikkesi nyt kysymyksessä olevasta asiasta, koska siinä asianajajan asiakas oli ehtinyt määrätä vakuutuskorvauksen maksamisesta toimittamalla laskun vakuutusyhtiölle ennen maksukyvyttömyysmenettelyn oikeusvaikutusten alkamista. Ratkaisussa ei ollut ollut kyse saatavan siirrosta velkojia sitovalla tavalla.
Konkurssipesä ei ollut saanut perusteetonta etua. Mikäli niin kuitenkin katsottaisiin, oli perusteeton etu palautettava vakuutusyhtiölle eikä asianajotoimistolle.
Käräjäoikeuden tuomio 19.1.2023 nro 1008 0766
Käräjäoikeus totesi, että ratkaisu KKO 2000:103 ei tapahtumankulultaan rinnastunut nyt kysymyksessä olevaan tapaukseen, koska ratkaisun kohteena olleessa tapauksessa lasku ja siten pyyntö suorittaa vakuutuskorvaus suoraan asianajotoimistolle oli toimitettu vakuutusyhtiölle ennen asiakasta koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn oikeusvaikutuksia. Nyt lasku oli toimitettu vakuutusyhtiölle vasta A Oy:n konkurssiin asettamisen jälkeen.
Asiassa ei ollut merkitystä sillä, oliko asianajotoimiston ja A Oy:n välillä noudatettu maksukäytäntö perustunut nimenomaiseen sopimukseen vai alalla yleiseen vakiintuneeseen maksukäytäntöön. Saadakseen suojaa A Oy:n konkurssipesän velkojia vastaan asianajotoimiston oli tullut tehdä velkakirjalain 31 §:n mukainen siirtoilmoitus vakuutusyhtiölle.
Käräjäoikeus katsoi, ettei asianajotoimisto ollut tehnyt velkakirjalain 31 §:n 1 momentin mukaista siirtoilmoitusta vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö ei ollut myöskään tullut tietoiseksi saatavan siirrosta. Näin ollen vakuutuskorvaus kuului konkurssipesälle. Konkurssipesä ei ollut saanut vakuutuskorvauksen maksamisen myötä perusteetonta etua.
Käräjäoikeus hylkäsi kanteen.
Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Riikka Sandholm ja käräjänotaari Heidi Vanha-Similä.
Vaasan hovioikeuden tuomio 17.10.2023 nro 352
Asianajotoimisto valitti hovioikeuteen toistaen kanteensa.
Hovioikeus katsoi, että osapuolten menettely oikeusturva-asiassa rinnastui ennakkopäätöksessä KKO 2000:103 ratkaistuun tapaukseen sikäli, että asianajotoimiston ja A Oy:n yhteisenä tarkoituksena oli ollut siirtää oikeusturvavakuutuksesta maksettava korvaus asianajotoimistolle. Mainitussa ennakkopäätöksessä erityistä merkitystä ei ratkaisun perustelujen perusteella ollut annettu sille seikalle, että kyseisessä tapauksessa kantajana ollut asianajotoimisto oli toimittanut laskunsa tiedoksi vakuutusyhtiölle samalla kun se oli hakenut asiakkaansa oikeusturvavakuutuksesta tälle oikeusturvaedun. Myöskään nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa sillä, että asianajotoimiston lasku oli toimitettu vakuutusyhtiölle ja vakuutuskorvaus oli maksettu konkurssipesälle vasta A Oy:n tultua asetetuksi konkurssiin, ei ollut merkitystä arvioitaessa, oliko A Oy sitä ennen siirtänyt vakuutuskorvaussaatavan asianajotoimistolle vakuutusyhtiötä sitovalla tavalla.
A Oy:n ja asianajotoimiston sopimussuhteessaan noudattaman käytännön, joka oli vastannut oikeusturvavakuutusasioiden yleisempää korvauskäytäntöä ja josta vakuutusyhtiö oli ollut tietoinen, oli katsottava täyttäneen velkakirjalain 31 §:n 1 momentin mukaiset vaatimukset suhteessa saatavan siirtäneen A Oy:n muihin velkojiin. Hovioikeus katsoi, että konkurssipesä oli saanut asianajotoimiston kustannuksella taloudellisesti mitattavissa olevan hyödyn, jolle ei ollut oikeusperustetta ja joka konkurssipesän siten oli suoritettava asianajotoimistolle perusteettoman edun palautuksena.
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja velvoitti konkurssipesän suorittamaan asianajotoimistolle 30 000 euroa korkoineen.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pirkko Loukusa, Timo Saranpää ja Sirpa Virkkala.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
Konkurssipesälle myönnettiin valituslupa.
Konkurssipesä vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään.
Asianajotoimisto vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Asian tausta 1. Asianajotoimisto on tehnyt asiakkaansa A Oy:n puolesta tämän vakuutusyhtiölle 26.8.2020 oikeusturvavahinkoilmoituksen, jossa on pyydetty vahvistamaan, että tietyn riita-asian hoitaminen kuuluu A Oy:n oikeusturvaedun piiriin. Vakuutusyhtiö on lähettänyt sekä A Oy:lle että asianajotoimistolle 28.8.2020 päivätyn myönteisen korvattavuuspäätöksen, jonka mukaan asianajolasku tulee osoittaa vakuutetulle ja siitä tulee lähettää kopio vakuutusyhtiölle.
- A Oy on asetettu konkurssiin 3.8.2021. Asianajotoimisto on 17.8.2021 lähettänyt vakuutusyhtiölle laskun, joka on koskenut toimenpiteitä edellä mainitussa riita-asiassa ajalla 24.8.2020-18.6.2021, ja pyytänyt korvauksen maksamista sille. Vakuutusyhtiö on kuitenkin konkurssipesän pesänhoitajan pyynnöstä ja korvauspäätöksensä 30.9.2021 mukaisesti tehnyt suorituksen konkurssipesälle.
- Asianajotoimisto on kanteessaan katsonut oikeusturvavakuutuksen perusteella maksettavan määrän kuuluvan sille ja vaatinut konkurssipesää suorittamaan kyseisen määrän asianajotoimistolle. Asianajotoimisto on katsonut, että sen ja A Oy:n välillä oli sovittu oikeusturvavakuutukseen perustuvan korvaussaatavan siirrosta ja siirto oli oikeusturvavahinkoilmoituksella tullut A Oy:n velkojia sitovaksi. Asianajotoimisto on lisäksi Korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO 2000:103 viitaten katsonut, että vakiintuneen korvauskäytännön mukaan vakuutusyhtiön oikeusturvan myöntämistä koskeva ilmoitus merkitsi asiamiehelle annettua vakuutusyhtiöön kohdistuvaa laskutuslupaa.
- Konkurssipesä on vastustanut vaatimusta katsoen olleensa oikeutettu vakuutuskorvaukseen, koska saatavaa ei ollut siirretty asianajotoimistolle A Oy:n velkojia sitovalla tavalla. Ratkaisun KKO 2000:103 konkurssipesä on katsonut eroavan käsillä olevasta tapauksesta erityisesti sen vuoksi, että ennakkopäätös koski tilannetta, jossa asianajolasku oli toimitettu vakuutusyhtiölle ennen asiakkaan yrityssaneerausmenettelyn oikeusvaikutusten alkamista, kun taas käsillä olevassa asiassa asianajotoimisto on lähettänyt laskun vakuutusyhtiölle vasta asiakkaan konkurssiin asettamisen jälkeen.
Kysymyksenasettelu
- Korkeimmassa oikeudessa on kysymys asianajotoimiston oikeudesta asiakkaan oikeusturvavakuutukseen perustuvaan korvaukseen edellä kuvatuissa olosuhteissa sekä siitä, onko konkurssipesä velvollinen suorittamaan vakuutusyhtiöltä vakuutuskorvauksena saamansa määrän asianajotoimistolle. Vakuutuskorvaukseen oikeutettu taho
- Arvioinnin lähtökohdat
- Oikeusturvavakuutuksella tarkoitetaan vakuutusta, joka otetaan vakuutetulle aiheutuvien asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen varalta. Oikeusturvavakuutuksessa tavanomaisesti käytettävien vakuutusehtojen mukaan vakuutetulle syntyy oikeus saada vakuutusyhtiöltä korvaus oikeusturvaedun piiriin kuuluvista asianajokuluista, kun vakuutettu maksaa asianajolaskun asiamiehelleen. Oikeus vakuutuskorvaukseen on siten ehtojen mukaan vakuutetulla eikä välittömästi asiamiehellä. Vakuutussopimuslain 9 luvun säännökset kolmannen oikeudesta korvaukseen vahinkovakuutuksesta eivät koske kysymyksessä olevaa tilannetta, eikä laissa muutenkaan säädetä asiamiehen oikeudesta korvaukseen oikeusturvavakuutuksen perusteella.
- Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2000:103
- Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2000:103 arvioinut asiamiehen oikeutta saada korvaus oikeusturvaedun piiriin kuuluvista toimenpiteistä suoraan oikeusturvavakuutuksen antajalta. Korkein oikeus lausui perusteluissaan, että vakuutuslaitoksen ja vakuutuksenottajan käyttämän asiamiehen välillä ei vakuutuksen perusteella ole oikeussuhdetta eikä oikeusturvavakuutuksen olemassaolo sellaisenaan anna asiamiehelle oikeutta korvaukseen suoraan vakuutusyhtiöltä.
- Korkein oikeus kiinnitti toisaalta huomiota siihen, että oikeusturvavakuutuksissa noudatetaan yleisesti käytäntöä, jonka mukaan vakuutuksenottaja ilmoittaa vakuutustapahtumailmoituksella haluavansa käyttää oikeusturvaetua. Tämän johdosta vakuutusyhtiö antaa päätöksen, jolla se ilmoittaa, myönnetäänkö oikeusturvaetu. Kun vakuutuksenottaja on hakenut oikeusturvaetua etukäteen ja ilmoittanut samalla vakuutusyhtiölle asiamiehensä, asiamies voi toimeksiantotehtävän suoritettuaan lähettää laskunsa suoraan vakuutusyhtiölle, joka maksaa vakuutuksesta korvattavan osan laskusta suoraan asiamiehelle.
- Korkein oikeus lausui, että perustana edellä kuvatulle menettelylle, jota puoltavat vahvat käytännön syyt, on oletus vakuutuslaitoksen ja vakuutuksenottajan tällaista järjestelyä koskevasta yhteisymmärryksestä. Korvauskäytännössä oikeusturvan myöntämistä koskevan ilmoituksen voitiinkin Korkeimman oikeuden mukaan katsoa merkitsevän asiamiehelle vakuutusyhtiöön kohdistuvaa laskutuslupaa siitä riippumatta, onko vakuutusyhtiö antanut asiamiehelle nimenomaisen maksusitoumuksen vai ei. Tälle vakiintuneeksi muodostuneelle korvauskäytännölle voitiin antaa merkitystä yksittäisten vakuutussopimusten ehtoja arvioitaessa.
- Mainitussa tapauksessa asianajotoimisto oli asiakkaansa puolesta pyytänyt vakuutusyhtiöltä oikeusturvaedun myöntämistä asianajotoimiston jo hoitamaa toimeksiantotehtävää varten ja toimittanut samalla laskun toimenpiteistä vakuutusyhtiölle. Näin asianajotoimiston ja sen asiakkaan tarkoituksena voitiin Korkeimman oikeuden mukaan katsoa olleen, että vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen suoraan asianajotoimistolle. Asiakas oli siten osaltaan hyväksynyt edellä selostetun maksukäytännön noudatettavaksi myös mainitussa tapauksessa. Korkein oikeus katsoi, että oikeusturvavakuutuksissa noudatetun vakiintuneen korvauskäytännön perusteella asiamiehellä oli oikeusturvaedun myöntämisestä lähtien ollut oikeus saada korvaus toimenpiteistään suoraan vakuutusyhtiöltä.
- Arvioinnissa huomioon otettavia muita näkökohtia 11. Korkein oikeus toteaa, että oikeusturvavakuutukseen perustuvan korvauksen maksaminen suoraan asiamiehelle sen asemesta, että vakuutettu maksaisi ensin vakuutusehtojen mukaisesti asianajolaskunsa asiamiehelle ja vakuutuksenantaja sen jälkeen laskua vastaavan vakuutuskorvauksen vakuutetulle, yksinkertaistaa oikeusturvavakuutukseen perustuvaa korvausmenettelyä heikentämättä kenenkään järjestelyn osapuolen asemaa.
- Vakuutuskorvauksen maksaminen vakuutusehdoista poiketen suoraan asiamiehelle ei heikennä myöskään vakuutetun muiden velkojien asemaa, koska vakuutetulle syntyy vakuutusehtojen mukaan oikeus vakuutuskorvaukseen vasta asiamiehen saadessa suorituksen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa vakuutettu asetetaan konkurssiin asianajolaskun ollessa vielä maksamatta, konkurssipesä voi vakuutusehtojen mukaan saada oikeuden vakuutuskorvaukseen vain sikäli kuin asiamiehen saatavalle maksetaan suoritusta konkurssissa. Se, että asiamies saa tämän sijaan suorituksen suoraan vakuutuksenantajalta, on myös muiden konkurssivelkojien edun mukaista.
- Korkeimman oikeuden arviointi tässä asiassa 13. Edellä kohdassa 1 selostetuin tavoin asianajotoimisto on tehnyt A Oy:n puolesta vakuutusyhtiölle oikeusturvavahinkoilmoituksen. Ilmoituksesta on käynyt ilmi, että riita-asia, jota koskevasta oikeusturvaedusta on kysymys, on annettu kyseisen asianajotoimiston hoidettavaksi. Vakuutusyhtiö on vastannut tähän korvattavuuspäätöksellä, jossa se on ilmoittanut korvaavansa asian hoitamisesta aiheutuvat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut vakuutuksen mukaisesti.
- Korkein oikeus katsoo edeltä ilmenevän perusteella lähtökohtana olevan, että sanotuin tavoin menetellessään vakuutusyhtiö myöntää asianajotoimistolle luvan laskuttaa suoraan vakuutusyhtiötä eli oikeuden saada korvaus oikeusturvaedun piiriin kuuluvista toimenpiteistä suoraan vakuutusyhtiöltä. Korvattavuuspäätöksen sisältö tai tämän tapauksen olosuhteet muuten eivät viittaa tarkoitukseen poiketa kyseisestä vakiintuneesta käytännöstä. Siten Korkein oikeus katsoo vakuutusyhtiön sitoutuneen maksamaan A Oy:n oikeusturvavakuutuksen mukaisen vakuutuskorvauksen suoraan asianajotoimistolle. Asianajotoimiston tähän perustuvaan oikeuteen ei vaikuta se, että asianajotoimisto on toimittanut laskunsa vakuutusyhtiölle ja vaatinut tältä maksua vasta A Oy:n konkurssiin asettamisen jälkeen.
- Asiassa ei ole aihetta arvioida kysymystä, onko A Oy siirtänyt oikeusturvavakuutukseen perustuvat saatavansa asianajotoimistolle ja onko siirrosta ilmoitettu vakuutusyhtiölle sillä tavoin, että siirto on A Oy:n velkojia sitova.
Asianajotoimiston oikeus saada suoritus konkurssipesältä
- Asianajotoimisto on vaatinut, että konkurssipesä suorittaa saamansa oikeusturvavakuutuskorvauksen sille perusteettoman edun palautuksena. Konkurssipesä on katsonut, että jos sen saamaa suoritusta pidettäisiin perusteettomana etuna, etu olisi palautettava edun maksaneelle vakuutusyhtiölle.
- Edellä mainitussa ennakkopäätöksessä KKO 2000:103 asianajotoimistolla katsottiin olleen oikeusturvaedun myöntämisestä lähtien oikeus saada korvaus jo sitä ennen suorittamistaan toimenpiteistä suoraan vakuutusyhtiöltä. Vakuutettu oli sittemmin hakenut yrityssaneerausta, ja vakuutusyhtiö oli tämän jälkeen suorittanut vakuutuskorvauksen vakuutetulle. Korkein oikeus katsoi, että vakuutettu oli yrityssaneerausmenettelystä riippumatta velvollinen suorittamaan korvauksen määrän asianajotoimistolle. Yrityssaneeraushakemuksella ja sen johdosta annetuilla maksukielloilla ei ollut asiassa merkitystä, eikä asianajotoimiston saatava ollut yrityssaneerauksessa huomioon otettavaa saneerausvelkaa.
- Myös ratkaisussa KKO 1990:68 on vesilain mukaisten haittakorvausten maksaminen erehdyksessä väärälle henkilölle määrätty oikaistavaksi siten, että korvauksen saanut velvoitettiin suorittamaan aiheettomasti saamansa korvaus suoraan korvaukseen oikeutetuille.
- Korkein oikeus katsoo, että vastaavasti käsillä olevassa tapauksessa, kun asianajotoimistolla on ollut oikeus saada korvaus toimenpiteistään suoraan vakuutusyhtiöltä, mutta vakuutusyhtiö on suorittanut vakuutuskorvauksen konkurssipesälle, konkurssipesä on velvollinen suorittamaan korvauksen määrän asianajotoimistolle. Kun epäselvyys asiassa koskee vain sitä, kummalle tämän jutun asianosaisista vakuutusyhtiön on tullut suorittaa sinänsä riidaton vakuutuskorvaus, ei ole perusteltua konkurssipesän esittämin tavoin katsoa, että maksunsaajaa koskevan virheen oikaiseminen tulisi kysymykseen vain siten, että vakuutusyhtiö vaatisi virheellisesti konkurssipesälle tekemänsä suorituksen palauttamista ja tekisi uuden suorituksen asianajotoimistolle.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mika Huovila, Tuomo Antila, Eva Tammi-Salminen, Timo Ojala ja Pekka Pulkkinen (eri mieltä). Esittelijä Sofia Aspelund.
Eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Oikeusneuvos Pulkkinen: Olen samaa mieltä kuin enemmistö perustelujen kohdista 1-15. Asianajotoimiston oikeudesta saada suoritus konkurssipesältä lausun tämän jälkeen seuraavan.
Asianajotoimisto on kanteessaan katsonut konkurssipesän saaneen asianajotoimiston kustannuksella perusteetonta etua, kun vakuutusyhtiö on suorittanut asianajotoimistolle kuuluvan vakuutuskorvauksen konkurssipesälle.
Vakuutusyhtiön on edeltä ilmenevän mukaisesti katsottava sitoutuneen maksamaan asianajotoimistolle sen vaatiman vakuutuskorvauksen. Asiassa esitetyn perusteella ei ole edellytyksiä katsoa, että vakuutusyhtiö olisi tehokkaasti täyttänyt kyseisen maksuvelvollisuutensa tehdessään suorituksen muulle taholle eli konkurssipesälle.
Kun vakuutusyhtiön ei voida katsoa konkurssipesälle tekemällään suorituksella vapautuneen maksuvelvollisuudestaan asianajotoimistoa kohtaan, ei myöskään voida katsoa, että konkurssipesän hyötyminen sanotusta perusteettomasta maksusuorituksesta olisi tapahtunut asianajotoimiston kustannuksella. Asianajotoimistolla ei näin ollen ole oikeutta saada suoritusta konkurssipesältä kanteessa tarkoitettuna perusteettoman edun palautuksena.
Hylkään kanteen.