KKO:1996:81
- Asiasanat
- Tuomari, Esteellisyys
- Tapausvuosi
- 1996
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S95/781
- Taltio
- 2358
- Esittelypäivä
Ks. KKO:1988:46
Ään.
Kihlakunnanoikeuden lautakuntaan kuului velkomisjuttua käsiteltäessä ja ratkaistaessa kantajana olleen osuuspankin hallintoneuvoston jäsen. Hänet katsottiin esteelliseksi osallistumaan lautamiehenä asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen.
Ks. KKO:1996:80
OK 13 luku 1 §
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Tornion kihlakunnanoikeuden päätös 16.6.1993
Kihlakunnanoikeus velvoitti lausumillaan perusteilla A:n ja B:n yhteisvastuullisesti suorittamaan Tornion Osuuspankille takaamansa velkakirjavelan pääoman jäljellä olevan määrän 295 312,50 markkaa korkoineen.
Rovaniemen hovioikeuden tuomio 14.2.1995
A ja B valittivat hovioikeuteen ja vaativat, että kanne hylätään 70 000 markkaa ylittävältä osalta tai takausvastuun ja koron määrää ainakin kohtuullistetaan 70 000 markkaan kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainittuine korkoineen. A ja B vaativat lisäksi, että kanne hylätään joka tapauksessa vanhentuneena 54 687,50 markan osalta.
Hovioikeus ei muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöstä.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle ja B:lle myönnettiin valituslupa. A ja B esittivät yhteisessä valituksessaan, että asian käsittelyyn ja päätöksentekoon Tornion kihlakunnanoikeudessa oli lautamiehenä osallistunut X, joka vuonna 1993 oli ollut Tornion Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen, ja vaativat tällä perusteella hovioikeuden tuomion ja kihlakunnanoikeuden päätöksen kumoamista. Pääasian osalta A ja B toistivat hovioikeudessa esittämänsä vaatimukset. Sen varalta, ettei niitä hyväksytä, he vaativat, että hovioikeuden tuomio ja kihlakunnanoikeuden päätös kumotaan ja juttu palautetaan uutta käsittelyä varten Tornion kihlakunnanoikeuden sijaan tulleeseen Tornion käräjäoikeuteen.
Pankki ei vastannut valitukseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 20.6.1996
Perustelut
Kysymyksessä oleva riita-asia
Tornion Osuuspankki on A:ta ja B:tä vastaan ajamassaan kanteessa vaatinut, että vastaajat antamansa omavelkaisen takauksen perusteella velvoitettaisiin suorittamaan pankille kanteessa lähemmin yksilöidyt määrät korkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen. Juttua Tornion kihlakunnanoikeudessa käsiteltäessä käsittelyyn on muun muassa 11.2.1993 ja 3.6.1993 ja asian ratkaisemiseen 16.6.1993 osallistunut lautamiehenä X. Hän on kuulunut Tornion Osuuspankin hallintoneuvostoon ainakin vuonna 1993.
Esteellisyyttä koskevat säännökset
Tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Säännöstä on tulkittu siten (KKO 1988:46), ettei osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen ole esteellinen toimimaan tuomarina jutussa, jossa osuuskunta on asianosaisena, ellei käsiteltävänä olevassa jutussa ole kysymys hallintoneuvoston tehtäviin kuuluvasta asiasta.
Suomen liityttyä 10.5.1990 Euroopan neuvoston piirissä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen (Euroopan ihmisoikeussopimus) tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös tuon sopimuksen määräykset sekä sen perusteella kehittynyt ihmisoikeustuomioistuimen soveltamiskäytäntö. Yleissopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetuista rikossyytteistä.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö antaa aiheen lähteä siitä, että tuomarilla ei saa olla ennakkokäsitystä tai etukäteiskantaa asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen osapuolen etua (subjektiivinen puolueettomuus), ja toisaalta siitä, että oikeutetut epäilyt tuomarin tai tuomioistuimen puolueettomuudesta ovat poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus). Arvioitaessa puolueettomuutta viimeksi mainitulta kannalta on muun ohella otettava huomioon, antaako tuomarin aikaisempi toiminta tai jokin erityinen suhde asianosaiseen objektiivisesti katsoen aiheen pelätä luottamuksen puolueettomuuteen vaarantuvan (ks. esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu 1.10.1982 A 53 tapauksessa Piersack).
Osuuspankin hallintoneuvoston jäsenen asema
Osuuspankin hallintoa hoitavat osuuspankkilain 14 §:n 1 momentin mukaan hallintoneuvosto, hallituksena toimiva johtokunta ja toimitusjohtaja. Osuuskunnan kokous valitsee hallintoneuvoston. Hallintoneuvosto valitsee johtokunnan ja toimitusjohtajan. Hallintoneuvoston tehtävänä on osuuspankkilain 15 §:n mukaan valvoa, että pankkia hoidetaan asiantuntevasti ja huolellisesti lain ja sääntöjen mukaisesti. Hallintoneuvoston on muun muassa vahvistettava pankin toimintaa koskevat yleiset ohjeet asioissa, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä, toimitutettava valitsemillaan tarkastajilla vähintään kerran vuodessa pankin hoidon ja hallinnon tarkastus, annettava varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunto tilinpäätöksestä ja varmennettava se sekä käsiteltävä muut johtokunnan esittämät asiat. Hallintoneuvoston jäsen on lain 85 §:n mukaan velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut pankille. Samoin hän on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on vastaavalla tavalla aiheuttanut osuuspankin jäsenelle, sijoitusosuuden omistajalle tai muulle henkilölle rikkomalla osuuspankkilakia, talletuspankkien toiminnasta annettua lakia, osuuskuntalakia tai muuta osuuspankin toimintaa koskevaa säädöstä taikka osuuspankin sääntöjä.
Tuomioistuimen puolueettomuus
Osuuspankin hallintoneuvosto on lain mukaan pankin hallintoelin. Hallintoneuvosto käyttää valvontatehtävänsä ohella myös päätösvaltaa lähinnä laajakantoisissa asioissa. Hallintoneuvoston jäsen voi saada pankin hoidon ja hallinnon tarkastamisen yhteydessä myös yksityisen asiakkaan luottoja koskevia tietoja. Hallintoneuvoston jäsenen tehtäviin liittyy edellä kuvattu korvausvastuu. Näiden seikkojen vuoksi X:llä on ollut sellainen suhde toisena asianosaisena olevaan Tornion Osuuspankkiin, että A:n ja B:n luottamus hänen puolueettomuuteensa on voinut perustellusti horjua. Korkein oikeus katsoo, että X on ollut esteellinen osallistumaan lautamiehenä puheena olevan jutun käsittelyyn ja ratkaisemiseen.
Päätöslauselma
Kihlakunnanoikeuden päätös ja hovioikeuden tuomio kumotaan. Juttu palautetaan Tornion kihlakunnanoikeuden tilalle tulleeseen Tornion käräjäoikeuteen, jonka tulee viran puolesta ottaa se käsiteltäväkseen.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Tulokas: Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen on pankin luottamusmies, jonka tehtävät eivät liity pankin ja sen yksittäisten asiakkaiden välisiin sopimuksiin. Hallintoneuvoston jäsen ei normaalisti saa edes tietoonsa tällaisia asioita. Hallintoneuvoston valitsemat tarkastajat tosin suorittavat vuosittain pankin sisäistä tarkastusta käymällä esimerkiksi pistokokein läpi vakuuksia. Jutussa ei ole kuitenkaan selvitetty eikä edes väitetty, että X olisi tarkastustoimen yhteydessä tai muutoinkaan joutunut tekemisiin nyt käsiteltävän asian kanssa tai muodostanut siitä ennalta käsitystä. Tältä kannalta tarkastellen X ei ole ollut esteellinen.
Keskeisen kysymyksen asiaa arvosteltaessa muodostaa se, antoiko X:n luottamustehtävä pankissa objektiivisesti perustellun aiheen epäillä, että hän lojaalisuussyistä tuomarintoimessaan olisi suosinut pankkia. En näe tällaiseen epäilykseen aihetta. Kihlakunnanoikeuden lautakunnassa olivat normaalisti edustettuina eri ammattija eturyhmät, joiden käsitykset ja mielipiteet täydensivät ja tasoittivat toisiaan. Joskin X:llä on ollut yhteys pankkiin, on sellainen saattanut olla myös muilla lautamiehillä, joillakin tallettajina ja toisilla velallisina. Esteellisyystarkastelua ei ole aihetta viedä tälle tasolle.
Mainituilla perusteilla katson, ettei X:n toimiminen lautamiehenä ole myöskään vaarantanut luottamusta tuomioistuimen puolueettomuuteen. Hylkään A:n ja B:n valituksen ja jätän hovioikeuden mainitsemilla perusteilla sen tuomion pysyväksi.
Oikeusneuvos Portin: Juttua käsiteltäessä ja ratkaistaessa kihlakunnanoikeudessa on lautakunnan jäsenenä ollut X, joka silloin myös on ollut osuuspankin hallintoneuvoston jäsen.
Tuomarin jäävistä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Jääviysperusteena on asiasta "erinomaista hyötyä tahi vahinkoa odotettavana". Esteenä on myös, että tuomari on aikaisemmin ollut samassa asiassa tuomarina toisessa oikeudessa taikka asiamiehenä tai todistajana. Viimeksi mainittua jääviysperustetta on sovellettu laajemminkin siten, että tuomari tulee esteelliseksi, jos hän asianosaiselta saa asiaa koskevia tietoja tai kannanottoja oikeudenkäynnin ulkopuolella.
Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1988:46 on lausuttu, että osuuskunnan sääntöjen mukaan sen hallintoneuvoston päätehtävänä oli valvoa osuuskunnan asioiden hoitamista. Henkilöstöasioista päättäminen ei kuulunut hallintoneuvoston tehtäviin. Näillä perusteilla osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen ei ollut oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan esteellinen kihlakunnanoikeuden lautamiehenä käsittelemään työntekijän työsopimuksen irtisanomisesta aiheutunutta riitaa, jossa osuuskunta oli asianosaisena.
Tässä jutussa on kysymys A:n ja B:n vastuusta takaajina Tornion Osuuspankin myöntämästä lainasta.
Osuuspankkilain 15 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan hallintoneuvoston on toimitettava valitsemillaan tarkastajilla vähintään kerran vuodessa pankin hoidon ja hallinnon tarkastus. Tarkastuksen kohteina ovat muun muassa myönnetyt luotot ja niiden vakuudet. Sellaisen tarkastuksen yhteydessä ja sen tulosta käsiteltäessä hallintoneuvoston jäsen on saattanut saada yksityisen asiakkaan luottoja koskevia tietoja. Hän on sen vuoksi esteellinen toimimaan tuomioistuimen jäsenenä luottoa koskevassa riidassa, jossa pankki on asianosaisena. Tällä perusteella päädyn samaan lopputulokseen kuin enemmistö.
Asian ratkaisivat hovioikeuden jäsenet Simola, Ritva Supponen ja Siljander. Esittelijä Virve Puro-Konstenius.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin (eri mieltä), Tlenheimo-Takki, Wirilander, Tulokas (eri mieltä) ja Palaja. Esittelijä Sakari Laukkanen.