Finlex - Etusivulle
Ennakkopäätökset

11.5.1994

Ennakkopäätökset

Korkeimman oikeuden verkkosivuilla ja vuosikirjassa julkaistut ratkaisut kokoteksteinä v. 1980 alkaen. Vuosilta 1926-1979 näkyvissä on ainoastaan otsikko tai hakemistoteksti.

KKO:1994:35

Asiasanat
Työsopimuksen lakkaaminen - Konkurssi - Liikkeen luovutus
Tapausvuosi
1994
Antopäivä
Diaarinumero
R93/545
Taltio
1792
Esittelypäivä

Yhtiön mentyä konkurssiin sen työntekijöiden työsopimukset oli irtisanottu konkurssin johdosta. Konkurssipesän luovuttaessa liikkeen irtisanomisaikana työsopimuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla irtisanomisten katsottiin jääneen vaikutuksettomiksi.

Ks. KKO:1996:10

TSL 7 § 2 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kuopion raastuvanoikeuden päätös 2.10.1992

Raastuvanoikeus lausui, paitsi eräistä syytevaatimuksista, joista ei tässä ole kysymys, A:n, B:n ja C:n Pitkäsleipomo Ky D:tä ja sen vastuunalaista yhtiömiestä D:tä vastaan ajamasta kanteesta selvitetyksi, että A ja hänen myötäpuolensa olivat olleet työsopimuslain 1 §:n mukaisissa toistaiseksi voimassa olleissa työsuhteissa V. Pitkäsen Seuraajat Kommandiittiyhtiöön. Kommandiittiyhtiö oli 11.1.1991 omasta hakemuksestaan asetettu konkurssiin. Yhtiön konkurssipesän väliaikainen pesänhoitaja oli samana päivänä työsopimuslain 41 §:n nojalla irtisanonut heidän ja kaikkien muidenkin yhtiön työntekijöiden työsuhteet päättymään 14 päivän kuluttua irtisanomisesta. Konkurssipesä oli maksanut heille irtisanomisajan palkan 11.1. -25.1.1991 väliseltä ajalta.

Yhtiö oli 9.1.1991 allekirjoitetulla kauppakirjalla myynyt D:lle perustettavan yhtiön lukuun Kuopion Leipomokiinteistö Oy:n koko osakekannan 2,4 miljoonan markan kauppahinnasta. Kommandiittiyhtiö oli harjoittanut leipomotoimintaa mainitun osakeyhtiön omistamassa kiinteistössä. Kommandiittiyhtiön konkurssipesä oli sitten 13.1.1991 allekirjoitetulla sopimuksella myynyt Pitkäsleipomo Ky D:lle/D:lle osakeyhtiön tiloissa olleet raaka-aineet, pakkausmateriaalit, puolivalmisteet ja valmisteet ja vuokrannut yhtiön tiloissa olleen käyttöomaisuuden velkojainkokoukseen saakka. Pitkäsleipomo Ky D/D oli keskeytyksettä jatkanut V. Pitkäsen Seuraajat Kommandiittiyhtiön leipomon toimintaa.

Pitkäsleipomo Ky D:n puolesta oli A:lle ja tämän myötäpuolille 14.1.1991 ilmoitettu, että heille ei ollut työtä yhtiön palveluksessa.

Raastuvanoikeus katsoi, että Kuopion Leipomokiinteistö Oy:n osakekannan myynnissä ja pian sen jälkeen tapahtuneessa yhtiön käyttöomaisuuden vuokrauksessa oli ollut kysymyksessä työsopimuslain 7 §:ssä tarkoitettu liikkeen luovutus. Tämä oli tapahtunut 13. - 14.1.1991 välisenä yönä, jolloin Pitkäsleipomo Ky D oli ryhtynyt käyttämään määräysvaltaa leipomossa ja harjoittamaan liiketoimintaa V. Pitkäsen Seuraajat Kommandiittiyhtiön entisissä tiloissa. Näin ollen työnantajan oikeudet ja velvollisuudet olivat liikettä luovutettaessa siirtyneet Pitkäsleipomo Ky D:lle.

Purkaessaan A:n ja hänen myötäpuoltensa työsuhteet Pitkäsleipomo Ky D oli tahallaan menetellyt työsopimuslain vastaisesti. Se oli siten velvollinen korvaamaan heille työsopimussuhteen ennenaikaisesta lakkaamisesta aiheutuneet vahingot.

Tämän vuoksi raastuvanoikeus velvoitti Pitkäsleipomo Ky D:n ja D:n yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle ja hänen myötäpuolilleen vahingonkorvausta korkoineen.

Itä-Suomen hovioikeuden päätös 4.6.1993

Yhtiö ja D valittivat hovioikeuteen.

Hovioikeus katsoi, että V. Pitkäsen Seuraajat Kommandiittiyhtiön ja Pitkäsleipomo Ky D:n (jäljempänä yhtiö) välillä oli raastuvanoikeuden toteamin tavoin tapahtunut työsopimuslain 7 §:ssä tarkoitettu liikkeen luovutus, jonka perusteella työnantajan velvollisuudet olivat siirtyneet yrityksen uudelle omistajalle. Samalla konkurssipesän 11.1.1991 suorittamat työsopimusten irtisanomiset olivat jääneet vaikutuksettomiksi.

Yhtiöllä oli liikkeen luovutuksen jälkeen ollut työsopimuslain 40 §:n 2 momentin mukainen oikeus kuukauden kuluessa luovutuksesta irtisanoa työsopimukset, jos siihen oli luovutuksesta johtuva perusteltu syy, lakkaamaan saman lain 38 §:ssä tarkoitettua irtisanomisaikaa noudattaen. Yhtiön puolesta A:lle ja hänen myötäpuolilleen oli 14.1.1991 suullisesti ilmoitettu, ettei yhtiöllä ollut tarjota heille työtä.

Yhtiö oli raastuvanoikeudessa ilmoittanut työsopimusten lakkauttamisen syyksi sen, ettei se vasta toimintansa aloittaneena voinut toimia samalla tavalla ja palkata niin suurta työntekijämäärää kuin konkurssiin joutunut yhtiö. Yhtiön toiminta oli heikon kannattavuuden vuoksi lopetettu 30.11.1991 ja yhtiö oli 27.3.1992 haettu konkurssiin. Siten yhtiöllä oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä ollut oikeus lakkauttaa heidän työsopimuksensa.

Jutussa todistajana kuullun yhtiön konttoriapulaisen kertoman mukaan edeltäjäyhtiön 11.1.1991 alkaneen konkurssin jälkeen yhtiön asiakkaat olivat vähentyneet, mistä johtuen yhtiön toiminta oli ollut pienimuotoisempaa. Samasta syystä yhtiöön ei ollut palkattu enää kaikkia edeltäjäyhtiön palveluksessa olleita työntekijöitä.

Hovioikeus katsoi, että yhtiöllä oli ollut työsopimuslain 40 §:n 2 momentissa tarkoitettu luovutuksesta johtunut perusteltu syy irtisanoa A:n ja hänen myötäpuoltensa työsopimukset.

Yhtiö oli sovitusta irtisanomisajasta huolimatta purkanut A:n ja hänen myötäpuoltensa työsopimukset ilman työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitettua tärkeää syytä. Tämän vuoksi heillä oli oikeus saada palkkaa työsuhteiden aikana voimassa olleen työsopimuslain 45 §:n mukaisesti. Palkasta oli vähennettävä V. Pitkäsen Seuraajat Kommandiittiyhtiön konkurssipesän heille 14. ja 25.1.1991 väliseltä ajalta jo suorittamat irtisanomisajan palkat.

Tämän vuoksi hovioikeus, muuttaen raastuvanoikeuden päätöstä, vapautti yhtiön ja D:n velvollisuudesta suorittaa A:lle, B:lle ja C:lle vahingonkorvausta. Sen asemesta yhtiö ja D velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan heille irtisanomisajan palkkaa korkoineen, josta oli kuitenkin vähennettävä konkurssipesän kullekin maksama irtisanomisajan palkka.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa myönnettiin 27.8.1993. Valituksessaan yhtiö ja D vaativat kanteen hylkäämistä. A ja hänen myötäpuolensa vastasivat valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 11.5.1994

Hovioikeuden päätöstä ei muutettu.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Jalkanen, Parviainen ja Kiviranta. Esittelijä Maija Kunnas.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen sekä oikeusneuvokset Paasikoski, Krook, Raulos ja Hidén. Esittelijä Sari Ruokojärvi.

Sivun alkuun