11.1.1990

Kansallisrahoitus Oy:n konkurssihakemus Tornion raastuvanoikeudessa

Yhtiö on 13.9.1988 raastuvanoikeudelle jättämässään hakemuksessa esittänyt, että Luumäen piirin nimismies oli 8.12.1987 toimittanut sen ja B:n välillä osamaksukauppalain mukaisen tilityksen, jossa yhtiön saatavaksi oli vahvistettu 236.461 markkaa 25 penniä. Saatavan suorittamiseksi 16.8.1988 toimitetussa ulosmittausyrityksessä B oli todettu varattomaksi. Tämän vuoksi yhtiö on konkurssisäännön 6 §:n 1 momentin a ja c kohdan nojalla vaatinut B:n asettamista konkurssiin.

Velallisen kuulustelu

B on vastustanut hakemusta lausuen, ettei yhtiön saatava ollut selvä ja riidaton, koska tilityksen johdosta oli haettu takaisinsaantia Luumäen kihlakunnanoikeudessa ja koska Rovaniemen hovioikeudessa oli vireillä tilityksen kohteena olevien koneiden kaupan purkamista koskeva asia.

Raastuvanoikeuden päätös 22.9.1988

Koska mainitusta tilityksestä ei ollut valitettu, raastuvanoikeus on katsonut, että yhtiöllä oli B:ltä selvä ja riidaton saatava. Koska B ei ollut voinut suorittaa yhtiön saatavaa eikä myöskään asettaa siitä hyväksyttävää takausta tai muuta vakuutta, raastuvanoikeus on konkurssisäännön 6 §:n nojalla määrännyt B:n omaisuuden luovutettavaksi konkurssiin.

Rovaniemen hovioikeuden päätös 28.12.1988

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi B oli saattanut asian, on lausunut, että mainittu kaupan purkua ynnä muuta koskeva juttu oli ratkaistu Rovaniemen hovioikeuden 12.10.1988 antamalla tuomiolla. Hovioikeus on katsonut, että sanotussa Luumäen kihlakunnanoikeuden käsiteltäväksi saatetussa takaisinsaantia koskevassa asiassa ja Rovaniemen hovioikeuden 12.10.1988 ratkaisemassa jutussa oli ilmeisesti kysymys samasta oikeussuhteesta. Kun yhtiön konkurssihakemuksensa perusteeksi esittämä kerrottuun tilitykseen perustuva saatava ei siten ollut konkurssisäännön 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla selvä ja riidaton, yhtiöllä ei tuon saatavan perusteella ollut oikeutta hakea B:n omaisuuden luovuttamista konkurssiin.

Sen vuoksi hovioikeus on kumonnut raastuvanoikeuden päätöksen ja hylännyt yhtiön hakemuksen B:n omaisuuden luovuttamiseksi konkurssiin. Yhtiö on velvoitettu suorittamaan B:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 800 markkaa.

Perustelut

Yhtiö on velkonut B:ltä 19.8.1984 solmittuun kahden Zettelmeyer pyöräkuormaajan osamaksusopimukseen perustuvia saataviaan Kemin raastuvanoikeudessa 12.9.1986 vireille tulleella kanteella, jonka Rovaniemen hovioikeus on ratkaissut 12.10.1988 antamallaan tuomiolla. Korkein oikeus on 27.1.1989 hylännyt tuomiota koskevan B:n valituslupahakemuksen. Nostamansa kanteen ohella yhtiö on 15.10.1987 saapuneella hakemuksella pyytänyt Luumäen piirin nimismieheltä osamaksukauppalain mukaista virkaapua pyöräkuormaajien varusteineen takaisinottamiseksi ja tilityksen toimittamiseksi. Nimismies on 8.12.1987 toimittamassaan tilityksessä vahvistanut yhtiön konkurssihakemuksessa kerrotun saatavan. Tilitykseen on ilmoitettu haetun takaisinsaantia Luumäen kihlakunnanoikeudessa.

Osamaksukauppalain mukaisessa virka-apumenettelyssä toimitettu tilitys on oikeusvoimakelpoisuudeltaan tuomioistuimen pääasiaratkaisuun rinnastettava päätös. Sen vuoksi tilitystä ei voida pätevästi toimittaa aikaisemmin alkaneen samaa velkomisasiaa koskevan jutun vireillä ollessa eikä sen jälkeen, kun tuomioistuin on siinä antanut lainvoimaisen pääasiaratkaisun. Konkurssituomioistuin on velvollinen tutkimaan tilityksessä vahvistetun saatavan pätevyyden tilitykseen kohdistetun takaisinsaantikanteen vireilläolosta huolimatta. Muuhun kuin tilityssaatavaan ei ole vedottu konkurssihakemuksen perusteena.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Yhtiö velvoitetaan korvaamaan B:n vastauskulut Korkeimmassa oikeudessa 1.000 markalla 16 prosentin korkoineen tämän päätöksen antamisesta lukien.