26.3.1986

Kanne Porin raastuvanoikeudessa

Liikennejohtaja A on kertonut, että hän oli ollut työsopimuslain 1 §:n mukaisessa työsuhteessa Pohjolan Kuljetus Oy:n palveluksessa 15.2.1975 lähtien aluksi liikennepäällikkönä ja 1.2.1983 lähtien yhtiön toimitusjohtajana. Viimeksimainitusta päivästä lähtien A oli myös ollut yhtiön hallituksen varsinainen jäsen. Yhtiö oli tytäryhtiönä kuulunut konserniin, ja sen toimitusjohtajalla oli tämän vuoksi ollut epäitsenäinen asema. Yhtiön hallitus oli 24.5.1983 pidetyssä kokouksessaan todettuaan, ettei A nauttinut hallituksen luottamusta, päättänyt irtisanoa A:n työsuhteen 1.6.1983 alkaen. Koska irtisanomiseen ei ollut ollut työsopimuslain mukaista erityisen painavaa syytä, A on vaatinut yhtiön velvoittamista suorittamaan hänelle paitsi irtisanomisajan palkan autoetuineen, vahingonkorvauksena kuudelta kuukaudelta palkan menetyksestä yhteensä 33.000 markkaa ja autoedun menetyksestä yhteensä 5.400 markkaa sekä odotusajan palkkana kuudelta päivältä yhteensä 3.571 markkaa 44 penniä, kaikki määrät 16 prosentin korkoineen 1.6.1983 lukien sekä korvausta oikeudenkäyntikuluista.

Vastaus: Yhtiö on katsoen, ettei A yhtiön toimitusjohtajana ollut ollut työsuhteessa yhtiöön, vaatinut kanteen hylkäämistä.

Raastuvanoikeuden päätös 10.5.1984

Raastuvanoikeus on todennut, että A oli toiminut yhtiön palveluksessa 15.2.1975 lähtien aluksi liikennepäällikkönä ja sittemmin 1.2.1983 alkaen yhtiön toimitusjohtajana. Ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä A oli samasta ajankohdasta lähtien valittu yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi, ja hänellä oli ollut oikeus yksin kirjoittaa yhtiön toiminimi. A:n palkka toimitusjohtajana oli 1.2.193 lukien yhtiön hallituksen 9.3.1983 tekemän päätöksen mukaan ollut 12.500 markkaa kuukaudessa täysin autoeduin. Lisäksi hänelle tuli kuukauden ylimääräinen palkka, mikäli yhtiön budjetoitu tulos toteutui.

Yhtiön hallitus oli A:n olematta läsnä kokouksessa 24.5.1983 todettuaan, ettei toimitusjohtaja nauttinut hallituksen luottamusta, päättänyt irtisanoa A:n työsuhteen 1.6.1983 alkaen. Yhtiön antaman työtodistuksen mukaan A:n työsuhde oli päättynyt 31.5.1983. Palkkatodistuksen mukaan yhtiö oli suorittanut hänelle 31.5.1983 toukokuun palkan autoetuineen ja vuosilomapalkan 37,5 päivältä.

Raastuvanoikeus on lausunut, että esitetyn selvityksen mukaan A oli yhtiön toimitusjohtajana itsenäisesti johtanut ja hoitanut yhtiön koko liiketoimintaa. Huomioon ottaen emoyhtiön hallinnon sijainnin toisella paikkakunnalla ei yhtiön kuulumisella tytäryhtiönä suurempaan konserniin ollut A:n itsenäiseen asemaan nähden ratkaisevaa merkitystä. Myöskään ei ollut merkitystä sillä seikalla, että A ennen toimitusjohtajaksi ryhtymistään oli toiminut yhtiössä työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa. Ratkaisuun ei vaikuttanut sekään, ettei häntä mahdollisesti ollut kutsuttu tai ettei hän ollut osallistunut työsuhteessa irtisanomisesta päättäneeseen hallituksen kokoukseen, koska hän ei olisi osakeyhtiölain 8 luvun 10 §:n mukaan voinut osallistua hänen ja yhtiön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn.

Tämän vuoksi raastuvanoikeus on nyt kysymyksessä olevalta osalta, ottaen vielä huomioon A:n aseman yhtiön hallituksen jäsenenä, katsoen hänen toimitusjohtajana toimineen osakeyhtiölain mukaan yhtiön elimenä eikä näin ollen työsopimuslain 1 §:n tarkoittamassa työsuhteessa, johon voitaisiin soveltaa sanotun lain irtisanomissäännöksiä, hylännyt kanteessa laittomasta irtisanomisesta esitetyt vahingonkorvausvaatimukset ja odotusajan palkkavaatimuksen. Muilta osin raastuvanoikeus on velvoittanut yhtiön suorittamaan A:lle sovitun irtisanomisajan palkkana autoetuineen yhteensä 13.400 markkaa 16 prosentin korkoineen 1.6.1983 lukien.

Turun hovioikeuden tuomio 3.5.1985

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutun, on nyt kysymyksessä olevalta osalta jättänyt jutun raastuvanoikeuden päätöksen varaan.

Perustelu

A on irtisanomisen tapahtuessa toiminut osakeyhtiön toimitusjohtajana. Osakeyhtiölain 8 luvun ja 6 §:n mukaan toimitusjohtaja on yhtiön johtoon kuuluva yhtiön elin, jonka tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Näin ollen A ei ole ollut yhtiön sellaisen johdon ja valvonnan alainen, jota tarkoitetaan työsopimuslain 1 §:ssä, eikä siten työsuhteessa yhtiöön. Yhtiön kuulumisella tytäryhtiönä konserniin sen enempää kuin sillä seikalla, että A ennen toimitusjohtajaksi nimittämistä oli ollut työsuhteessa yhtiöön, ei ole asiassa merkitystä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. A velvoitetaan suorittamaan yhtiölle korvaukseksi vastauksen antamisesta Korkeimmassa oikeudessa olleista kuluista 1.500 markkaa.