30.12.1986

Kertoelma

A oli toiminut Sahojen Laivaus Oy - Sawmills Shipping Ltd:n toimitusjohtajana, mutta hän ei ollut kuulunut yhtiön hallitukseen eikä hänellä ollut ollut yhtiön osakkeita. Hän oli 1.11.1983 alkaneessa yhtiön konkurssissa saatavinaan valvonut muun muassa lomakorvausta vuosilta 1980 - 1982 yhteensä 54.000 markkaa ja odotusajan palkkaa 3.600 markkaa 16 prosentin korkoineen konkurssin alkamispäivästä lukien sekä vaatinut saamistensa tuomitsemista maksettavaksi etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukaisella etuoikeudella.

Turun raastuvanoikeus oli 30.5.1984 julistamassaan konkurssituomiossa, koska A:n valvomat saatavat olivat niitä vastaan tehtyjen muistutusten johdosta käyneet riitaisiksi, osoittanut hänet eri oikeudenkäynnissä näyttämään saatavansa toteen.

Turun raastuvanoikeus on A:n kanteesta 24.7.1985 julistamassaan päätöksessä lausunut, että A oli 29.3.1983 irtisanottu luottamuspulan johdosta yhtiön toimitusjohtajan tehtävistä ja 30.5.1983 kokonaan yhtiön palveluksesta 31.5.1983 lukien yhtiön johdon ja A:n välisen luottamuspulan vuoksi. Yhtiöllä oli ollut työsopimuslain 43 §:n 1 momentin nojalla oikeus A:n käyttäytymisen vuoksi purkaa yhtiön ja A:n välinen työsopimus, mutta A:lle ei ollut suoritettu lomakorvausta vuosilta 1980 - 1982 yhteensä 54.000 markkaa. A:lla ei ollut oikeutta odotusajan palkkaan. Raastuvanoikeus on, pitäen lomakorvausta koskevaa vaatimusta vuosien 1980 ja 1981 osalta vanhentuneena, määrännyt A:lle maksettavaksi konkurssipesän varoista saamatta jääneenä lomakorvauksena vuodelta 1982 tarkemman selvityksen puuttuessa 1/3 vaaditusta 54.000 markasta eli 18.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 1.11.1983 lukien etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukaisine etuoikeuksineen.

Turun hovioikeus, jonka tutkittavaksi A ja konkurssipesä olivat saattaneet jutun, on tuomiossaan 20.12.1985 katsonut selvitetyksi, että yhtiöllä oli A:n menettelyn vuoksi ollut työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukainen erityisen painava syy irtisanoa A:n työsuhde. A:n ilmoituksen mukaan, jota konkurssipesä ei ollut kiistänyt, A:n vuoden 1980 vuosiloma oli siirretty pidettäväksi vuonna 1981. Tämän vuosiloman samoin kuin vuoden 1981 vuosiloman jäätyä pitämättä olisi A:lle tullut suorittaa lomakorvaukset viimeksi mainitun vuoden aikana. Koska kannetta maksamatta jääneistä lomakorvauksista ei näiltä osin ollut nostettu kahden vuoden kuluessa vuoden 1981 päättymisestä eikä se, että sanotut korvaukset oli yhtiön konkurssissa toimitetussa velkojainkuulustelussa valvottu saatavina, ollut keskeyttänyt vuoden 1981 päätyttyä alkanutta saatavien vanhentumista, A:n oikeus lomakorvauksiin tältä osin oli vuosilomalain 15 §:n nojalla rauennut. Yhtiön olisi tullut maksaa A:lle raastuvanoikeuden hänelle konkurssipesän varoista maksettavaksi määräämä vuodelta 1982 maksamatta jäänyt lomakorvaus viimeistään A:n työsuhteen päättyessä 31.5.1983.Koska tämä lomakorvaus oli siten viivästynyt, A:lla oli oikeus työsopimuslain 22 §:n 5 momentin nojalla saada odotusajan palkkaa kuudelta päivältä 600 markan päiväpalkan mukaan laskettuna yhteensä 3.600 markkaa. Näillä ja raastuvanoikeuden muutoin mainitsemilla perusteilla hovioikeus on katsonut, ettei ollut syytä muulla tavoin muuttaa raastuvanoikeuden päätöstä kuin että raastuvanoikeuden Sahojen Laivaus Oy - Sawmills Shipping Ltd:n konkurssipesän varoista maksettavaksi määräämän lomakorvauksen lisäksi sanotuista varoista vahvistettiin maksettavaksi A:lle odotusajan palkkaa 3.600 markkaa 16 prosentin korkoineen 1.11.1983 lukien etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukaisin etuoikeuksin. Konkurssipesä velvoitettiin suorittamaan A:lle korvaukseksi hänen oikeudenkäyntikuluistaan raastuvanoikeudessa 4.000 markkaa.

Perustelut

A on irtisanomisen tapahtuessa toiminut Sahojen Laivaus Oy - Sawmills Shipping Ltd:n toimitusjohtajana. Osakeyhtiölain 8 luvun 3 ja 6 §:n mukaan toimitusjohtaja on yhtiön johtoon kuuluva elin, jonka tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Näin ollen A ei ole ollut sellaisen johdon ja valvonnan alainen, jota tarkoitetaan työsopimuslain 1 §:ssä. Hän ei siten ole ollut yhtiöön työsuhteessa, josta johtuvilla saatavilla olisi yhtiön konkurssissa etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukainen etuoikeus.

Etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momenttiin 29.9.1978 annetulla, 1.1.1980 voimaan tulleella lailla lisätyssä viimeisessä virkkeessä säädetään muun muassa sellaisen henkilön, jolla osakeomistuksen perusteella tai muutoin on ollut määräämisvalta osakeyhtiössä, saatavasta yhtiöltä. Virkkeen mukaan se, mitä tuossa momentissa on sanottu palkka- ja muusta saatavasta, koskee yhtiön konkurssissa tällaisen henkilön saatavaa vain siltä osin, kuin voidaan osoittaa saatavan olevan kohtuullisena pidettävä korvaus yhtiön hyväksi tehdystä työstä.

Tämä säännös siis rajoittaa sitä etuoikeutta, joka olisi osakeyhtiön konkurssissa etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen nojalla muutoin myönnettävä, ja koskee siten vain työsuhteesta johtuvia saatavia. Näin ollen ei A:lle yhtiön konkurssipesän varoista maksettavilla lomakorvauksella ja odotusajan palkalla ole etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukaista etuoikeutta myöskään sanotun momentin viimeisen virkkeen säännöksen nojalla.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin sillä on A:lle Sahojen Laivaus Oy - Sawmills Shipping Ltd:n konkurssipesän varoista maksettavat lomakorvaus ja odotusajan palkka määrätty suoritettaviksi etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukaisin etuoikeuksin.