KKO:1984-II-179
- Asiasanat
- Saamisen vanhentuminen - Yleinen vanhentuminen
- Tapausvuosi
- 1984
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S83/930
- Taltio
- 2247
- Esittelypäivä
Vrt. KKO:1984-I-4
Ks. KKO:1978-II-106
Ulosottomiehen virkahuoneessa toimitettu ulosmittausyritys, jossa velallinen oli todettu varattomaksi, ei keskeyttänyt saamisen vanhentumista, kun ei ollut näytetty, että velallinen tai hänen edustajansa olisi ollut läsnä toimituksessa tai että toimituksesta olisi velalliselle ennakolta ilmoitettu.
I-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Anjalankosken piirin nimismies oli 8.11.1982 A Oy:n hakemuksesta toimittanut B:n ajopalkkion ulosmittauksen hakijan saatavan suorittamiseksi.
Tyytymättömänä ulosmittaukseen B oli Kymen lääninhallitukselle 26.11.1982 saapuneessa valituskirjelmässään lausunut, että ko. 30 400,35 markan saatava oli hänen käsityksensä mukaan vanhentunut. Tosin saatavan perimiseksi oli toimitettu vajaat kymmenen vuotta sitten eli 4.12.1973 ulosmittausyritys, mutta se oli tapahtunut nimismiehen virkahuoneessa eikä siitä ollut B:lle tai kenellekään muullekaan ulosottolaissa mainitulle henkilölle mitään ilmoitettu. Minkäänlaista todistettavaa velan vanhentumisen keskeytystä ei siis ollut tapahtunut. Edellä olevan johdosta B oli pyytänyt, että lääninhallitus kumoaisi ulosmittauksen siltä osin kuin se koski A Oy:n 30 400,35 markan saatavaa.
Valituksen johdosta nimismies oli antanut selityksen ja yhtiö vastineen.
Lääninhallitus p. 25.1.1983 oli tutkinut asian. Koska ko. yksityisoikeudellisen saatavan vanhentuminen oli tullut toteen näytettäväksi keskeytetyksi määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille annetun asetuksen 1 §:n mukaisesti 4.12.1973 toimitetussa ulosmittausyrityksessä ja kun vallitsevan oikeuskäytännön mukaan velallisen luona toimitettu ulosmittausyritys, jossa hän ei ole läsnä ja josta hänelle ei ole ilmoitettu, keskeytti saatavan vanhentumisen, lääninhallitus oli hylännyt valituksen.
Kouvolan HO, jossa B oli hakenut muutosta lääninhallituksen päätökseen, p. 25.8.1983 oli todennut, että A Oy:n saatavan suorittamiseksi oli nimismiehen virkahuoneessa 4.12.1973 toimitettu tuloksettomaksi jäänyt ulosmittausyritys. Ulosmittausyrityksestä laaditusta estetodistuksesta ei ilmennyt eikä muutoinkaan ollut selvitetty, että B tai hänen ulosottolain 3 luvun 25 §:ssä tarkoitettu edustajansa olisi ollut läsnä toimituksessa. Asiakirjoista ei myöskään ilmennyt, että B:lle olisi ilmoitettu ulosmittaustoimituksesta. Tuollainen ulosmittausyritys ei ollut katkaissut saatavan vanhentumista. Koska ei ollut edes väitetty, että B:tä olisi muutoinkaan määräajata velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille annetun asetuksen 1 §:n mukaisesti 10 vuodessa ennen 8.11.1982 toimitettua ulosmittauta saatavasta toteen näytettävästi muistutettu, A Oy:n saatava oli vanhentunut. Sen vuoksi HO oli kumonnut lääninhallituksen päätöksen ja 8.11.1982 toimitetun ulosmittauksen siltä osin, kuin se koski A Oy:n saatavaa.
KORKEIN OIKEUS
Pyytäen valituslupaa A Oy haki muutosta HO:n päätökseen. Lupa myönnettiin ja B antoi häneltä pyydetyn vastauksen.
KKO p. lausui perusteluinaan:
Täytäntöönpanoasiakirjaan on merkitty, että A Oy:n saatavan suorittamiseksi oli ulosottomiehen virkahuoneessa 1.12.1973 toimitettu ulosmittausyritys, jossa B oli todettu varattomaksi. Jos B tai hänen edustajansa ei ole ollut läsnä toimituksessa ja jos B:lle ei ole toimituksesta ennakolta ilmoitettu, ei toimitus olisi saanut tapahtua ulosottomiehen virkahuoneessa. Asiakirjoista ei selviä, oliko B tai hänen edustajansa ollut paikalla tuossa ulosmittausyritykseksi kutsutussa toimituksessa tai oliko B:lle siitä ilmoitettu. Saatavan vanhentumisen ei siten ole näytetty lain mukaan keskeytyneen yllä mainitussa toimituksessa tai muullakaan tavalla.
Edellä lausumillaan perusteilla KKO jätti HO:n päätöksen lopputuloksen pysyväksi.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Ailio, Takala, Hämäläinen ja Lehtonen