Finlex ®

Ulkoasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) 7 §:n 2 momentin nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 § (29.6.2018/530)

Soveltamisala

Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 7 §:n mukaisesti ministeriö jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin toimintayksikköihin ministeriön tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.

Ministeriön järjestysmuodosta ja toiminnan yleisestä järjestämisestä säädetään ulkoministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1171/2005). Tarkempia säännöksiä asiasta annetaan tässä työjärjestyksessä.

Toimintayksiköllä tarkoitetaan tässä työjärjestyksessä ministeriön organisaatioon kuuluvia osastoja ja yksikköjä sekä työjärjestyksessä määriteltyjä palvelukokonaisuuksia.

2 § (29.6.2018/530)

Toimintayksikköjen työjärjestykset, sisäinen työnjako ja esimiestehtävät

Osastolla, oikeuspalvelulla, konsulipalveluilla ja hallintopalveluilla on työjärjestys, jossa määrätään toimintayksikön tehtävistä ja työnjaosta sekä annetaan tarvittaessa tarkempia määräyksiä toiminnasta. Lisäksi osastoihin ja edellä mainittuihin palvelukokonaisuuksiin kuulumattomalla toimintayksiköllä voi olla työjärjestys. Työjärjestyksessä voidaan määrätä henkilöstömäärältään suurten toimintayksiköiden jakautumisesta ryhmiin.

Osastopäällikkö tai osastojaon ulkopuolisen toimintayksikön päällikkö vahvistaa työjärjestyksen sekä tarvittaessa määrää henkilöstön sijoittumisesta ryhmiin ja tekee esityksiä ryhmän esimiehen tehtävään määräämisestä. Ryhmän esimiehen tehtävään määrätään tehtäväänmääräämispäätöksellä.

3 §

Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että ulkoasiainhallinnon:

1) toiminnalle ja taloudelle asetetut tavoitteet saavutetaan;

2) toiminnassa ja taloudessa noudatetaan lakia sekä ulkoasiainhallinnon vastuulla oleva omaisuus ja varat on turvattu; ja

3) toiminnasta ja taloudesta tuotetaan ulkoisia ja sisäisiä tarpeita varten oikeat ja riittävät tiedot.

Ulkoasiainhallinnon sisäisestä valvonnasta ja sen menettelyiden järjestämisestä vastaa kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri.

Ministeriön ja edustustojen sisäinen valvonta toteutetaan ensisijaisesti huolehtimalla sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisen turvaavilla toimintatavoilla ja työjärjestelyillä sekä toimintaketjuihin ja menettelyihin sisältyvinä johtamis-, ohjaus-, seuranta- ja raportointitoimenpiteillä ulkoasiainhallinnon kaikissa toimintayksiköissä. Ministeriön osastot ja yksiköt sekä edustustot vastaavat sisäisen valvonnan edellyttämistä toimenpiteistä omalla vastuualueellaan ja omissa tehtävissään siten kuin tehtävistä ja vastuista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ulkoasiainhallinnosta (256/2000), jäljempänä ulkoasiainhallintoasetus, ja tässä työjärjestyksessä. Ministeriön sisäisiin määräyksiin ja ohjeisiin sisällytetään tarvittavat yksityiskohtaisemmat määräykset menettelyistä, joilla sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan.

Sisäisen valvonnan tehtävät ja vastuu niiden asianmukaisesta hoitamisesta kuuluu ulkoasiainhallinnon eri toimintayksiköille ja virkamiehille ulkoasiainhallintoasetuksessa ja tässä työjärjestyksessä säädettyjen tehtävä- ja vastuujakojen mukaisesti.

4 § (24.6.2014/513)

Sisäinen tarkastus

Sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja riittävyyden varmistamiseksi sekä muita johdon määräämiä tarkastus- ja arviointitehtäviä varten ministeriössä on toiminnallisesti riippumaton sisäisen tarkastuksen yksikkö.

Yksikkö sijoittuu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin alaisuuteen. Alivaltiosihteeri, jonka vastuualueeseen kuuluu kehitysyhteistyö, toimii valtiosihteerin apuna kehitysyhteistyön tarkastusta koskevissa asioissa.

Sisäisestä tarkastuksesta määrätään tarkemmin valtion talousarviosta annetussa asetuksessa (1243/1992), jäljempänä talousarvioasetus, tarkoitetussa sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

4 a § (20.4.2023/813)

Ilmoittajansuojelu

Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetussa laissa (1171/2022) tarkoitettujen ilmoitusten käsittelyn koordinointi sijoittuu hallintojohtajan alaisuuteen.

5 §

Taloussääntö ja muut taloushallinnon määräykset

Ulkoasiainministeriön taloussäännössä määrätään talousarvioasetuksessa säädetyllä tavalla tarkemmin hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelun, valtion talousarvion toimeenpanon ja tulos- ja tilinpäätösraportoinnin menettelyiden yksityiskohdista sekä ulkoasiainhallinnon taloushallintotehtävien hoidosta ja siihen liittyvistä sisäisen valvonnan yksityiskohdista.

6 § (30.8.2021/807)

Yhteistoimintamenettely

Henkilöstö voi vaikuttaa työhönsä ja työoloihinsa vaikuttavaan, viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon siten, kuin yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (1233/2013) säädetään ja sen nojalla yhteistoimintasopimuksin sovitaan.

7 §

Sisäisessä viestinnässä noudatettavat periaatteet

Sisäisessä viestinnässä noudatetaan avoimuuden ja vastuullisuuden periaatetta. Ministeriön johdon viestintä on säännöllistä, avointa ja vuorovaikutteista. Johtoryhmät ja toimintayksiköt tiedottavat aktiivisesti käsiteltävänä olevista asioista.

2 luku

Ohjaus- ja johtamisjärjestelmät

8 § (20.4.2023/813)

Ministeriön tulosjohtaminen ja edustustojen tulosohjaus

Ministeriön toiminta on tulosjohdettua. Ministeriön ja edustustojen välillä noudatetaan tulosohjausta.

Ministeri johtaa ministeriön toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmät. Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri vastaa ministeriön tulosjohtamisesta, ohjaa osastopäälliköitä ja suoraan alaisuudessaan olevien yksiköiden päälliköitä sekä asettaa näille tulostavoitteet. Oikeuspalvelusta, konsulipalveluista, protokollapalveluista, hallintopalveluista ja talousyksiköstä vastaava alivaltiosihteeri toimii valtiosihteerin kansliapäällikkönä alaisuudessa ohjaten mainittujen toimintayksikköjen päälliköitä ja asettaa näille toimintayksiköille tulostavoitteet. Toimintayksikköjen päälliköt ohjaavat alaisuuteensa kuuluvien yksikköjen päälliköitä ja asettavat niille tulostavoitteet.

Ministeriön toimintayksiköt vastaavat niille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä tavoitteiden saavuttamista vaarantavien seikkojen tunnistamisesta ja hallinnasta omalla tehtäväalueellaan.

Osastot ja muut toimintayksiköt vastaavat ministeriön strategioiden toteuttamisesta sekä toiminnan tuloksellisuudesta ja sisäisestä valvonnasta. Osasto vastaa sen toiminta-alueen edustustojen ohjaamisesta. Toiminnan tuloksellisuutta ja tulosvastuuta painotetaan ministeriön johtamisessa ja edustustojen ohjauksessa.

Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri johtaa edustustojen tulosohjausta. Osastot ja muut toimintayksiköt huolehtivat edustustojen tulosohjauksesta kukin toimialallaan. Talousyksikkö huolehtii tulosohjauksen järjestämisestä.

9 § (20.4.2023/813)

Ministeriön johtoryhmä

Ministeriön johtoryhmä käsittelee hallinnonalan toimintaa ja taloutta koskevat strategisesti tärkeät asiat sekä muut asiat, jotka puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa ministeriön johtoryhmän käsiteltäväksi. Ministeriön johtoryhmään kuuluvat ulkoministeri ja muut hallinnonalan ministerit, valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit.

Ministeriön johtoryhmän virkamieskokoonpanoon (suppea johtoryhmä) kuuluvat ryhmän virkamiesjäsenet. Tällä kokoonpanolla ministeriön johtoryhmä käsittelee ja yhteensovittaa kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin ja alivaltiosihteerien tehtäviin kuuluvia asioita.

Ministeriön johtoryhmän puheenjohtajana toimii ulkoministeri, varapuheenjohtajina muut hallinnonalan ministerit ja sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Virkamieskokoonpanon puheenjohtajana on valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja varapuheenjohtajana sisäisistä ja ulkoisista palveluista vastaava alivaltiosihteeri. Ryhmä kokoontuu ministerin tai kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

10 § (20.4.2023/813)

Ministeriön laajennettu johtoryhmä

Ministeriön laajennettu johtoryhmä käsittelee valmistavasti ja yhteensovittaa hallinnonalan toimintaa laajasti koskevia asioita ja muita asioita, jotka johtoryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa johtoryhmän käsiteltäväksi. Laajennetun johtoryhmän valmistavan käsittelyn jälkeen asiat voidaan tarpeen mukaan viedä ministeriön johtoryhmän käsiteltäväksi. Laajennetun johtoryhmän tehtävänä on lisäksi edistää ministeriön sisäistä tiedonkulkua.

Johtoryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerit, osastopäälliköt, hallintojohtaja, viestintäjohtaja, oikeuspäällikkö, konsulipäällikkö ja protokollapäällikkö. Henkilöstöjärjestöjen nimeämillä edustajilla on oikeus osallistua laajennetun johtoryhmän kokouksiin.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Varapuheenjohtajana toimivat alivaltiosihteerit kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämässä järjestyksessä sekä sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Johtoryhmä kokoontuu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla johtoryhmän päättämällä tavalla.

11 § (29.6.2018/530)

Avainryhmä

Avainryhmä käsittelee valmistavasti seuraavien virkojen ja tehtävien täyttämistä koskevat asiat:

1) valtiosihteerin kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerin tehtävät;

2) hallintojohtajan ja viestintäjohtajan virat;

3) osastopäällikön, oikeuspäällikön, konsulipäällikön, protokollapäällikön, apulaisosastopäällikön ja apulaisprotokollapäällikön tehtävät;

4) ulkoasiainhallinnon tarkastajan; sekä

5) edustuston päällikön ja kiertävän suurlähettilään tehtävät lukuun ottamatta lähetetyn konsulaatin ja varakonsulaatin päällikön tehtävää.

Lisäksi avainryhmä voi ottaa käsiteltäväkseen muita henkilöstöpoliittisesti merkittäviä virkanimityksiä ja tehtävään määräämistä koskevia asioita.

Avainryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit. Hallintojohtajalla ja henkilöstöjohtajalla on oikeus olla läsnä avainryhmän kokouksissa.

Avainryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä, varapuheenjohtajana hallintopalveluista vastaava alivaltiosihteeri ja sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Avainryhmä kutsutaan koolle puheenjohtajan määräämällä tavalla.

11 a § (30.8.2021/807)

Valinta- ja koulutusryhmä

Valinta- ja koulutusryhmä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja avustajan virkasuhteeseen nimittämistä sekä harjoittelua ja koulutusta koskevissa asioissa.

Ryhmän puheenjohtajana toimii palveluista vastaava alivaltiosihteeri, varapuheenjohtajana henkilöstöjohtaja ja sihteerinä henkilöstöhallinnon määräämä virkamies. Ryhmän muita jäseniä ovat hallintojohtaja, henkilöstöyksikön päällikkö, henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointiyksikön päällikkö, Kavaku-kurssin kuraattori sekä henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat. Lisäksi ryhmän jäseneksi voidaan kutsua enintään kolme muuta henkilöä, jotka eivät ole ulkoasiainhallinnon virkamiehiä. Ryhmä kutsutaan koolle puheenjohtajan määräämällä tavalla.

11 b § (30.8.2021/807)

11 b § on kumottu A:lla 30.8.2021/807.

12 § (29.6.2018/530)

Toimintayksikköjen johtoryhmät

Osastopäällikön apuna osaston johtamisessa on johtoryhmä, joka käsittelee valmistavasti merkittävimmät osaston toimintaan liittyvät asiat ja muut osastopäällikön määräämät asiat. Vastaava johtoryhmä on oikeuspalvelulla, konsulipalveluilla ja hallintopalveluilla. Lisäksi muullakin kuin edellä mainituilla toimintayksiköillä voi olla johtoryhmä.

Johtoryhmän puheenjohtajana on osaston, palvelukokonaisuuden tai yksikön päällikkö, joka myös määrää varapuheenjohtajan, muut jäsenet ja sihteerin sekä mahdolliset muut johtoryhmän kokoukseen kutsuttavat virkamiehet. Johtoryhmä kutsutaan koolle puheenjohtajan määräämällä tavalla.

13 § (25.3.2022/199)

Kehityspoliittinen ohjausryhmä

Kehityspoliittinen ohjausryhmä toimii osastojen ja ministeriön johdon tukena. Se antaa strategisia suosituksia kehityspoliittisten tavoitteiden asettamisessa, resurssien jakamisessa sekä tulosten arvioinnissa ja hyödyntämisessä vaikuttavuuden parantamiseksi, ja voi käsitellä osastojen toivomuksesta muitakin yhteisiä kehityspolitiikan kysymyksiä. Lisäksi sillä on neuvoa-antava rooli kehitysyhteistyön tuloksia koskevan ulkoisen viestinnän tehostamisessa.

Kehityspoliittisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ministeri. Valmisteltaessa kehitysyhteistyön resurssien yhteensovittamista sekä laajakantoisia kehityspolitiikan linjauksia, puheenjohtajan sijaisena toimii kehityspolitiikan alivaltiosihteeri. Muutoin puheenjohtajan sijaisena toimii kehityspoliittisen osaston päällikkö ja hänen sijaisenaan apulaisosastopäällikkö. Ohjausryhmän jäseniä ovat poliittisen osaston, kansainvälisen kaupan osaston, itäosaston, Amerikan ja Aasian osaston, Afrikan ja Lähi-idän osaston ja viestintäosaston apulaisosastopäälliköt, sekä kehitysevaluoinnin yksikön päällikkö ja varajäseniä näiden sijaiset. Kehityspoliittisen ohjausryhmän kokouksiin voivat osallistua myös muut kehitysyhteistyömäärärahoja hallinnoivat osastot tai palvelut. Ohjausryhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä virkamies. Ohjausryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

14 § (25.3.2022/199)

Kehitysyhteistyön laaturyhmä

Kehitysyhteistyön laaturyhmä käsittelee kehityspoliittisen osaston antamassa kehitysyhteistyön laaturyhmäohjeessa määritellyt kehitysyhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien sekä muiden rahoitettaviksi valmisteltavien toimien suunnitelmat ennen kuin ratkaisuesitys 90 §:n tarkoittamassa asiassa tehdään. Laaturyhmä ei kuitenkaan käsittele asioita, jotka koskevat valtion talousarvion monenkeskisen kehitysyhteistyön käyttösuunnitelmakohdassa jo tarkemmin kohdennettuja määrärahoja, humanitaarista apua, sisäisen tarkastuksen yksikön hallinnoimia kehitysyhteistyömäärärahoja eikä hankkeita, jotka ministeri erityisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä ratkaisee ilman tässä tarkoitettua käsittelyä. Laaturyhmän tavoitteena on varmistaa toimien yhdenmukaisuus voimassa olevan kehityspolitiikan kanssa sekä se, että toimet täyttävät ministeriön laatuvaatimukset. Laaturyhmä antaa suosituksensa tai muun palautteen suunnitelmille. Esittelevä osasto ottaa palautteen huomioon ratkaisuesityksensä valmistelussa.

Laaturyhmän puheenjohtajana toimii kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö ja varapuheenjohtajina kehityspoliittisen osaston kaksi edustajaa. Laaturyhmän kiertävinä jäseninä toimivat niiden osastojen tai palvelujen edustajat, joiden osallistuminen käsiteltävien asioiden luonteen johdosta on tarpeellista. Laaturyhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä virkamies. Laaturyhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla. Laaturyhmän kokouksessa on oltava läsnä vähintään kaksi henkilöä, joista yksi on laaturyhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

15 § (30.8.2021/807)

Valmiustoimikunta

Ministeriössä on valmiustoimikunta, joka käsittelee kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista koskevia hallinnonalan suunnitelmia ja toimenpiteitä.

Valmiustoimikunnan puheenjohtajana ja ulkoasiainhallinnon valmiuspäällikkönä toimii konsulipäällikkö tai määrätty sijaisensa. Valmiussihteerinä toimii turvallisuuspäällikkö tai määrätty sijaisensa.

Valmiustoimikunnan tarkemmista tehtävistä, kokoonpanosta ja valmiuspäällikön sijaisena toimivasta varapuheenjohtajasta määrätään valmiustoimikunnan asettamispäätöksessä.

16 § (11.11.2015/1321)

Väestönsuojelu ja pelastustoiminta

Väestönsuojelua ja pelastustoimintaa varten ministeriössä on suojelujohtaja, jona toimii kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Suojelujohtajan tehtävänä on valmistella ja toteuttaa ministeriölle kuuluvia väestönsuojeluun ja pelastustoimintaan liittyviä tehtäviä. Suojelujohtajan sijaisena ja apulaissuojelujohtajana toimii kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies.

Ministeriön pelastusorganisaatiosta ja pelastustoimenpiteistä määrätään ministeriön pelastussuunnitelmassa, jonka vahvistaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Jokainen virkamies on velvollinen hoitamaan ne tehtävät, jotka hänelle pelastussuunnitelmassa mahdollisesti määrätään.

17 §

Ministerin erityisavustajan tiedonsaantioikeus

Ministerin erityisavustaja toimii ministerin avustajana ja suorittaa ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä. Ministerin erityisavustajalle on pyynnöstään annettava ne tiedot, joita hän tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi.

Ministerin erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän sekä muiden suunnittelu- ja valmisteluelinten kokouksiin.

3 luku

Ministeriön organisaatio

18 § (30.8.2021/807)

Ministeriön organisaatio

Ulkoministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1171/2005) mukaisesti ministeriössä on poliittinen osasto, kansainvälisen kaupan osasto, kehityspoliittinen osasto, Eurooppa-osasto, itäosasto, Amerikan ja Aasian osasto, Afrikan ja Lähi-idän osasto sekä viestintäosasto. Ministeriössä on osastojaon ulkopuolisina toimintoina oikeuspalvelu, konsulipalvelut, protokollapalvelut, hallintopalvelut, talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, suunnittelu- ja tutkimusyksikkö sekä kehitysevaluoinnin yksikkö.

Lisäksi ministeriössä on kansallinen turvallisuusviranomainen.

18 a § (17.12.2019/1318)

Kehityspoliittinen toimikunta

Kehityspoliittinen toimikunta toimii ministeriön kehitysyhteistyöstä ja kehityspolitiikasta vastaavan alivaltiosihteerin yhteydessä kehityspoliittisesta toimikunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1071/2019) mukaisesti.

18 b § (25.3.2022/199)

Tietosuojavastaava

Ulkoasiainhallinnon tietosuojan valvonnan ja tietosuojalainsäädännön vaatimusten varmistamiseksi ministeriössä on toiminnallisesti riippumaton tietosuojavastaava.

Tietosuojavastaava sijoittuu hallintojohtajan alaisuuteen.

Tietosuojavastaavan tehtävistä ja asemasta säädetään tarkemmin luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus).

19 § (6.8.2020/652)

Poliittisen osaston organisaatio

Poliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

1) turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö;

2) asevalvonnan yksikkö;

3) EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksikkö;

4) ihmisoikeuspolitiikan yksikkö;

5) YK- ja yleisten globaaliasioiden yksikkö; sekä

6) rauhanvälityskeskus.

20 § (30.8.2021/807)

Kansainvälisen kaupan osasto

Kansainvälisen kaupan osastolla on seuraavat yksiköt:

1) kauppapolitiikan yksikkö;

2) markkinoillepääsy-yksikkö;

3) kestävän kaupan yksikkö;

4) vientivalvontayksikkö; ja

5) Team Finland -vienninedistämisyksikkö.

21 § (25.3.2022/199)

Kehityspoliittisen osaston organisaatio

Kehityspoliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

1) kehityspolitiikan yksikkö;

2) toimialapolitiikan yksikkö;

3) kansalaisyhteiskuntayksikkö;

4) YK:n kehitys- ja innovaatiokysymysten yksikkö;

5) kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikkö;

6) ilmasto- ja ympäristödiplomatian yksikkö;

7) humanitaarisen avun ja politiikan yksikkö; ja

8) kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikkö.

22 § (20.4.2023/813)

Eurooppa-osaston organisaatio

Eurooppa-osastolla on seuraavat yksiköt:

1) Pohjoisen Euroopan yksikkö;

2) yleisten EU-asioiden ja yhteensovittamisen yksikkö;

3) Keski-, Länsi- ja Etelä-Euroopan yksikkö; sekä

4) Kaakkois-Euroopan ja EU:n laajentumisen yksikkö.

Osana pohjoisen Euroopan yksikköä toimii pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö, jonka päällikkö esittelee sihteeristön toimialaan kuuluvat asiat suoraan pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavalle ministerille.

23 § (11.11.2015/1321)

Itäosaston organisaatio

Itäosastolla on seuraavat yksiköt:

1) Venäjän yksikkö; ja

2) Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksikkö.

24 § (20.4.2023/813)

Amerikan ja Aasian osaston organisaatio

Amerikan ja Aasian osastolla on seuraavat yksiköt:

1) Itä- ja Kaakkois-Aasian ja Oseanian yksikkö;

2) Pohjois-Amerikan yksikkö;

3) Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikkö; ja

4) Eteläisen Aasian yksikkö.

25 § (13.11.2018/922)

Afrikan ja Lähi-idän osaston organisaatio

Afrikan ja Lähi-idän osastolla on seuraavat yksiköt:

1) Lähi-idän yksikkö;

2) Pohjoisen Afrikan yksikkö;

3) Afrikan sarven ja itäisen Afrikan yksikkö; ja

4) Eteläisen ja läntisen Afrikan yksikkö.

26 § (6.8.2020/652)

Viestintäosaston organisaatio

Viestintäosastolla on seuraavat yksiköt:

1) ajankohtaisviestinnän yksikkö;

2) kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikkö;

3) alueviestinnän yksikkö; sekä

4) maakuvayksikkö.

27 § (25.3.2022/199)

Hallintopalvelujen organisaatio

Hallintopalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

1) henkilöstöyksikkö;

2) henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointiyksikkö;

3) tietotekniikka- ja järjestelmäpalvelut;

4) viestityskeskus;

5) kiinteistöpalveluyksikkö; sekä

6) turvallisuusyksikkö.

Henkilöstöjohtajan alaiset yksiköt ovat henkilöstöyksikkö ja henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointiyksikkö. Tietohallintojohtajan alaiset yksiköt ovat tietotekniikka- ja järjestelmäpalvelut ja viestityskeskus. Kiinteistö- ja hankintahallinnon toimialajohtajan alainen yksikkö on kiinteistöpalveluyksikkö.

28 §

Oikeuspalvelun organisaatio

Oikeuspalveluun kuuluvat seuraavat yksiköt:

1) kansainvälisen oikeuden yksikkö;

2) EU- ja valtiosopimusoikeuden yksikkö;

3) EU-tuomioistuinasiat; sekä

4) ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö.

29 § (6.8.2020/652)

Konsulipalvelujen organisaatio

Konsulipalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

1) konsuliasioiden yksikkö;

2) maahantuloasioiden yksikkö;

3) maahantulolupa-asioiden palvelukeskus; sekä

4) passi- ja notaaripalvelujen yksikkö.

29 a § (8.6.2016/436)

29 a § on kumottu A:lla 8.6.2016/436.

4 luku

Toimintayksikköjen tehtävät

30 § (30.8.2021/807)

Poliittisen, kansainvälisen kaupan ja kehityspoliittisen osaston yhteensovittamistehtävät

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa, kansainvälisen kaupan osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä kauppapoliittisissa asioissa ja kehityspoliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä kehityspoliittisissa asioissa.

31 § (20.4.2023/813)

Poliittisen osaston tehtävät

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka yleisesti sekä maailmanlaajuiset poliittiset ja turvallisuuskysymykset;

2) EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP);

3) EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP);

4) Pohjois-Atlantin liitto (Nato);

5) pohjoismainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö;

6) sotilaallinen kriisinhallinta ja siviilikriisinhallinta;

7) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö;

8) Euroopan neuvosto;

9) asevalvonta ja -riisunta, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen, puolustustarvikkeiden vientivalvonta ja puolustusmateriaaliyhteistyö;

10) suomalaisten valtionilma-alusten ja valtionalusten kulkuluvat;

11) ihmisoikeuspolitiikka, yleiset ihmisoikeusasiat ja demokratiaa koskevat asiat, YK:n ihmisoikeusasiat;

12) yleiset YK-asiat, YK-asioiden yhteensovittaminen, YK:n yleiskokous ja turvallisuusneuvosto;

13) globaalihallintaan liittyvät kysymykset;

14) rauhanvälitystoiminta ja -politiikka; sekä

15) osallistuminen osaston tehtäviin liittyvien kansainvälisten sopimusten valmisteluun ja säädösvalmisteluun yhteistyössä oikeuspalvelun kanssa.

32 § (20.4.2023/813)

Kansainvälisen kaupan osaston tehtävät

Kansainvälisen kaupan osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) Euroopan unionin yhteinen kauppapolitiikka;

2) markkinoillepääsykysymykset, kaupan esteet, tuontisuoja ja polkumyynti;

3) Maailman kauppajärjestöä (WTO) koskevat asiat;

4) Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä (OECD) sekä muita taloudellisen alan järjestöjä ja laitoksia koskevat asiat, siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen toimintayksikön tehtäviin; OECD-asioiden kansallinen yhteensovittaminen;

5) kauppa ja kehitys-asiat ja niitä hoitavat monenkeskiset järjestöt, ja yritysvastuuta sekä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat asiat, siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen toimintayksikön tehtäviin;

6) Suomen viennin edistämistä ja yritysten kansainvälistymistä koskevien Team Finland -palvelujen kehittäminen ja yhteensovittaminen ulkoasiainhallinnossa ja Team Finland -verkostossa;

7) kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta, vientilupa-asiat, vientivalvonta-asioiden yhteensovittaminen ja kansainvälinen vientivalvontayhteistyö sekä kansainvälisiä pakotteita koskevat lupa-asiat, mikäli se on tarkoituksenmukaista asian luonteen vuoksi;

8) suomalaisten investointien edistäminen ja suojaaminen;

9) kansainväliset sopimukset kauppapolitiikan alalla ja osaston tehtäviin kuuluvia asioita koskeva säädösvalmistelu;

10) kauppapoliittinen ennakointityö ja analyysi;

11) muut Suomen kauppa- ja taloussuhteita vieraisiin valtioihin koskevat asiat siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen toimintayksikön tehtäviin; ja

12) digitalouteen ja teknologioihin liittyvät kauppapoliittiset ja kaupalliset kysymykset.

33 § (20.4.2023/813)

Kehityspoliittisen osaston tehtävät

Kehityspoliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) Suomen kansainvälinen kehityspolitiikka, kehitysyhteistyö ja kehitysrahoitus; sekä kestävän kehityksen (Agenda 2030) globaalin toimeenpanon koordinointi ulkoasiainhallinnossa;

2) kansainvälisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan sekä ilmasto- ja ympäristörahoituksen toimeenpano ja koordinointi ulkoasiainhallinnossa;

3) kehitysyhteistyötä koskeva kokonaissuunnittelu ja seuranta, toiminta- ja taloussuunnittelu, talousarvion valmistelu, taloushallinto sekä tilastointi ja raportointi;

4) kehitysyhteistyön laadun valvonta, kehittäminen ja neuvonta;

5) kehitystutkimus sekä korkeakouluyhteistyö;

6) kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö EU:ssa ja OECD:ssä;

7) kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kehitysyhteistyö, tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen toimintayksikön tehtäviin;

8) Finnfund, julkisen sektorin investointituki (PIF), korkotukipolitiikka ja liikekumppanuusohjelma ja eräät muut yksityissektoriyhteistyön instrumentit;

9) YK:n kehityskysymykset, vaikuttaminen YK:n operatiivisissa järjestöissä, kehitysohjelmissa ja -rahastoissa sekä niiden rahoitus;

10) kehityspolitiikan alan innovaatiotoiminnan ohjaus ja koordinaatio ulkoasiainhallinnossa, mukaan lukien YK:n innovaatio- ja digitalisaatiopolitiikka ja sen rahoitus;

11) YK-toimintojen kehittäminen Suomessa ja yhteistyön edistäminen Suomessa toimivien YK-organisaatioiden kanssa;

12) kauppa- ja kehitysasioiden kehityspoliittiset ulottuvuudet sekä kauppaa tukeva kehitysyhteistyö;

13) kehitysrahoituslaitokset, kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset, kehittyvien maiden velkakysymykset ja innovatiiviset rahoitusmekanismit;

14) humanitaarinen apu sekä humanitaarisen avun globaali- ja EU-politiikkakysymykset;

15) apulaisasiantuntijatoiminnan suunnittelu ja ohjaus;

16) kehityspolitiikan ja -yhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen liittyvä oikeudellinen neuvonta, osaston tehtäviin liittyvä säädösvalmistelu sekä kehitysyhteistyöhankintojen kategoriasuunnitelman toimeenpanon koordinointi; sekä

17) kehitysyhteistyön riskienhallintapolitiikka, seurannan ja valvonnan ohjeistus, väärinkäyttöepäilyjen käsittelyn koordinointi ja toimintatavat (ml. viestintä) sekä korruption vastaisen toiminnan koordinaatio.

34 § (30.8.2021/807)

Eurooppa-osaston alue ja tehtävät

Eurooppa-osaston maantieteelliseen alueeseen kuuluvat Alankomaat, Albania, Andorra, Belgia, Bosnia-Hertsegovina, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kosovo, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Monaco, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Portugali, Puola, Pyhä istuin, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, San Marino, Serbia, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Turkki, Unkari ja Viro.

Eurooppa-osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) kahdenvälisiin suhteisiin, EU-suhteisiin ja monenkeskisiin toimielimiin liittyvät poliittiset, kauppapoliittiset, kaupallis-taloudelliset ja kehitysyhteistyöasiat alueeseen kuuluvien maiden osalta;

2) ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä EU-asioissa;

3) EU:n laajentuminen;

4) EU:n vakautus- ja assosiaatioprosessi Länsi-Balkanilla sekä Kaakkois-Euroopan alueelliset yhteistyöjärjestelyt;

5) Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristölle (PYS) kuuluvat tehtävät, jotka ovat Pohjoismaiden yhteistyökomitean jäsenelle kuuluvat asiat sekä avustaminen Pohjoismaiden neuvostoon (PN) ja ministerineuvostoon (PMN) liittyvien velvoitteiden yhteensovittamisessa;

6) Suomen Itämeri-politiikan koordinaatio, Itämeren alueen yhteistyön ja EU:n Itämeri-politiikan toimeenpano ja koordinaatio, Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS), yleiset meripolitiikkaa koskevat kysymykset (pl. merioikeus), sekä Itämeri-strategioiden valmistelu ja toimeenpano;

7) Suomen arktisen politiikan koordinaatio, arktisen yhteistyön (ml. Arktinen neuvosto) ja Etelämanner-politiikan (ml. Etelämanner-yleissopimus) toimeenpano ja koordinaatio, EU:n arktisen ja antarktisen politiikan sekä arktisten strategioiden valmistelu ja toimeenpano; ja

8) EU:n hallinnonkehittämisohjelmien (Twinning, TAIEX) ja teknisen tuen välineen (TSI) kansallinen koordinaatio.

35 § (20.4.2023/813)

Itäosaston alue ja tehtävät

Itäosaston maantieteelliseen alueeseen kuuluvat Venäjä sekä Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadzhikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan ja Valko-Venäjä.

Itäosaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) kahdenvälisiin suhteisiin sekä EU:n ulkosuhteisiin ja monenkeskisiin toimielimiin liittyvät poliittiset, kauppapoliittiset, kaupallistaloudelliset ja kehitysyhteistyöasiat alueeseen kuuluvien maiden osalta;

2) alueelliset järjestöt, pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvät asiat ja muut yhteistyöelimet; ja

3) Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön määrärahojen sekä rahastoissa olevien lähialueyhteistyömäärärahojen hallinnointi, ml. niihin liittyvät kansainväliset rahoitusjärjestelyt.; ja

4) pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvät asiat.

36 §

Amerikan ja Aasian osaston alue ja tehtävät

Amerikan ja Aasian osaston maantieteelliseen alueeseen kuuluvat Yhdysvallat ja Kanada, Argentiina, Brasilia, Chile, Kolumbia, Meksiko, Peru ja sekä muut Latinalaisen Amerikan maat ja Karibian maat sekä Afganistan, Filippiinit, Indonesia, Intia, Japani, Kiina, Korean tasavalta, Korean demokraattinen kansantasavalta, Malesia, Mongolia, Myanmar, Nepal, Pakistan, Singapore, Thaimaa, Vietnam ja muut Aasian maat sekä Australia, Uusi-Seelanti ja muu Oseania. (24.6.2014/513)

Amerikan ja Aasian osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) kahdenvälisiin suhteisiin, EU:n ulkosuhteisiin ja monenkeskisiin toimielimiin liittyvät poliittiset, kauppapoliittiset, kaupallis-taloudelliset ja kehitysyhteistyöasiat alueeseen kuuluvien maiden osalta;

2) alueelliset järjestöt ja muut yhteistyöelimet;

3) transatlanttiset suhteet; ja

4) EU:n suhteet latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden sekä Aasian maiden alueellisiin yhteistyöjärjestelyihin.

37 §

Afrikan ja Lähi-idän osaston alue ja tehtävät

Afrikan ja Lähi-idän osaston maantieteelliseen alueeseen kuuluvat Afrikan, Lähi-idän ja Persianlahden alueen maat.

Afrikan ja Lähi-idän osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) kahdenvälisiin suhteisiin, EU:n ulkosuhteisiin ja monenkeskisiin toimielimiin liittyvät poliittiset, kauppapoliittiset, kaupallis-taloudelliset ja kehitysyhteistyöasiat alueeseen kuuluvien maiden osalta;

2) alueelliset järjestöt ja muut yhteistyöelimet; ja

3) EU:n Välimeri-yhteistyö ja muut yhteistyöhankkeet osaston maantieteellisellä alueella.

38 § (30.8.2021/807)

Viestintäosaston tehtävät

Viestintäosaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) ulkoasiainhallinnon ulkoinen viestintä;

2) ulkoasiainhallinnon sisäinen viestintä;

3) maakuvatyö;

4) ulkoasiainhallinnon strategisia painopisteitä tukeva viestintä ja vaikuttaminen;

5) kansainvälistä kauppaa ja ministeriön Team Finland -palveluja koskeva viestintä;

6) kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön liittyvä viestintä; sekä

7) Euroopan unionia ja Suomen EU-politiikkaa koskeva viestintä ja tuki kansalaisjärjestöjen Eurooppatiedotukselle siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen toimintayksikön tehtäviin.

39 § (25.3.2022/199)

Hallintopalvelujen tehtävät

Hallintopalvelujen yksiköille kuuluvat tässä pykälässä säädetyt tehtävät niiltä osin kuin ne eivät kuulu valtioneuvoston yhteisten palvelujen piiriin. Tarkemmat tehtävät ja työnjako määritellään hallintopalvelujen työjärjestyksessä.

Henkilöstöhallinnon yksiköiden tehtäviin kuuluvat henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen, työsuojelu ja työhyvinvointi, yleishallinto, edustustoverkon muutosten koordinointi sekä kunniakonsuliasiat.

Tietohallinnon yksiköiden tehtäviin kuuluvat ulkoasiainhallinnon toimialasidonnaisen tiedon hallinta ja tieto- ja kyberturvallisuus sekä niihin liittyvien palvelujen ja järjestelmien hallinnointi.

Kiinteistö- ja hankintahallinnon tehtäviin kuuluvat kiinteistö- ja toimitilahallinto, hankinta-, tekniset tuki- ja logistiikkapalvelut, materiaalihallinto sekä ulkoasiainhallinnon hankintatoimen ja hankintoihin liittyvä ympäristöasioiden ohjaus.

Turvallisuusyksikön tehtäviin kuuluvat turvallisuusasiat.

40 §

Talousyksikön tehtävät

Talousyksikön tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) hallinnonalan voimavarojen yhteensovittaminen;

2) tulosohjauksen yhteensovittaminen ja kehittäminen;

3) taloussuunnittelu;

4) tilivirastotehtävät; sekä

5) muut taloushallinnon tehtävät.

41 § (20.4.2023/813)

Oikeuspalvelun tehtävät

Oikeuspalvelun tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) kansainvälinen oikeus;

2) terrorisminvastainen kansainvälinen yhteistyö ja terrorismikoordinaatio;

3) ihmisoikeussopimus- ja tuomioistuinasiat sekä muut ihmisoikeuksia koskevat oikeudelliset asiat;

4) Euroopan unionia koskevat oikeudelliset asiat, jollei asia kuulu muulle toimintayksikölle;

5) Suomen edustaminen Euroopan unionin tuomioistuimessa ja Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa rikkomusmenettelyissä;

6) kansainväliset sopimusasiat, jollei asia kuulu muulle toimintayksikölle;

7) säädösvalmistelu, jollei asia kuulu muulle toimintayksikölle, ja ministeriön johdon avustaminen säädösvalmistelun laadun ja säädösvalmisteluosaamisen kehittämisessä;

8) Suomen valtion edustaminen kansainvälisissä lainkäyttö- ja tutkintaelimissä; sekä

9) ulkoministeriön toimivaltaan kuuluvat kansainvälisiä pakotteita koskevat kansallisen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät.

42 § (29.6.2018/530)

Konsulipalvelujen tehtävät

Konsulipalvelujen tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) konsuliasiat, passi- ja viisumiasiat sekä laillistamiset;

2) muut viranomaistehtävät ja virka-apu;

3) maahanmuuttoviraston ja työvoimaviranomaisten lupa-asioiden koordinointi edustustoissa; ja

4) ulkomailla toimitettavat vaalit.

43 § (20.4.2023/813)

Protokollapalvelujen tehtävät

Protokollapalvelujen tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) tasavallan presidentin myöntämät agrementit sekä valtuuskirjeseremoniat vieraiden valtioiden suurlähettiläille;

2) valtionpäämies-, pääministeri- ja ulkoministeritason vierailut;

3) kansainvälisiin sopimuksiin ja tapaan sekä Suomen lainsäädäntöön perustuvat diplomaattiset erioikeudet ja -vapaudet;

4) oleskelulupien myöntäminen diplomaattisten edustustojen ja niihin rinnastettavien edustustojen henkilökunnan jäsenille sekä heidän perheenjäsenilleen;

5) toimilupien myöntäminen vieraiden valtioiden Suomessa oleville konsuliedustajille;

6) valtiolliset juhlamenot ja seremoniat sekä kunniamerkit ulkomaalaisille; ja

7) konferenssivalmennus ulkoministeriön osastoille ja palveluille.

44 § (18.12.2013/1280)

Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävät

Sen lisäksi, mitä ministeriön taloussäännössä on sisäisestä valvonnasta määrätty, sisäisen tarkastuksen yksikön tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) ulkoasiainhallinnon toiminnan ja talouden tarkastaminen;

2) ministeriön toimintayksikköjen ja edustustojen tarkastus;

3) aloitteiden tekeminen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi sekä havaittujen puutteiden poistamiseksi;

4) sisäiseen tarkastustoimintaan liittyvät tutkintatoimet;

5) tarkastustoiminnan yhteydessä esitettyjen toimenpiteiden toteutumisen seuranta;

6) yhteydenpito muihin valtionhallinnon tarkastusviranomaisiin ja niiden avustaminen tarkastustoiminnassa; sekä

7) valvonta- ja tarkastustoiminnan yleinen kehittäminen.

44 a § (18.12.2013/1280)

Kehitysevaluoinnin yksikön tehtävät (25.3.2022/199)

Kehitysevaluoinnin yksikön tehtäviin kuuluu:

1) kehityspolitiikan ja -yhteistyön keskitetyistä evaluoinneista (kehitysevaluointi) huolehtiminen;

2) koko ministeriön evaluointien ohjeistus kehityspolitiikkaan ja -yhteistyöhön liittyen;

3) kehitysevaluoinnin kapasiteetin kehittäminen ja koulutus;

4) kehitysevaluoinnin tuloksista tiedottaminen; ja

5) kehityspolitiikan ja -yhteistyön evaluointitoimen yleinen kehittäminen ja kansainvälisiin evaluointiverkostoihin ja yhteisevaluointeihin osallistuminen.

45 § (25.3.2022/199)

Suunnittelu- ja tutkimusyksikön tehtävät

Suunnittelu- ja tutkimusyksikkö on toiminnallisesti suoraan ulkoministerin alaisuudessa ja hallinnollisesti valtiosihteerin kansliapäällikkönä alaisuudessa. Yksikön tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) ministeriön toimialaan liittyvä suunnittelu, ennakoinnin kehittäminen ja analyysi;

2) osallistuminen keskeisten ulkopoliittisten linjausten valmisteluun yhteistyössä vastuuosastojen kanssa; ja

3) tietopohjaisen päätöksenteon tukeminen ja kehittäminen.

5 luku

Ministeriön ja toimintayksikköjen johtotehtävät

46 §

Valtiosihteeri kansliapäällikkönä

Tässä työjärjestyksessä valtiosihteerillä kansliapäällikkönä tarkoitetaan kansliapäällikkönä toimivaa valtiosihteeriä, jonka tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:ssä ja talousarvioasetuksen 63 §:ssä.

47 § (12.2.2009/81)

47 § on kumottu A:lla 12.2.2009/81.

48 § (29.6.2018/530)

Alivaltiosihteeri

Ministeriössä on neljä alivaltiosihteeriä, joiden tehtävät jakautuvat seuraaviin kokonaisuuksiin:

1) ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Eurooppa, Venäjä ja Keski-Aasia

2) kauppapoliittiset asiat ja talousyhteistyö, Amerikka, Aasia ja Oseania;

3) kehitysyhteistyö ja kehityspolitiikka, kehitysevaluoinnin yksikkö, Afrikka ja Lähi-itä; sekä

4) oikeuspalvelu, konsulipalvelut, protokollapalvelut, hallintopalvelut ja talousyksikkö.

Alivaltiosihteeri:

1) käsittelee ministerin ja kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin apuna kansliapäällikkönä toimivalle valtiosihteerille kuuluvia tehtäviä;

2) edistää ja sovittaa yhteen ulkoministeriön ja muiden viranomaisten toimintaa kansainvälisten asioiden hoitamisessa;

3) sovittaa yhteen tehtäväkokonaisuuteensa kuuluvien asioiden käsittelyä ministeriössä; ja

4) seuraa erityisesti tehtäväkokonaisuutensa kannalta keskeisten osastojen toimintaa.

49 § (24.6.2014/513)

Osastopäällikkö

Osastopäällikkö:

1) johtaa osaston toimintaa asetettujen toimintalinjojen ja tulostavoitteiden mukaisesti,

2) vastaa osaston toiminnan yleisestä kehittämisestä,

3) johtaa osaston toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmistelua ja seuraa niiden toteutumista,

4) vastaa osaston laajakantoisten suunnitelmien ja hankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta,

5) sovittaa yhteen alaistensa toimintayksikköjen toimintaa, ja

6) ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat.

Viestintäosastoa johtaa viestintäjohtaja, jolla on soveltuvilta osin samat tehtävät ja ratkaisuvalta kuin osastopäälliköllä.

50 §

Apulaisosastopäällikkö

Osastopäällikön avuksi osaston johtamisessa voidaan määrätä apulaisosastopäällikkö, jonka tehtävänä on:

1) avustaa osastopäällikköä osaston toiminnan johtamisessa,

2) toimia osastopäällikön sijaisena tämän ollessa estynyt,

3) osallistua osaston toiminnan kehittämiseen, osaston toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmisteluun ja niiden toteutumisen seurantaan, ja

4) hoitaa mahdolliset muut osaston työjärjestyksessä määrätyt tehtävät.

Apulaisosastopäällikkö voidaan lisäksi määrätä samalla toimimaan osastoon kuuluvan yksikön päällikkönä.

51 § (29.6.2018/530)

Osastojaon ulkopuolisten palvelukokonaisuuksien johto

Hallintopalveluja johtaa hallintojohtaja, oikeuspalvelua johtaa oikeuspäällikkö, konsulipalveluja johtaa konsulipäällikkö ja protokollapalveluja johtaa protokollapäällikkö. Näissä johtotehtävissä toimivilla on soveltuvin osin samat tehtävät ja ratkaisuvalta kuin osastopäälliköllä.

52 § (25.3.2022/199)

Yksikköjen johtaminen

Yksikköä johtaa yksikönpäällikkö, jollei toisin ole säädetty.

Henkilöstöhallintoa johtaa henkilöstöjohtaja, tietohallintoa johtaa tietohallintojohtaja ja kiinteistö- ja hankintahallintoa toimialajohtaja. Heidän alaisuudessaan toimivat asianomaisten yksikköjen päälliköt.

Yksikönpäällikkö:

1) johtaa, valvoo ja kehittää yksikön toimintaa asetettujen toimintalinjojen ja tulostavoitteiden mukaisesti;

2) johtaa yksikön toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmistelua ja seuraa niiden toteutumista;

3) vastaa yksikön tehtäviin kuuluvien hankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta; ja

4) ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat.

53 § (25.3.2022/199)

Erillisten yksikköjen päälliköt

Sisäisen tarkastuksen yksikköä johtaa ulkoasiainhallinnon tarkastaja, jolla on soveltuvin osin samat tehtävät kuin osastopäälliköllä.

Suunnittelu- ja tutkimusyksikköä johtaa suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, jolla on soveltuvin osin samat tehtävät kuin yksikön päälliköllä.

Talousyksikköä johtaa talousjohtaja, jolla on soveltuvin osin samat tehtävät kuin yksikön päälliköllä.

54 § (20.4.2023/813)

Kiertävä suurlähettiläs

Kiertävä suurlähettiläs hoitaa toimialueeseensa kuuluvissa maissa soveltuvin osin niitä tehtäviä, jotka kuuluvat suurlähetystölle.

Kiertävä suurlähettiläs toimii ministeriössä sijoitettuna siihen sille osastolle, jonka hoitamaan alueeseen hänen toimialueensa kuuluu.

6 luku

Asioiden valmistelu

55 §

Työnjaon mukainen asioiden valmistelu

Käsiteltävien asioiden valmistelusta vastaa se toimintayksikkö, jonka tehtäviin asia kuuluu. Jos asia kuuluu useamman kuin yhden osaston tai muun toimintayksikön tehtäviin, vastaa valmistelusta se toimintayksikkö, jonka tehtäviin asia pääasiallisesti kuuluu. Tällöin muiden toimintayksikköjen kanssa on asiasta neuvoteltava tai niiltä on pyydettävä lausunto.

56 §

Vahvistetusta työnjaosta poikkeaminen

Ministeri tai valtiosihteeri kansliapäällikkönä voivat määrätä asian valmistelusta vahvistetusta työnjaosta poiketen. Poikkeuksista työnjakoon voivat vastaavasti määrätä alivaltiosihteeri, osastopäällikkö ja määriteltyjä palvelukokonaisuuksia johtavat virkamiehet vastuualueellaan käsiteltävien asioiden osalta.

Virkamies on lisäksi vahvistetusta työnjaosta riippumatta velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka häneen esimiesasemassa oleva toimintayksikön päällikkö tai ministeri vahvistetusta työnjaosta poiketen yksittäistapauksessa määrää hänen suoritettavakseen.

57 § (29.6.2018/530)

Esittelymenettely

Valtioneuvostosta annetun lain 25 §:n mukaisesti ministeriössä asiat ratkaistaan esittelystä, jollei valtioneuvoston asetuksella erityisestä syystä toisin säädetä. Ratkaisusta ilman esittelyä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 38 §:ssä ja ulkoministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:ssä.

58 § (12.12.2012/805)

Esittelijät

Valtioneuvoston esittelijöistä säädetään valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 21 §:ssä.

Ministeriössä päätettäviä asioita esittelevät valtioneuvoston esittelijät sekä ulkoasiainsihteeri, lakimies, lainsäädäntösihteeri, turvallisuuspäällikkö, tietotekniikkapäällikkö, ylitarkastaja, tarkastaja, taloussuunnittelija, kamreeri, taloussuunnittelupäällikkö, talouspalvelupäällikkö, kehityspolitiikan neuvonantaja ja ne muut virkamiehet, jotka ministeriö määrää esittelijöiksi. (18.12.2013/1280)

59 §

Esittelylupa

Tasavallan presidentin esittelyn, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan istunnon esittelylistaa ei saa jakaa ennen kuin ministeri on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn, jollei ministeri ole hyväksynyt muuta menettelytapaa.

60 §

Työryhmät

Hanketta, projektia tai muuta erityistä tehtävää varten voidaan asettaa työryhmä, jonka jäseniksi voidaan määrätä ministeriön henkilöstöä vahvistetusta työnjaosta riippumatta ja kutsua jäseniä myös ministeriön ulkopuolelta.

Työryhmän asettamisesta päättää valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Pääasiallisesti tietyn osaston tai palvelukokonaisuuden tehtäviin liittyvän työryhmän asettamisesta päättää kuitenkin asianomaisen toimintayksikön päällikkö. Tällaiseen työryhmään voidaan määrätä myös muun toimintayksikön henkilöstöä asianomaisen esimiehen suostumuksella.

Työryhmän asettamispäätöksessä määrätään työryhmän tehtävistä, kokoonpanosta, työn aikataulusta, työtä ohjaavasta toimintayksiköstä ja työryhmälle mahdollisesti asetettavista kuulemis-, tiedottamis- tai muista velvoitteista. Projektia varten asetetun projektiryhmän tulee esittää sitä ohjaavan toimintayksikön tai projektia varten asetetun valvontaryhmän hyväksyttäväksi projektisuunnitelma ennen työnsä suorittamista.

7 luku

Ratkaisuvalta

61 § (11.11.2015/1321)

Kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin ratkaisuvalta

Valtiosihteeri kansliapäällikkönä ratkaisee, sen lisäksi mitä valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:ssä on säädetty, seuraavat asiat:

1) lausunnot, nootit, toimintaohjeet ja muut viralliset kannanotot useita osastoja tai palvelukokonaisuuksia koskevissa asioissa;

2) ministeriön sisäiset sekä edustustoihin kohdistuvat määräykset ja ohjeet (normit) useita osastoja tai palvelukokonaisuuksia koskevissa asioissa;

3) hallinnonalan toimintaan osoitettujen määrärahojen jakaminen;

4) ulkoasiainneuvoksen viran perustaminen, lakkauttaminen ja viran nimen muuttaminen; ja

5) lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntäminen sekä harkinnanvaraisen virkavapauden myöntäminen enintään vuodeksi alivaltiosihteerille.

62 §

Hallintopalveluista vastaavan alivaltiosihteerin ratkaisuvalta

Alivaltiosihteeri, jonka vastuualueeseen kuuluvat hallintopalvelut, ratkaisee asiat, jotka koskevat ulkoasiainneuvosten sijoittamista ministeriön toimintayksikköön tehtäväänmääräämispäätöksellä.

63 §

Osastopäällikön ratkaisuvalta

Osastopäällikkö ratkaisee seuraavat asiat:

1) osaston sisäinen tulosjohtaminen;

2) lausunnot, nootit, toimintaohjeet ja muut viralliset kannanotot osaston tehtäviin kuuluvissa merkittävissä asioissa;

3) osaston tehtäviin liittyvät ministeriön sisäiset sekä edustustoihin kohdistuvat määräykset ja ohjeet (normit);

4) ministeriön edustaminen suomalaisessa tuomioistuimessa, vahingonkorvausasiat ja muut yksityisoikeudelliset asiat, jotka liittyvät osaston tehtäviin, jollei toisin säädetä;

5) osastolle osoitettujen määrärahojen jakaminen yksiköille sekä jakamattomien määrärahojen käyttö; ja

6) määrärahojen käyttöön liittyvät sitoumukset, sopimukset ja toimeksiannot, jollei toisin säädetä.

63 a § (7.12.2016/1043)

Kehityspoliittisen osaston päällikön ratkaisuvalta

Kehityspoliittisen osaston päällikkö ratkaisee 63, 90 ja 91 §:ssä määrätyn lisäksi kehitysyhteistyöhankintojen kategoriasuunnitelmaa koskevat asiat.

64 §

Yksikönpäällikön ratkaisuvalta

Yksikönpäällikkö ratkaisee seuraavat asiat:

1) lausunnot, nootit, toimintaohjeet ja muut viralliset kannanotot yksikön tehtäviin kuuluvissa asioissa;

2) yksikölle osoitettujen määrärahojen käyttö; ja

3) määrärahojen käyttöön liittyvät sitoumukset, sopimukset ja toimeksiannot, jollei toisin säädetä.

65 § (20.4.2023/813)

Erillisten yksikköjen päälliköiden ja kiertävän suurlähettilään ratkaisuvalta

Ulkoasiainhallinnon tarkastaja ja suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, kansallisen turvallisuusviranomaisen päällikkö sekä soveltuvin osin kiertävä suurlähettiläs ratkaisevat seuraavat asiat:

1) lausunnot, nootit, toimintaohjeet ja muut viralliset kannanotot toimintayksikön tehtäviin kuuluvissa asioissa;

2) toimintayksikölle osoitettujen määrärahojen käyttö; ja

3) määrärahojen käyttöön liittyvät sitoumukset, sopimukset ja toimeksiannot, jollei toisin säädetä.

66 § (29.6.2018/530)

Hallintojohtajan ratkaisuvalta

Hallintojohtaja ratkaisee 63 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

1) hallinnonalan virkamiesten virkatoimista tehtyjä kanteluja koskevat asiat ja niistä aiheutuvat toimenpiteet;

2) ratkaisu valitukseen, jolla edustuston antamaan päätökseen haetaan muutosta ministeriöltä;

3) edustuston sisäiseen hallintoon kuuluvien asioiden siirtäminen ulkoministeriön tai toisen edustuston ratkaistavaksi;

4) korvausten ja määrärahojen käyttöön liittyvien väärinkäytösten saattaminen hallinnonalan ulkopuolisen tutkintaviranomaisen tutkittavaksi; ja

5) ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä koskevat asiat, jos asia ei kuulu muulle virkamiehelle.

67 § (30.8.2021/807)

Henkilöstöjohtajan ratkaisuvalta

Henkilöstöjohtaja ratkaisee 64 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavat asiat:

1) ulkoasiainhallinnon muun kuin 61 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun viran perustaminen, lakkauttaminen ja viran nimen muuttaminen;

2) osastosihteerien ja heitä virka-asemaltaan alempien yleisvirkamiesten ja virka-asemaltaan heihin rinnastettavien erityisvirkamiesten virkaan nimittäminen, ulkomaanedustuksen tehtävään määrääminen, irtisanominen ja virkasuhteen purkaminen;

3) määräaikaiseen virkasuhteeseen tai määräajaksi virkaan nimitettävän virkamiehen nimittäminen, irtisanominen ja virkasuhteen purkaminen, lukuun ottamatta avustajan virkoja;

4) yleisuran virkamiesten, ei kuitenkaan ulkoasiainneuvosten, määrääminen muuhun kuin toimintayksikön päällikön tehtävään ministeriössä ja määrääminen vaativuusluokan 11 B tai sitä vastaavaan tai vähemmän vaativaan tehtävään ulkomaanedustuksessa;

5) muun kuin ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevan henkilön oikeus toimia edustustossa ja näiden henkilöiden ilmoittaminen edustuston henkilökuntaan kuuluvaksi;

6) palvelussuhteen ehtoja ja ministeriön neuvottelemaa tarkentavaa virkaehtosopimusta koskevat asiat;

7) virkapaikan määrääminen erillisenä päätöksenä;

8) diplomaattipassin myöntämistä, peruuttamista ja poisottamista koskevat asia; sekä

9) virkaan nimittämistä ja tehtävään määräämistä lukuun ottamatta muut ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevia henkilöitä koskevat henkilöstöhallintoon kuuluvat asiat, jollei toisin säädetä.

68 § (30.8.2021/807)

Henkilöstöyksikön päällikön ratkaisuvalta

Henkilöstöpäällikkö ratkaisee 64 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavat asiat:

1) ratkaisu oikaisuvaatimukseen, jolla haetaan muutosta ministeriön tai edustuston päätökseen palvelussuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta tai kustannusten korvausta koskevassa asiassa;

2) lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan sekä harkinnanvaraisen virkavapauden myöntäminen virkamiehille sekä sitä vastaavan vapautuksen myöntäminen muulle työntekijälle, lukuun ottamatta kansliapäällikkönä toimivaa valtiosihteeriä ja alivaltiosihteereitä;

3) sivutoimilupaa ja -ilmoitusta koskevat asiat;

4) virkamiehen määrääminen ministeriön esittelijäksi;

5) virka-arvon myöntäminen ulkomaanedustuksessa toimivalle virkamiehelle ja muulle työntekijälle siksi ajaksi, jonka hän toimii määrätyssä edustustossa;

6) työntekijöiden ja harjoittelijoiden palvelussuhdetta koskevat asiat, virkamiehen taholta tapahtuvaa irtisanoutumista ja muuta virkasuhteen päättämistä koskevat asiat, sekä työtodistusten ja muiden palvelussuhdetta koskevien todistusten antaminen;

7) vuorotteluvapaasopimuksen tekeminen; sekä

8) palvelussuhteesta johtuvaa etuutta ja korvausta sekä niiden takaisinperintää koskevat asiat.

69 § (29.6.2018/530)

Henkilöstöyksikön virkamiesten ratkaisuvalta

Henkilöstöyksikön virkamiehet ratkaisevat henkilöstöpäällikön ohella ulkomaanedustuksen korvauksista annetussa laissa (596/2006) tarkoitettuja asioita, jotka ovat raha-arvoltaan enintään 30 000 euroa sisäisen työnjakonsa puitteissa.

69 a § (29.6.2018/530)

69 a § on kumottu A:lla 29.6.2018/530.

70 § (29.6.2018/530)

Henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointiyksikön päällikön ratkaisuvalta

Henkilöstön kehittämispäällikkö ratkaisee 64 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat koulutusmäärärahojen käyttöä, jollei joiltakin osin toisin säädetä.

71 § (29.6.2018/530)

71 § on kumottu A:lla 29.6.2018/530.

72 § (6.8.2020/652)

Tietohallintojohtajan ratkaisuvalta

Tietohallintojohtaja ratkaisee 64 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

1) ulkoasiainhallinnon asiakirjojen ja muun tietoaineiston julkisuutta ja salassapitoa sekä arkistoja koskevat asiat;

2) tietojärjestelmissä ja rekistereissä käytettävät tunnukset ja nimikkeet niiltä osin kuin ne eivät kuulu valtioneuvostotasolla yhteisesti määriteltävien piiriin; ja

3) tieto- ja viestitystekniikkaa sekä tietoliikennettä koskevat laitteisto-, ohjelmisto-, sovellus- ja palveluhankinnat, sekä tällaisen omaisuuden hallinta ja luovuttaminen niiltä osin kuin ne ovat toimialasidonnaisia tai eivät kuulu valtioneuvostolle tai valtionhallinnolle keskitetysti hankittavien palvelujen ja teknologian piiriin.

73 § (25.3.2022/199)

Kiinteistö- ja hankintahallinnon toimialajohtajan ratkaisuvalta

Kiinteistö- ja hankintahallinnon toimialajohtaja ratkaisee 64 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavat asiat:

1) ulkomaanedustuksen toimitilojen ja virka asuntojen sisustamiseen ja taiteeseen liittyvät asiat;

2) moottoriajoneuvojen sekä muiden koneiden, laitteiden ja materiaalien hankintojen ohjausta koskevat asiat, jos asia ei kuulu muulle toimintayksikölle;

3) kaluston hankinta, käyttö ja luovuttaminen;

4) kuriiri- ja logistiikkapalveluita koskevat asiat; kuriiriposti, diplomaattinen rahti, raskas huoltokuriiri, varastointipalvelut ja materiaalikuljetukset lukuun ottamatta henkilöstön muuttokuljetuksia;

5) julkaisu- ja painatuspalveluiden sekä muiden palveluiden hankintojen ohjausta koskevat asiat, jos asia ei kuulu muulle toimintayksikölle; ja

6) hankintakategoriasuunnitelmat, lukuun ottamatta kehitysyhteistyöhankintojen kategoriaa.

74 § (25.3.2022/199)

Kiinteistöpalveluyksikön päällikön ratkaisuvalta

Kiinteistöpalveluyksikön päällikkö ratkaisee 64 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavat asiat:

1) kiinteistöjen, toimitilojen ja edustuston päällikköjen virka-asuntojen sekä muiden tilojen ostaminen, vuokraus, alivuokraus, hallinta, käyttö ja luovuttaminen, jollei asia kuulu muulle toimintayksikölle tai edustustolle;

2) rakennushankkeiden kustannusarvioita, suunnittelijoita ja toteuttajia koskevat asiat;

3) kiinteistöjen ja tilojen uudisrakennus-, peruskorjaus- ja kunnossapitotöiden suunnittelua, suunnitelmien hyväksymistä ja toteuttamista sekä näihin liittyviä ostopalveluja koskevat asiat;

4) kiinteistöjen, toimitilojen, virka-asuntojen ja muiden tilojen hoitoa ja ylläpitoa koskevat asiat.

75 § (25.3.2022/199)

Kiinteistö- ja hankintahallinnon virkamiesten ratkaisuvalta

Kiinteistö- ja hankintahallinnon virkamiehet ratkaisevat kiinteistöpalveluyksikön päällikön ohella 74 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja asioita sisäisen työnjakonsa sekä käyttöönsä osoitettujen määrärahojen puitteissa.

Rakennuttamispäällikkö, ylläpitopäällikkö, hankintapäällikkö sekä kuriiri- ja logistiikkapäällikkö ratkaisevat vahvistetun työnjaon ja käyttöönsä osoitettujen määrärahojen puitteissa materiaali- ja palveluhankintoja, jotka ovat raha-arvoltaan alle 100 000 euroa.

Toimialan muut virkamiehet ratkaisevat vahvistetun työnjaon ja käyttöönsä osoitettujen määrärahojen puitteissa materiaali- ja palveluhankintoja, jotka ovat raha-arvoltaan alle 25 000 euroa.

76–77 §

76–77 § on kumottu A:lla 11.11.2015/1321.

78 § (30.8.2021/807)

Turvallisuuspäällikön ratkaisuvalta

Turvallisuuspäällikkö ratkaisee 64 §:ssä määrätyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) turvallisuusjärjestelmien, -laitteiden ja -välineiden hankintaa, huoltoa ja luovuttamista; ja

2) turvallisuuspalveluiden ja -koulutuksen hankintaa.

79 § (12.2.2009/81)

Talousjohtajan ratkaisuvalta

Talousjohtaja ratkaisee 64 §:ssä määrätyn lisäksi taloussuunnitteluun ja taloushallintoon kuuluvat asiat sekä yksikön tehtäviin liittyvät ministeriön sisäiset ja edustustoihin kohdistuvat määräykset ja ohjeet (normit), siltä osin kuin ne eivät kuulu muun virkamiehen tai ministerin ratkaistavaksi.

80 §

Talouspalveluista vastaavan virkamiehen ratkaisuvalta

Talousyksikön talouspalveluista vastaava virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat ministeriön kirjanpitoa ja maksuliikettä.

81 § (29.6.2018/530)

Konsulipäällikön ratkaisuvalta

Konsulipäällikkö ratkaisee 63 §:ssä määrätyn lisäksi asiat, jotka koskevat edustuston valtuuttamista ottamaan vastaan meriselitys.

82 § (29.6.2018/530)

Konsuliasioiden yksikön päällikön ratkaisuvalta

Konsuliasioiden yksikön päällikkö ratkaisee 64 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

1) ulkomailla asuville Suomen kansalaisille myönnettäviä pysyväisavustuksia koskevat asiat;

2) taloudellisen avun takaisinperintää koskevat asiat;

3) konsulikomennuskuntien ylityömääräykset ja varallaolokorvaukset; ja

4) virkamatkamääräyksen antaminen konsulikomennuskunnalle.

83 § (29.6.2018/530)

Maahantuloasioiden yksikön päällikön ratkaisuvalta

Maahantuloasioiden yksikön päällikkö ratkaisee 64 §:ssä määrätyn lisäksi viisuminanto-oikeuksien myöntämisen nimetylle Suomen kansalaiselle.

83 a § (20.4.2023/813)

Passi- ja notaaripalvelujen yksikön päällikön ratkaisuvalta

Passi- ja notaaripalvelujen yksikön päällikkö ratkaisee 64 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

1) konsulipalvelulain (498/1999) 33 §:n 2 momentissa tarkoitettujen valtuuksien myöntäminen kunniakonsulille;

2) virkapassin myöntämistä, peruuttamista ja poisottamista koskevat asiat; ja

3) passinanto-oikeuksien myöntäminen ministeriössä ja edustustossa palvelevalle nimetylle Suomen kansalaiselle ja kunniakonsulaatissa palvelevalle Suomen kansalaiselle; ja

4) konsulipalvelulain (498/1999) 38 a §:n 6 momentissa tarkoitetun valtuutuksen myöntäminen ulkoisen palveluntarjoajan palveluksessa olevalle henkilölle konsulipalvelulain 38 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen notaaripalveluiden antamiseen.

84 §

Protokollapäällikön ratkaisuvalta

Protokollapäällikkö ratkaisee 63 §:ssä määrätyn lisäksi asiat, jotka koskevat vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen diplomaattisten edustajien Suomen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia erioikeuksia ja vapauksia.

85 §

Protokollapalvelujen veroasioita käsittelemään määrätyn virkamiehen ratkaisuvalta

Protokollapalvelujen veroasioita käsittelemään määrätty virkamies ratkaisee lausunnot Wienin diplomaattisuhteita koskevan yleissopimuksen tarkoittamista verovapauksista ja oikeudesta arvonlisäveron palautukseen arvonlisäverolain (1501/1993) mukaisesti.

86 §

Protokollapalvelujen oleskelulupa-asioita hoitamaan määrätyn virkamiehen ratkaisuvalta

Protokollapalvelujen oleskelulupa-asioita hoitamaan määrätty virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat oleskelulupien myöntämistä vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen Suomessa olevien edustustojen diplomaattisen, hallinnollisen ja teknisen henkilökunnan jäsenille sekä heidän perheenjäsenilleen.

87 § (20.4.2023/813)

Vientivalvontayksikön yksikönpäällikön ratkaisuvalta

Kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevat lupa-asiat ja kansallisesta vientilupaviranomaisesta annetussa laissa (786/2022) tarkoitetut lupa-asiat ratkaisee vientivalvontayksikön yksikönpäällikkö. Vientivalvontayksikön yksikönpäällikkö ratkaisee kansainvälisiä pakotteita koskevia lupa-asioita ja muita vientilupa-asioita, mikäli tämä on tarkoituksenmukaista asian luonteen vuoksi.

87 a § (20.4.2023/813)

Pakotteita koskevien lupa-asioiden ratkaisuvalta

Ulkoministeriön toimivaltaan kuuluvat kansainvälisiä pakotteita koskevat lupa-asiat ratkaisee kansainvälisen oikeuden yksikön yksikönpäällikkö, jollei lupa-asia kuulu vientivalvontayksikön yksikönpäällikön ratkaistavaksi.

88 § (7.12.2016/1043)

Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön määrärahojen sekä rahastoissa olevien lähialueyhteistyömäärärahojen hallinnointi

Ministeri päättää Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön määrärahojen sekä rahastoissa olevien lähialueyhteistyömäärärahojen käytön yleisistä linjauksista.

Määrärahojen käytöstä hankkeisiin, ohjelmiin ja muihin kohteisiin päättää itäosaston päällikkö.

Venäjän yksikön päällikkö päättää kuitenkin seuraavista asioista:

1) määrärahojen käyttöön liittyviä sitoumuksia, sopimuksia ja toimeksiantoja koskevat asiat; ja

2) enintään 500 000 euron määrärahojen käytöstä hankkeisiin, ohjelmiin ja muihin kohteisiin.

88 a § (7.12.2016/1043)

88 a § on kumottu A:lla 7.12.2016/1043.

89 § (25.3.2022/199)

Kehitysyhteistyön määrärahojen ja valtuuksien tulosaluekohtainen jakaminen

Ministeri ratkaisee asiat, jotka koskevat kehitysyhteistyön määrärahojen ja valtuuksien tulosaluekohtaista jakamista.

90 § (25.3.2022/199)

Kehitysyhteistyön määrärahojen ja valtuuksien käyttöä koskeva ratkaisuvalta

Ministeri ratkaisee asiat, jotka koskevat kehitysyhteistyön määrärahojen ja valtuuksien käyttämistä kehitysyhteistyön hankkeisiin ja ohjelmiin, jollei toisin ole säädetty.

Kehityspoliittisen osaston päällikkö ratkaisee kuitenkin 1 momentissa tarkoitetut asiat 1 000 000 euroon saakka, jollei kyse ole avustuksesta suomalaiselle yhdistykselle tai säätiölle taikka vastaavalle ulkomaiselle yksityisoikeudelliselle yhteisölle, humanitaarisesta avusta, avustuksesta suomalaiselle yliopistolle tai ammattikorkeakoululle, sisäisen tarkastuksen yksikön hallinnoimista kehitysyhteistyömäärärahoista tai muusta yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta. Asiat, jotka tämän momentin mukaan ratkaisee kehityspoliittisen osaston päällikkö, tulee saattaa ministerin tietoon ennen ratkaisun tekemistä. Humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö ratkaisee ministeriä kuultuaan kuitenkin 1 momentissa tarkoitetut kiireelliset asiat, jos kyse on humanitaarisesta avusta laajamittaisten ja äkillisten kriisien helpottamiseksi.

Ministeri ja 2 momentin mukaisen ratkaisuvaltansa rajoissa kehityspoliittisen osaston päällikkö voivat antaa ministeriön esittelijänä toimivan virkamiehen ratkaistavaksi asian, joka koskee avustuksen tai muun taloudellisen etuuden myöntämisen muodossa tapahtuvaa määrärahojen tarkempaa kohdentamista hankkeen tai ohjelman sisällä.

Kiertävä suurlähettiläs ratkaisee tarkoitukseen osoitettujen kehitysyhteistyön määrärahojen puitteissa toimialueellaan asiat, jotka koskevat määrärahojen käyttämistä kehitysyhteistyön paikallisiin hankkeisiin sekä näihin liittyviä sopimuksia ja muita oikeustoimia.

91 § (25.3.2022/199)

Kehitysyhteistyön suunnittelua, täytäntöönpanoa ja valvontaa koskeva ratkaisuvalta

Kehitysyhteistyön määrärahoja hallinnoivien osastojen virkamiehet ratkaisevat vahvistettujen määrärahojen ja valtuuksien sekä tämän pykälän säännösten asettamissa rajoissa vastuualueellaan asiat, jotka koskevat kehitysyhteistyön suunnittelua, 90 §:n nojalla tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa sekä edellä mainittuihin asioihin liittyviä sopimuksia, toimeksiantoja ja muita sitoumuksia.

Osastopäällikkö ratkaisee seuraavat 1 momentissa tarkoitetut asiat:

1) vieraiden valtioiden, hallitusten välisten kansainvälisten järjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä sekä näille annettavaa tukea koskevat sopimukset ja muut sitoumukset silloin, kun kyse on ministeriön toimivaltaan kuuluvasta asiasta, jollei kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu;

2) avustuksen tai muunlaisen taloudellisen etuuden takaisinperintä ja takaisinperinnästä luopuminen; ja

3) kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöön ja korvauksiin liittyvien väärinkäytösepäilyjen saattaminen hallinnonalan ulkopuolisen tutkintaviranomaisen tutkittavaksi, mikäli väärinkäytöksestä epäillään muuta kuin ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevaa.

Yksikönpäällikkö ratkaisee seuraavat 1 momentissa tarkoitetut asiat:

1) määrärahojen ja valtuuksien käytöstä aiheutuvien menojen aikataulun muuttaminen;

2) yksityiselle myönnetyn avustuksen tai muunlaisen taloudellisen etuuden palauttaminen, maksatuksen keskeytys ja maksuaikataulun muutos sekä avustuksen tai muunlaisen taloudellisen etuuden myöntöpäätöksessä hyväksytyn kustannusarvion kustannuslajien välinen muutos;

3) hankkeen tai ohjelman päätyttyä käyttämättä olevien määrärahojen vapauttaminen tulosalueen muuhun käyttöön; ja

4) muut 1 momentissa tarkoitetut asiat, jotka eivät 2 momentin nojalla kuulu osastopäällikön ratkaisuvaltaan.

Jos 3 momentissa tarkoitettu asia ei kuulu minkään yksikön vastuualueeseen, sen ratkaisee osastopäällikkö.

Osastopäällikkö ja yksikönpäällikkö voivat valtuuttaa muun ulkoasiainhallinnon virkamiehen allekirjoittamaan sitoumuksen tai sopimuksen, jonka osastopäällikkö tai yksikönpäällikkö on hyväksynyt.

92 § (8.6.2016/436)

92 § on kumottu A:lla 8.6.2016/436.

93 § (29.6.2018/530)

Valtionasiamies

Valtionasiamiehenä EU:n tuomioistuimessa toimii EU-tuomioistuinasioiden yksikön päällikkö ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikön päällikkö. Toiminnasta valtionasiamiehenä muissa tapauksissa ja valtionasiamiesten sijaisista määrätään tarvittaessa erikseen ministeriön päätöksellä.

93 a § (20.4.2023/813)

Kansallinen turvallisuusviranomainen

Ulkoministeriölle kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain (588/2004) nojalla kuuluvia tehtäviä hoitamaan määrätty yksikkö toimii kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin alaisuudessa.

Kansallinen turvallisuusviranomainen ratkaisee asiat, jotka kuuluvat kansallisen turvallisuusviranomaisen ratkaisuvaltaan lainsäädännön ja Suomea sitovien kansainvälisten tietoturvavelvoitteiden perusteella.

Kansallisen turvallisuusviranomaisen päällikkö ratkaisee sen lisäksi, mitä 65 §:ssä säädetään, asiat, jotka kuuluvat kansallisen turvallisuusviranomaisen ratkaisuvaltaan lainsäädännön ja Suomea sitovien kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden perusteella. Henkilö- ja yritysturvallisuustodistuksen myöntämistä koskevan asian voi ratkaista myös kansallisen turvallisuusviranomaisen lakimies.

94 § (20.4.2023/813)

Virkamatkamääräykset ministeriössä

Virkamatkamääräyksen antaa:

1) ministeri valtiosihteerille ja kansliapäällikkönä toimivalle valtiosihteerille;

2) valtiosihteeri kansliapäällikkönä alivaltiosihteerille, ulkoasiainhallinnon tarkastajalle, sekä suunnittelu- ja tutkimuspäällikölle sekä kansallisen turvallisuusviranomaisen päällikölle;

3) valtiosihteeri kansliapäällikkönä tai tämän määräämä alivaltiosihteeri osastopäällikölle;

4) osastopäällikkö, hallintojohtaja, oikeuspäällikkö, konsulipäällikkö ja protokollapäällikkö apulaisosastopäällikölle, yksikönpäällikölle sekä muulle suoraan alaisuudessaan toimivalle virkamiehelle;

5) ulkoasiainhallinnon tarkastaja alaiselleen virkamiehelle; ja

6) yksikönpäällikkö alaiselleen virkamiehelle.

Edustustoon sijaiseksi tai perehdyttämistä varten virkamatkalle lähetettävälle virkamiehelle virkamatkamääräyksen antaa kuitenkin henkilöstöjohtaja.

Kriisinhallintatehtävissä ja vastaavissa muissa tehtävissä virkamatkalle lähetettävälle virkamiehelle, jota ei ole sijoitettu mihinkään toimintayksikköön, virkamatkamääräyksen antaa sen toimintayksikön päällikkö, jonka määrärahoista matkan kustannukset suoritetaan.

Matkamääräyksen antamisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle noudatetaan soveltuvin osin virkamiehiä koskevia säännöksiä.

Tapauksissa, joissa ratkaisuvalta ei määräydy 1–4 momentin tai 82 §:n mukaisesti, virkamatkamääräyksen antaa hallintojohtaja.

95 § (29.6.2018/530)

Virkamatkamääräyksen antaminen edustuston virkamiehelle

Ulkoministeriön määrätessä virkamatkalle virkamiehen, jonka virkapaikka on edustustossa, virkamatkamääräyksen antaa sen toimintayksikön päällikkö, jonka valmistelemaan asiaan tai tehtäviin matka liittyy. Jos matka ei liity minkään toimintayksikön toimintaan, virkamatkamääräyksen antaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä.

96 §

Matkoja koskeva menettely eräissä tapauksissa

Jos samalle virkamatkalle osallistuu virkamiehiä eri toimintayksiköistä, virkamatkamääräyksen antava virkamies voi asianomaisen esimiehen suostumuksella antaa virkamatkamääräyksen myös alaisuuteensa kuulumattomalle virkamiehelle.

Matkakustannusten korvaaminen ulkoasiainhallinnon ulkopuoliselle henkilölle kuuluu toimintayksikön päällikön ratkaisuvaltaan työjärjestyksen 63–65 §:n mukaisesti.

97 § (29.6.2018/530)

Vuosilomien vahvistaminen

Ulkoministeri vahvistaa valtiosihteerin ja kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin vuosiloman. Kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteeri vahvistaa alivaltiosihteerien, ulkoasiainhallinnon tarkastajan sekä suunnittelu- ja tutkimuspäällikön vuosilomat.

Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri tai tämän määräämä alivaltiosihteeri vahvistaa osastopäällikön vuosiloman.

Osastopäällikkö, hallintojohtaja, oikeuspäällikkö, konsulipäällikkö ja protokollapäällikkö vahvistavat apulaisosastopäällikön, yksikönpäällikön sekä muun suoraan alaisuudessaan toimivan virkamiehen vuosiloman.

Ulkoasiainhallinnon tarkastaja vahvistaa alaisensa henkilöstön vuosilomat.

Yksikönpäällikkö vahvistaa alaisensa henkilöstön vuosilomat.

98 § (29.6.2018/530)

Virkamiesten sijaisuudet

Kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin ja alivaltiosihteerien sijaiset määrää ministeri.

Osastopäällikön, hallintojohtajan, oikeuspäällikön, konsulipäällikön, protokollapäällikön ja suoraan kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin alaisuudessa toimivien erillisyksiköiden päälliköiden sijaiset määrää kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri. Yksiköiden päälliköiden sijaiset määrää asianomaisen osaston osastopäällikkö tai palvelukokonaisuuden päällikkö.

Muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa määrää tehtävien hoidosta virkamiehen estyneenä ollessa asianomaisen toimintayksikön päällikkö.

8 luku

Erityiset säännökset

99 § (29.6.2018/530)

Ulkoministeriön suoritteista perittävät maksut

Ministeriön suoritteen maksuttomuudesta ja hinnoittelusta tapauksissa, joissa maksu ei määräydy suoraan ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen säännösten nojalla päättää vastuualueensa osalta kunkin yksikön päällikkö.

100 §

Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2008 ja sillä kumotaan 22 päivänä joulukuuta 2005 annettu ulkoasiainministeriön työjärjestys (1174/2005) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen työjärjestyksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

101 §

Siirtymäsäännös

Tämän työjärjestyksen voimaantullessa oikeudellisen osaston päällikkönä toimiva henkilö toimii työjärjestyksen voimaantultua oikeuspäällikkönä, protokollaosaston päällikkönä toimiva protokollapäällikkönä, hallinnollisen osaston osastopäällikkönä toimiva hallintojohtajana ja hallinnollisen osaston apulaisosastopäällikkönä toimiva henkilöstöjohtajana kunnes nämä tehtävät on asianmukaisessa järjestyksessä täytetty.

Sisällysluettelo

28.8.2008/550

Sivun alkuun