Valtioneuvoston asetus työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
muutetaan työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetun valtioneuvoston asetuksen ( 1332/2002 ) 1 luvun otsikko, 1 §, 2 §:n johdantokappale ja 6 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 § asetuksessa 1277/2013 ja 2 §:n johdantokappale asetuksessa 1103/2020, sekä
lisätään asetuksen 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi asetuksissa 452/2008 ja 1103/2020, uusi 21 d kohta seuraavasti:
1 lukuPalkansaajan työssäoloehdossa huomioon otettava palkkatulo ja ansiopäivärahan perusteena olevan palkan määrittäminen
1 §Vakiintunut palkkatulo
Päivärahan perusteena olevaa palkkaa laskettaessa otetaan huomioon palkkatulot vähintään työttömyysturvalain (1290/2002) 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetulta työssäoloehtoon vaadittavalta ajalta. Työssäoloehdon ja päivärahan perusteena olevat palkkatulot otetaan huomioon järjestyksessä uusimmasta palkkajaksosta alkaen. Työsuhteen viimeisimmän palkkajakson päättymisen ja päivärahan perusteena huomioitavien palkkojen välinen aika voi olla enintään 30 päivää.
Päivärahan perusteena olevaa palkkaa laskettaessa otetaan huomioon palkkatulot, jotka on maksettu palkan määrittämisen ajanjaksolla. Työttömyysturvalain 5 luvun 4 b §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa päivärahan perusteena olevaa palkkaa laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon työssäoloehtokuukauden aikana ansaitut ja työssäoloehtokuukaudelle kohdistetut tulot.
Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla 1 momentissa tarkoitettuna aikana maksettu palkka tähän ajanjaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien lukumäärällä siten, että työssäoloehtoon luettavaan kalenterikuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää. Työssäoloehtoon luettavaan kalenterikuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää myös silloin, kun työssäoloehtoa kertyy puolikas työssäoloehtokuukausi. Työpäiviksi ei kuitenkaan lueta niitä päiviä, jolloin henkilö on ollut poissa työstä työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetusta hyväksyttävästä syystä saamatta tältä ajalta palkkaa. Työssäoloehtoon luettavaan kalenterikuukauteen katsotaan sisältyvän aina vähintään yksi työpäivä.
Jos työssäoloehto täyttyy yhdenjaksoisesta työstä ja peräkkäisistä työssäoloehtokuukausista, työssäoloehtoa kerryttävän kuukauden työpäiviksi ei lueta niitä ensimmäiseen ja viimeiseen työssäoloehtoon luettavaan kalenterikuukauteen sisältyviä päiviä, joina työsuhde ei ole ollut voimassa tai jona henkilö on ollut kokoaikaisesti lomautettuna.
Edellä 4 momentissa tarkoitetussa tilanteessa työpäiviksi luetaan kuitenkin kaikki kuukauden työpäivät, jos henkilöllä on useampi työsuhde, joista vähintään yksi jää edelleen voimaan työssäoloehdon täyttävän kalenterikuukauden loppuun asti tai joista vähintään yksi on ollut voimassa ennen päättyvän työsuhteen alkamista. Työpäiviksi luetaan myös ne päivät, jotka henkilö on uudessa työsuhteessa, jonka hän aloittaa saman edellä tarkoitetun kalenterikuukauden aikana. Jos työttömyyden tai kokoaikaisen lomautuksen alkamisen jälkeen aloitetusta uudesta työsuhteesta maksetaan palkkaa kyseisen kalenterikuukauden aikana, tulo otetaan huomioon siinä työssäoloehdossa ja päivärahan perusteena olevassa palkassa, joka perustuu päättyneeseen työsuhteeseen tai työsuhteeseen, josta henkilö on lomautettu.
2 §Huomioon otettavat palkkatulot
Työttömyysturvalain 5 luvun 4 ja 4 b §:ssä ja 6 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vakiintunutta palkkaa tai siinä huomioon otettavaa tuloa ovat:
3 §Muut tulot
Vakiintunutta palkkaa määritettäessä huomioon ei oteta työhön perustumatonta tuloa, pääomatuloa tai tuloa, jota ei voida pitää vakiintuneena. Tällaista tuloa on:
perhevapaiden ajalta alennettu palkka;
6 §Palkkaa koskeva selvitys
Palkkaa koskeva selvitys annetaan ensisijaisesti palkanmaksajan tulotietojärjestelmään tallettamilla tiedoilla. Palkkaa koskeva selvitys voidaan tarvittaessa antaa myös palkkalaskelmalla tai työnantajan työsuhteen päättyessä tai lomautuksen alkaessa antamalla palkkatodistuksella. Palkkaa koskevan selvityksen tulee sisältää tiedot työsuhteen alkamis- ja päättymisajankohdasta ja palkkatulotiedot vähintään työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetulta työssäoloehtoon vaadittavalta ajalta tai, jos kysymyksessä on kausiluontoinen tai epäsäännöllinen työ, vähintään 12 työttömyyttä välittömästi edeltäneeltä kuukaudelta. Jos työsuhde on edellä mainittua lyhyempi, tiedot annetaan koko työsuhteen ajalta. Todistukseen merkitään erikseen lomaraha tai lomaltapaluuraha, lomakorvaus ja muut 3 §:ssä mainitut erät, joita ei voida pitää henkilön vakiintuneena palkkatulona sekä lisäksi palkattomat poissaolopäivät ja niiden syyt.
Muut päivärahan perusteena olevat ansiotulot kuin palkkatulot osoitetaan maksajan antamalla todistuksella tai muulla luotettavalla selvityksellä noudattaen, mitä palkkatulojen osoittamisesta säädetään 1 momentissa.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.
Ennen 2 päivää syyskuuta 2024 kertyneeseen palkansaajan työssäoloehtoon ja siihen perustuvan ansiopäivärahan määrän laskentaan sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Helsingissä 28.12.2023
TyöministeriArto SatonenNeuvotteleva virkamiesEva Ojala