Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1332/2002

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 195/2002 (Julkaistu 31.12.2002)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 4 §:n 3 momentin, 6 luvun 4 §:n 4 momentin ja 9 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla:

1 lukuPalkansaajan ansiopäivärahan perusteena olevan palkan määrittäminen

1 §Vakiintunut palkkatulo

Vakiintunutta palkkatuloa määrättäessä otetaan huomioon palkkatulot vähintään työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetulta työssäoloehtoon vaadittavalta ajalta.

Kahdesta tai useammasta työstä saatu palkka luetaan vakiintuneena pidettävään palkkatuloon alan enimmäistyöaikaan, kuitenkin enintään 40 tuntiin kalenteriviikossa. Vakiintuneena pidettävää palkkatuloa määrättäessä ei oteta huomioon palkkatuloja, jotka maksetaan palkan määrittämisen ajanjaksolla, mutta jotka on ansaittu muulla ajanjaksolla tehdystä työstä.

Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla 1 momentissa tarkoitettuna aikana maksettu palkka tähän ajanjaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien lukumäärällä siten, että työssäoloehtoon luettavaan kalenteriviikkoon katsotaan sisältyvän 5 työpäivää. Työpäiviksi ei kuitenkaan lueta niitä päiviä, jolloin henkilö on ollut poissa työstä työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetusta hyväksyttävästä syystä saamatta tältä ajalta palkkaa.

2 §Huomioon otettavat palkkatulot

Työttömyysturvalain 6 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vakiintunutta palkkaa tai siinä huomioon otettavaa tuloa ovat

1)

vuosiloma-ajan palkka, irtisanomisajan palkka ja muu työstä maksettava peruspalkka;

2)

iltatyölisä, vuorotyölisä, henkilö- ja tehtäväkohtainen lisä, olosuhdelisä, lauantai- ja sunnuntaityölisä, yötyökorotus, ylityökorvaus, urakkapohja ja arkipyhäkorvaus ja muut vastaavat palkanlisät ja korvaukset;

3)

palkkaan rinnastettava palkkio;

4)

varallaolo- ja päivystyskorvaus;

5)

tulokseen perustuva palkka kuten provisio, bonus ja tantiemi;

6)

verollinen luontois- tai henkilökuntaetuus;

7)

verollinen kustannusten korvaus;

8)

työnantajan maksama säästöhenkivakuutuksen vakuutusmaksu;

9)

työnantajan maksama yksilöllisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksu siltä osin, kuin se on verollinen;

10)

luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävän perusteella maksettu palkkio sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) mukaisen yhteistoiminnan perusteella maksettu palkkio;

11)

palkkaturvana maksettu palkka siltä osin kun se olisi työnantajan maksamana ansiopäivärahan perusteena huomioon otettavaa ansiotuloa;

12)

palveluraha; ja

13)

muu edellä mainittuihin rinnastettava tulo.

3 §Muut tulot

Vakiintunutta palkkaa määritettäessä huomioon ei oteta työhön perustumatonta tuloa, pääomatuloa tai tuloa, jota ei voida pitää vakiintuneena. Tällaista tuloa on

1)

lomaraha, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus;

2)

työttömyysturvalain 3 luvun 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettu työnantajan maksama taloudellinen etuus, joka jaksotetaan henkilön vakiintuneen palkan perusteella;

3)

työnantajan antama rahalahja;

4)

veroton luontois- ja henkilökuntaetuus;

5)

veroton kustannusten korvaus;

6)

yksilöllisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksu verottomalta osin;

7)

työsuhdelainan korkoetu;

8)

odotusajan palkka;

9)

vahingonkorvaus;

10)

stipendit ja apurahat;

11)

henkilöstörahastolta saatu tulo;

12)

voitonjakoerä;

13)

palkkaturvana maksettu palkka siltä osin kun se ei työnantajan maksamana olisi ansiopäivärahan perusteena huomioon otettavaa tuloa;

14)

työpaikan sairauskassan lisäetuudet;

15)

luottamustoimesta maksettu luottamustoimipalkkio;

16)

immateriaalioikeuteen perustuva korvaus;

17)

osakeoptio;

18)

osinkotulo;

19)

työsuhteeseen perustuva osakeanti;

20)

peitelty osinko;

21)

irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus; ja

22)

muu edellä mainittuihin rinnastettava tulo.

4 §Vuositulo

Jos työ tai siitä saatava palkkatulo on ollut kausiluonteista tai epäsäännöllistä, päivärahan perusteena käytetään työttömyyttä välittömästi edeltäneisiin 12 kuukauteen kohdistuvaa vuosituloa. Työ on kausiluonteista, jos sitä luonnonolosuhteiden tai muun vastaavan syyn johdosta voidaan tehdä vain tiettyyn aikaan vuodesta. Työ on epäsäännöllistä, jos työssäoloehtoon luettavaan aikaan sisältyy samassa työsuhteessa useita palkkausperusteiltaan olennaisesti vaihtelevia työjaksoja.

5 §Vuositulon määrittäminen

Edellä 4 §:ssä tarkoitettuun vuosituloon luetaan työsuhteen perusteella saatu palkkatulo ja siihen rinnastettava henkilökohtainen tulo sekä lisäksi seuraavat sosiaalietuudet ja ansionmenetyskorvaukset sekä muut tuet, jos ne ovat saajansa veronalaista tuloa:

1)

työttömyysturvalain mukainen työttömyysetuus;

2)

julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukainen koulutustuki ja työllistämistuki toimeentulon turvaamiseksi työelämävalmennukseen osallistuvalle sekä osa-aikalisä;

3)

vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995) ja vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukainen vuorottelukorvaus;

4)

julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettu päiväraha toimeentulon turvaamiseksi;

5)

sairausvakuutuslain (364/1963) mukainen päiväraha sekä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha;

6)

vakuutuskassalain (1164/1992) mukaisen sairauskassan sairauden johdosta maksama etuus;

7)

kuntoutusrahalain (611/1991) tai työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen lakien, eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen mukainen kuntoutusraha;

8)

tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke, joiden maksaminen on päättynyt;

9)

liikennevakuutuslain (279/1959) mukainen päiväraha, ansionmenetyskorvaus ja työkyvyttömyyseläke, joiden maksaminen on päättynyt;

10)

sotilasvammalain (404/1948) mukainen päiväraha;

11)

työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke ja työttömyyseläke, joiden maksaminen on päättynyt, ja

12)

aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukainen aikuiskoulutustuki.

Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:n tarkoittamasta yritystoiminnasta saatua tuloa.

Vuositulon kuukautta kohti laskettu määrä saadaan jakamalla vuositulo luvulla 12.

6 §Palkkatodistus

Palkkatulot osoitetaan ensisijaisesti työnantajan työsuhteen päättyessä tai lomautuksen alkaessa antamalla palkkatodistuksella. Palkkatodistuksen tulee sisältää tiedot työsuhteen alkamis- ja päättymisajankohdista ja palkkatulotiedot vähintään työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetulta työssäoloehtoon vaadittavalta ajalta tai, jos kysymyksessä on kausiluontoinen tai epäsäännöllinen työ, vähintään 12 työttömyyttä välittömästi edeltäneeltä kuukaudelta. Jos työsuhde on edellä mainittua lyhyempi, tiedot annetaan koko työsuhteen ajalta. Todistukseen merkitään erikseen lomaraha tai lomaltapaluuraha, lomakorvaus ja muut 3 §:ssä mainitut erät, joita ei voida pitää henkilön vakiintuneena palkkatulona sekä lisäksi palkattomat poissaolopäivät ja niiden syyt.

Muut päivärahan perusteena olevat ansiotulot kuin palkkatulot osoitetaan maksajan antamalla todistuksella tai muulla luotettavalla selvityksellä noudattaen soveltuvin osin, mitä edellä on säädetty palkkatulojen osoittamisesta.

7 §Verotustietojen käyttäminen

Jos ajalta, jolta päivärahan perusteena oleva palkka määrätään, ei ole saatavissa 6 §:ssä tarkoitettua selvitystä palkkatuloista tai ansiotuloista, ne arvioidaan käyttäen viimeksi toimitetussa verotuksessa todettuja 5 §:ssä tarkoitettuja ansiotuloja tarkistettuna siinä suhteessa kuin päivärahan maksuvuodelle vahvistettu työntekijäin eläkelain (395/1961) 9 §:n mukainen palkkaindeksiluku poikkeaa edelliselle kalenterivuodelle vahvistetusta palkkaindeksiluvusta. Verotustietojen sijasta voidaan erityisestä syystä käyttää myös muuta luotettavaa selvitystä.

2 lukuSovittelussa huomioon otettava työn perusteella saatu ansiotulo

8 §Sovittelussa huomioon otettava työn perusteella saatu ansiotulo

Sovittelussa huomioon otettavaa työn perusteella saatua ansiotuloa ovat

1)

työstä maksettava peruspalkka ja siihen liittyvät lisät ja korvaukset kuten esimerkiksi iltalisä, ylityökorvaus, varallaolo- ja päivystyskorvaus ja verollinen luontois- tai henkilökuntaetu;

2)

lomaraha ja lomaltapaluuraha sekä lomakorvaus siltä osin kun sitä ei jaksoteta työttömyysturvalain 3 luvun 6 §:n mukaisesti;

3)

osa-aikaiseen työhön perustuvan vuosiloma-ajan palkka;

4)

irtisanomisajan palkka siltä osin kun henkilön työttömyysetuushakemusta ei hylätä irtisanomisajan palkkaoikeuden perusteella työttömyysturvalain 3 luvun 5 §:n 1 kohdan nojalla;

5)

tulokseen perustuva palkka kuten provisio, bonus ja tantiemi;

6)

työnantajan maksama säästöhenkivakuutuksen vakuutusmaksu;

7)

työnantajan maksama yksilöllisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksu siltä osin kuin se on verollinen;

8)

työnantajan maksamat stipendit ja apurahat verolliselta osin;

9)

immateriaalioikeuksiin perustuva korvaus, kuten rojalti, käyttökorvaus, tekijänoikeuskorvaus ja korvaus työsuhdekeksinnöstä;

10)

luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävän perusteella maksettu palkkio sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) mukaisen yhteistoiminnan perusteella maksettu palkkio;

11)

palkkaan rinnastettava palkkio;

12)

palkkaturvana maksettu palkka siltä osin kun se olisi työnantajan maksamana soviteltavaa ansiotuloa;

13)

palveluraha;

14)

yritystoiminnasta saatava ansiotulo lukuun ottamatta maatilatalouden tuloverolain (543/1967) mukaan laskettua metsätalouden puhdasta tuloa;

15)

osinkotulojen ansiotulo-osa;

16)

peitellyn osingon ansiotulo-osa; ja

17)

muu edellä mainittuihin rinnastettava ansiotulo.

9 §Muut tulot

Sovittelussa huomioon otettavaa työn perusteella saatua ansiotuloa eivät ole:

1)

työttömyysturvalain 3 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu työnantajan maksama taloudellinen etuus, joka jaksotetaan henkilön vakiintuneen palkan perusteella;

2)

lomakorvaus siltä osin kun se on jaksotettu työttömyysturvalain 3 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla;

3)

irtisanomisajan palkka, johon kohdistuvan oikeuden takia työttömyysetuushakemus hylätään työttömyysturvalain 3 luvun 5 §:n 2 kohdan nojalla;

4)

kokoaikaiseen työhön perustuvan vuosiloma-ajan palkka;

5)

tavanomainen veroton luontois- tai henkilökuntaetu;

6)

yksilöllisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksu verottomalta osin;

7)

odotusajan palkka;

8)

vahingonkorvaus;

9)

rahalahja;

10)

stipendit ja apurahat verottomalta osin;

11)

työsuhdelainan korkoetu;

12)

työpaikan sairauskassan lisäetuudet;

13)

henkilöstörahastosta saatu tulo;

14)

voitonjakoerä;

15)

palkkaturvana maksettu palkka siltä osin kun se ei työnantajan maksamana olisi soviteltavaa tuloa;

16)

työsuhteeseen perustuva osakeanti;

17)

osakeoptiot;

18)

osinkotulot pääomatulon osalta;

19)

peitelty osinko pääomatulon osalta;

20)

luottamustoimesta maksettu luottamustoimipalkkio; ja

21)

muu edellä mainittuihin rinnastettava tulo.

3 lukuTyömarkkinatuki

10 §Työmarkkinatuen tarveharkinta

Työttömyysturvalain 9 luvun 3 § 1 momentin mukaiset työttömän ja hänen puolisonsa työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioitavat tulot arvioidaan sen mukaan, kuinka paljon niitä työttömyysaikana tulee jatkuvasti olemaan tai minkä tulojen on katsottava vaikuttavan henkilön tulotasoon työttömyysaikana, vaikka niiden saamisaika poikkeaisi kyseisestä ajasta. Vuosittain tai muutoin toistuva tuloerä jaetaan tuloksi koko vuodelle tai muulle tulokaudelle. Ennen tarveharkintaa työmarkkinatukeen vaikuttavasta tulosta vähennetään sen hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot.

11 §Tuloista tehtävät vähennykset

Työmarkkinatuen maksamisajankohdan tilannetta vastaavista tuloista vähennettäviä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia menoja ovat

1)

tuloverolain (1535/1992) 54 §:n tarkoittamat tulonhankkimismenot ja

2)

tuloverolain 93―95 §:n mukaiset tulon hankkimismenot.

Elinkustannukset ja veronhuojennusten luontoiset vähennykset eivät ole työmarkkinatuen tarveharkinnassa tarkoitettuja tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuvia menoja.

12 §Huomioon otettavat tulot

Työttömyysturvalain 9 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisina työttömän ja hänen puolisonsa työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioitavina maksamisajankohdan tilannetta vastaavina tuloina pidetään kaikkia työttömän tai hänen puolisonsa tuloja tulon lähteestä ja veronalaisuudesta riippumatta, kuitenkin lukuun ottamatta

1)

satunnaisia tuloja, kuten perintöä, lahjaa, satunnaista myyntivoittoa ja niihin verrattavia tuloja;

2)

erityisistä kustannuksista saatuja korvauksia, kuten matkapäivärahoja, matkakustannusten korvauksia ja sairaanhoitokustannusten korvauksia;

3)

henkilön puolison sellaisia työtuloja, joiden ansainta-aika on lyhytkestoinen, ja joiden ei voida katsoa vaikuttavan henkilön tulotasoon työttömyyden kestäessä;

4)

takautuva kertasuorituksena maksettavaa eläkettä;

5)

kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta (syytinki);

6)

lapsen toiselta vanhemmalta saamaa elatusapua taikka tämän sijaan saatua elatustukea;

7)

tarveharkintaista puolison työmarkkinatukea; ja

8)

muuta kohtiin 1―7 rinnastettavaa tuloa.

13 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Tällä asetuksella kumotaan ansioon suhteutetun päivärahan perusteena olevan palkan määrittämisestä 20 päivänä joulukuuta 1996 annettu asetus (1227/1996).

Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston päätös työmarkkinatuen tarveharkinnassa noudatettavista perusteista (35/1994)

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2002

Sosiaali- ja terveysministeri Maija PerhoHallitussihteeri Marjaana Maisonlahti

Sivun alkuun