Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1245/2014

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoiminnasta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Ajantasaistettu säädös
1245/2014
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) sekä Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:n 2 momentin 7 kohdan nojalla, sellaisena kuin niistä on Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n 2 momentin 7 kohta laissa 635/2005:

Audiovisuaalisen sisältöpalvelun tarjoajan sijoittautuminen

1 §

Sen lisäksi, mitä tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 207 §:ssä säädetään, audiovisuaalisen sisältöpalvelun tarjoajalla on sellainen merkittävä liityntä Suomeen, että sen voidaan katsoa olevan sijoittautunut Suomeen, jos:

1) 

sillä on päätoimipaikka tai sen ohjelma-aikataulua tai ohjelmaluetteloa koskevat päätökset tehdään Euroopan talousalueeseen kuuluvassa tai rajat ylittävistä televisiolähetyksistä tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen (SopS 87/1994), jäljempänä Euroopan neuvoston televisioyleissopimus, sopimuspuolena olevassa valtiossa, ja merkittävä osa työntekijöistä on Suomessa;

2) 

merkittävä osa sen työntekijöistä työskentelee useammassa kuin yhdessä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa tai Euroopan neuvoston televisioyleissopimuksen sopimuspuolena olevassa valtiossa, ja sen päätoimipaikka on Suomessa;

3) 

yhdessäkään Euroopan talousalueeseen kuuluvassa tai Euroopan neuvoston televisioyleissopimuksen sopimuspuolena olevassa valtiossa ei työskentele merkittävää osaa työntekijöistä, mutta se on aloittanut toimintansa Suomen lainsäädännön mukaisesti ja toiminnan harjoittajalla on taloudellisesti merkittävää toimintaa Suomessa; tai

4) 

sillä on päätoimipaikka jossain Euroopan talousalueeseen kuuluvassa tai Euroopan neuvoston televisioyleissopimuksen sopimuspuolena olevassa valtiossa, mutta ohjelma-aikataulua tai ohjelmaluetteloa koskevat päätökset tehdään jossakin muussa valtiossa, tai jos tilanne on päinvastainen, milloin merkittävä osa työntekijöistä työskentelee Suomessa.

2 §

Televisiotoiminnan harjoittaja, joka ei ole sijoittautunut Euroopan talousalueeseen kuuluvaan tai Euroopan neuvoston televisioyleissopimuksen sopimuspuolena olevaan valtioon, katsotaan sijoittautuneeksi Suomeen, jos se käyttää:  

1) 

Suomessa sijaitsevaa satelliittisignaalin lähetysasemaa; 

2) 

suomalaiselle yritykselle kuuluvaa satelliittikapasiteettia.

Eurooppalaiset ohjelmat

3 §

Tietoyhteiskuntakaaren 209 §:ssä tarkoitettuna eurooppalaisena ohjelmana pidetään ohjelmaa, jonka tekemiseen osallistuneista työntekijöistä pääosa asuu yhdessä tai useammassa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa tai Euroopan neuvoston televisioyleissopimuksen sopimuspuolena olevassa valtiossa, jos:

1) 

ohjelman on tuottanut yksi tai useampi yhteen tai useampaan näistä valtioista sijoittautunut tuottaja;

2) 

ohjelman tuotantoa on valvonut ja ohjannut yksi tai useampi yhteen tai useampaan näistä valtioista sijoittautunut tuottaja; tai

3) 

kysymyksessä on yhteistuotanto-ohjelma, jonka kokonaiskustannuksista näihin valtioihin sijoittautuneiden tuottajien osuus muodostaa valtaosan eikä ohjelman tuotannon valvonta ole näiden valtioiden ulkopuolelle sijoittautuneiden tuottajien vastuulla.

Ohjelmaa pidetään eurooppalaisena myös silloin, jos ohjelman ovat tuottaneet tuottajat, jotka ovat sijoittautuneet yhteen tai useampaan sellaiseen kolmanteen eurooppalaiseen valtioon, jonka kanssa Euroopan yhteisö on tehnyt audiovisuaalista alaa koskevia sopimuksia. Edellytyksenä on kuitenkin, että tuottajat ovat tuottaneet ohjelman yksin tai yhteistuotantona yhden tai useamman Euroopan talousalueelle sijoittautuneen tuottajan kanssa ja että pääosa tuotantoon osallistuneista työntekijöistä asuu yhdessä tai useammassa eurooppalaisessa valtiossa.

4 §

Ohjelmaa pidetään eurooppalaisena ohjelmana, jos se on tuotettu Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion ja kolmannen valtion kahdenvälisen yhteistuotantoja koskevan sopimuksen mukaisesti. Edellytyksenä on kuitenkin, että Euroopan talousalueelle sijoittautuneiden tuottajien osuus muodostaa suurimman osan ohjelman tuotantokustannuksista ja että ohjelman tuotannon valvonta ei ole yhden tai useamman Euroopan talousalueen ulkopuolelle sijoittautuneen tuottajan vastuulla.

5 §

Ohjelmaa, jota 3 tai 4 §:n perusteella ei pidetä eurooppalaisena ohjelmana mutta joka on pääosin yhdessä tai useammassa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuvien työntekijöiden tekemä, pidetään eurooppalaisena ohjelmana suhteessa, joka vastaa Euroopan talousalueelle sijoittautuneiden tuottajien osuutta kokonaiskustannuksista.

Yhteiskunnallisesti merkittävät tapahtumat

6 §

Tietoyhteiskuntakaaren 212 §:n 3 momentissa tarkoitettuja Suomessa yhteiskunnallisesti merkittäviä tapahtumia ovat:

1) 

Kansainvälisen olympiakomitean järjestämät kesä- ja talviolympialaiset

2) 

Kansainvälisen jalkapalloliiton järjestämien miesten jalkapallon maailmanmestaruusloppukilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut;

3) 

Euroopan jalkapalloliiton järjestämien miesten jalkapallon Euroopan mestaruusloppukilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut;

4) 

Kansainvälisen jääkiekkoliiton järjestämät miesten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut;

5) 

Kansainvälisen hiihtoliiton järjestämät pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut;

6) 

Kansainvälisen yleisurheiluliiton järjestämät yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut;

7) 

Euroopan yleisurheiluliiton järjestämät yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut miesten jalkapallon maailmanmestaruusloppukilpailujen avaus-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut, miesten jalkapallon Euroopan mestaruusloppukilpailujen avaus-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut, miesten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut on lähetettävä kokonaan suorina lähetyksinä.

Muut 1 momentissa tarkoitetut tapahtumat voidaan lähettää kokonaan tai osittain suorina tai nauhoitettuina lähetyksinä.

Ohjelmien saattaminen näkö- ja kuulovammaisten saataviin

7 §

Liitettäessä tietoyhteiskuntakaaren 211 §:ssä tarkoitettu ääni- ja tekstityspalvelu televisiotoiminnassa lähetettäviin ohjelmistoihin ohjelmatunteihin lasketaan tekstityksen osalta suomen- ja ruotsinkieliset ohjelmat lukuun ottamatta musiikkiesityksiä ja urheiluohjelmia sekä äänipalvelun osalta muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset ohjelmat lukuun ottamatta musiikkiesityksiä ja urheiluohjelmia.

Ääni- ja tekstityspalvelun osuuksista yksi kolmasosa ohjelmatunneista voidaan toteuttaa televisiotoiminnan harjoittajan tilausohjelmapalvelussa.

8 §

Ääni- ja tekstityspalvelu on liitettävä ohjelmistotoimiluvan haltijan ohjelmistoihin, jos:  

1) 

ne ovat vapaasti vastaanotettavissa;

2) 

niitä voidaan vastaanottaa valtakunnallisesti;

3) 

ne sisältävät päivittäin suomen- tai ruotsinkielisiä ohjelmia; ja  

4) 

ne sisältävät päivittäin uutisia ja ajankohtaisohjelmia.

Liikenne- ja viestintäministeriö vahvistaa päätöksellään ne 1 momentissa tarkoitetut ohjelmistot, joihin ääni- ja tekstityspalvelu on liitettävä.  

9 §

Ääni- ja tekstityspalvelun toteuttamisesta aiheutuva ohjelmatuntikohtainen laskennallinen viitekustannus vuosina 2015 ja 2016 on:

1) 

äänen liittämisestä ohjelmistoihin 70 euroa;

2) 

tekstityksen liittämisestä suomen- tai ruotsinkielisiin ohjelmiin 440 euroa.

10 §

Jos ääni- ja tekstityspalvelun kustannukset ovat enemmän kuin yksi prosentti televisiotoiminnan harjoittajan edellisen tilikauden liikevaihdosta, sovelletaan 11 §:ssä säädettyä alennettua osuutta. Jos alennettukin osuus ylittää edellä mainitun yhden prosentin rajan, ääni- ja tekstityspalvelu on liitettävä niin suureen osaan ohjelmista, kuin on mahdollista rajaa ylittämättä.

11 §

Ääni- ja tekstityspalvelun osuuden kalenterivuoden ohjelmatunneista on valtakunnallisen ohjelmistoluvan nojalla lähetettävien 8 §:ssä tarkoitettujen ohjelmistojen osalta oltava seuraavat:

Vuosi

Tekstityspalvelun osuus ohjelmatunneista, suomen- ja ruotsinkieliset ohjelmat

Tekstityspalvelun osuus ohjelmatunneista, alennettu osuus

Äänipalvelun osuus ohjelmatunneista, muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset ohjelmat

2015

45 %

30 %

45 %

2016

50 %

35 %

50 %

Vuoden 2015 osalta sovelletaan 1 momentin taulukkoa muihin tekstityspalvelun piirissä oleviin ohjelmiin kuin lastenohjelmiin. Tekstityspalvelun osuus kalenterivuoden suomen- ja ruotsinkielisistä lastenohjelmatunneista vuonna 2015 on 30 %.

12 §

Tekstityspalvelun osuuden kalenterivuoden ohjelmatunneista on julkisen palvelun ohjelmistojen osalta oltava seuraavat:

Vuosi

Tekstityspalvelun osuus suomen- ja ruotsinkielisistä ohjelmatunneista

2015

90 %

2016

100 %

Vuoden 2015 osalta sovelletaan 1 momentin taulukkoa muihin tekstityspalvelun piirissä oleviin ohjelmiin kuin lastenohjelmiin. Tekstityspalvelun osuus kalenterivuoden suomen- ja ruotsinkielisistä lastenohjelmatunneista vuonna 2015 on 50 %.

13 §

Äänipalvelu tulee liittää kaikkiin julkisen palvelun ohjelmistoihin sisältyviin käännöstekstitettyihin ohjelmiin lukuun ottamatta musiikkiesityksiä ja urheiluohjelmia.

Velvollisuus välittää vaaratiedote

14 §

Yleisradio Oy on velvollinen välittämään väestölle vaaratiedotteita televisio- ja radio-ohjelmistoissa.

Vaaratiedotteen sisältöä ei saa muuttaa sitä välitettäessä.

Voimaantulo

15 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus (838/2003) viestintämarkkinoihin liittyvästä varautumisvelvollisuudesta ja viranomaisten vaaratiedotteiden välittämisvelvollisuudesta.

  Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Opetus- ja viestintäministeriKrista KiuruLainsäädäntöneuvosMaaret Suomi

Sivun alkuun