Valtioneuvoston asetus audiovisuaalisista palveluista
Ajantasainen- Asiasanat
- Radiotoiminta, Televisiotoiminta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Liikenne- ja viestintäministeriö
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- ELI-tunnus
- http://data.finlex.fi/eli/sd/2014/1245/ajantasa/2021-02-11/fin
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) sekä Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:n 2 momentin 7 kohdan nojalla, sellaisena kuin niistä on Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n 2 momentin 7 kohta laissa 635/2005:
Audiovisuaalisen sisältöpalvelun tarjoajan sijoittautuminen
1 § (11.2.2021/137)
Sen lisäksi, mitä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 207 §:ssä säädetään, audiovisuaalisen sisältöpalvelun tarjoajalla on sellainen merkittävä liityntä Suomeen, että sen voidaan katsoa olevan sijoittautunut Suomeen, jos:
sillä on päätoimipaikka tai sen ohjelma-aikataulua tai ohjelmaluetteloa koskevat päätökset tehdään Euroopan talousalueeseen kuuluvassa tai rajat ylittävistä televisiolähetyksistä tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen (SopS 87/1994), jäljempänä Euroopan neuvoston televisioyleissopimus , sopimuspuolena olevassa valtiossa, ja merkittävä osa ohjelmaan liittyvän audiovisuaalisen sisältöpalvelun tarjoamisen harjoittamiseen osallistuvista työntekijöistä työskentelee Suomessa;
merkittävä osa ohjelmaan liittyvän audiovisuaalisen sisältöpalvelun tarjoamisen harjoittamiseen osallistuvista työntekijöistä työskentelee useammassa kuin yhdessä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa tai Euroopan neuvoston televisioyleissopimuksen sopimuspuolena olevassa valtiossa ja sen päätoimipaikka on Suomessa;
Euroopan talousalueeseen kuuluvissa tai Euroopan neuvoston televisioyleissopimuksen sopimuspuolena olevissa valtioissa ei työskentele merkittävää osaa ohjelmaan liittyvän audiovisuaalisen sisältöpalvelun tarjoamisen harjoittamiseen osallistuvista työntekijöistä, mutta se on aloittanut toimintansa Suomen lainsäädännön mukaisesti ja toiminnan harjoittajalla on taloudellisesti merkittävää toimintaa Suomessa;
merkittävä osa audiovisuaalisen sisältöpalvelun tarjoamisen harjoittamiseen osallistuvista työntekijöistä työskentelee Suomessa, sillä on päätoimipaikka Suomessa, mutta ohjelma-aikataulua tai ohjelmaluetteloa koskevat päätökset tehdään kolmannessa maassa;
merkittävä osa audiovisuaalisen sisältöpalvelun tarjoamisen harjoittamiseen osallistuvista työntekijöistä työskentelee Suomessa, sillä on päätoimipaikka kolmannessa maassa, mutta ohjelma-aikataulua tai ohjelmaluetteloa koskevat päätökset tehdään Suomessa.
2 §
Televisiotoiminnan harjoittaja, joka ei ole sijoittautunut Euroopan talousalueeseen kuuluvaan tai Euroopan neuvoston televisioyleissopimuksen sopimuspuolena olevaan valtioon, katsotaan sijoittautuneeksi Suomeen, jos se käyttää:
Suomessa sijaitsevaa satelliittisignaalin lähetysasemaa;
suomalaiselle yritykselle kuuluvaa satelliittikapasiteettia.
Videonjakoalustan tarjoajan sijoittautuminen
2 a § (11.2.2021/137)
Sen lisäksi, mitä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 226 b §:ssä säädetään, videonjakoalustan tarjoajan voidaan katsoa olevan sijoittautunut Suomeen, jos se kuuluu kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6 §:n mukaiseen konserniin ja videonjakoalustan tarjoajan emo- tai tytäryritys on sijoittautunut Suomeen. Jos emoyritys tai tytäryritykset ovat sijoittautuneet useaan Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon, videonjakoalustan tarjoajan katsotaan sijoittautuneen Suomeen, jos emoyritys on sijoittautunut Suomeen.
Jos videonjakoalustan tarjoajan emoyritys ei ole sijoittautunut Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon, katsotaan videonjakoalustan tarjoajan sijoittautuneen Suomeen, jos sen tytäryritys on sijoittautunut Suomeen.
Tapauksissa, joissa on useita tytäryrityksiä ja kukin niistä on sijoittautunut Euroopan talousalueeseen kuuluviin eri valtioihin, videonjakoalustan tarjoajan katsotaan olevan sijoittautunut Suomeen, jos jokin sen tytäryrityksistä aloitti toimintansa Suomessa ja se harjoittaa edelleen taloudellista toimintaa Suomessa.
Eurooppalaiset ohjelmat
3 §
Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 209 §:ssä tarkoitettuna eurooppalaisena ohjelmana pidetään ohjelmaa, jonka tekemiseen osallistuneista työntekijöistä pääosa asuu yhdessä tai useammassa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa tai Euroopan neuvoston televisioyleissopimuksen sopimuspuolena olevassa valtiossa, jos:
ohjelman on tuottanut yksi tai useampi yhteen tai useampaan näistä valtioista sijoittautunut tuottaja;
ohjelman tuotantoa on valvonut ja ohjannut yksi tai useampi yhteen tai useampaan näistä valtioista sijoittautunut tuottaja; tai
kysymyksessä on yhteistuotanto-ohjelma, jonka kokonaiskustannuksista näihin valtioihin sijoittautuneiden tuottajien osuus muodostaa valtaosan eikä ohjelman tuotannon valvonta ole näiden valtioiden ulkopuolelle sijoittautuneiden tuottajien vastuulla.
Ohjelmaa pidetään eurooppalaisena myös silloin, jos ohjelman ovat tuottaneet tuottajat, jotka ovat sijoittautuneet yhteen tai useampaan sellaiseen kolmanteen eurooppalaiseen valtioon, jonka kanssa Euroopan yhteisö on tehnyt audiovisuaalista alaa koskevia sopimuksia. Edellytyksenä on kuitenkin, että tuottajat ovat tuottaneet ohjelman yksin tai yhteistuotantona yhden tai useamman Euroopan talousalueelle sijoittautuneen tuottajan kanssa ja että pääosa tuotantoon osallistuneista työntekijöistä asuu yhdessä tai useammassa eurooppalaisessa valtiossa.
4 §
Ohjelmaa pidetään eurooppalaisena ohjelmana, jos se on tuotettu Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion ja kolmannen valtion kahdenvälisen yhteistuotantoja koskevan sopimuksen mukaisesti. Edellytyksenä on kuitenkin, että Euroopan talousalueelle sijoittautuneiden tuottajien osuus muodostaa suurimman osan ohjelman tuotantokustannuksista ja että ohjelman tuotannon valvonta ei ole yhden tai useamman Euroopan talousalueen ulkopuolelle sijoittautuneen tuottajan vastuulla.
5 §
Ohjelmaa, jota 3 tai 4 §:n perusteella ei pidetä eurooppalaisena ohjelmana mutta joka on pääosin yhdessä tai useammassa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuvien työntekijöiden tekemä, pidetään eurooppalaisena ohjelmana suhteessa, joka vastaa Euroopan talousalueelle sijoittautuneiden tuottajien osuutta kokonaiskustannuksista.
Yhteiskunnallisesti merkittävät tapahtumat
6 § (11.2.2021/137)
Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 212 §:n 3 momentissa tarkoitettuja Suomessa yhteiskunnallisesti merkittäviä tapahtumia ovat:
Kansainvälisen olympiakomitean järjestämät kesä- ja talviolympialaiset;
Kansainvälisen jalkapalloliiton järjestämien miesten ja naisten jalkapallon maailmanmestaruusloppukilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut;
Euroopan jalkapalloliiton järjestämien miesten ja naisten jalkapallon Euroopan mestaruusloppukilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut;
Kansainvälisen jääkiekkoliiton järjestämät miesten ja naisten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut;
Kansainvälisen hiihtoliiton järjestämät pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut;
Kansainvälisen yleisurheiluliiton järjestämät yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut;
Euroopan yleisurheiluliiton järjestämät yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut miesten ja naisten jalkapallon maailmanmestaruusloppukilpailujen avaus-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut, miesten ja naisten jalkapallon Euroopan mestaruusloppukilpailujen avaus-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut, miesten ja naisten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut on lähetettävä kokonaan suorina lähetyksinä.
Muut 1 momentissa tarkoitetut tapahtumat voidaan lähettää kokonaan tai osittain suorina tai nauhoitettuina lähetyksinä.
Ohjelmien saattaminen näkö- ja kuulovammaisten saataviin
7 §
Liitettäessä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 211 §:ssä tarkoitettu ääni- ja tekstityspalvelu televisiotoiminnassa lähetettäviin ohjelmistoihin ohjelmatunteihin lasketaan tekstityksen osalta suomen- ja ruotsinkieliset ohjelmat lukuun ottamatta suorana lähetyksenä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja suorana lähetyksenä lähetettäviä urheiluohjelmia sekä äänipalvelun osalta muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset ohjelmat lukuun ottamatta suorana lähetyksenä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja suorana lähetyksenä lähetettäviä urheiluohjelmia. (31.5.2018/396)
Ääni- ja tekstityspalvelun osuuksista yksi kolmasosa ohjelmatunneista voidaan toteuttaa televisiotoiminnan harjoittajan tilausohjelmapalvelussa.
8 §
Ääni- ja tekstityspalvelu on liitettävä valtakunnallisen ohjelmistotoimiluvan nojalla lähetettäviin useita eri yleisöryhmiä palveleviin ohjelmistoihin. Ohjelmistot katsotaan useita eri yleisöryhmiä palveleviksi, jos:
ne ovat vapaasti vastaanotettavissa;
niitä voidaan vastaanottaa valtakunnallisesti; ja
ne sisältävät päivittäin suomen- tai ruotsinkielisiä ohjelmia.
niillä on merkittävä vuosittainen katseluosuus ja vuosittainen keskimääräinen päivätavoittavuus.
2 momentti on kumottu A:lla 11.2.2021/137 .
9 § (10.12.2020/948)
Ääni- ja tekstityspalvelun toteuttamisesta aiheutuva ohjelmatuntikohtainen laskennallinen viitekustannus on:
äänen liittämisestä ohjelmistoihin 70 euroa;
tekstityksen liittämisestä suomen- ja ruotsinkielisiin ohjelmiin 440 euroa.
10 § (31.5.2018/396)
Jos ääni- ja tekstityspalvelun kustannukset ovat enemmän kuin yksi prosentti televisiotoiminnan harjoittajan edellisen tilikauden liikevaihdosta, ääni- ja tekstityspalvelu on liitettävä niin suureen osaan ohjelmista kuin on mahdollista rajaa ylittämättä.
11 § (31.5.2018/396)
11 § on kumottu A:lla 31.5.2018/396 .
12 § (10.12.2020/948)
Ohjelmistoon kuuluvien suorana lähetyksenä lähetettävien alueuutisten tekstityspalvelu voidaan toimittaa uusintalähetyksen yhteydessä. Uusinta, johon tekstitys on liitetty, on lähetettävä yleisön kannalta tarkoituksenmukaisena lähetysaikana vuorokauden kuluessa suorasta lähetyksestä sekä esitettävä tekstityksen valmistuttua tilausohjelmapalvelussa mahdollisimman pian.
Mitä 1 momentissa säädetään alueuutisista, sovelletaan kaikkiin ohjelmistoon kuuluviin suoriin lähetyksiin 31 päivään joulukuuta 2021.
13 § (31.5.2018/396)
Äänipalvelu tulee liittää kaikkiin julkisen palvelun ohjelmistoihin sisältyviin käännöstekstitettyihin ohjelmiin lukuun ottamatta suorana lähetyksenä lähetettäviä musiikkiesityksiä ja suorana lähetyksenä lähetettäviä urheiluohjelmia.
Velvollisuus välittää vaaratiedote
14 §
Yleisradio Oy on velvollinen välittämään väestölle vaaratiedotteita televisio- ja radio-ohjelmistoissa.
Vaaratiedotteen sisältöä ei saa muuttaa sitä välitettäessä.
Voimaantulo
15 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus (838/2003) viestintämarkkinoihin liittyvästä varautumisvelvollisuudesta ja viranomaisten vaaratiedotteiden välittämisvelvollisuudesta.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
5.1.2017/2:
Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä tammikuuta 2017.
31.5.2018/396:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2018.
14.5.2020/371:
Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä kesäkuuta 2020.
10.12.2020/948:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.
11.2.2021/137:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2021.