1073/2012

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen hankinnasta. Työ- ja elinkeinotoimisto voi hankkia julkisia työvoima- ja yrityspalveluja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämissä rajoissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä työ- ja elinkeinotoimistot voivat myös yhdessä suorittaa hankintoja.

Sen lisäksi, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) ja valtioneuvoston asetuksessa (614/2007) säädetään tarjouspyynnön sisällöstä, työvoimakoulutusta koskevaan tarjouspyyntöön tulee sisältyä koulutuksen hinnan ja laadun välisen suhteen arvioimiseksi tarvittava erittelypyyntö sekä ilmoitus siitä, että:

Hankintahintaan ei sisällytetä asiakirjojen saamiseen tai lunastamiseen välittömästi liittyviä kustannuksia tai asiakirjoista viranomaisille suoritettavia maksuja, jos kyseessä on lupa, lisenssi tai muu vastaava asiakirja, jota koulutuksen tavoitteena olevassa ammatissa toimiminen edellyttää.

Jos tarkoituksena on hankkia työvoimakoulutusta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 5 luvun 7 §:ssä tarkoitettuna koulutuksen yhteishankintana, tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi työnantajan, yrittäjäksi aikovan henkilön toimeksiantajan tai yrittäjyysoikeudet luovuttavan yrityksen osallistuminen koulutushankintaan.

Jos työvoimakoulutusta hankitaan koulutuksen yhteishankintana, työnantaja, yrittäjäksi aikovan henkilön toimeksiantaja tai yrittäjyysoikeudet luovuttava yritys saa osallistua tarjousten vertailuun ja arviointiin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai työ- ja elinkeinotoimisto tekee päätöksen tarjouksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Koulutuksen hankintasopimus voidaan tarvittaessa tehdä useammassa vaiheessa.

Työllistymissuunnitelma ja sitä korvaava suunnitelma muodostuvat kartoituksesta ja toimintasuunnitelmasta. Kartoitus sisältää työnhakijan arvioidun palvelutarpeen ja yhteenvedon työnhakijan tilanteesta. Toimintasuunnitelmaan merkitään yhteenveto työnhakijan tavoitteista sekä yksilöidyt sovitut toimet ja palvelut tavoitteen saavuttamiseksi, toimien ja palveluiden aikataulu sekä seurantatapa.

Suunnitelman osapuolet hyväksyvät työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toimintasuunnitelmaosion. Työnhakija hyväksyy suunnitelman sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa tai allekirjoittamalla suunnitelman. Jos suunnitelma hyväksytään allekirjoittamalla, allekirjoitettu suunnitelma annetaan työnhakijalle. Työ- ja elinkeinotoimiston kappale hyväksytään ja arkistoidaan sähköisesti työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään. Jos kunnan edustaja on osallistunut suunnitelman laatimiseen, kunnalla on pyynnöstä oikeus saada kopio suunnitelmasta.

Työ- ja elinkeinotoimisto tarjoaa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja työnvälityspalveluja työnhakijalle, joka hakeutuu työhön Suomeen valtiosta, jonka kansalaisilla on Suomea velvoittavien työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella oikeus saapua Suomeen hakemaan työtä ja ottaa sitä vastaan ilman työ- ja elinkeinotoimiston työvoimapoliittista harkintaa ( sopimusvaltio ), tai joka hakeutuu Suomesta työhön sopimusvaltioon.

Työ- ja elinkeinoviranomainen tarjoaa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja työnvälityspalveluja työnantajalle, joka etsii työntekijää 1 momentissa tarkoitetusta sopimusvaltiosta työhön Suomeen tai Suomesta työhön sopimusvaltioon.

Työ- ja elinkeinotoimisto voi tarjota työnvälityspalveluja työnantajalle, joka etsii työntekijää muusta kuin 6 §:ssä tarkoitetusta sopimusvaltiosta työhön Suomeen, jos palvelujen tarjoaminen on tarkoituksenmukaista työvoiman saatavuuden kannalta.

Jos työnantaja etsii työntekijää Suomesta työhön muuhun kuin 6 §:ssä tarkoitettuun sopimusvaltioon, työ- ja elinkeinoviranomainen voi erityisestä syystä julkaista ja välittää tietoja avoimeksi ilmoitetusta työpaikasta.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:ssä tarkoitetun valmennuksen kesto on 12 kuukauden aikana enintään:

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun koulutuskokeilun kesto on kerrallaan enintään 10 päivää.

Työvoimakoulutukseen haetaan sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. Työvoimakoulutukseen voi hakea myös työ- ja elinkeinoministeriön lomakkeella, joka jätetään allekirjoitettuna työ- ja elinkeinotoimistoon.

Jos koulutus toteutetaan koulutuksen yhteishankintana ja koulutus järjestetään pääasiassa tietyn yrityksen palveluksessa oleville työntekijöille tai vuokratyöntekijöille, työvoimakoulutukseen haetaan käyttämällä työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamaa ryhmähakemuslomaketta, vastaavat tiedot sisältävää muuta lomaketta taikka sähköistä menettelyä.

Työvoimakoulutukseen hakevan on pyynnöstä toimitettava hakemuksensa liitteeksi opiskelijavalinnan ja koulutuksen suorittamisen kannalta tarpeelliset lisäselvitykset ja todistukset.

Opiskelijavalinnasta vastaavan työ- ja elinkeinotoimiston tulee varmistaa, että hakija täyttää koulutuksen yleiset ja kullekin koulutukselle erikseen asetetut muut pääsyvaatimukset.

Opiskelijavalinnassa voidaan käyttää työ- ja elinkeinohallinnon ulkopuolisia asiantuntijoita, haastatteluja sekä soveltuvia testimenetelmiä.

Jos koulutus toteutetaan koulutuksen yhteishankintana, koulutuksen rahoittamiseen osallistuva työnantaja, yrittäjäksi aikovan henkilön toimeksiantaja tai yrittäjyysoikeudet luovuttava yritys voi osallistua opiskelijavalintaan valintaryhmän jäsenenä.

Valintapäätöksen tekee hankintasopimuksessa nimetty työ- ja elinkeinotoimisto. Valintapäätöksestä tulee ilmetä:

Jos kyse on koulutuksesta, johon on haettu 9 §:n 2 momentissa tarkoitetulla ryhmähakemuksella, hankintasopimuksessa nimetty työ- ja elinkeinotoimisto vahvistaa valinnan hyväksymällä hakemuksen.

Valinnan tehnyt työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa päätöksestä hakijan lisäksi hakemuksen lähettäneelle työ- ja elinkeinotoimistolle sekä tiedon koulutukseen hyväksytyistä ja varasijoille valituista myös koulutuspalvelujen tuottajalle.

Hylätylle hakijalle annettavan päätöksen tulee sisältää tieto hakijoiden kokonaismäärästä, perustelu valitsematta jättämiselle ja lisätietojen antajan yhteystiedot.

Koulutuspalvelun tuottaja lähettää valituille kutsun ja muun koulutuksen aloittamiseen liittyvän tarpeellisen aineiston, ellei hankintasopimuksessa ole sovittu toisin.

Poiketen siitä, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 2 §:n 3 momentin 2 kohdassa säädetään, työnantajalle voidaan myöntää:

Palkkatuen myöntäminen oppisopimuksen perusteella edellyttää, että asianomainen koulutustarkastaja on antanut lausunnon koulutuksen soveltuvuudesta oppisopimuskoulutuksena suoritettavaksi.

Palkkatukea voidaan myöntää ja maksaa saman työntekijän palkkaamiseksi useammalle työnantajalle samanaikaisesti edellyttäen, että tuella palkattavan työaika palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona on yhteensä vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Korkein korotettu palkkatuki voidaan kuitenkin myöntää ja maksaa, vaikka työaika palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona on lyhyempi kuin 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.

Rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jota ei pidetä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 5 §:ssä tarkoitettuna elinkeinotoimintaa harjoittavana työnantajana, voidaan maksaa korkeimpana korotettuna palkkatukena enintään tuella palkatun palkkauskustannukset. Muulle työnantajalle elinkeinotoimintaa harjoittavaa työnantajaa lukuun ottamatta voidaan maksaa korkeimpana korotettuna palkkatukena enintään tuella palkatulle maksettava palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä.

Korkein korotettu palkkatuki ei yhdessä oppisopimuskoulutuksesta maksettavan koulutuskorvauksen, Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen, veikkausvaroista maksettavan avustuksen tai muiden palkkauskustannuksiin myönnettyjen tukien kanssa saa ylittää 1 momentin mukaista enimmäismäärää.

Vähennys korkeinta korotettua palkkatukea maksettaessa tehdään ensisijaisesti tuen lisäosasta, jos myönnetty tuki ylittää 1 ja 2 momentissa tarkoitetun enimmäismäärän.

Palkkatuki maksetaan jälkikäteen työnantajan valinnan mukaan kuukauden, kahden kuukauden tai kolmen kuukauden jaksoissa. Palkkatukea koskeva maksatushakemus on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa maksatusjakson päättymisestä.

Valtion viraston ja laitoksen tulee tehdä kalenterikuukausittain ilmoitus työllisyysmäärärahojen käytöstä niillä palkattujen henkilöiden palkkauskustannuksiin ja muihin työn järjestämisestä aiheutuneisiin kustannuksiin. Kuukausi-ilmoitus on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle kuukauden kuluessa sen jakson päättymisestä, johon käytetyt työllisyysmäärärahat ovat kohdistuneet.

Starttirahaa maksetaan niiltä päiviltä, joina starttirahaa saava henkilöasiakas työskentelee yrityksessään.

Starttiraha maksetaan jälkikäteen kuukausittain. Starttirahaa koskeva maksatushakemus on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa maksatusjakson päättymisestä.

Valtion rahoitusosuus pk-yritykselle tarjottavan yritystoiminnan kehittämispalvelun toteutuneista kustannuksista on:

Asiantuntijapalvelua pk-yritykselle laaditun kehittämissuunnitelman toteuttamisen tukemiseksi tarjotaan enintään 15 päivää kolmen vuoden aikana.

Pk-yritysten verkostoitumisen tukemiseksi tarjottavan asiantuntijapalvelun enimmäiskesto on kunkin verkostoitumishankkeeseen osallistuvan pk-yrityksen osalta enintään 15 päivää kolmen vuoden aikana.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kolmen vuoden tarkastelujakso alkaa siitä, kun yritys on ensimmäisen kerran saanut asiantuntijapalvelua.

Jos palvelun pääasiallinen järjestämispaikka sijaitsee työnhakijan työssäkäyntialueella, palvelu katsotaan kokonaisuudessaan järjestetyksi työnhakijan työssäkäyntialueella.

Jos palvelun pääasiallinen järjestämispaikka sijaitsee työnhakijan työssäkäyntialueen ulkopuolella, palvelu katsotaan kokonaisuudessaan järjestetyksi työnhakijan työssäkäyntialueen ulkopuolella.

Jos palvelulla ei ole pääasiallista järjestämispaikkaa, palvelu katsotaan järjestetyksi työnhakijan työssäkäyntialueella tai sen ulkopuolella sen mukaan, missä työnhakija kulloinkin tosiasiallisesti osallistuu palveluun.

Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään työvoimakoulutukseen osallistuvalle työnhakijalle, joka asuu koulutuksen aikana Suomessa, maksetaan kulukorvausta enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa.

Työ- ja elinkeinotoimiston tulee ilmoittaa työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun kulukorvauksen maksamiseksi:

Työ- ja elinkeinotoimisto voi antaa 1 momentissa tarkoitetut tiedot työttömyyskassalle ja Kansaneläkelaitokselle elektronisen linjasiirron avulla.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu kulukorvaus maksetaan jälkikäteen kuukausittain. Kulukorvausta on haettava työ- ja elinkeinotoimistolta kuukauden kuluessa maksatusjakson päättymisestä.

Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää korvausta seuraavien Suomessa tehtyjen edestakaisten matkojen matka- ja yöpymiskustannuksista:

Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää korvausta muuttokustannuksista, jotka aiheutuvat asuinirtaimiston muutosta Suomen alueella, jos työ kestää vähintään kuusi kuukautta ja työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa. Muuttokustannusten korvauksen edellytyksenä on, että muutto on tapahtunut kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Matkakustannusten korvausperuste 25 §:ssä tarkoitetuissa matkoissa on matka kilometreinä kerrottuna 0,21 eurolla. Matkakustannukset korvataan kokonaan siltä osin kuin ne ylittävät 9 euroa.

Matkan pituutta määriteltäessä matka katsotaan alkaneeksi työttömän työnhakijan tosiasiallisesta asuinpaikasta. Jos muuhun arvioon ei ole aihetta, henkilön tosiasiallisena asuinpaikkana pidetään hänen työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään merkittyä osoitettaan.

Yöpymiskustannukset korvataan aiheutuneiden kustannusten perusteella, kuitenkin enintään 80 euroa vuorokaudessa.

Muuttokustannukset korvataan aiheutuneiden kustannusten perusteella, kuitenkin enintään 700 euroa.

Matka- ja yöpymiskustannusten korvausta on haettava työ- ja elinkeinotoimistolta kuukauden kuluessa matkan päättymisestä ja muuttokustannusten korvausta kuukauden kuluessa muutosta. Työ- ja elinkeinotoimisto voi hyväksyä korvauksen maksettavaksi kokonaan tai osittain ennakkona.

Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea enintään 4000 euroa henkilöä kohden seuraaviin kustannuksiin:

Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua enintään 20 tuntia kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Työolosuhteiden järjestelytukea maksetaan toteutuneiden tuntien perusteella 20 euroa tunnilta.

Jos työnantaja on hakenut työolosuhteiden järjestelytukea työssä olevan työntekijän vammasta tai sairaudesta aiheutuviin 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että työnantaja osallistuu kustannusten rahoittamiseen kohtuulliseksi katsottavalla määrällä.

Työnantajan on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle tarpeelliset selvitykset työolosuhteiden järjestelytuen tarpeen arvioimiseksi.

Työolosuhteiden järjestelytukea 28 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin on haettava työ- ja elinkeinotoimistolta kuukauden kuluessa muutostyön tekemisestä tai työvälineen taikka kalusteen hankinnasta. Työ- ja elinkeinotoimisto voi hyväksyä työolosuhteiden järjestelytuen maksettavaksi kokonaan tai osittain ennakkona.

Työolosuhteiden järjestelytuki korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua maksetaan jälkikäteen kuukausittain. Työolosuhteiden järjestelytukea koskeva maksatushakemus on toimitettava kahden kuukauden kuluessa maksatusjakson päättymisestä.

Työ- ja elinkeinotoimiston on kerrottava julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle, että hänellä on oikeus:

Työ- ja elinkeinotoimiston on ilmoitettava työllistämisvelvolliselle kunnalle tämän työllistämisvelvollisuudesta. Työllistämisilmoituksesta tulee käydä ilmi työllistämisvelvoitteen peruste, työllistettävän koulutus ja työkokemus sekä muut työllistämisen kannalta tarpeelliset tiedot.

Työllistämisilmoitus on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 7 §:ssä säädetyn päivärahakauden enimmäisajan päättymistä.

Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettävästä työstä tehdään määräaikainen työsopimus, jonka työntekijä saa päättää kesken sopimuskauden siirtyäkseen uuteen palvelussuhteeseen.

Kunnan on toimitettava työ- ja elinkeinotoimiston hyväksyttäväksi selvitys julkisesta työvoima- ja palvelusta annetun lain 11 luvun 4 §:n mukaisen lisätuen maksamista varten kultakin vuosineljännekseltä.

TY-neuvottelukunnan tehtävänä on tukea alueellisesti:

Edellä 1 momentissa säädettyjen tehtävien täyttämiseksi neuvottelukunta:

Neuvottelukunta sopii vuosittain alustavasta työsuunnitelmasta. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

Neuvottelukunnan jäsenenä on työ- ja elinkeinotoimiston johtaja. Jos työ- ja elinkeinotoimiston yhteydessä toimii useita neuvottelukuntia, jäsenenä voi olla muukin työ- ja elinkeinotoimiston virkamies.

Työ- ja elinkeinotoimisto nimittää neuvottelukuntaan enintään yhdeksän muuta jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Kuusi jäsentä, joista puolet edustaa työnantajia ja yrittäjiä ja puolet työntekijöitä, sekä heidän varajäsenensä nimitetään keskeisten työelämän järjestöjen esityksestä. Yksi jäsen ja hänen varajäsenensä nimitetään alueen kuntien esityksestä. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimisto voi nimittää neuvottelukuntaan enintään kaksi alueen muita keskeisiä toimijoita edustavaa jäsentä ja heidän varajäsenensä.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi ei saa valita työ- ja elinkeinotoimiston edustajaa. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on vuosi tai, jos neuvottelukunnan toimikautta on jäljellä tätä vähemmän, neuvottelukunnan toimikauden jäljellä oleva osa.

Neuvottelukunta voi käyttää apunaan asiantuntijoita. Neuvottelukunnalla on työ- ja elinkeinotoimiston määräämä sihteeri.

Neuvottelukunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja muille jäsenille, varajäsenille, asiantuntijoille ja sihteerille suoritetaan matkakustannusten korvausta valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisesti ja palkkiota neuvottelukunnan työstä valtiovarainministeriön suosituksen mukaisesti.

Yksityisten työvoimapalvelujen tarjoajan on pyynnöstä annettava työ- ja elinkeinoministeriölle tiedot:

Yksityisten työnvälityspalvelujen tarjoajia edustava yhteisö voi sopimuksesta toimittaa 1 momentissa tarkoitetut tiedot yksityisten työvoimapalvelujen tarjoajien puolesta

Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle sen tarkemmin määräämällä tavalla. Työ- elinkeinoministeriö julkaisee tietoja koskevan yhteenvedon määräajoin.

Työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työ- ja elinkeinoviranomaisten ja yksityisten työvoimapalvelujen välistä yhteistyötä ja 36 §:ssä säädettyä tietojenantovelvollisuuden toimeenpanoa koskevat asiat.

Jos työ- ja elinkeinotoimisto tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain tai tämän asetuksen nojalla useaa vuotta koskevan päätöksen tuen tai korvauksen myöntämisestä, palvelun hankkimisesta tai työllisyysmäärärahojen osoittamisesta tai myöntämisestä eikä valtion talousarviossa ole osoitettu valtuutta tai siirtomäärärahaa tällaisen päätöksen tekemiseksi, päätös on tehtävä ehdolla, että tarvittavat määrärahat ovat käytettävissä.

Päätökseen ei oteta edellä 1 momentissa tarkoitettua ehtoa, jos kyse on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvussa tarkoitetusta työllistämis- tai aluevelvoitteesta.

Työllisyyspoliittisella avustuksella järjestettävällä toiminnalla parannetaan työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia ja edistetään heidän työllistymistään. Avustusta voidaan myöntää toimintaan, jossa työttömille työnhakijoille järjestetään ja kehitetään työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja.

Avustusta voidaan lisäksi myöntää sosiaalisista yrityksistä annetun lain (1351/2003) 3 §:n 1 momentissa säädetyssä tarkoituksessa.

Avustuksen myöntävä viranomainen voi avustusta myönnettäessä asettaa avustuksen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tarpeellisia ehtoja.

Avustusta voidaan myöntää yhdistykselle, säätiölle, kunnalle ja kuntayhtymälle. Lisäksi avustusta voidaan myöntää yhteisölle sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen, sekä yhteisölle, jonka tarkoituksena on selvittää sosiaalisen yrityksen perustamismahdollisuuksia.

Avustus myönnetään de minimis -tukena yhteisölle, jonka tarkoituksena on sosiaalisen yrityksen perustaminen tai vakiinnuttaminen taikka sosiaalisen yrityksen perustamismahdollisuuksien selvittäminen.

Avustusta ei myönnetä eikä sitä saa käyttää:

Yhdistykselle ja säätiölle avustusta voidaan myöntää enintään 100 prosenttia avustuksen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista.

Sosiaaliselle yritykselle ja muulle yhteisölle, jonka tarkoituksena on selvittää sosiaalisen yrityksen perustamismahdollisuuksia, lukuun ottamatta kuntaa ja kuntayhtymää, avustusta voidaan myöntää enintään 75 prosenttia avustuksen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista.

Kunnalle ja kuntayhtymälle avustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia avustuksen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista.

Avustuksen tukitasosta ja määrästä päätettäessä otetaan huomioon avustettavan toiminnan sisältö sekä toiminnan kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä ja henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen tarve. Lisäksi voidaan ottaa huomioon avustettavasta toiminnasta saatavat tulot.

Kunnalle tai kuntayhtymälle, joka osallistuu vähintään 500 päivältä työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneiden tai yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttöminä työnhakijoina olleiden palvelutarpeen arviointiin, palveluprosessin suunnitteluun ja seurantaan, ja joka koordinoi tässä pykälässä tarkoitettujen työttömien työnhakijoiden palvelujen järjestämistä alueellaan, avustusta voidaan myöntää enintään 75 prosenttia avustuksen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista.

Avustus ei saa yhdessä samoihin kustannuksiin maksetun valtion muun rahoitustuen kanssa ylittää avustuksen myöntävän viranomaisen hyväksymiä kokonaiskustannuksia. Valtion rahoitustueksi katsotaan avustuksen enimmäismäärää arvioitaessa valtion talousarvion määrärahasta ja talousarvion ulkopuolisesta valtion hallinnoimasta rahastosta maksettu valtionosuus ja -avustus, korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa alemmalla korolla myönnettyyn lainaan sisältyvä korkoetu sekä muun lainan korkoon kohdistuva korkotuki.

Avustusta voidaan myöntää enintään kolmen vuoden ajaksi kerrallaan. Sosiaaliselle yritykselle voidaan yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin myöntää avustusta vain ajaksi, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee tiedottaa sopivalla tavalla mahdollisuudesta hakea avustusta ja hakemismenettelystä sekä antaa tietoja avustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä ja avustuksen ehdoista.

Avustushakemuksesta tulee käydä ilmi toiminnan sisältö ja tavoitteet, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Hakemuksesta tulee lisäksi käydä ilmi arvio avustettavasta toiminnasta saatavista tuloista, rahoitussuunnitelman toteuttamiseen liittyvät jo tehdyt päätökset, selvitys samoihin kustannuksiin liittyvästä mahdollisesta muusta valtionrahoituksesta sekä muut avustuksen myöntämisen ja hakemuksen käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot.

Avustuksen myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että se työ- ja elinkeinotoimisto, jonka toimialueella toiminta toteutetaan, puoltaa avustuksen myöntämistä.

Avustusta voidaan maksaa ennakkona. Ennakko on enintään 50 prosenttia kullekin maksujaksolle kohdistuvasta avustuksesta. Työttömien perustamalle rekisteröidylle yhdistykselle voidaan maksaa kunkin avustusjakson koko avustus ennakkona.

Avustus tai, jos avustusta on maksettu ennakkona, ennakon ylittävä osa maksetaan maksujaksoittain jälkikäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle toimitetun maksatushakemuksen perusteella. Maksatushakemuksen tulee perustua toteutuneisiin kustannuksiin.

Maksujakso on muiden kuin työttömien perustaman rekisteröidyn yhdistyksen osalta kolme kalenterikuukautta, jollei avustuksen myöntämispäätöksessä ole muuta määrätty. Työttömien perustaman rekisteröidyn yhdistyksen osalta maksujakso on kalenterikuukausi.

Maksatushakemus on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa sen maksujakson päättymisestä, jota hakemus koskee. Ennakkoa koskeva maksatushakemus on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen maksujakson alkua, johon ennakko kohdistuu. Maksatushakemuksessa avustuksen saajan on selvitettävä kustannukset, joiden avustuksen saaja arvioi erääntyvän maksettaviksi seuraavan maksujakson aikana.

Muu avustuksen saaja kuin sosiaalinen yritys on velvollinen pitämään avustettavasta toiminnasta kirjanpitolain (1336/1997) mukaista, erillistä kirjanpitoa, jollei avustettavan toiminnan rahoituksen tilinpitoa esitetä yhteisön tai säätiön kirjanpidossa omilla tileillään ja valvontaa ole mahdollista suorittaa ilman vaikeuksia.

Jos avustuksen saaja on 1 momentin mukaisesti velvollinen pitämään erillistä kirjanpitoa, avustettavan toiminnan koko kirjanpito ja siihen liittyvät tositteet on säilytettävä niin, että ne on helppo tarkastaa. Kirjanpitoaineiston säilyttämisestä säädetään kirjanpitolain 2 luvun 10 §:ssä.

Avustuksen saajan tulee vuosittain avustuksen myöntämistä koskevassa päätöksessä asetetussa määräajassa toimittaa selvitys avustetusta toiminnasta ja avustuksen käytöstä asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.