1073/2012

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen hankinnasta. Työ- ja elinkeinotoimisto voi hankkia julkisia työvoima- ja yrityspalveluja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämissä rajoissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä työ- ja elinkeinotoimistot voivat myös yhdessä suorittaa hankintoja.

Sen lisäksi, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) ja valtioneuvoston asetuksessa (614/2007) säädetään tarjouspyynnön sisällöstä, työvoimakoulutusta koskevaan tarjouspyyntöön tulee sisältyä koulutuksen hinnan ja laadun välisen suhteen arvioimiseksi tarvittava erittelypyyntö sekä ilmoitus siitä, että:

Hankintahintaan ei sisällytetä asiakirjojen saamiseen tai lunastamiseen välittömästi liittyviä kustannuksia tai asiakirjoista viranomaisille suoritettavia maksuja, jos kyseessä on lupa, lisenssi tai muu vastaava asiakirja, jota koulutuksen tavoitteena olevassa ammatissa toimiminen edellyttää.

Jos tarkoituksena on hankkia työvoimakoulutusta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 5 luvun 7 §:ssä tarkoitettuna koulutuksen yhteishankintana, tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi työnantajan, yrittäjäksi aikovan henkilön toimeksiantajan tai yrittäjyysoikeudet luovuttavan yrityksen osallistuminen koulutushankintaan.

Jos työvoimakoulutusta hankitaan koulutuksen yhteishankintana, työnantaja, yrittäjäksi aikovan henkilön toimeksiantaja tai yrittäjyysoikeudet luovuttava yritys saa osallistua tarjousten vertailuun ja arviointiin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai työ- ja elinkeinotoimisto tekee päätöksen tarjouksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Koulutuksen hankintasopimus voidaan tarvittaessa tehdä useammassa vaiheessa.

Työllistymissuunnitelma ja sitä korvaava suunnitelma muodostuvat kartoituksesta ja toimintasuunnitelmasta. Kartoitus sisältää työnhakijan arvioidun palvelutarpeen ja yhteenvedon työnhakijan tilanteesta. Toimintasuunnitelmaan merkitään yhteenveto työnhakijan tavoitteista sekä yksilöidyt sovitut toimet ja palvelut tavoitteen saavuttamiseksi, toimien ja palveluiden aikataulu sekä seurantatapa.

Suunnitelman osapuolet hyväksyvät työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toimintasuunnitelmaosion.

Työnhakija hyväksyy suunnitelman sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa tai allekirjoittamalla suunnitelman. Jos suunnitelma hyväksytään allekirjoittamalla, allekirjoitettu suunnitelma annetaan työnhakijalle. Työ- ja elinkeinotoimisto voi edellyttää myös muuta tapaa, jolla työnhakija hyväksyy suunnitelman. Työ- ja elinkeinotoimiston on tällöin varmistuttava siitä, että työnhakija ymmärtää suunnitelman sisällön ja merkityksen, ja hyväksytty suunnitelma on toimitettava työnhakijan saataville verkkopalveluun tai muulla soveltuvalla tavalla.

Työ- ja elinkeinotoimiston kappale hyväksytään ja arkistoidaan sähköisesti työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään. Jos työnhakija hyväksyy suunnitelman muulla tavalla kuin verkkopalvelussa tai allekirjoittamalla, hyväksymisestä on tehtävä merkintä asiakastietojärjestelmään. Jos kunnan edustaja on osallistunut suunnitelman laatimiseen, kunnalla on pyynnöstä oikeus saada kopio suunnitelmasta.

Työ- ja elinkeinotoimisto tarjoaa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitettuja työnvälityspalveluja työnhakijalle, joka hakeutuu työhön Suomeen valtiosta, jonka kansalaisilla on Suomea velvoittavien työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella oikeus saapua Suomeen hakemaan työtä ja ottaa sitä vastaan ilman työ- ja elinkeinotoimiston työvoimapoliittista harkintaa ( sopimusvaltio ), tai joka hakeutuu Suomesta työhön sopimusvaltioon.

Työ- ja elinkeinoviranomainen tarjoaa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja työnvälityspalveluja työnantajalle, joka etsii työntekijää 1 momentissa tarkoitetusta sopimusvaltiosta työhön Suomeen tai Suomesta työhön sopimusvaltioon.

Työ- ja elinkeinotoimisto voi tarjota työnvälityspalveluja työnantajalle, joka etsii työntekijää muusta kuin 6 §:ssä tarkoitetusta sopimusvaltiosta työhön Suomeen, jos palvelujen tarjoaminen on tarkoituksenmukaista työvoiman saatavuuden kannalta.

Jos työnantaja etsii työntekijää Suomesta työhön muuhun kuin 6 §:ssä tarkoitettuun sopimusvaltioon, työ- ja elinkeinoviranomainen voi erityisestä syystä julkaista ja välittää tietoja avoimeksi ilmoitetusta työpaikasta.

Työttömyysetuutta hakevan työnhakijan on ilmoitettava työ- ja elinkeinotoimistolle:

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:ssä tarkoitetun valmennuksen kesto on 12 kuukauden aikana enintään:

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun koulutuskokeilun kesto on kerrallaan enintään 10 päivää.

Työvoimakoulutukseen haetaan sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. Työvoimakoulutukseen voi hakea myös työ- ja elinkeinoministeriön lomakkeella, joka jätetään allekirjoitettuna työ- ja elinkeinotoimistoon.

Jos koulutus toteutetaan koulutuksen yhteishankintana ja koulutus järjestetään pääasiassa tietyn yrityksen palveluksessa oleville työntekijöille tai vuokratyöntekijöille, työvoimakoulutukseen haetaan käyttämällä työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamaa ryhmähakemuslomaketta, vastaavat tiedot sisältävää muuta lomaketta taikka sähköistä menettelyä.

Työvoimakoulutukseen hakevan on pyynnöstä toimitettava hakemuksensa liitteeksi opiskelijavalinnan ja koulutuksen suorittamisen kannalta tarpeelliset lisäselvitykset ja todistukset.

Opiskelijavalinnasta vastaavan työ- ja elinkeinotoimiston tulee varmistaa, että hakija täyttää koulutuksen yleiset ja kullekin koulutukselle erikseen asetetut muut pääsyvaatimukset.

Opiskelijavalinnassa voidaan käyttää työ- ja elinkeinohallinnon ulkopuolisia asiantuntijoita, haastatteluja sekä soveltuvia testimenetelmiä.

Jos koulutus toteutetaan koulutuksen yhteishankintana, koulutuksen rahoittamiseen osallistuva työnantaja, yrittäjäksi aikovan henkilön toimeksiantaja tai yrittäjyysoikeudet luovuttava yritys voi osallistua opiskelijavalintaan valintaryhmän jäsenenä.

Valintapäätöksen tekee hankintasopimuksessa nimetty työ- ja elinkeinotoimisto. Valintapäätöksestä tulee ilmetä:

Jos kyse on koulutuksesta, johon on haettu 9 §:n 2 momentissa tarkoitetulla ryhmähakemuksella, hankintasopimuksessa nimetty työ- ja elinkeinotoimisto vahvistaa valinnan hyväksymällä hakemuksen.

Valinnan tehnyt työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa päätöksestä hakijan lisäksi hakemuksen lähettäneelle työ- ja elinkeinotoimistolle sekä tiedon koulutukseen hyväksytyistä ja varasijoille valituista myös koulutuspalvelujen tuottajalle.

Hylätylle hakijalle annettavan päätöksen tulee sisältää tieto hakijoiden kokonaismäärästä, perustelu valitsematta jättämiselle ja lisätietojen antajan yhteystiedot.

Koulutuspalvelun tuottaja lähettää valituille kutsun ja muun koulutuksen aloittamiseen liittyvän tarpeellisen aineiston, ellei hankintasopimuksessa ole sovittu toisin.

Palkkatuki, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:ssä tarkoitettu tuki maksetaan jälkikäteen siten, että maksatusjaksoon sisällytetään yhden kalenterikuukauden aikana päättyneet palkanmaksukaudet. Työnantaja voi hakea maksuun kerralla tukea useamman maksatusjakson ajalta. Tuki maksetaan kuitenkin maksatusjaksoittain. Jos tukijakso tai tuella palkatun työsuhde päättyy kesken maksatusjakson, myös maksatusjakso päättyy samaan aikaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tukia koskeva maksatushakemus on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle ( kehittämis- ja hallintokeskus ) kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana viimeinen tukijaksoon kuuluva maksatusjakso päättyy. Tukijakso on se ajanjakso, joka tuen myöntämistä koskevalla päätöksellä määritetään tuen kestoksi. Jos tukea uudella päätöksellä myönnetään tätä pidemmäksi ajaksi, katsotaan kyseessä olevan uusi tukijakso, vaikka se alkaisi välittömästi edellisen tukijakson päätyttyä.

Valtion viraston ja laitoksen tulee tehdä kalenterikuukausittain ilmoitus työllisyys- ja työttömyysetuusmäärärahojen käytöstä niillä palkattujen henkilöiden palkkauskustannuksiin. Kuukausi-ilmoitus on toimitettava kehittämis- ja hallintokeskukselle kuukauden kuluessa sen jakson päättymisestä, johon käytetyt työllisyys- ja työttömyysetuusmäärärahat ovat kohdistuneet.

Starttirahaa maksetaan niiltä päiviltä, joina starttirahaa saava henkilöasiakas työskentelee yrityksessään.

Starttiraha maksetaan jälkikäteen kuukausittain. Starttirahaa koskeva maksatushakemus on toimitettava kehittämis- ja hallintokeskukselle kahden kuukauden kuluessa maksatusjakson päättymisestä.

Valtion rahoitusosuus pk-yritykselle tarjottavan yritystoiminnan kehittämispalvelun toteutuneista kustannuksista on:

Asiantuntijapalvelua pk-yritykselle laaditun kehittämissuunnitelman toteuttamisen tukemiseksi tarjotaan enintään 15 päivää kolmen vuoden aikana.

Pk-yritysten verkostoitumisen tukemiseksi tarjottavan asiantuntijapalvelun enimmäiskesto on kunkin verkostoitumishankkeeseen osallistuvan pk-yrityksen osalta enintään 15 päivää kolmen vuoden aikana.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kolmen vuoden tarkastelujakso alkaa siitä, kun yritys on ensimmäisen kerran saanut asiantuntijapalvelua.

Jos palvelun pääasiallinen järjestämispaikka sijaitsee työnhakijan työssäkäyntialueella, palvelu katsotaan kokonaisuudessaan järjestetyksi työnhakijan työssäkäyntialueella.

Jos palvelun pääasiallinen järjestämispaikka sijaitsee työnhakijan työssäkäyntialueen ulkopuolella, palvelu katsotaan kokonaisuudessaan järjestetyksi työnhakijan työssäkäyntialueen ulkopuolella.

Jos palvelulla ei ole pääasiallista järjestämispaikkaa, palvelu katsotaan järjestetyksi työnhakijan työssäkäyntialueella tai sen ulkopuolella sen mukaan, missä työnhakija kulloinkin tosiasiallisesti osallistuu palveluun.

Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään työvoimakoulutukseen osallistuvalle työnhakijalle, joka asuu koulutuksen aikana Suomessa, maksetaan kulukorvausta enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa.

Työ- ja elinkeinotoimiston tulee ilmoittaa työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun kulukorvauksen maksamiseksi:

Työ- ja elinkeinotoimisto voi antaa 1 momentissa tarkoitetut tiedot työttömyyskassalle ja Kansaneläkelaitokselle teknisen käyttöyhteyden avulla.

Työ- ja elinkeinotoimiston on tehtävä päätös julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetusta kulukorvauksesta samalla kun se ja henkilöasiakas sopivat työllistymistä tukevaan palveluun osallistumisesta työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Jos asiakkaalle palveluun osallistumisesta aiheutuvat kustannukset eivät ole olleet suunnitelmaa laadittaessa tai tarkistettaessa ennakoitavissa, työ- ja elinkeinotoimisto voi tehdä päätöksen kulukorvauksesta myös tämän jälkeen.

Henkilöasiakkaan on haettava kulukorvauksen maksatusta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta. Kulukorvaus maksetaan jälkikäteen kuukausittain. Kulukorvausta ei ilman erityisen painavaa syytä makseta takautuvasti pitemmältä ajalta kuin hakemuksen vireille tuloa edeltävältä kuukaudelta. (20.12.2022/1093)

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu kulukorvaus maksetaan jälkikäteen kuukausittain. Kulukorvausta on haettava työ- ja elinkeinotoimistolta kuukauden kuluessa maksatusjakson päättymisestä.

Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää korvausta seuraavien Suomessa tehtyjen edestakaisten matkojen matka- ja yöpymiskustannuksista:

Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää korvausta myös toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tai Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon tehtyjen edestakaisten työhaastattelumatkojen matka- ja yöpymiskustannuksista 1 momentin 1 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttyessä.

Matkakustannusten korvausperuste 25 §:ssä tarkoitetuissa matkoissa on matka kilometreinä kerrottuna 0,21 eurolla. Matkakustannuksista korvataan 12 euroa ylittävä osa, kuitenkin enintään 200 euroa.

Matkan pituutta määriteltäessä matka katsotaan alkaneeksi työttömän työnhakijan tosiasiallisesta asuinpaikasta. Jos muuhun arvioon ei ole aihetta, henkilön tosiasiallisena asuinpaikkana pidetään hänen työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään merkittyä asuinpaikkaansa.

Yöpymiskustannuksista myönnetään korvausta aiheutuneiden kustannusten perusteella, kuitenkin enintään 80 euroa vuorokaudessa.

Matka- ja yöpymiskustannusten korvausta on haettava työ- ja elinkeinotoimistolta kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Työ- ja elinkeinotoimisto voi hyväksyä korvauksen maksettavaksi kokonaan tai osittain ennakkona.

Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea enintään 4000 euroa henkilöä kohden seuraaviin kustannuksiin:

Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua enintään 20 tuntia kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Työolosuhteiden järjestelytukea maksetaan toteutuneiden tuntien perusteella 20 euroa tunnilta.

Jos työnantaja on hakenut työolosuhteiden järjestelytukea työssä olevan työntekijän vammasta tai sairaudesta aiheutuviin 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että työnantaja osallistuu kustannusten rahoittamiseen kohtuulliseksi katsottavalla määrällä.

Työnantajan on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle tarpeelliset selvitykset työolosuhteiden järjestelytuen tarpeen arvioimiseksi.

Työolosuhteiden järjestelytukea 28 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin on haettava työ- ja elinkeinotoimistolta kuukauden kuluessa muutostyön tekemisestä tai työvälineen taikka kalusteen hankinnasta. Työ- ja elinkeinotoimisto voi hyväksyä työolosuhteiden järjestelytuen maksettavaksi kokonaan tai osittain ennakkona.

Työolosuhteiden järjestelytuki korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua maksetaan jälkikäteen kuukausittain. Työolosuhteiden järjestelytukea koskeva maksatushakemus on toimitettava kahden kuukauden kuluessa maksatusjakson päättymisestä.

Työ- ja elinkeinotoimiston on kerrottava julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulle työnhakijalle tämän oikeudesta:

Työ- ja elinkeinotoimiston on kerrottava julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulle työnhakijalle, että hänellä on oikeus:

Työ- ja elinkeinotoimiston on ilmoitettava työllistämisvelvolliselle kunnalle tämän työllistämisvelvollisuudesta. Työllistämisilmoituksesta tulee käydä ilmi työllistämisvelvoitteen peruste, työllistettävän koulutus ja työkokemus sekä muut työllistämisen kannalta tarpeelliset tiedot.

Työllistämisilmoitus on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 7 §:ssä säädetyn päivärahakauden enimmäisajan päättymistä.

Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettävästä työstä tehdään määräaikainen työsopimus, jonka työntekijä saa päättää kesken sopimuskauden siirtyäkseen uuteen palvelussuhteeseen.

TY-neuvottelukunnan tehtävänä on tukea alueellisesti:

Edellä 1 momentissa säädettyjen tehtävien täyttämiseksi neuvottelukunta:

Neuvottelukunta sopii vuosittain alustavasta työsuunnitelmasta. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

Neuvottelukunnan jäsenenä on työ- ja elinkeinotoimiston johtaja. Jos työ- ja elinkeinotoimiston yhteydessä toimii useita neuvottelukuntia, jäsenenä voi olla muukin työ- ja elinkeinotoimiston virkamies.

Työ- ja elinkeinotoimisto nimittää neuvottelukuntaan enintään yhdeksän muuta jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Kuusi jäsentä, joista puolet edustaa työnantajia ja yrittäjiä ja puolet työntekijöitä, sekä heidän varajäsenensä nimitetään keskeisten työelämän järjestöjen esityksestä. Yksi jäsen ja hänen varajäsenensä nimitetään alueen kuntien esityksestä. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimisto voi nimittää neuvottelukuntaan enintään kaksi alueen muita keskeisiä toimijoita edustavaa jäsentä ja heidän varajäsenensä.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi ei saa valita työ- ja elinkeinotoimiston edustajaa. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on vuosi tai, jos neuvottelukunnan toimikautta on jäljellä tätä vähemmän, neuvottelukunnan toimikauden jäljellä oleva osa.

Neuvottelukunta voi käyttää apunaan asiantuntijoita. Neuvottelukunnalla on työ- ja elinkeinotoimiston määräämä sihteeri.

Neuvottelukunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja muille jäsenille, varajäsenille, asiantuntijoille ja sihteerille suoritetaan matkakustannusten korvausta valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaisesti ja palkkiota neuvottelukunnan työstä valtiovarainministeriön suosituksen mukaisesti.

Yksityisten työvoimapalvelujen tarjoajan on pyynnöstä annettava työ- ja elinkeinoministeriölle tiedot:

Yksityisten työnvälityspalvelujen tarjoajia edustava yhteisö voi sopimuksesta toimittaa 1 momentissa tarkoitetut tiedot yksityisten työvoimapalvelujen tarjoajien puolesta

Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle sen tarkemmin määräämällä tavalla. Työ- elinkeinoministeriö julkaisee tietoja koskevan yhteenvedon määräajoin.

Työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työ- ja elinkeinoviranomaisten ja yksityisten työvoimapalvelujen välistä yhteistyötä ja 36 §:ssä säädettyä tietojenantovelvollisuuden toimeenpanoa koskevat asiat.

Jos työ- ja elinkeinotoimisto tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain tai tämän asetuksen nojalla useaa vuotta koskevan päätöksen tuen tai korvauksen myöntämisestä, palvelun hankkimisesta tai työllisyysmäärärahojen osoittamisesta tai myöntämisestä eikä valtion talousarviossa ole osoitettu valtuutta tai siirtomäärärahaa tällaisen päätöksen tekemiseksi, päätös on tehtävä ehdolla, että tarvittavat määrärahat ovat käytettävissä.

Päätökseen ei kuitenkaan oteta 1 momentissa tarkoitettua ehtoa, jos kyse on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetusta työllistämisvelvoitteesta.

Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työllisyyspoliittista avustusta toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja.

Työ- ja elinkeinotoimisto voi avustusta myöntäessään asettaa avustuksen saamiselle avustuksen tarkoituksen kannalta tarpeellisia ehtoja.

Avustusta voidaan myöntää yhdistykselle, säätiölle, kunnalle ja kuntayhtymälle.

Avustusta ei myönnetä eikä sitä saa käyttää:

Yhdistykselle ja säätiölle avustusta voidaan myöntää enintään 100 prosenttia niistä kustannuksista, jotka työ-ja elinkeinotoimisto on hyväksynyt avustuksella katettaviksi.

Kunnalle ja kuntayhtymälle avustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia niistä kustannuksista, jotka työ- ja elinkeinotoimisto on hyväksynyt avustuksella katettaviksi.

Avustuksen tukitasosta ja määrästä päätettäessä otetaan huomioon avustettavan toiminnan sisältö sekä toiminnan kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä ja henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen tarve. Lisäksi voidaan ottaa huomioon avustettavasta toiminnasta saatavat tulot.

44 § oli väliaikaisesti voimassa 1.1.2013–31.12.2015.

Avustus ei saa yhdessä samoihin kustannuksiin maksetun valtion muun rahoitustuen kanssa ylittää työ- ja elinkeinotoimiston hyväksymiä kokonaiskustannuksia. Valtion rahoitustueksi katsotaan avustuksen enimmäismäärää arvioitaessa valtion talousarvion määrärahasta tai talousarvion ulkopuolisesta valtion hallinnoimasta rahastosta maksettu valtionosuus ja -avustus, korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa alemmalla korolla myönnettyyn lainaan sisältyvä korkoetu sekä muun lainan korkoon kohdistuva korkotuki.

Avustusta voidaan myöntää enintään kolmen vuoden ajaksi kerrallaan.

Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa avustuksen julkisesti haettavaksi toimiston määrittelemään tarkoitukseen.

Työ- ja elinkeinotoimistolle toimitettavasta avustushakemuksesta tulee käydä ilmi toiminnan sisältö, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma sekä muut avustuksen myöntämisen kannalta tarpeelliset tiedot.

Avustusta voidaan maksaa ennakkona. Ennakko on enintään 50 prosenttia kullekin maksatusjaksolle kohdistuvasta avustuksesta. Työttömien perustamalle rekisteröidylle yhdistykselle voidaan kuitenkin maksaa kunkin maksatusjakson koko avustus ennakkona.

Ennakkoa koskeva maksatushakemus on toimitettava kehittämis- ja hallintokeskukselle ennen sen maksatusjakson alkua, johon ennakko kohdistuu. Ennakkoa koskevassa maksatushakemuksessa avustuksen saajan on selvitettävä kustannukset, joiden avustuksen saaja arvioi erääntyvän maksettaviksi seuraavan maksatusjakson aikana.

Avustus maksetaan jälkikäteen kolmen kuukauden maksatusjaksoissa, jollei avustuksen myöntämispäätöksessä ole asetettu muun pituista maksatusjaksoa. Avustus maksetaan maksatusjaksolla toteutuneiden avustuksella katettaviksi hyväksyttyjen kustannusten mukaan. Maksatushakemus on toimitettava kehittämis- ja hallintokeskukselle kahden kuukauden kuluessa sen maksatusjakson päättymisestä, jota hakemus koskee.

Jos avustusta on maksettu ennakkona, maksatushakemus, josta käyvät ilmi maksatusjaksolla toteutuneet avustuksella katettavaksi hyväksytyt kustannukset, on toimitettava siten kuin 1 momentissa säädetään.

Avustuksen saaja on velvollinen pitämään avustettavasta toiminnasta kirjanpitolain (1336/1997) mukaista, erillistä kirjanpitoa, jollei avustettavan toiminnan rahoituksen tilinpitoa esitetä yhteisön tai säätiön kirjanpidossa omilla tileillään ja valvontaa ole mahdollista suorittaa ilman vaikeuksia.

Jos avustuksen saaja on 1 momentin mukaisesti velvollinen pitämään erillistä kirjanpitoa, avustettavan toiminnan koko kirjanpito ja siihen liittyvät tositteet on säilytettävä niin, että ne on helppo tarkastaa. Kirjanpitoaineiston säilyttämisestä säädetään kirjanpitolain 2 luvun 10 §:ssä.

Avustuksen saajan tulee toimittaa työ- ja elinkeinotoimistolle vuosittain avustuksen myöntämispäätöksessä määritellyllä tavalla selvitys avustuksen käytöstä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Sen 19 ja 20 § tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2014. Asetuksen 44 § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2015.

Asetuksen 44 §:n nojalla myönnettyä työllisyyspoliittista avustusta voidaan maksaa enintään 31 päivään maaliskuuta 2016.