179/2005

Eräiden entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevien henkilöiden kielitutkinnolla tarkoitetaan tutkintoa, jolla ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu henkilö osoittaa mainitun pykälän 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun suomen tai ruotsin kielen taidon.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun kielitaidon voi osoittaa myös yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (964/2004) tarkoitettujen yleisten kielitutkintojen tutkintotodistuksella. Tällöin edellytetään vähintään yleisten kielitutkintojen perustason 2 tasoista suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun kielitutkinnon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta vastaa työministeriö. Työministeriö päättää kielitutkinnon perusteista, tutkintotodistuksen sisällöstä ja kielitutkinnossa käytettävistä testeistä kuultuaan Opetushallitusta.

Työministeriö voi tehdä edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun kielitutkinnon laatimisesta, arvioinnista ja järjestämisestä sopimuksia korkeakoulujen ja muiden kielitutkinnon järjestäjien kanssa.

Työministeriö voi sopia 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun kielitutkinnon järjestämisestä enintään vuodeksi kerrallaan. Tutkintotilaisuuksien määrästä ja alueellisesta kattavuudesta sovitaan työministeriön ja kielitutkinnon järjestäjän kesken.

Kielitutkinnon järjestäjän tehtävänä on:

Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun kielitutkinnon arvioijana voi toimia se, jolla on suomi vieraana kielenä opettajalta vaadittava kelpoisuus (S 2) ja joka on osallistunut 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun kielitutkinnon arvioijakoulutukseen ja jonka työministeriö on hakemuksesta hyväksynyt merkittäväksi ylläpitämäänsä arvioijarekisteriin.

Arvioijan esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 27―29 §:ssä säädetään.

Työministeriö ylläpitää 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun kielitutkinnon arviointiin osallistuvista arvioijarekisteriä kielitutkinnon järjestämistä ja valvontaa varten sekä kielitutkinnon yhdenmukaisen arvioinnin turvaamiseksi.

Rekisteriin tallennetaan arvioijan suostumuksella hänen nimensä, syntymäaikansa, tarpeelliset yhteystietonsa sekä tieto siitä salliiko hän nimi- ja osoitetietojensa luovuttamisen vai ei.

Arvioija merkitään arvioijarekisteriin viiden vuoden ajaksi. Merkintä voidaan hakemuksesta uusia, jos arvioija edelleen täyttää 4 §:ssä säädetyt vaatimukset ja on käytännössä ylläpitänyt arviointitaitoaan. Jos arvioijan suorittamissa arvioinneissa ilmenee olennaisia puutteita tai laiminlyöntejä, työministeriö voi arvioijaa kuultuaan poistaa merkinnän ennen määräajan päättymistä.

Arvioijarekisteriin sovelletaan lisäksi henkilötietolain (523/1999) säännöksiä.

Kielitutkinnon suorittaneelle annetaan tutkintotodistus, johon merkitään tutkinnon suorituspaikka ja tutkintopäivä. Tutkintotodistuksen allekirjoittaa työministeriö.

Ulkomaalaisrekisteristä annetussa laissa (1270/1997) tarkoitettuun ulkomaalaisrekisteriin merkitään tiedot niistä, jotka ovat suorittaneet edellä 1 §:ssä tarkoitetun kielitutkinnon tai osallistuneet siihen. Rekisteriin tallennetaan tutkintoon osallistuneen nimi ja syntymäaika, tieto kielitutkinnon hyväksymisestä tai hylkäämisestä, kielitutkintoon osallistumisen ajankohta tai ajankohdat, tutkinnon suorituspaikat, uusinnat ja tarkistusarvioinnit.

Työministeriö ja Ulkomaalaisvirasto rekisterinpitäjinä huolehtivat merkintöjen tekemisestä.

Tutkintosuorituksen arviointiin tyytymätön voi vaatia työministeriöltä kirjallisesti tarkistusarviointia 30 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen tietoonsa.

Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu kielitutkinto on maksuton.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2005.