1344/2002

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) tarkoituksen toteuttamiseksi työvoimatoimiston palveluja on sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaiden tarpeista lähtien toimeenpantava siten kuin sanotussa laissa, muissa laeissa sekä tässä asetuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa erikseen säädetään.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Henkilöasiakkaan pyytäessä työnhakijaksi rekisteröintiä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 5 §:n 1 momentin mukaisesti hänen tulee antaa työnhakutietonsa ja -selvityksensä ilmoittautumislomakkeella, joka voi olla kirjallinen tai sähköinen. Lomakkeen tiedot kirjataan sanotun lain 1 luvun 6 §:n 3 momentissa tarkoitettuun tietojärjestelmään.

Henkilöasiakkaan suostumus työnhakutietojen luovuttamiseen tietojärjestelmään ja suostumus työnhakutietojen luovuttamiseen työnantajalle samoin kuin maininta siitä, että asiakastietojen tallettamisesta tietojärjestelmään on kerrottu asiakkaalle, merkitään lomakkeeseen.

Työnhakusuunnitelma laaditaan kirjallisesti alkuhaastattelun perusteella, ja sitä tarkistetaan sovituin määräajoin toistuvissa työnhakuhaastatteluissa. Työnhakusuunnitelmaan liittyy arvio palvelutarpeesta ja osaamiskartoitus, johon kootaan tiedot työnhakijan koulutuksesta, ammattitaidosta, työkokemuksesta ja erityisosaamisesta.

Henkilöasiakkaan palveluna järjestetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua työnhakuvalmennusta. Työnhakuvalmennus voidaan järjestää työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena tai ryhmäpalveluna.

Työnhakuvalmennukseen kuuluu:

Ulkomailta työtä hakevalle henkilöasiakkaalle annetaan työnvälityspalveluja, jos hän hakee työtä sopimusvaltiosta. Muihin valtioihin työhön aikovalle annetaan yleisiä neuvoja ja ohjeita työhön hakeutumisesta, tarvittavien lupien hankkimisesta sekä käytettävissä olevia tietoja näiden maiden työmarkkinoista ja työnsaantimahdollisuuksista.

Henkilöasiakkaalle, joka ulkomailta hakee työtä Suomesta, annetaan työnvälityspalveluja, jos kysymyksessä on Suomen kansalainen, sopimusvaltion kansalainen tai muu ulkomaan kansalainen, jolle Suomen edustusto on myöntänyt oleskeluluvan suomalaisen syntyperän perusteella. Palveluja annetaan myös näiden perheenjäsenille. Muille Suomeen työhön aikoville annetaan yleisiä neuvoja ja ohjeita työhön hakeutumisesta, tarvittavien lupien hankkimisesta sekä tietoja työmarkkinoista ja työnsaantimahdollisuuksista.

Työnantaja-asiakkaalle, jonka toimipaikka on ulkomailla ja joka hakee työntekijöitä Suomesta, annetaan työnvälityspalveluja, jos työnantajan toimipaikka on sopimusvaltiossa. Muista valtioista olevien työnantajien avoimista työpaikoista voidaan tiedottaa työnhakijoille tarpeen mukaan.

Työnantaja-asiakkaalle, joka hakee työntekijöitä ulkomailta, annetaan työnvälityspalveluja, jos hän hakee työntekijöitä sopimusvaltioista. Muista valtioista työntekijöitä hakevalle annetaan tiedot luvanvaraisen ulkomaisen työvoiman käytön edellytyksistä sekä työlupamenettelystä ja käytettävissä olevia tietoja näiden maiden työnhakijoista.

Työnvälityspalveluja Suomeen ja Suomesta ulkomaille täydentää kansainvälinen harjoittelu, jossa tiedotetaan harjoitteluohjelmista ja avustetaan asiakkaita niihin hakeutumisessa, hankitaan harjoittelupaikkoja ulkomaalaisille harjoittelijoille ja välitetään harjoittelijoita työnantaja-asiakkaille.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n 1 momentin mukaisilla erillisiin toimeksiantoihin perustuvilla henkilöstöratkaisulla tarkoitetaan;

Julkisista työvoimapalveluista annetun lain 4 luvun 6 §:n 2 momentin tarkoitetun partneritoimiston tehtävänä on henkilöstöratkaisuja järjestävän työvoimatoimiston kanssa tehdyn sopimuksen perusteella markkinoida työnantaja-asiakkaalle tarjolla olevia maksullisia erityispalveluja, hankkia toimeksiantoja palvelujen tuottamiseksi ja tuottaa palveluja.

Tuotettavista työnantaja-asiakkaan alihankintapalveluista niitä järjestävä työvoimatoimisto tekee kirjallisen toimeksiantosopimuksen työnantaja–asiakkaan kanssa. Sopimuksen voivat tehdä palveluja järjestävä toimisto ja partneritoimisto myös yhdessä tai partneritoimisto yksin saatuaan siihen palveluja järjestävän toimiston luvan.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n mukaisella henkilöstövuokrauksella tarkoitetaan tilapäistyön järjestämistä työvoimatoimiston palveluna niin, että työvoimatoimisto työnantajana sopii henkilöstövuokraukseen ilmoittautuneen työnhakijan käyttämisestä korvausta vastaan toisen työnantajan (käyttäjäyritys) johdon ja valvonnan alaisessa tilapäistyössä.

Työvoimatoimisto ja työnhakija tekevät keskenään työsopimuksen. Työvoimatoimisto ja käyttäjäyritys tekevät vuokraussopimuksen. Sopimukset tehdään kirjallisina työministeriön hyväksymän mallin mukaan. Vuokraussopimuksessa työvoimatoimisto ei saa sopia käyttäjäyritykselle velvollisuutta suorittaa työnvälitysmaksua tai muuta työvoimatoimistolle suoritettavaa maksua, jos käyttäjäyritys tekee tilapäistyön aikana tai sen jälkeen työsopimuksen ja ottaa työntekijän työsuhteeseen.

Vuokratyötä hakeva henkilöasiakas voidaan pyynnöstä rekisteröidä haastattelun perusteella ja soveltuvuutensa mukaan vuokratyönhakijaksi henkilöstövuokrauksen erilliseen asiakasrekisteriin, joka on julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 5 §:n 2 momentin mukainen yksittäisen palvelun asiakasrekisteri.

Henkilöstövuokrausta järjestävän työvoimatoimiston on varmistettava, että vuokrattujen tekijöiden työsuhteissa noudatetaan oikeaa työehtosopimusta ottaen huomioon työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain (56/2001) säännökset

Työvoimatoimisto on varmistaakseen vuokratyöntekijöille lain mukaisen ja saman työsuojelun tason kuin työpaikan muille työntekijöille velvollinen noudattamaan, mitä eräistä työsuojeluvaatimuksista vuokratyössä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (782/1997) säädetään.

Työnantaja-asiakkaan maksullisia erityispalveluja järjestettäessä työvoimatoimiston on huolehdittava siitä, että henkilöstöratkaisujen ja henkilöstövuokrauksen maksutuloilla katetaan palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kulut (kustannusvastaavuus) . Kustannusvastaavuuden on toteuduttava sekä henkilöstöratkaisujen että henkilöstövuokrauksen osalta erikseen työvoimatoimistoittain työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella.

Henkilöstöratkaisujen ja henkilöstövuokrauksen kustannusvastaavuuden on toteuduttava siten, että maksullisia erityispalveluja tuottavan työvoimatoimiston palvelutoiminta tuottaa maksulliseen toimintaan sidotulle pääomalle vähintään valtiokonttorin laskeman tuottovaatimuksen mukaisen koron.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa työvoimatoimistoissa on kustannusvastaavuuden toteutumisen seuraamiseksi oltava erillinen kustannuspaikka. Maksulliseen palveluun kuuluvasta toiminnasta on vuosittain laadittava kustannusvastaavuuslaskelma. Kustannusvastaavuuslaskelma on laadittava myös partneritoimistossa.

Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta tulee hankkia siten, että hankinnat täyttävät julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaiset ja sen nojalla asetetut tavoitteet ja vaatimukset ja että hankinnat ovat kokonaistaloudellisesti edullisia siten kuin julkisista hankinnoista erikseen säädetään.

Koulutushankinnat suorittaa työvoima- ja elinkeinokeskus. Työvoimatoimisto voi suorittaa koulutushankintoja työvoima- ja elinkeinokeskuksen määräämissä rajoissa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä työvoimatoimistot voivat myös yhdessä suorittaa koulutushankintoja.

Korkeakoulututkinto voidaan hankkia työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena vain opiskelijaryhmälle.

Ammattikorkeakoulututkinnon hankkimisen edellytyksenä on, että siihen valittava henkilöasiakas on aiemmin suorittanut vähintään opistoasteen tutkinnon. Ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon hankkimisen edellytyksenä on, että

Työvoimaviranomaisen tulee ennen korkeakoulututkinnon hankintapäätöstä pyytää asiasta lausunto opetusministeriöltä.

Lukio-opintojen hankkiminen työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena edellyttää, että puuttuva opintosuoritus tai aiempien lukio-opintojen opintomenestys ilmeisesti on esteenä ammatillisen koulutuksen suorittamiselle.

Valtion hankinnoista annetussa asetuksessa (1416/1993) säädetyn lisäksi tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi:

Valtion hankinnoista annetusta asetuksesta poiketen tarjouspyynnössä on ilmoitettava, että hankintaan sovelletaan työministeriön vahvistamia koulutushankintoja koskevia yleisiä hankintaehtoja.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettava, että tarjouksesta tulee käydä ilmi opiskelijan oikeusaseman perusteet. Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettava, että hankintahintaan sisällytetään koulutusaikaiset oppimateriaalit ja opetusvälineet, ei kuitenkaan kustannuksia, jotka aiheutuvat koulutuksen tavoitteena olevassa ammatissa toimimisen edellyttämistä luvista, lisensseistä tai muista vastaavista asiakirjoista viranomaisille suoritettavista maksuista.

Päätöksen tarjouksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tekee tarjouksen pyytänyt työvoimaviranomainen. Jos koulutusta hankitaan yhteishankintana, tarjouksen hyväksymispäätöksen tekevät työvoimaviranomainen ja työnantaja yhdessä.

Tarjouksen hyväksymisen jälkeen laaditaan koulutuksen hankinnasta tarjouksen hyväksyjän ja koulutuspalvelujen tuottajan välinen kirjallinen koulutuksen hankintasopimus. Koulutuksen hankintasopimus voidaan tarvittaessa tehdä useammassa vaiheessa.

Poiketen siitä, mitä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetään, työllistämistukea voidaan myöntää yritykselle, joka palkkaa pitkäaikaistyöttömän vuorotteluvapaakokeilusta annetussa laissa (1663/1995) tai vuorotteluvapaalaissa (1305/2002) tarkoitetuksi vuorotteluvapaan ajaksi palkattavaksi työntekijäksi.

Poiketen siitä, mitä sanotun lain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 4 kohdassa säädetään voidaan myöntää:

Kunta voi sijoittaa työllistämänsä pitkäaikaistyöttömän, jonka palkkaukseen on myönnetty työllistämistukea, työhön yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle.

Kunta voi periä työn järjestäjältä enintään työllistämisestä aiheutuvien kustannusten ja työllistetystä kunnalle maksettavan työllistämistuen erotuksen päivää kohti.

Työpajaan työllistetty voidaan sijoittaa työhön 1 ja 2 momentin mukaisesti myös silloin, kun työpajan ylläpitäjänä on yhdistys tai säätiö. Työpajaan työllistetty voidaan sijoittaa työhön myös yritykseen. Työpajalla tarkoitetaan tässä pykälässä sosiaalista yhteisöä, jossa työskentelyn ja siihen liittyvien ohjaus- ja valmennuspalvelujen avulla pyritään parantamaan ensisijaisesti pitkään työttömänä olleiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten valmiuksia hakeutua koulutukseen, työhön tai yrittäjäksi.

Yhdistelmätuella työllistettäessä voidaan työnantajana toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jonka tarkoituksena ei sääntöjen mukaan ole voiton hankkiminen jäsenilleen tai säätiöidyn varallisuusmassan kasvattaminen, maksaa enintään palkkauskustannukset. Muulle työnantajalle voidaan maksaa tukena enintään työllistetylle maksettava palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä.

Yhdistelmätuki ei yhdessä oppisopimuskoulutuksesta maksettavan koulutuskorvauksen, Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen tai veikkausvaroista maksettavan avustuksen kanssa saa ylittää 1 momentin mukaista enimmäismäärää.

Vajaakuntoisen ja työnsuunnittelijan palkkaukseen työllistämistukea voidaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 11 §:n 1 momentin mukaisesta 10 kuukauden enimmäisajasta poiketen myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan.

Sen jälkeen, kun joku on ollut työllisyysmäärärahoin työllistettynä enimmäisajan yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, häntä ei voida osoittaa uudelleen työllisyysmäärärahoin tuettuun työhön, ennen kuin hän on ollut viimeisten kuuden kuukauden aikana vähintään viisi kuukautta työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa.

Yhdistelmätuen enimmäisajasta ja tuen myöntämisestä uudelleen on voimassa, mitä työttömyysturvalaissa säädetään.

Työllistämistuki tai yhdistelmätuki voidaan yhdistää työttömän työllistymisedellytyksiä parantavaksi julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuksi palvelukokonaisuudeksi siten, että työttömälle järjestetään tukityöllistämiseen yhdistettynä joko ennen työllistämistä, tuella työllistämisen aikana tai sen jälkeen työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, ammatillista kuntoutusta tai julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 8 luvussa tarkoitettuja työmarkkinatoimenpiteitä. Tukea ei myönnetä, jos työnantaja saa samalta ajalta työn ohella järjestettäviin toimenpiteisiin muuta valtion tukea.

Palvelukokonaisuus voi sisältää myös työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, ammatillisen kuntoutuksen tai työmarkkinatoimenpiteiden yhdistämistä toisiinsa.

Työllistämistuella tai yhdistelmätuella työllistämisen ja muiden toimenpiteiden kesto palvelukokonaisuutena on yhteensä enintään 24 kuukautta. Tällöin työllistämistuella työllistämisen osuus palvelukokonaisuudessa ei saa ylittää 10 kuukauden enimmäisaikaa eikä sen osuus yhdistelmätuella työllistettäessä 12 kuukauden enimmäisaikaa.

Jos henkilö työllistetään yhdistelmätuella yli 12 kuukaudeksi, voidaan 1 momentissa tarkoitettua palvelukokonaisuuden 24 kuukauden enimmäiskestoa pidentää vastaavasti enintään 12 kuukaudella.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 2 §:n 1 momentin mukaiseksi työllistymiseen suoranaisesti tähtääväksi työnvälityspalveluksi katsotaan:

Työllistymiseen suoranaisesti tähtääväksi työnvälityspalveluksi ei katsota toimintaa, jossa suomalaisille nuorille ulkomailla ja ulkomaisille nuorille Suomessa tarjotaan perheissä tapahtuvaa kotityötä vastaan mahdollisuus oleskeluun ulkomailla (au pair -asemaan välittäminen) .

Julkisena työvoimapalveluna järjestettävän henkilöstövuokrauksen kehittämistä ja järjestämistä koskevat asiat käsitellään työpolitiikan neuvottelukunnassa.

Julkisen työvoimapalvelun ja yksityisten työvoimapalvelujen välisen yhteistyön suunnittelua varten henkilöstövuokrausta järjestävän työvoimatoimiston on annettava henkilöstövuokrauksen toteuttamista koskevia tietoja noudattaen mitä yksityisten työvoimapalvelujen tietojenantovelvollisuudesta säädetään yksityisiä työvoimapalveluja koskevasta tietojenantovelvollisuudesta annetussa asetuksessa (1349/2002).