1344/2002

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) tarkoituksen toteuttamiseksi työvoimatoimiston palveluja on sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaiden tarpeista lähtien toimeenpantava siten kuin sanotussa laissa, muissa laeissa sekä tässä asetuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa erikseen säädetään.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Henkilöasiakkaan pyytäessä työnhakijaksi rekisteröintiä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 5 §:n 1 momentin mukaisesti hänen tulee antaa lainkohdassa tarkoitetut tiedot sekä muut työnhakuaan koskevat tiedot sähköisellä ilmoittautumislomakkeella. Tarvittaessa tiedot voi antaa paperilomakkeella.

Lomakkeen tiedot tallennetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 1 luvun 6 §:n 3 momentissa tarkoitettuun tietojärjestelmään. Lomakkeessa kerrotaan asiakastietojen tallettamisesta tietojärjestelmään.

Työllistymissuunnitelma ja sitä korvaava suunnitelma muodostuu kartoituksesta ja toimintasuunnitelmasta. Kartoitus sisältää työnhakijan arvioidun palvelutarpeen ja yhteenvedon työnhakijan tilanteesta. Toimintasuunnitelmaan merkitään yhteenveto työnhakijan tavoitteista sekä yksilöidyt sovitut toimenpiteet ja palvelut tavoitteen saavuttamiseksi, toimenpiteiden ja palveluiden aikataulu sekä seurantatapa.

Suunnitelman osapuolet allekirjoittavat työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toimintasuunnitelmaosion, joka annetaan työnhakijalle. Työ- ja elinkeinotoimiston kappale merkitään allekirjoitetuksi ja arkistoidaan sähköisesti työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään. Jos kunnan edustaja tai työnantaja on osallistunut suunnitelman laatimiseen, kunnalla tai työnantajalla on pyynnöstä oikeus saada kopio suunnitelmasta.

Henkilöasiakkaan palveluna järjestetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua työnhakuvalmennusta. Työnhakuvalmennus voidaan järjestää työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena tai ryhmäpalveluna.

Työnhakuvalmennukseen kuuluu:

Ulkomailta työtä hakevalle henkilöasiakkaalle annetaan työnvälityspalveluja, jos hän hakee työtä sopimusvaltiosta. Muihin valtioihin työhön aikovalle annetaan yleisiä neuvoja ja ohjeita työhön hakeutumisesta, tarvittavien lupien hankkimisesta sekä käytettävissä olevia tietoja näiden maiden työmarkkinoista ja työnsaantimahdollisuuksista.

Henkilöasiakkaalle, joka ulkomailta hakee työtä Suomesta, annetaan työnvälityspalveluja, jos kysymyksessä on Suomen kansalainen, sopimusvaltion kansalainen tai muu ulkomaan kansalainen, jolle Suomen edustusto on myöntänyt oleskeluluvan suomalaisen syntyperän perusteella. Palveluja annetaan myös näiden perheenjäsenille. Muille Suomeen työhön aikoville annetaan yleisiä neuvoja ja ohjeita työhön hakeutumisesta, tarvittavien lupien hankkimisesta sekä tietoja työmarkkinoista ja työnsaantimahdollisuuksista.

Työnantaja-asiakkaalle, jonka toimipaikka on ulkomailla ja joka hakee työntekijöitä Suomesta, annetaan työnvälityspalveluja, jos työnantajan toimipaikka on sopimusvaltiossa. Muista valtioista olevien työnantajien avoimista työpaikoista voidaan tiedottaa työnhakijoille tarpeen mukaan.

Työnantaja-asiakkaalle, joka hakee työntekijöitä ulkomailta, annetaan työnvälityspalveluja, jos hän hakee työntekijöitä sopimusvaltioista. Muista valtioista työntekijöitä hakevalle annetaan tiedot luvanvaraisen ulkomaisen työvoiman käytön edellytyksistä sekä lupamenettelystä ja käytettävissä olevia tietoja näiden maiden työnhakijoista. (30.4.2004/308)

Työnvälityspalveluja Suomeen ja Suomesta ulkomaille täydentää kansainvälinen harjoittelu, jossa tiedotetaan harjoitteluohjelmista ja avustetaan asiakkaita niihin hakeutumisessa, hankitaan harjoittelupaikkoja ulkomaalaisille harjoittelijoille ja välitetään harjoittelijoita työnantaja-asiakkaille.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n 1 momentin mukaisilla työnvälitystä täydentävillä, työnantajan tarpeita vastaavilla henkilöstön hankintaan tai vähentämiseen taikka työyhteisön kehittämiseen liittyvillä erityispalveluilla tarkoitetaan;

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n mukaisella työntekijöiden vuokrauksella tarkoitetaan tilapäistyön järjestämistä työ- ja elinkeinotoimiston palveluna niin, että työ- ja elinkeinotoimisto työnantajana sopii henkilöstövuokraukseen ilmoittautuneen työnhakijan käyttämisestä korvausta vastaan toisen työnantajan (käyttäjäyritys) johdon ja valvonnan alaisessa tilapäistyössä.

Työ- ja elinkeinotoimisto ja työnhakija tekevät keskenään työsopimuksen. Työ- ja elinkeinotoimisto ja käyttäjäyritys tekevät vuokraussopimuksen. Sopimukset tehdään kirjallisina työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymän mallin mukaan. Vuokraussopimuksessa ei voida sopia käyttäjäyritykselle velvollisuutta suorittaa työnvälitysmaksua tai muuta työ- ja elinkeinotoimistolle suoritettavaa maksua, jos käyttäjäyritys tekee välittömästi tilapäistyön jälkeen työsopimuksen ja ottaa työntekijän työsuhteeseen.

Vuokratyötä hakeva henkilöasiakas voidaan pyynnöstä rekisteröidä haastattelun perusteella ja soveltuvuutensa mukaan vuokratyönhakijaksi henkilöstövuokrauksen erilliseen asiakasrekisteriin, joka on julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 5 §:n 2 momentin mukainen yksittäisen palvelun asiakasrekisteri.

Henkilöstövuokrausta järjestävän työvoimatoimiston on varmistettava, että vuokrattujen tekijöiden työsuhteissa noudatetaan oikeaa työehtosopimusta ottaen huomioon työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain (56/2001) säännökset

Työvoimatoimisto on varmistaakseen vuokratyöntekijöille lain mukaisen ja saman työsuojelun tason kuin työpaikan muille työntekijöille velvollinen noudattamaan, mitä eräistä työsuojeluvaatimuksista vuokratyössä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (782/1997) säädetään.

Työnantaja-asiakkaan maksullisia erityispalveluja järjestettäessä työ- ja elinkeinotoimiston on huolehdittava siitä, että maksullisten erityispalvelujen maksutuloilla katetaan palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kulut (kustannusvastaavuus) .

Työnantajan maksullisten erityispalvelujen kustannusvastaavuuden on toteuduttava siten, että maksullisia erityispalveluja tuottavien työ- ja elinkeinotoimistojen verkoston palvelutoiminta tuottaa maksulliseen toimintaan sidotulle pääomalle vähintään valtiokonttorin laskeman tuottovaatimuksen mukaisen koron. Kustannusvastaavuuden on toteuduttava valtakunnallisesti.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa työ- ja elinkeinotoimistoissa on kustannusvastaavuuden toteutumisen seuraamiseksi oltava erillinen kustannuspaikka. Maksulliseen palveluun kuuluvasta toiminnasta on vuosittain laadittava kustannusvastaavuuslaskelma.

Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta tulee hankkia siten, että hankinnat täyttävät julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaiset ja sen nojalla asetetut tavoitteet ja vaatimukset ja että hankinnat ovat kokonaistaloudellisesti edullisia siten kuin julkisista hankinnoista erikseen säädetään.

Koulutushankinnat suorittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Työ- ja elinkeinotoimisto voi suorittaa koulutushankintoja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämissä rajoissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä työ- ja elinkeinotoimistot voivat myös yhdessä suorittaa koulutushankintoja.

Valtion hankinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (614/2007) säädetyn lisäksi tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi: (6.5.2010/332)

Valtion hankinnoista annetusta asetuksesta poiketen tarjouspyynnössä on ilmoitettava, että hankintaan sovelletaan työministeriön vahvistamia koulutushankintoja koskevia yleisiä hankintaehtoja.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettava, että tarjouksesta tulee käydä ilmi opiskelijan oikeusaseman perusteet. Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettava, että hankintahintaan sisällytetään koulutusaikaiset oppimateriaalit ja opetusvälineet. Hankintahintaan ei kuitenkaan sisällytetä asiakirjojen saamiseen tai lunastamiseen välittömästi liittyviä kustannuksia tai asiakirjoista viranomaisille suoritettavia maksuja, jos kyseessä on lupa, lisenssi tai muu vastaava asiakirja, jota koulutuksen tavoitteena olevassa ammatissa toimiminen edellyttää. (30.12.2003/1354)

Päätöksen tarjouksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tekee tarjouksen pyytänyt työvoimaviranomainen. Jos koulutusta hankitaan yhteishankintana, tarjouksen hyväksymispäätöksen tekevät työvoimaviranomainen ja työnantaja yhdessä.

Tarjouksen hyväksymisen jälkeen laaditaan koulutuksen hankinnasta tarjouksen hyväksyjän ja koulutuspalvelujen tuottajan välinen kirjallinen koulutuksen hankintasopimus. Koulutuksen hankintasopimus voidaan tarvittaessa tehdä useammassa vaiheessa.

Poiketen siitä, mitä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetään, palkkatukea voidaan myöntää yritykselle, joka palkkaa pitkäaikaistyöttömän vuorotteluvapaalaissa (1305/2002) tarkoitetuksi sijaiseksi.

Poiketen siitä, mitä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 4 kohdassa säädetään, työnantajalle voidaan myöntää:

Kunta, yhdistys, säätiö, yksityinen työvoimapalvelu ja sosiaalinen yritys voivat sijoittaa palkkatuella palkkaamansa vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän työhön yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. Tuella palkatun edelleen sijoittaminen edellyttää, että palkkatuen saaja ilmoittaa siitä ennen sijoituksen alkamista työ- ja elinkeinotoimistolle ja liittää ilmoitukseen työn järjestäjän vakuutuksen siitä, ettei tämä ole vakuutuksen antamista edeltäneiden 12 kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä samoista tai samanlaisista tehtävistä taikka lyhentänyt heidän työaikaansa.

Yksityisen työvoimapalvelun osalta edelleen sijoittaminen edellyttää lisäksi, että tuella palkattavan työsuhde on voimassa vähintään kuukauden ja tuella palkattavan työaika on palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.

Rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jota ei pidetä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuna elinkeinotoimintaa harjoittavana työnantajana, voidaan maksaa korkeimpana korotettuna palkkatukena enintään tuella palkatun palkkauskustannukset. Muulle työnantajalle elinkeinotoimintaa harjoittavaa työnantajaa lukuun ottamatta voidaan maksaa korkeimpana korotettuna palkkatukena enintään tuella palkatulle maksettava palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä.

Korkein korotettu palkkatuki ei yhdessä oppisopimuskoulutuksesta maksettavan koulutuskorvauksen, Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen tai veikkausvaroista maksettavan avustuksen kanssa saa ylittää 1 momentin mukaista enimmäismäärää.

Vähennys korkeinta korotettua palkkatukea maksettaessa tehdään ensisijaisesti tuen lisäosasta, jos myönnetty tuki ylittää 1 ja 2 momentissa tarkoitetun enimmäismäärän.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 2 §:n 1 momentin mukaiseksi työllistymiseen suoranaisesti tähtääväksi työnvälityspalveluksi katsotaan:

Työllistymiseen suoranaisesti tähtääväksi työnvälityspalveluksi ei katsota toimintaa, jossa suomalaisille nuorille ulkomailla ja ulkomaisille nuorille Suomessa tarjotaan perheissä tapahtuvaa kotityötä vastaan mahdollisuus oleskeluun ulkomailla (au pair -asemaan välittäminen) .

Julkisena työvoimapalveluna järjestettävän työntekijöidenvuokrauksen kehittämistä ja järjestämistä koskevat asiat käsitellään kolmikantaisesti.

Julkisen työvoimapalvelun ja yksityisten työvoimapalvelujen välisen yhteistyön suunnittelua varten työntekijöiden vuokrausta järjestävän työ- ja elinkeinotoimiston on annettava työntekijöiden vuokrauksen toteuttamista koskevia tietoja noudattaen, mitä yksityisten työvoimapalvelujen tietojenantovelvollisuudesta säädetään yksityisiä työvoimapalveluja koskevasta tietojenantovelvollisuudesta annetussa asetuksessa (1349/2002) .

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.