Valtioneuvoston asetus maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 87/2001 (Julkaistu 10.7.2001)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä,
kumotaan maanpuolustuskorkeakoulusta 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun asetuksen ( 668/1992 ) 26 ja 29 b §, sellaisena kuin ne ovat, 26 § asetuksessa 888/1997 ja 29 b § asetuksessa 1304/1996,
muutetaan 1 §:n 1 momentti, 4 §, 3 luvun otsikko, 9―13 §, 4 luvun otsikko, 14 ja 15 §, 17 a §:n 1 momentti sekä 17 c, 20, 22―24 ja 28 §, sellaisina kuin niistä ovat 10, 12, 20 ja 24 § osaksi mainitussa asetuksessa 888/1997, 13 § viimeksi mainitussa asetuksessa ja mainitussa asetuksessa 1304/1996 sekä 4 luvun otsikko, 14 ja 15 § sekä 17 a §:n 1 momentti mainitussa asetuksessa 888/1997 ja 17 c § asetuksessa 599/1999, sekä
lisätään asetukseen uusi 10 a, 11 a ja 12 a § sekä 17 a §:n edelle uusi 4 a luvun otsikko, jolloin nykyinen 4 a luku siirtyy 4 b luvuksi, seuraavasti:
1 §
Maanpuolustuskorkeakoulu suunnittelee ja järjestää upseerin koulutusohjelman opetuksen. Tätä opetusta voidaan antaa maanpuolustuskorkeakoulun ohjaamana myös puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa.
4 §
Maanpuolustuskorkeakoulun asemasta ja johtosuhteista sotilaskäskyasioissa määrää puolustusvoimain komentaja. Korkeakoulun sisäinen järjestys on sotilaallinen.
3 lukuPerustutkinto-osasto
9 §
Perustutkinto-osastossa järjestetään upseerin koulutusohjelma, joka sisältää upseerin perusopinnot, sotatieteiden kandidaatin tutkinnon, joka on upseerin alempi korkeakoulututkinto ja sotatieteiden maisterin tutkinnon, joka on upseerin ylempi korkeakoulututkinto.
Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua:
eri oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perus-, aine- ja syventäviä opintoja;
monitieteellisiä opintokokonaisuuksia;
yleisopintoja ja kieliopintoja;
tieteellisen koulutuksen opintoja sekä tutkimustyö; sekä
ammatillisia valmiuksia antavia opintoja.
Opiskelija saa korkeakoulun määräämällä tavalla lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata opintojaan muilla samantasoisilla opinnoilla. Varusmiespalveluksen aikana suoritettuja johtaja- ja kouluttajakoulutuksen opintoja sekä puolustushaara- ja aselajiopintoja voidaan hyväksilukea enintään 20 opintoviikkoa.
10 §
Opiskelijaksi upseerin koulutusohjelmaan voidaan hyväksyä hakija, joka on, sen lisäksi mitä puolustusvoimista annetun lain (402/1974) 10 a §:ssä säädetään:
suorittanut reservin upseerin koulutuksen;
yliopistoasetuksen (115/1998) mukaisesti kelpoinen opiskelijaksi korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin;
henkisen ja fyysisen kuntonsa ja terveytensä sekä elämäntapojensa puolesta upseerin ammattiin sopiva; sekä
suorittanut hyväksytysti johtosäännössä määrätyt soveltuvuustestit ja kokeet.
Lisäksi opiskelijaksi upseerin koulutusohjelmaan voidaan hyväksyä 1 momentin 2―4 kohdan vaatimukset täyttävä reservin aliupseerin koulutuksen suorittanut hakija, jos hän ennen opintojen aloittamista suorittaa reservin upseerin koulutuksen.
10 a §
Upseerin perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille:
valmiudet toimia rauhan ajan aselaji- ja kouluttajatehtävissä;
upseerin tutkintoihin kuuluvien oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus;
valmiudet toimia puolustusvoimien sodan ajan joukkojen perusyksikön varapäällikkötehtävissä; sekä
tarvittavat viestintätaidot.
11 §
Upseerin alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä vähintään 120 opintoviikkoa. Tutkintoon sisältyvät upseerin perusopinnot, joiden laajuus on vähintään 60 opintoviikkoa. Tutkintoon liittyy opinnäytetyönä laadittava tutkielma.
11 a §
Upseerin alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille:
tutkintoon kuuluvien oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden hyvä tuntemus;
valmiudet toimia puolustusvoimien sodan ajan joukkojen perusyksikön päällikkötehtävissä;
valmiudet toimia rauhan ajan keskijohto- ja asiantuntijatehtävissä sekä perusteet toimia perusyksikköpäällystön kansainvälisissä tehtävissä;
tieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmius alan kehityksen seuraamiseen; sekä
riittävät viestintätaidot.
12 §
Upseerin ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on vähintään 160 opintoviikkoa. Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa neljässä lukuvuodessa.
Opintoihin sisältyvät upseerin alemman korkeakoulututkinnon opinnot. Tutkintoon liittyy opinnäytetyönä laadittava pro gradu -tutkielma.
12 a §
Upseerin ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille:
tutkintoon kuuluvan pääaineen tai oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien hyvä tuntemus sekä muiden tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perusteiden tuntemus;
valmiudet toimia puolustusvoimien sodan ajan joukkojen joukkoyksikköpäällystötehtävissä;
valmiudet toimia rauhan ajan perusyksikön päällikkötehtävissä ja perusyksikköpäällystön kansainvälisissä tehtävissä;
tieteellisten menetelmien hallinta ja valmius soveltaa tieteellistä tietoa; sekä
edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen.
13 §
Merivoimien upseerin alempaa korkeakoulututkintoa laivastolinjalla opiskelevan on suoritettava aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetussa asetuksessa (1256/1997) tarkoitettu vahtiperämiehen koulutus ja teknisen linjan koneopintosuunnalla opiskelevan vahtikonemestarin koulutus.
Upseeriksi lentopalvelustehtäviin koulutettavalta vaaditaan lisäksi, mitä sotilasilmailuasetuksessa (387/1996) säädetään.
4 lukuJatkotutkinto-osasto
14 §
Jatkotutkinto-osastossa suoritetaan yleisesikuntaupseerin tutkinto.
15 §
Yleisesikuntaupseerin tutkinto muodostuu esiupseerikurssin ja yleisesikuntaupseerikurssin opinnoista. Tutkinnon laajuus on vähintään 90 opintoviikkoa.
Yleisesikuntaupseerin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai upseerin tutkinnon ennen vuotta 1995 ja joka on sopiva koulutettavaksi ylimpiin upseerin tehtäviin.
4 a lukuSotatieteiden tohtorin tutkinto
17 a §
Sotatieteiden tohtorin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon. Erityisistä syistä voidaan hyväksyä hakija, jolla on muussa korkeakoulussa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.
4 b lukuTäydennyskoulutusosasto
17 c §
Maanpuolustuskorkeakoulu voi johtosäännössä määrätyin edellytyksin ottaa ennen vuotta 1995 upseerin tutkinnon suorittaneen henkilön opiskelijaksi täydentämään tutkintonsa tämän asetuksen mukaiseksi ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Opiskelija voi lukea hyväkseen ennen vuotta 1995 suoritettuun upseerin tutkintoon ja suorittamaansa jatkokoulutukseen sisältyvät opintosuorituksensa johtosäännössä määrätyllä tavalla.
20 §
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoja suorittamaan ja täydennyskursseille hyväksyttävien opiskelijoiden kurssikohtaisen lukumäärän päättää pääesikunta.
22 §
Oikaisupyyntö, joka koskee opintosuorituksen arvostelua tai vastaavaa opintoja koskevaa päätöstä, on tehtävä maanpuolustuskorkeakoululle 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen tai edellä tarkoitettu opintoja koskeva päätös omalta kohdaltaan tietoonsa.
23 §
Ennen opiskelun keskeyttämistä tai opiskelijan erottamista on kuultava asianomaista opiskelijaa ja opettajaneuvostoa. Opiskelun keskeyttämisen tai erottamisen syy on ilmoitettava opiskelijalle.
24 §
Perustutkinto-osaston opiskelijalle annetaan opiskelun ajaksi korvauksetta opetus, majoitus, muonitus, vaatetus sekä opinto- ja harjoitusvälineet. Puolustusministeriö määrää terveydenhuollosta, päivärahasta, matkakustannusten korvauksesta sekä erinäisten palvelustehtävien aiheuttamasta vastuusta ja vaarasta maksettavista palkkioista.
Jatkotutkinto- ja täydennyskoulutusosastoissa annettavasta opetuksesta ei puolustushallinnon tai rajavartiolaitoksen palveluksessa olevalta opiskelijalta peritä kurssi- eikä muita maksuja.
28 §
Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua maanpuolustuskorkeakoululta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2001.
Tämän asetuksen voimaan tullessa opistoupseerin tutkintoa opiskeleva jatkaa opintojaan Maasotakoulussa. Maasotakoulussa annetaan myös opistoupseerin koulutusohjelman mukainen täydennyskoulutus.
Maanpuolustuskorkeakoulu voi ottaa opistoupseerin tai toimiupseerin tutkinnon suorittaneen henkilön opiskelijaksi täydentämään tutkintonsa tämän asetuksen mukaiseksi upseerin alemmaksi tai ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Opiskelija voi lukea hyväkseen opistoupseerin tutkintoon ja suorittamaansa jatkokoulutukseen sisältyviä sekä yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja alalle soveltuvia opintosuorituksia johtosäännössä määrätyllä tavalla.
Maanpuolustuskorkeakoulussa vuoden 1994 jälkeen ja ennen vuotta 2005 suoritettu upseerin tutkinto on tämän asetuksen mukainen upseerin ylempi korkeakoulututkinto.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 2001
Puolustusministeri Jan-Erik EnestamNuorempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen