Asetus maanpuolustuskorkeakoulusta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Puolustusministerin esittelystä säädetään puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (402/74) 4 a §:n nojalla, sellaisena kuin se on 5 päivänä kesäkuuta 1992 annetussa laissa (490/92):
1 lukuYleisiä säännöksiä
1 §
Maanpuolustuskorkeakoulu suunnittelee ja järjestää upseerin virkoihin vaadittaviin tutkintoihin johtavan opetuksen. Tätä opetusta voidaan antaa muuallakin kuin maanpuolustuskorkeakoulussa.
Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan järjestää jatkokoulutusta ja täydennyskursseja upseereille sekä antaa koulutusta muulle puolustusvoimien henkilöstölle siten kuin pääesikunta siitä erikseen määrää. Muille annettavasta koulutuksesta päättää maanpuolustuskorkeakoulu, ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta kuitenkin pääesikunta.
Maanpuolustuskorkeakoulussa toimeenpannaan valtakunnalliset maanpuolustuskurssit.
2 lukuHallinto ja organisaatio
2 §
Maanpuolustuskorkeakoulu on pääesikunnan alainen. Maanpuolustuskorkeakouluun kuuluu esikunta, perustutkinto-osasto (kadettikoulu), jatkotutkinto-osasto, ainelaitoksia, maanpuolustuskurssit, sotatieteen laitos sekä kirjasto, joka toimii puolustusvoimien keskuskirjastona.
3 §
Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen järjestelystä, opiskelijavalinnoista, oppiaineista, tutkintovaatimuksista, opiskelijoiden arvostelusta ja tarvittaessa muistakin korkeakoulun toimintaa koskevista asioista määrätään pääesikunnan vahvistamassa johtosäännössä.
Maanpuolustuskorkeakoulun hallintoa hoitavat rehtori, tutkimusjohtaja, hallintojohtaja, jatkotutkinto-osaston johtaja, perustutkinto-osaston johtaja, ainelaitosten johtajat, maanpuolustuskurssien johtaja, sotatieteen laitoksen johtaja ja kirjaston johtaja.
Hallintoa koskevia tarkempia määräyksiä annetaan rehtorin vahvistamassa työjärjestyksessä.
4 §
Maanpuolustuskorkeakoulun asemasta ja johtosuhteista sotilaskäskyasioissa määrää puolustusvoimain komentaja.
5 §
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori johtaa, ohjaa ja valvoo korkeakoulun toimintaa. Rehtori ohjaa myös muualla kuin maanpuolustuskorkeakoulussa toimeenpantavaa upseerin tutkintoon ja jatkotutkintoihin johtavaa opetusta johtosäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla.
Rehtorin tukena korkeakoulun sekä sen opetuksen ja tutkimuksen kehittämistä koskevissa asioissa on neuvottelukunta. Neuvottelukunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään johtosäännössä.
6 §
Tutkimusjohtaja johtaa korkeakoulun tutkimustoimintaa ja tutkimusneuvostoa. Tutkimusjohtajan muista tehtävistä ja toimivallasta sekä tutkimusneuvoston kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään johtosäännössä ja työjärjestyksessä.
Hallintojohtajan tehtävistä ja toimivallasta määrätään johtosäännössä ja työjärjestyksessä.
7 §
Perustutkinto-osaston ja jatkotutkinto-osaston johtajat johtavat, ohjaavat ja valvovat osastojensa opetustyötä ja muuta toimintaa sekä osastojensa hallintoa siten kuin siitä johtosäännössä ja työjärjestyksessä tai muutoin määrätään.
Osaston johtajan tukena tutkintojen suorittamista, opiskelijan arvostelua sekä opiskelijan erottamista ja opintojen keskeyttämistä koskevissa asioissa on opettajaneuvosto. Sen kokoonpanosta ja muista tehtävistä määrätään johtosäännössä.
8 §
Ainelaitoksen johtaja johtaa, ohjaa ja valvoo ainelaitoksen tutkimustoimintaa sekä ohjaa laitoksensa toimialaan kuuluvaa opetus- ja muuta toimintaa siten kuin johtosäännössä ja työjärjestyksessä määrätään.
Maanpuolustuskurssin johtaja johtaa, ohjaa ja valvoo maanpuolustuskurssien opetus- ja kurssitoimintaa siten kuin siitä johtosäännössä ja työjärjestyksessä määrätään.
3 lukuPerustutkinto-osastossa suoritettava tutkinto
9 §
Perustutkinto-osastossa suoritetaan upseerin tutkinto.
10 §
Opiskelijaksi osastoon voidaan hyväksyä hakija, joka:
on suorittanut ylioppilastutkinnon tai saanut vastaavan koulutuksen ulkomailla niin kuin siitä erikseen säädetään tai suorittanut opistoasteen tutkinnon;
on saanut reservin upseerin koulutuksen;
on henkisen ja fyysisen kuntonsa ja terveytensä sekä elämäntapojensa puolesta upseerin ammattiin sopiva;
on enintään 25 vuotias; sekä
on suorittanut hyväksytysti pääesikunnan määräämät soveltuvuustestit ja kokeet.
Lisäksi opiskelijaksi perustutkinto-osastoon voidaan hyväksyä 1 momentin 3-5 kohdan vaatimukset täyttävä opistoupseerin tutkinnon tai toimiupseerin ylemmän virkatutkinnon suorittanut hakija.
Erityisistä syistä voidaan 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta ikärajasta poiketa.
11 §
Opiskelijat hyväksyy maanpuolustuskorkeakoulun rehtori pääesikunnan määräämien perusteiden ja johtosäännössä määrätyn valintajärjestelmän mukaisesti.
Perustutkinto-osastossa opiskelevaa kutsutaan kadetiksi.
12 §
Upseerin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Sen koulutusohjelma suunnitellaan ja järjestetään noin neljä vuotta kestävänä kurssina siten, että sen laajuus on vähintään 160 opintoviikkoa.
Upseerin tutkintoa varten kadetin tulee perustutkinto-osaston johtosäännön mukaisesti:
osoittaa saavuttaneensa tutkinnon tavoitteiden mukaiset tiedot ja suorittaneensa vaadittavan käytännön harjoittelun ainakin seuraavissa oppiaineissa: johtamisoppi, taktiikka, kasvatus- ja opetusoppi, puolustushaaraoppi sekä liikuntakasvatus;
osoittaa saavuttaneensa tutkinnon tavoitteiden mukaiset tiedot ainakin matemaattis- luonnontieteellisissä aineissa, tekniikassa, turvallisuuspolitiikassa ja strategiassa, historiassa, äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä ja yhdessä vieraassa kielessä; sekä
laatia tutkimus jossakin tutkintoon kuuluvassa oppiaineessa.
Kieliopinnoissa kadeteille annetaan sellainen toisen kotimaisen kielen taito, jota valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) nojalla edellytetään upseerin virkaan nimitettäessä.
13 §
Upseeriksi merivoimiin koulutettavalta vaaditaan lisäksi merikapteenin tutkintoon edellytettävät tiedot merenkulkuaineissa, merioikeudessa ja merimiestaidossa.
Upseeriksi ilmavoimiin koulutettavalta vaaditaan lisäksi, mitä sotilasilmailuasetuksessa (643/68) säädetään.
4 lukuJatkotutkinto-osastossa suoritettava tutkinto
14 §
Jatkotutkinto-osastossa suoritetaan yleisesikuntaupseerin tutkinto. Yleisesikuntaupseerin tutkinto suunnitellaan ja järjestetään siten, että opiskelijat saavuttavat ylimpiin upseerin tehtäviin vaadittavat tiedot ja taidot sekä yleisen korkeakoulujärjestelmän mukaisen ensimmäisen jatkotutkinnon tasoiset tutkijavalmiudet.
Jatkotutkinto-osastolla annetaan myös eräisiin upseerin virkoihin puolustusvoimista annetun asetuksen (667/92) nojalla vaadittava jatkokoulutus, joka järjestetään yleisesikuntaupseerin tutkinnon alkuosaan liittyen.
15 §
Yleisesikuntaupseerin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka on suorittanut upseerin tutkinnon ja joka on sopiva koulutettavaksi ylimpiin upseerin tehtäviin. Opiskelijat valitaan johtosäännössä määrätyn valintamenettelyn mukaisesti.
16 §
Opinnoissa yleisesikuntaupseerin tutkintoa varten opiskelijan tulee saavuttaa:
tutkinnon tavoitteiden mukaiset tiedot ja taidot yleisesikuntaupseerin tehtäviin kuuluvilla toimialueilla;
syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa ja sen piirissä valmius itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tietoa; sekä
sellainen omaan tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.
17 §
Yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittaneella upseerilla on yleisesikuntaupseerin arvo.
5 lukuOpettajat
18 §
Maanpuolustuskorkeakoulussa voi olla:
vakinaisia ja tuntiopettajia;
dosentteja;
tutkijoita; sekä
muuta henkilökuntaa.
19 §
Dosenttien kelpoisuusvaatimusten ja nimittämismenettelyn suhteen noudatetaan soveltuvin osin, mitä niistä Helsingin yliopistosta annetussa asetuksessa (1241/91) säädetään. Dosentin nimittää puolustusvoimain komentaja.
6 lukuOpiskelijat
20 §
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoja suorittamaan ja täydennyskursseille hyväksyttävien opiskelijoiden kurssikohtaisen lukumäärän päättää pääesikunta.
Muiden opiskelijoiden oikeudesta opiskeluun sekä oppiainekokonaisuuksien tai niihin sisältyvien kurssien suorittamiseen maanpuolustuskorkeakoulussa päättää johtosäännössä määrätyllä tavalla Suomen kansalaisten osalta rehtori ja ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta pääesikunta.
21 §
Opiskelijoiden opintosuoritukset arvostellaan maanpuolustuskorkeakoulun johtosäännössä yksilöityjen arvosteluperusteiden mukaisesti.
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen.
22 §
Muun kirjallisen opintosuorituksen kuin jatkotutkintoon kuuluvan tutkimuksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Tutkintoihin kuuluvan tutkimuksen tai oppiaineen loppuarvosanaan tyytymätön opiskelija osoittaa kuitenkin oikaisupyynnön tutkinto-osastonsa johtajalle.
Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta maanpuolustuskorkeakoulun rehtorilta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Ennen päätöksen tekoa asiassa rehtorin on kuultava opettajaneuvostoa.
23 §
Opiskelijan opiskelu voidaan keskeyttää sairauden vuoksi, riittävän edistyksen puuttuessa tai muusta pätevästä syystä.
Jos opiskelija on syyllistynyt rikokseen tai muuten sopimattomaan käyttäytymiseen, hänet voidaan erottaa.
Opiskelijan opiskelun keskeyttää tai hänet erottaa rehtori.
Ennen opiskelun keskeyttämistä tai opiskelijan erottamista on kuultava asianomaista opiskelijaa ja opettajaneuvostoa. Opiskelun keskeyttämisen tai erottamisen syy on ilmoitettava opiskelijalle.
24 §
Kadetille annetaan opiskelun ajaksi korvauksetta opetus, majoitus, muonitus, vaatetus sekä opinto- ja harjoitusvälineet. Milloin kadetti ei ole virkasuhteessa valtioon, määrää puolustusministeriö terveydenhuollosta, päivärahasta, matkakustannusten korvauksesta sekä erinäisten palvelustehtävien aiheuttamasta vastuusta ja vaarasta maksettavista palkkioista.
Jatkotutkinto-osastossa annettavasta opetuksesta ei opiskelijalta peritä kurssi- eikä muita maksuja.
25 §
Maanpuolustuskorkeakoulussa voi toimia oppilaskuntia, joihin voivat kuulua kaikki maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijat. Oppilaskunnat voidaan muodostaa myös osastoittain siten kuin johtosäännössä määrätään.
Oppilaskuntien tarkoituksena on edistää jäsentensä maanpuolustustahtoa sekä tukea ja kehittää heidän harrastustoimintaansa.
Yleisohjeet oppilaskuntien toiminnasta antaa pääesikunta ja oppilaskuntien säännöt vahvistaa maanpuolustuskorkeakoulun rehtori.
26 §
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoihin johtavaan koulutukseen pyrkivän on annettava kirjallinen sitoumus siitä, että hän, jos hänet hyväksytään oppilaaksi, palvelee puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa tutkinnon suorittamispäivästä lukien puolustusministeriön määräämän vähimmäisajan.
Jos asianomainen palvelussitoumusaikanaan irtisanoutuu tai irtisanotaan muun syyn kuin sairauden vuoksi, hänen on korvattava opiskelustaan valtiolle aiheutuneet kustannukset niin kuin puolustusministeriö tarkemmin määrää.
7 lukuErinäisiä säännöksiä
27 §
Muun kuin suomen kielen käyttämisestä opetuskielenä määrätään johtosäännössä.
28 §
Korkeakoulun opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua rehtorilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta.
29 §
Milloin upseerin tutkintoon johtavaa opetusta tai upseerin jatko- ja täydennyskursseja järjestetään muualla kuin maanpuolustuskorkeakoulussa, on soveltuvin osin noudatettava, mitä maanpuolustuskorkeakoulussa annettavasta opetuksesta on säädetty.
30 §
Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa puolustusministeriö.
8 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
31 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Sellaiseen upseerin tutkintoa varten annettavaan koulutukseen, joka on aloitettu ennen lokakuun 1 päivää 1990, sovelletaan kuitenkin edelleen sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annettua asetusta (479/74).
Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1992
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOPuolustusministeri Elisabeth Rehn