Valtioneuvoston asetus rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 275/2001
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 39/2001 (Julkaistu 28.3.2001)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Oikeusministerin esittelystä säädetään rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta 16 päivänä helmikuuta 2001 annetun lain (135/2001) nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Soveltamisala
Sen lisäksi, mitä rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetussa laissa (135/2001) säädetään rangaistusten täytäntöönpanoviranomaisten tehtävistä ja organisaatiosta, niiden virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista, henkilöstöä koskevasta päätöksenteosta sekä muusta ratkaisuvallan käyttämisestä rangaistusten täytäntöönpanoviranomaisissa, noudatetaan tämän asetuksen säännöksiä.
2 lukuRikosseuraamusvirasto
2 §Organisaatio
Rikosseuraamusvirastossa on kriminaalihuoltolaitoksen ja vankeinhoitolaitoksen johtamisesta vastaavien yksiköiden lisäksi laitosten yhteisistä keskushallintotehtävistä vastaavia yksiköitä siten kuin työjärjestyksessä tarkemmin määrätään. Työjärjestyksen vahvistaa oikeusministeriö.
3 §Asioiden ratkaiseminen
Rikosseuraamusvirastossa päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
4 §Työjärjestys
Rikosseuraamusviraston työjärjestyksessä määrätään tarkemmin viraston tehtävistä, organisaatiosta, johtamisesta ja johtoryhmästä, viraston virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta virastossa.
5 §Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset
Rikosseuraamusviraston virkamiesten kelpoisuusvaatimuksena on:
vankeinhoitolaitoksen pääjohtajalla ja kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän tuntemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
rikosseuraamusviraston työjärjestyksessä vankeinhoitolaitoksen pääjohtajan tai kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtajan sijaiseksi määrätyllä virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
vankeinhoitolaitoksen aluejohtajana toimivalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
vankeinhoitolaitoksen ylilääkärillä soveltuva erikoislääkärin oikeus sekä hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;
muilla virkamiehillä tehtävän edellyttämä koulutus ja kokemus.
6 §Virkojen täyttäminen ja virkavapauden myöntäminen
Vankeinhoitolaitoksen pääjohtajan nimittää valtioneuvosto. Oikeusministeriö nimittää kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtajan, rikosseuraamusviraston työjärjestyksessä pääjohtajan tai ylijohtajan sijaisiksi määrätyt virkamiehet sekä vankeinhoitolaitoksen aluejohtajat.
Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja nimittää muut kuin 1 momentissa mainitut rikosseuraamusvirastoon sijoitetut kriminaalihuoltolaitoksen virkamiehet sekä ottaa tässä tarkoitetun työsopimussuhteisen ja sivutoimisen henkilökunnan. Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja nimittää muut rikosseuraamusviraston virkamiehet sekä ottaa tässä tarkoitetun työsopimussuhteisen ja sivutoimisen henkilökunnan.
Päätettäessä virkavapauden myöntämisestä vankeinhoitolaitoksen pääjohtajalle ja kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtajalle sovelletaan valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 21 §:ää. Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja myöntää virkavapauden sijaisinaan toimiville virkamiehille sekä vankeinhoitolaitoksen aluejohtajille. Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja myöntää virkavapauden sijaisinaan toimiville virkamiehille. Muille virkamiehille virkavapauden myöntää nimittävä viranomainen.
3 lukuKriminaalihuoltolaitos
7 §Organisaatio
Kriminaalihuoltolaitokseen kuuluu aluetoimistoja sekä keskushallinto. Aluetoimistojen toimialueista päättää oikeusministeriö.
8 §Kriminaalihuoltolaitoksen johto
Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja ratkaisee esittelystä kriminaalihuoltolaitosta ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty tai määrätty rikosseuraamusviraston tai kriminaalihuoltolaitoksen muun virkamiehen ratkaistaviksi.
9 §Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston johto
Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistoa johtaa johtaja. Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja määrää aluetoimiston johtajan sijaiset.
10 §Työjärjestykset
Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja vahvistaa kriminaalihuoltolaitoksen työjärjestyksen, jossa määrätään tarkemmin kriminaalihuoltolaitoksen tehtävistä ja organisaatiosta, asioiden ratkaisemisesta ilman esittelyä, aluetoimiston johtajan tehtävistä ja virkaan kuuluvasta ratkaisuvallasta, esittelijöinä toimivien virkamiesten omalla vastuullaan ja ilman esittelyä ratkaistavista asioista sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta kriminaalihuoltolaitoksessa. Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston muiden virkamiesten kuin johtajan tehtävistä ja virkaan kuuluvasta ratkaisuvallasta määrätään aluetoimiston johtajan vahvistamassa työjärjestyksessä.
Aluetoimiston johtajan vahvistamassa aluetoimiston työjärjestyksessä voidaan toimiston toiminnoista muodostaa vastuualueita. Työjärjestyksessä määrätään vastuualueiden tehtävät ja esimiehet sekä virkamiesten sijaiset ja virkamiehet, jotka toimivat aluetoimistossa esittelijänä.
11 §Asioiden ratkaiseminen kriminaalihuolto- laitoksen aluetoimistossa
Aluetoimiston johtaja ratkaisee esittelystä kaikki aluetoimiston toimintaa koskevat asiat, jotka eivät kuulu kriminaalihuoltolaitoksen muun virkamiehen taikka muun viranomaisen ratkaistaviksi. Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtajan vahvistamassa työjärjestyksessä määrätään, mitkä asiat voidaan ratkaista ilman esittelyä.
12 §Henkilöstö
Kriminaalihuoltolaitoksessa on johtajan virkoja ja muita virkoja sekä työsopimussuhteista henkilöstöä. Kriminaalihuoltolaitoksen virkojen sijoittamisesta kriminaalihuoltolaitoksessa päättää ylijohtaja.
13 §Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset
Kriminaalihuoltolaitoksen virkamiesten kelpoisuusvaatimuksena on:
aluetoimiston johtajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
apulaisjohtajalla korkeakoulututkinto;
muilla virkamiehillä tehtävän edellyttämä koulutus ja kokemus.
14 §Nimittävä viranomainen
Oikeusministeriö nimittää kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston johtajan. Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja nimittää aluetoimiston apulaisjohtajan.
Aluetoimiston johtaja nimittää muut kuin 1 momentissa mainitut aluetoimiston virkamiehet sekä ottaa työsopimussuhteisen ja sivutoimisen henkilökunnan.
Nimittämisestä enintään yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu virkavapauden myöntäminen. Nimittämisestä yli yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu nimittää virkamies kyseiseen virkaan.
15 §Virkavapauden myöntäminen
Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja myöntää virkavapauden aluetoimiston johtajalle. Aluetoimiston johtaja myöntää muut virkavapaudet.
4 lukuVankeinhoitolaitos
16 §Organisaatio
Vankeinhoitolaitokseen kuuluu suljettuja laitoksia, avolaitoksia ja sairaalayksiköitä (rangaistuslaitokset) sekä keskushallinto.
17 §Vankeinhoitolaitoksen johto
Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja ratkaisee esittelystä vankeinhoitolaitosta ja sen toimintaa koskevat asiat, jollei niitä ole säädetty tai määrätty rikosseuraamusviraston tai vankeinhoitolaitoksen muun virkamiehen ratkaistaviksi. Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu hänen alaiselleen vankeinhoitolaitoksen virkamiehelle.
18 §Vankeinhoitolaitoksen jakautuminen alueisiin ja vankeinhoitoalueen johto
Vankeinhoitolaitos jakautuu alueisiin. Aluejaosta päättää oikeusministeriö.
Vankeinhoitoalueen toimintaa ohjaa aluejohtaja. Aluejohtajan tehtävistä ja virkaan kuuluvasta ratkaisuvallasta määrätään tarkemmin oikeusministeriön vahvistamassa työjärjestyksessä.
19 §Rangaistuslaitoksen johto
Rangaistuslaitosta johtaa johtaja. Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja määrää johtajan sijaiset.
20 §Työjärjestykset
Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja vahvistaa vankeinhoitolaitoksen työjärjestyksen, jossa määrätään tarkemmin vankeinhoitolaitoksen tehtävistä ja organisaatiosta, asioiden ratkaisemisesta ilman esittelyä, rangaistuslaitoksen johtajan tehtävistä ja virkaan kuuluvasta ratkaisuvallasta, esittelijöinä toimivien virkamiesten omalla vastuullaan ja ilman esittelyä ratkaistavista asioista sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta vankeinhoitolaitoksessa. Rangaistuslaitoksen muiden virkamiesten tehtävistä ja virkaan kuuluvasta ratkaisuvallasta määrätään rangaistuslaitoksen johtajan vahvistamassa työjärjestyksessä.
Rangaistuslaitoksen johtajan vahvistamassa laitoksen työjärjestyksessä voidaan muodostaa laitoksen toiminnoista vastuualueita. Työjärjestyksessä määrätään vastuualueiden tehtävät ja esimiehet sekä virkamiesten sijaiset ja virkamiehet, jotka toimivat yksikössä esittelijänä.
21 §Asioiden ratkaiseminen rangaistuslaitoksessa
Johtaja ratkaisee esittelystä kaikki laitoksen toimintaa koskevat asiat, jotka eivät kuulu vankeinhoitolaitoksen muun virkamiehen taikka muun viranomaisen ratkaistaviksi. Rangaistuslaitoksen johtajan vahvistamassa työjärjestyksessä määrätään, mitkä asiat voidaan ratkaista ilman esittelyä.
Rangaistuslaitoksen johtaja voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on uskottu hänen alaiselleen virkamiehelle.
22 §Rangaistuslaitoksen johtoryhmä
Rangaistuslaitoksessa on johtoryhmä, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään vankeinhoitolaitoksen työjärjestyksessä.
23 §Henkilöstö
Vankeinhoitolaitoksessa on johtajan virkoja, ylilääkärin virkoja sekä muita virkoja ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Vankeinhoitolaitoksen yhteisiin kuuluvien virkojen sijoittamisesta vankeinhoitolaitoksessa päättää rikosseuraamusvirasto.
24 §Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset
Vankeinhoitolaitoksen virkamiesten kelpoisuusvaatimuksena on:
johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän tuntemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaisjohtajalla korkeakoulututkinto;
vartiopäälliköllä ja apulaisvartiopäälliköllä korkeakoulututkinto tai viran edellyttämä vankeinhoitoalan tutkinto;
työsiirtolan päälliköllä ja ylivartijalla vankeinhoitotutkinto tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto;
vanhemmalla vartijalla sekä työsiirtolan apulaispäälliköllä vankeinhoidon perustutkinto tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto;
muilla virkamiehillä tehtävän edellyttämä koulutus ja kokemus.
25 §Kelpoisuusvaatimukset vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon virkoihin
Kelpoisuusvaatimuksena vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon virkoihin on soveltuvan tutkinnon suorittaminen ja oikeus toimia laillistettuna tai nimikesuojattuna ammattihenkilönä siten kuin erikseen säädetään.
Lisäksi vaaditaan:
Vankimielisairaalan ylilääkäriltä virkaan soveltuva erikoislääkärin oikeus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
ylilääkäriltä ja apulaisylilääkäriltä virkaan soveltuva erikoislääkärin oikeus;
ylihammaslääkäriltä erikoishammaslääkärin oikeus;
ylihoitajalta terveydenhuollon kandidaatin tutkinto (hallinto) tai erikoissairaanhoitajan tutkinto ja terveydenhuollon hallinnon tutkinto.
26 §Mahdollisuus poiketa eräistä kelpoisuus- vaatimuksista määräaikaisissa virkasuhteissa
Nimitettäessä virkamies määräajaksi virkasuhteeseen voidaan perustellusta syystä poiketa siitä, mitä 24 §:n 4 ja 5 kohdassa vankien valvonta- ja ohjaustehtäviin perustettujen virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään. Edellytyksenä kelpoisuusvaatimuksesta poikkeamiseen on se, että henkilöllä on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
27 §Nimittävä viranomainen
Oikeusministeriö nimittää rangaistuslaitoksen johtajan ja Vankimielisairaalan ylilääkärin.
Rikosseuraamusvirasto nimittää muun kuin 1 momentissa tarkoitetun ylilääkärin, apulaisylilääkärin, ylihammaslääkärin, apulaisjohtajan, osastonjohtajan, hallintopäällikön, talousjohtajan, talouspäällikön ja vartiopäällikön.
Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan pastorin nimittämisestä säädetään erikseen. Oikeusministeriö päättää vankeinhoitolaitoksen yhteisen pastorin viran täyttämisestä ortodoksisen kirkkokunnan papinvirkana. Kyseisen pastorin nimittää asianomaisen hiippakunnan piispa hankittuaan viranhakijoista rikosseuraamusviraston lausunnon.
Rangaistuslaitoksen johtaja nimittää muut virkamiehet sekä ottaa työsopimussuhteisen ja sivutoimisen henkilökunnan. Vankimielisairaalan ylilääkäri nimittää kuitenkin ne yksikkönsä virkamiehet, joiden nimittäminen muuten kuuluisi johtajan toimivaltaan.
Nimittämisestä enintään yhden vuoden mittaiseksi määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu virkavapauden myöntäminen. Nimittämisestä yli yhden vuoden mittaiseksi määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu nimittää virkamies kyseiseen virkaan. Määräajaksi nimittämisestä evankelis-luterilaisen pastorin virkaan säädetään erikseen. Ortodoksisen kirkkokunnan pastorin nimittää määräajaksi asianomaisen hiippakunnan piispa.
28 §Virkavapauden myöntäminen
Rikosseuraamusvirasto myöntää virkavapauden rangaistuslaitoksen johtajalle ja Vankimielisairaalan ylilääkärille. Rangaistuslaitoksen johtaja myöntää muut virkavapaudet. Vankimielisairaalassa ylilääkäri myöntää kuitenkin ne virkavapaudet, jotka muuten kuuluvat johtajan toimivaltaan.
29 §Vankien terveydenhuollon organisaatio
Vankeinhoitolaitoksen ylilääkäri on vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon toimintayksiköissä terveydenhuollosta vastaava johtaja.
Vankeinhoitolaitoksessa on vankien terveydenhuoltoa varten perusterveydenhuoltoyksikkö, Vankimielisairaala sekä rangaistuslaitosten yhteydessä toimivia sairaalayksiköitä. Sairaalayksiköihin ja niissä hoidettavina oleviin vankeihin sovelletaan, mitä rangaistuslaitoksista ja vankeusrangaistusta suorittavista erikseen säädetään.
Perusterveydenhuoltoyksikköä johtaa vankeinhoitolaitoksen ylilääkäri. Sairaalayksikköä johtaa ylilääkäri. Vankimielisairaalan ylilääkärin tehtävänä on hoitaa ja ratkaista soveltuvin osin ne yksikön asiat, jotka rangaistuslaitoksessa kuuluvat johtajalle.
5 lukuErinäiset säännökset
30 §Erinäisiä säännöksiä rangaistusten täytäntöönpanon virkojen täyttämisestä
Rikosseuraamusviraston, kriminaalihuoltolaitoksen ja vankeinhoitolaitoksen virkaa täytettäessä kiinnitetään erityistä huomiota asianomaisen henkilökohtaiseen sopivuuteen rangaistusten täytäntöönpanotehtäviin.
Terveydenhuollon ammattihenkilöihin kuuluvasta viranhakijasta voidaan hankkia terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunto.
31 §Muiden toimintayksiköiden tehtävien hoito
Rikosseuraamusvirasto voi määrätä kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston hoitamaan myös muiden aluetoimistojen tehtäviä ja rangaistuslaitoksen hoitamaan myös muiden rangaistuslaitosten tehtäviä.
Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston johtaja voi määrätä alaisensa virkamiehen hoitamaan toisen aluetoimiston tai rangaistuslaitoksen muita kuin julkista valtaa sisältäviä tehtäviä. Rangaistuslaitoksen johtaja voi määrätä alaisensa virkamiehen hoitamaan toisen rangaistuslaitoksen tai aluetoimiston muita kuin julkista valtaa sisältäviä tehtäviä. Näin hoidettavasta tehtäväkokonaisuudesta ja virkamiehen toimivaltuuksista tulee sopia asianomaisen virkamiehen ja toimintayksiköiden kesken.
32 §Henkilökortti
Rikosseuraamusviraston, kriminaalihuoltolaitoksen ja vankeinhoitolaitoksen virkamiehellä ja työsuhteisella henkilökunnalla tulee olla viraston tai laitoksen antama henkilökortti. Tarkemmat määräykset henkilökortista ja sen käytöstä antaa rikosseuraamusvirasto.
6 lukuVoimaantulo ja siirtymäsäännökset
33 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2001.
Tällä asetuksella kumotaan Kriminaalihuoltoyhdistyksestä 20 päivänä joulukuuta 1996 annettu asetus (1241/1996) sekä vankeinhoitolaitoksesta 14 päivänä helmikuuta 1986 annettu asetus (134/1986), viimeksi mainittu siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
34 §Kelpoisuusvaatimuksia koskeva siirtymä- säännös
Henkilö, joka tämän asetuksen tullessa voimaan on nimitetty vankeinhoitolaitoksessa apulaisjohtajan virkaan tai on suorittanut vankeinhoidon jatkotutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon, säilyttää kelpoisuutensa apulaisjohtajan virkaan vankeinhoitolaitoksessa myös tämän asetuksen tultua voimaan.
35 §Virkojen perustaminen siirtymävaiheessa
Rikosseuraamusviraston ja kriminaalihuoltolaitoksen perustamisvaiheessa niiden virat perustaa oikeusministeriö.
Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2001
Oikeusministeri Johannes KoskinenHallitussihteeri Anne Hartoneva