Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1350/2001

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 185/2001 (Julkaistu 28.12.2001)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun lain ( 342/1991 ) 2―4 §, 5 §:n otsikko ja 2 momentti sekä 14 ja 17 §, sellaisina kuin niistä ovat 2, 4 ja 17 § osaksi laissa 574/1994, sekä 5 §:n 2 momentti ja 14 § viimeksi mainitussa laissa, sekä

lisätään lakiin uusi 7 a § ja 8 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 574/1994, uusi 4 momentti seuraavasti:

2 §Määritelmiä

Tässä laissa tarkoitetaan:

1)

luvanvaraisella tavaraliikenteellä sellaista tavaran kuljetusta tiellä, jonka harjoittamiseen 3 §:n mukaan tarvitaan liikennelupa;

2)

ajoneuvolla moottoriajoneuvoa ja liikennetraktoria;

3)

kuljetusluvalla lupaa, jonka nojalla ulkomailla rekisteröityä kuorma-autoa tai raskasta perävaunua saa käyttää Suomessa taikka Suomessa rekisteröityä kuorma-autoa tai raskasta perävaunua ulkomailla;

4)

yhteisöluvalla Euroopan yhteisössä jäsenvaltion alueelle tai sen alueelta taikka yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta tapahtuvan maanteiden tavaraliikenteen markkinoille pääsystä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 881/92 tarkoitettua lupaa;

5)

yhteisöluvan jäljennöksellä lupaviranomaisen antamaa ja oikeaksi todistamaa jäljennöstä yhteisöluvasta.

3 §Liikennelupa

Tavaran kuljettaminen tiellä ajoneuvolla korvausta vastaan ilman liikennelupaa on kielletty lukuun ottamatta 4 §:ssä tarkoitettuja kuljetuksia. Korvauksena ei pidetä työ- tai virkaehtosopimuksen mukaista korvausta työtehtäviin liittyvien tavaroiden kuljetuksesta palkansaajan hallinnassa olevalla ajoneuvolla.

Jos tavaraa kuljetetaan korvausta vastaan vuokratulla ajoneuvolla, jonka kuljettajana toimii sen vuokralleantaja tai vuokralleantajan palveluksessa oleva taikka vuokralleantajan tehtävään osoittama, välittämä tai muulla näihin verrattavalla tavalla järjestämä henkilö, liikenteenharjoittajana pidetään vuokralleottajan asemesta vuokralleantajaa.

Liikennelupa tarvitaan tavaran kuljetukseen tiellä ajoneuvolla korvausta vastaan myös silloin, kun sopimus kuljetuksen suorittamiseksi on tehty tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten kiertämiseksi taikka jos olot osoittavat sitä tarkoitetun.

4 §Ilman liikennelupaa sallittu liikenne

Liikennelupaa ei tarvita suoritettaessa:

1)

tavaran kuljetusta ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä, jonka suurin sallittu kokonaismassa on enintään 1 700 kiloa;

2)

tavaran kuljetusta ammatillisessa oppilaitoksessa opetushallituksen valvonnassa tapahtuvan kuljettajan ammattiopetuksen yhteydessä;

3)

elinkeinotoiminnan yhteydessä elinkeinotoimintaan tavanomaisesti liittyvää tavaran kuljetusta elinkeinonharjoittajan hallinnassa olevilla ajoneuvoilla, jos kuljetuksen osuus on enintään 30 prosenttia koko elinkeinotoiminnasta;

4)

työurakoiden tai muiden sopimuksen kohteena olevien työkokonaisuuksien yhteyteen kuuluvaa tavaran kuljetusta urakoitsijan tai muun suoritusvelvollisen hallinnassa olevilla ajoneuvoilla, jos kuljetuksen osuus on enintään 30 prosenttia urakasta tai työkokonaisuudesta;

5)

konsernin tai siihen verrattavan yhtymän taikka kunnan, kuntayhtymän tai kuntakonserniin kuuluvan yhteisön kuljetuksia sen hallinnassa olevilla ajoneuvoilla;

6)

kunnan, kuntayhtymän tai kuntakonserniin kuuluvan yhteisön järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä kuljetuksia sen hallinnassa olevilla ajoneuvoilla;

7)

ruumiinkuljetusta.

5 §Kansainväliset kuljetukset


Ulkomailla rekisteröidyllä tai Suomessa rekisteröidyllä mutta ulkomaille vuokratulla kuorma-autolla ja raskaalla perävaunulla tulee olla kuljetuslupa, jollei kansainvälisistä sopimuksista tai Euroopan yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu.


7 a §Liikenneyrittäjäkoulutus

Edellä 7 §:ssä tarkoitetun ammattitaidon hankkimiseksi järjestetään liikenneyrittäjäkoulutusta.

Koulutusta voivat antaa ne oppilaitokset, jotka liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyy tähän tarkoitukseen ottaen huomioon koulutuksen tarpeen ja oppilaitoksen edellytykset soveltuvan koulutuksen antamiseen.

8 §Liikennelupajärjestelmä


Liikennelupa on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa toisen käytettäväksi.

14 §Rangaistussäännökset

Joka harjoittaa tässä laissa tarkoitettua liikennettä ilman asianmukaista lupaa, on tuomittava luvattomasta tavaraliikenteen harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Joka luovuttaa liikenneluvan toisen käytettäväksi, laiminlyö 9 §:ssä tarkoitetun tietojenantovelvollisuuden tai jättää noudattamatta, mitä 12 §:ssä säädetään, on tuomittava luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon.

17 §Valtuutussäännökset

Tarkemmat säännökset liikenneluvan myöntämisen edellytyksistä, liikenneluvan hakemisesta, muuttamisesta ja uusimisesta, liikenteestä vastaavasta henkilöstä, liikenteessä käytettävästä ajoneuvosta ja liikenteen valvonnasta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksella ja siihen sisältyvän valtuutuksen nojalla annettavalla liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä seuraavien neuvoston säädösten täytäntöönpanosta ja soveltamisesta:

1)

maanteiden kansallisen ja kansainvälisen tavara- ja henkilöliikenteen harjoittajien ammattiin pääsystä sekä tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä toimenpiteistä näiden liikenteenharjoittajien sijoittautumisvapauden tehokkaan käyttämisen edistämiseksi annettu neuvoston direktiivi 96/26/EY;

2)

maanteiden tavaraliikennemarkkinoiden kriisitilanteessa toteutettavista toimenpiteistä annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3916/90;

3)

yhteisössä jäsenvaltion alueelle tai sen alueelta taikka yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta tapahtuvan maanteiden tavaraliikenteen markkinoille pääsystä annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 881/92;

4)

edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden tavaraliikennettä jäsenvaltiossa, annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3118/93.

Sisäasiainministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaan poliisille ja rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien suorittamisesta.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2002.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 79/2001

LiVM 7/2001

EV 112/2001

Neuvoston direktiivi 96/26/EY (31996L0026); EYVL N:o L 124, 23.5.1996, s. 1, neuvoston asetus (ETY) n:o 3916/90 (31990R3916); EYVL N:o L 375, 21.12.1990, s. 10, neuvoston asetus (ETY) N:o 881/92 (31992R0881); EYVL N:o L 95, 26.3.1992, s. 1, neuvoston asetus (ETY) N:o 3118/93 (31993R3118); EYVL N:o L 279, 25.10.1993, s. 1

Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2001

Tasavallan Presidentti TARJA HALONENLiikenne- ja viestintäministeri Olli Pekka Heinonen

Sivun alkuun