Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

63/1999

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Rikosvahinkoasetus

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
63/1999
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 9/1999 (Julkaistu 1.2.1999)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Oikeusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä joulukuuta 1973 annetun rikosvahinkolain (935/1973) 14 §:n 2 momentin ja 28 §:n nojalla, sellaisena kuin niistä on 14 §:n 2 momentti laissa 133/1987:

1 §Hakemuslomake

Rikosvahinkolain (935/1973) mukaisen korvauksen hakemista varten valtiokonttori vahvistaa hakemuslomakkeen kaavan. Lomakkeita saa maksutta valtiokonttorilta, tapaturma-asiamieheltä, kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta, paikallispoliisilta sekä Suomen diplomaattisesta ja konsuliedustustosta.

2 §Hakemuksen jättäminen

Korvaushakemus voidaan jättää valtiokonttoriin, tapaturma-asiamiehelle tai kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon.

3 §Ilmoitusvelvollisuus

Jos korvauksen saajan oloissa tapahtuu sellainen muutos, että se voi aiheuttaa korvauksen määrän muuttamisen tai korvauksen suorittamisen lopettamisen, hänen on viipymättä ilmoitettava siitä valtiokonttorille.

4 §Kulujen korvaaminen

Jos korvauksen hakija haluaa saada korvausta rikosvahinkolain mukaisen korvauksen hakemisesta hänelle aiheutuvista kuluista, hänen on osoitettava, että hänelle on myönnetty maksuton oikeudenkäynti asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä. Jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, hakijan on liitettävä hakemukseen maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain (87/1973) 5 §:ssä tarkoitettu selvitys.

5 §Korvauksen pääomittaminen

Yhdellä kertaa suoritettava korvaus tulojen tai elatuksen vähentymisestä taikka elatusvelvollisen menettämisestä lasketaan niiden sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan, joita noudatetaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) nojalla suoritettavan tapaturmaeläkkeen pääomittamisessa.

6 §Korvauksen suorittaminen vajaavaltaiselle

Vajaavaltaiselle tuleva korvaus maksetaan hänen edunvalvojalleen. Korvaus voidaan kuitenkin suorittaa vajaavaltaiselle itselleen, jos korvaus koskee hänen hallinnassaan ollutta omaisuutta tai hänellä muutoin on oikeus määrätä korvauksesta.

Valtiokonttorin on ilmoitettava vajaavaltaisen kotikunnan holhousviranomaiselle vajaavaltaiselle tulevasta vähäistä suuremmasta korvauksesta.

7 §Rikosvahinkolautakunta

Rikosvahinkolain 14 §:n 2 momentissa tarkoitetun rikosvahinkolautakunnan tehtävänä on valtiokonttorin pyynnöstä antaa lausuntoja kysymyksissä, jotka liittyvät korvauksen myöntämiseen rikosvahinkolain nojalla.

Lautakunnassa on viisi jäsentä, joista oikeusministeriö määrää yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varamies. Lautakunnassa tulee olla edustettuna vahingonkorvausoikeuden, vakuutustoiminnan, sosiaalivakuutuslainsäädännön ja oikeuskäytännön asiantuntemus. Lautakunta asetetaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja sillä on oikeus ottaa yksi tai useampi lainoppinut sihteeri.

Lautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Se on päätösvaltainen, kun läsnä on kokouksen puheenjohtajan lisäksi kaksi muuta jäsentä.

Lautakunnan puheenjohtajan, muiden jäsenten ja sihteerin palkkioiden perusteet vahvistaa oikeusministeriö.

8 §Lausunnon pyytäminen

Valtiokonttorin on pyydettävä rikosvahinkolautakunnan lausunto, jos sen käsiteltävänä olevassa rikosvahinkojen korvaamista koskevassa asiassa annettavalla ratkaisulla on tärkeää periaatteellista merkitystä. Lausunto on aina pyydettävä hakemuksesta, joka koskee:

1)

rikosvahinkolain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun kärsimyksen korvaamista, jos vahingosta vastuussa oleva on tuomioistuimen päätöksellä velvoitettu suorittamaan korvausta enemmän kuin 25 000 markkaa tai jos on ilmeistä, että korvausta suoritetaan rikosva hinkolain nojalla enemmän kuin 25 000 markkaa;

2)

rikosvahinkolain 6 a §:ssä tarkoitetun kärsimyksen korvaamista, paitsi jos hakemus jätetään tutkimatta tai heti hylätään;

3)

rikosvahinkolain 8 a §:ssä tarkoitetun esinevahingon tai muun taloudellisen vahingon korvaamista, paitsi jos hakemus jätetään tutkimatta tai heti hylätään; taikka

4)

Suomen ulkopuolella tehdyllä rikoksella aiheutetun vahingon korvaamista, paitsi jos hakemus jätetään tutkimatta tai heti hylätään taikka lausunnon pyytämistä on muutoin pidettävä asian ratkaisemisen kannalta tarpeettomana.

Lautakunnan puheenjohtajalla on sihteerin esittelystä oikeus päättää, että lausuntoa ei anneta asiasta, jossa lautakunnan käytäntö on vakiintunut tai jossa lausunnon antamista on muutoin pidettävä asian ratkaisemisen kannalta tarpeettomana.

9 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1999. Sen 6 §:n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä joulukuuta 1999.

Tällä asetuksella kumotaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 1 päivänä maaliskuuta 1974 annettu asetus (198/1974) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Asetuksen voimaan tullessa valtiokonttorissa vireillä oleviin korvaushakemuksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIOikeusministeri Jussi Järventaus

Sivun alkuun