63/1999

Rikosvahinkolain (935/1973) mukaisen korvauksen hakemista varten valtiokonttori vahvistaa hakemuslomakkeen kaavan. Lomakkeita saa maksutta valtiokonttorilta, tapaturma-asiamieheltä, kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta, paikallispoliisilta sekä Suomen diplomaattisesta ja konsuliedustustosta.

Korvaushakemus voidaan jättää valtiokonttoriin, tapaturma-asiamiehelle tai kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon.

Jos korvauksen saajan oloissa tapahtuu sellainen muutos, että se voi aiheuttaa korvauksen määrän muuttamisen tai korvauksen suorittamisen lopettamisen, hänen on viipymättä ilmoitettava siitä valtiokonttorille.

Jos korvauksen hakija haluaa saada korvausta rikosvahinkolain mukaisen korvauksen hakemisesta hänelle aiheutuvista kuluista, hänen on osoitettava, että hänelle on myönnetty maksuton oikeudenkäynti asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä. Jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, hakijan on liitettävä hakemukseen maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain (87/1973) 5 §:ssä tarkoitettu selvitys.

Yhdellä kertaa suoritettava korvaus tulojen tai elatuksen vähentymisestä taikka elatusvelvollisen menettämisestä lasketaan niiden sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan, joita noudatetaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) nojalla suoritettavan tapaturmaeläkkeen pääomittamisessa.

Vajaavaltaiselle tuleva korvaus maksetaan hänen edunvalvojalleen. Korvaus voidaan kuitenkin suorittaa vajaavaltaiselle itselleen, jos korvaus koskee hänen hallinnassaan ollutta omaisuutta tai hänellä muutoin on oikeus määrätä korvauksesta.

Valtiokonttorin on ilmoitettava vajaavaltaisen kotikunnan holhousviranomaiselle vajaavaltaiselle tulevasta vähäistä suuremmasta korvauksesta.

Rikosvahinkolain 14 §:n 2 momentissa tarkoitetun rikosvahinkolautakunnan tehtävänä on valtiokonttorin pyynnöstä antaa lausuntoja kysymyksissä, jotka liittyvät korvauksen myöntämiseen rikosvahinkolain nojalla.

Lautakunnassa on viisi jäsentä, joista oikeusministeriö määrää yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varamies. Lautakunnassa tulee olla edustettuna vahingonkorvausoikeuden, vakuutustoiminnan, sosiaalivakuutuslainsäädännön ja oikeuskäytännön asiantuntemus. Lautakunta asetetaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja sillä on oikeus ottaa yksi tai useampi lainoppinut sihteeri.

Lautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Se on päätösvaltainen, kun läsnä on kokouksen puheenjohtajan lisäksi kaksi muuta jäsentä.

Lautakunnan puheenjohtajan, muiden jäsenten ja sihteerin palkkioiden perusteet vahvistaa oikeusministeriö.

Valtiokonttorin on pyydettävä rikosvahinkolautakunnan lausunto, jos sen käsiteltävänä olevassa rikosvahinkojen korvaamista koskevassa asiassa annettavalla ratkaisulla on tärkeää periaatteellista merkitystä. Lausunto on aina pyydettävä hakemuksesta, joka koskee:

Lautakunnan puheenjohtajalla on sihteerin esittelystä oikeus päättää, että lausuntoa ei anneta asiasta, jossa lautakunnan käytäntö on vakiintunut tai jossa lausunnon antamista on muutoin pidettävä asian ratkaisemisen kannalta tarpeettomana.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1999. Sen 6 §:n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä joulukuuta 1999.

Tällä asetuksella kumotaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 1 päivänä maaliskuuta 1974 annettu asetus (198/1974) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Asetuksen voimaan tullessa valtiokonttorissa vireillä oleviin korvaushakemuksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.