Asetus maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 511/1999
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 52/1999 (Julkaistu 28.4.1999)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Työministerin esittelystä säädetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 9 päivänä huhtikuuta 1999 annetun lain (493/1999) nojalla:
1 lukuKotoutumista edistävän toimenpiteen rinnastaminen työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen
1 §Rinnastamisen perusteista sopiminen
Työvoima- ja elinkeinokeskus ja kunta sopivat kotouttamisohjelmassa tahoista, joiden toimenpiteitä voidaan rinnastaa työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tai taholta ja toimenpiteiltä edellytettävistä vaatimuksista.
2 §Rinnastettava toimenpide
Kotoutumista edistävän rinnastettavan toimenpiteen työmäärän on vastattava keskimäärin vähintään 25 tuntia viikossa tai kolme opintoviikkoa kuukaudessa.
Rinnastettava toimenpide voidaan koota eri osatoimenpiteistä kuten opiskelusta, harjoittelusta ja muista harjoittelua vastaavista tehtävistä kuten kansalaisjärjestöstä tai muusta vapaaehtoistoiminnasta tai muista niihin rinnastettavista kohtuullisiksi katsottavista kotoutumista edistävistä toimenpiteistä.
Toimenpiteeseen on sisällytettävä tarpeen mukaan suomen tai ruotsin kielen oppimismahdollisuuksia ja sen tulee edistää ja parantaa maahanmuuttajan työmarkkinoille ja koulutukseen pääsyn edellytyksiä.
3 §Toimenpidekohtainen rinnastaminen
Kotoutumista edistävää rinnastettavaa toimenpidettä pidetään työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena, jos vähintään puolet sen vaatimasta ajasta on opiskelua tai siitä aiheutuvia tehtäviä. Muita työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettavia toimenpiteitä pidetään työharjoitteluna. Rinnastettavan toimenpiteen on oltava luonteeltaan jatkuva.
Päätöksen toimenpidekohtaisesta rinnastamisesta tekee työvoimatoimisto osana maahanmuuttajan henkilökohtaista kotoutumissuunnitelmaa.
2 lukuTurvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen
4 §Turvapaikanhakijoiden toimintakyvyn tukeminen
Turvapaikanhakijoiden omatoimisuuden säilyttämiseksi ja edistämiseksi vastaanottokeskus järjestää hyödyllistä toimintaa ja osallistumismahdollisuuksia. Turvapaikanhakijalle tulee järjestää mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan ja ohjaukseen.
5 §Toimeentulotuesta maksettavat korvaukset
Turvapaikanhakijan toimeentulotuen perusosan suuruudesta vähennetään viisi prosenttia vastaanottokeskuksessa järjestettävän majoituksen korvauksena.
Lisäksi toimeentulotuen perusosan suuruudesta vähennetään aikuisen osalta kymmenen prosenttia ja lasten osalta viisitoista prosenttia vastaanottokeskuksessa järjestettävien palvelujen korvauksena.
Myös vastaanottokeskukseen majoittumattoman turvapaikanhakijan toimeentulotuen perusosasta vähennetään viisitoista prosenttia aikuisen osalta ja kaksikymmentä prosenttia lapsen osalta korvauksena siitä mahdollisuudesta, joka hänellä on maksuttomaan majoitukseen ja siihen liittyviin palveluihin vastaanottokeskuksessa.
6 §Paluumatkakustannukset
Turvapaikkaa Suomesta hakeneelle henkilölle voidaan myöntää toimeentulotukena matkakustannukset hänen lähtömaahansa tai kotimaahansa palaamista varten, jollei hänelle ole myönnetty oleskelulupaa ja hän vapaaehtoisesti poistuu maasta.
Erittäin painavasta syystä voidaan 1 momentissa tarkoitetut kustannukset myöntää myös turvapaikkahakemuksensa peruuttaneelle henkilölle.
Matkakustannukset maksetaan halvimman matkustustavan mukaan.
7 §Vastaanottokeskusten ryhmäkodit
Vastaanottokeskusten ryhmäkotien toimintaan sovelletaan lastensuojeluasetuksen (1010/1983) 8 §:ää yhdessä asuinyksikössä enintään hoidettavien lasten ja nuorten lukumäärästä, samaan rakennusryhmään sijoitettavien lasten enimmäismäärästä sekä hoito- ja kasvatustehtävissä työskentelevien henkilöiden vähimmäismäärästä.
3 lukuNeuvottelukunta
8 §Turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunta
Turvapaikanhakijoiden vastaanoton yleistä kehittämistä ja suunnittelua varten työministeriön apuna toimii turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunta. Neuvottelukunnan toimikausi on kolme vuotta.
Neuvottelukunnan tehtävänä on:
tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja vastaanoton kehittämiseksi;
seurata turvapaikanhakijoiden olosuhteita ja tehdä tarvittaessa parannusehdotuksia;
kehittää ja seurata toimintaan osallistuvien tahojen yhteistyötä sekä alan koulutusta ja tutkimusta; ja
seurata turvapaikanhakijoiden vastaanoton kansainvälistä kehittymistä ja antaa lausuntoja sen vaikutuksesta Suomen vastaanottopolitiikkaan.
9 §Neuvottelukunnan kokoonpano
Neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään kaksitoista jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Valtioneuvosto määrää jäsenet ja varajäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii työministeriön virkamies.
Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa ainakin työministeriön, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön hallinnonaloja, ulkomaalaisvirastoa, Suomen Kuntaliittoa, Suomen Punaista Ristiä, Pakolaisneuvonta ry:tä, vastaanottokeskuksia ja maahanmuuttajien järjestöä.
Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen taikka varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, työministeriö määrää hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi samaa viranomaista tai järjestöä edustavan uuden jäsenen tai varajäsenen.
10 §Neuvottelukunnan työskentely
Neuvottelukunnalla on sivutoiminen sihteeri, joka on palvelussuhteessa työministeriöön. Neuvottelukunnalla voi olla muitakin sivutoimisia sihteereitä.
Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Neuvottelukunta voi asettaa työnsä tueksi ajankohtaisia tarpeita varten selvitys- ja työryhmiä.
Neuvottelukunnasta on muutoin voimassa, mitä valtion komiteoista säädetään.
4 lukuValtion vastaanottokeskukset
11 §Valtion vastaanottokeskus
Valtion vastaanottokeskus toimii työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston alaisena.
12 §Vastaanottokeskuksen henkilöstö
Vastaanottokeskuksen päällikkönä on johtaja. Vastaanottokeskuksessa on lisäksi muuta toiminnan edellyttämää virka- ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.
Päällikön on johdettava vastaanottokeskuksen toimintaa siten, että tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti.
13 §Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset
Vastaanottokeskuksen johtajalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva tutkinto, tehtävän edellyttämää käytännössä osoitettua johtamistaitoa sekä tehtävän edellyttämä vieraan kielen taito.
14 §Virkojen ja tehtävien täyttäminen sekä virkavapaus
Johtajan nimittää tai ottaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto.
Muut vakinaiset virkamiehet nimittää ja tilapäiset virkamiehet ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa vastaanottokeskus.
Virkavapaudesta, avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää nimittävä viranomainen tai virkamies.
Mitä edellä säädetään virasta tai virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteiseen henkilöstöön.
15 §Työjärjestys
Tarkemmat määräykset valtion vastaanottokeskusten sisäisestä työnjaosta, asioiden käsittelystä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan työjärjestyksessä. Työjärjestyksen hyväksyy vastaanottokeskuksen päällikkö.
5 lukuVoimaantulo
16 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1999.
Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1999
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARITyöministeri Sinikka Mönkäre