511/1999

Maahanmuuttaja voidaan osoittaa muuhun kuin julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella työvoimaviranomaisen järjestämään tai hankkimaan toimenpiteeseen siten, että hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin hänellä olisi työvoimaviranomaisen järjestämässä ja hankkimassa työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa tai työmarkkinatoimenpiteessä.

Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työmarkkinatoimenpiteeseen rinnastettava toimenpide voidaan koota eri osista, kuten opiskelusta, harjoittelusta, kansalaisjärjestö- tai muusta vapaaehtoistoiminnasta taikka muista niihin verrattavista kohtuullisiksi katsottavista kotoutumista edistävistä toimenpiteistä.

Jos rinnastettavan toimenpiteen kestosta vähintään puolet on opiskelua tai siihen liittyvien tehtävien suorittamista, toimenpide rinnastetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen.

Muu kuin 2 momentissa tarkoitettu toimenpide rinnastetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 8 luvussa tarkoitettuun työelämävalmennukseen tai työharjoitteluun.

Maahanmuuttajan kotoutumista ja työllistymistä edistävän opiskelun tulee tapahtua pääasiassa suomen tai ruotsin kielellä taikka sen on sisällettävä riittävästi suomen tai ruotsin kielen opetusta, jotta se voidaan rinnastaa työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen.

Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen voidaan 1 momentissa säädettyjen edellytysten täyttyessä rinnastaa:

Maahanmuuttajan on haettava korkeakouluun ja osallistuttava mahdolliseen pääsykokeeseen samalla tavoin kuin muidenkin opiskelijoiksi pyrkivien.

Turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien omatoimisuuden säilyttämiseksi ja edistämiseksi vastaanottokeskus järjestää hyödyllistä toimintaa ja osallistumismahdollisuuksia sekä henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta.

Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) 8 a §:ssä tarkoitettuna paluumuuttoavustuksena voidaan myöntää kohtuulliset matkakustannukset ja muuttokustannukset sekä avustusta kotimaahansa tai entiseen asuinmaahan asettumista varten. Avustus asettumista varten on yksin muuttavalle henkilölle enintään toimeentulotuen perusosan määrä kahdelta kuukaudelta ja perheelle enintään edellä tarkoitettu määrä kaksinkertaisena.

Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tarkoituksena on avustaa ministeriöitä maahanmuuttajien kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton sekä tilapäistä suojelua saavien vastaanoton kehittämisessä, suunnittelussa, toimeenpanossa, seurannassa ja yhteensovittamisessa. (20.12.2007/1392)

Neuvottelukunnan tehtävänä on:

Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtajan lisäksi enintään 16 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii sisäasiainministeriön virkamies. Varapuheenjohtajan neuvottelukunta valitsee keskuudestaan.

Varsinaisten jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee edustaa sisäasiainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloja, Suomen Kuntaliitto ry:tä, työntekijä- ja työnantajajärjestöjä, aluehallintovirastoja, elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksia, kahta kuntaa, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia ja kahta kansalaisjärjestöä.

Jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, sisäasiainministeriö määrää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Neuvottelukunnalla voi olla sivutoiminen sihteeri, joka on palvelusuhteessa sisäasiainministeriöön. Neuvottelukunnalla voi olla muitakin sivutoimisia sihteereitä. (20.12.2007/1392)

Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Neuvottelukunta voi asettaa työnsä tueksi ajankohtaisia tarpeita varten selvitys- ja työryhmiä.

Valtion vastaanottokeskus ja järjestelykeskus toimivat Maahanmuuttoviraston alaisina.

Sekä valtion vastaanottokeskuksen että järjestelykeskuksen päällikkönä on johtaja. Keskuksissa on lisäksi muuta toiminnan edellyttämää virka- ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.

Päällikön on johdettava vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen toimintaa siten, että tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti.

Valtion vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen johtajalta vaaditaan tehtävään soveltuva tutkinto, tehtävän edellyttämää käytännössä osoitettua johtamistaitoa sekä tehtävän edellyttämä vieraan kielen taito.

Johtajan nimittää tai ottaa Maahanmuuttovirasto. (29.12.2009/1784)

Muut virkamiehet nimittää ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa vastaanottokeskus ja järjestelykeskus. (21.2.2002/156)

Virkavapaudesta, avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää nimittävä viranomainen tai virkamies.

Mitä edellä säädetään virasta tai virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteiseen henkilöstöön.

Tarkemmat määräykset valtion vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen sisäisestä työnjaosta, asioiden käsittelystä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan niiden työjärjestyksissä. Valtion vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen työjärjestyksen hyväksyy asianomaisen keskuksen päällikkö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1999.