Valtioneuvoston päätös työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 856/1998
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 113/1998 (Julkaistu 30.11.1998)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä päättänyt 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/1958) 47 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 144/1993:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Soveltaminen
Tässä päätöksessä säädettyjä turvallisuusja terveysvaatimuksia on noudatettava hankittaessa ja käytettäessä koneita, välineitä ja muita teknisiä laitteita sekä niiden asennettuja yhdistelmiä ( työvälineitä ) työssä, johon sovelletaan työturvallisuuslakia (299/1958). Tämän päätöksen 2―4 luvun säännöksiä sovelletaan sellaiseen työvälineeseen, jonka käyttöön voi liittyä asianomaisissa säännöksissä tarkoitettu vaara.
Työvälineen käytöllä tarkoitetaan tässä päätöksessä kaikkea työvälineeseen liittyvää toimintaa, kuten työvälineen käynnistämistä ja pysäyttämistä sekä sen käyttöä, kuljetusta, korjausta, muuntamista, huoltoa ja puhdistusta.
Sen lisäksi, mitä tässä päätöksessä säädetään, on noudatettava, mitä työvälineiden käytöstä ja tarkastuksesta työturvallisuuslaissa ja sen nojalla erikseen säädetään. Koneen markkinoille saattamisesta ja luovuttamisesta säädetään erikseen.
2 §Työvälineen hankinta ja kunnossapito
Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työssä käytettäväksi hankittava työväline täyttää sitä koskevat vaatimukset sen mukaan kuin vaatimuksista erikseen säädetään, tai jos tällaisia säännöksiä ei ole, tämän päätöksen 2 ja 3 luvun mukaiset vaatimukset.
Työnantajan tulee varmistaa, että työväline pidetään koko sen käyttöiän ajan riittävän huollon avulla sellaisessa kunnossa, että se täyttää turvallisuudeltaan 1 momentin vaatimukset.
3 §Käyttöön luovutettava työväline
Työnantajan tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että työntekijän käyttöön annettava työväline on suoritettavaan työhön ja työolosuhteisiin sopiva ja että työntekijä voi käyttää työvälinettä hänen turvallisuutensa tai terveytensä vaarantumatta. Työvälinettä saa käyttää vain niihin töihin ja niissä olosuhteissa, joihin se on sopiva.
Valitessaan työvälinettä työntekijän käyttöön työnantajan tulee ottaa huomioon työn luonne ja työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat työpaikan erityisolosuhteet sekä kyseisen työvälineen käytöstä aiheutuvat vaarat.
Milloin ei ole mahdollista täysin varmistaa, että työntekijä voi käyttää työvälinettä hänen turvallisuutensa ja terveytensä vaarantumatta, työnantajan tulee ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin vaarojen vähentämiseksi mahdollisimman vähäisiksi.
4 §Työvälineiden sijoittaminen
Työvälineet on sijoitettava, asennettava ja niitä on käytettävä siten, että työvälineen käyttäjälle ja muille työntekijöille aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen. Tässä tarkoituksessa on erityisesti otettava huomioon, että työvälineen liikkuvien osien ja sen lähellä olevien kiinteiden tai liikkuvien osien välillä on oltava riittävästi tilaa ja että työvälineen käyttämä ja tuottama energia tai aine voidaan siirtää turvallisesti.
Työvälineen kokoaminen ja purkaminen on tehtävä turvallisesti ja ottaen huomioon mahdolliset valmistajan antamat ohjeet.
Työväline, johon sitä käytettäessä voi osua salama, on suojattava tarkoituksenmukaisin salaman vaikutuksilta suojaavin laittein tai toimenpitein.
5 §Työvälineeseen liittyvät vaarat
Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä on selvillä häntä koskevista vaaroista ja hänen työympäristössään olevista työvälineistä sekä hänen välittömässä työympäristössään olevia työvälineitä koskevista muutoksista riippumatta siitä, käyttääkö työntekijä itse näitä työvälineitä.
6 §Opetus ja ohjeet
Työnantajan tulee antaa työntekijälle riittävästi opetusta ja ohjausta työvälineen käytöstä, sen käytöstä saaduista kokemuksista ja vaarojen välttämisestä sekä ennakoitavissa olevista poikkeuksellisista tilanteista. Tarvittaessa ohjeiden tulee olla kirjalliset. Työvälineen käytössä on noudatettava annettuja ohjeita sekä asianmukaista huolellisuutta ja varovaisuutta.
Kirjallisten ohjeiden ja muiden 1 momentissa tarkoitettujen tietojen tulee olla niiden työntekijöiden ymmärrettävissä, joita asia koskee.
Jos työvälineen käyttöön todennäköisesti liittyy erityinen työntekijän turvallisuutta tai terveyttä uhkaava vaara, työnantajan tulee huolehtia siitä, että työvälinettä käyttää ja sen korjaus-, muunnos-, huolto- tai kunnossapitotöitä tekee vain työntekijä, joka on saanut erityistä opetusta ja ohjausta.
7 §Ergonomia
Työnantajan on huolehdittava siitä, että työvälinettä käytettäessä otetaan huomioon sitä käyttävän työntekijän työskentelypaikka ja työasento sekä ergonomiset periaatteet.
8 §Työvälineen toimintakunnon valvonta ja tarkastaminen
Työnantajan tulee valvoa käytettävän työvälineen kuntoa tarkoitukseen soveltuvin keinoin.
Työvälineelle on suoritettava käyttöönottoja määräaikaistarkastus sen mukaan kuin tarkastusvelvollisuudesta tämän päätöksen 5―8 luvussa taikka muualla erikseen säädetään.
Sellaista työvälinettä, jolle on säädetty tehtäväksi käyttöönotto- tai määräaikaistarkastus, ei saa työssä käyttää, jos tarkastusta ei ole asianmukaisesti suoritettu. Jos työvälineellä on pääasiallinen käyttäjä, hänelle on, mikäli mahdollista, varattava tilaisuus osallistua tarkastukseen.
9 §Yhteistoiminta
Työnantajan ja työntekijöiden välisestä yhteistoiminnasta ja tiedottamisesta säädetään erikseen.
2 lukuTyövälineitä koskevat yleiset säännökset
10 §Ohjausjärjestelmät ja hallintalaitteet
Työvälineen turvallisuuteen vaikuttavien hallintalaitteiden on oltava selvästi nähtävissä ja tunnistettavissa ja niiden on oltava tarvittaessa asianmukaisesti merkittyjä.
Hallintalaitteiden on sijaittava vaaravyöhykkeiden ulkopuolella, paitsi jos muunlainen paikka on välttämätön tiettyjen hallintalaitteiden osalta, ja siten, ettei niiden käyttö lisää vaaraa. Hallintalaitteet eivät saa lisätä vaaraa tahattoman käytön seurauksena.
Tarvittaessa käyttäjän on voitava varmistua pääohjauspaikalta, että vaaravyöhykkeillä ei ole ketään. Jos tämä ei ole mahdollista, järjestelmän on automaattisesti annettava luotettava, kuultavissa tai nähtävissä oleva varoitussignaali aina ennen kuin koneisto käynnistyy. Tällöin työntekijällä on oltava riittävästi aikaa tai mahdollisuus muilla keinoin nopeasti välttää työvälineen käynnistymisestä tai pysähtymisestä aiheutuvat vaarat.
Ohjausjärjestelmien on oltava luotettavia. Ne on valittava ottaen huomioon niiden suunnitelluissa käyttöolosuhteissa todennäköisesti ilmenevät puutteet, häiriöt ja rajoitukset.
11 §Käynnistäminen
Työvälineen käynnistäminen ei saa olla mahdollista muuten kuin käyttämällä tietoisesti siihen tarkoitukseen varattua hallintaelintä. Tätä sovelletaan myös, jos:
työväline käynnistetään uudelleen mistä tahansa syystä tapahtuneen pysähdyksen jälkeen;
työväline tarkastetaan sen toimintatilassa tapahtuneen nopeuden, paineen tai muun huomattavan muutoksen johdosta, paitsi jos tästä johtuva uudelleenkäynnistys tai muutos toimintatilassa ei aiheuta vaaraa työnteki-jöille.
Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä ei sovelleta sellaiseen uudelleenkäynnistymiseen tai muutokseen toimintatilassa, joka johtuu automaattisen laitteen normaalista toimintajaksosta.
12 §Pysäyttäminen
Työvälineessä on oltava hallintaelin sen pysäyttämiseksi täydellisesti ja turvallisesti.
Jokaisessa työpisteessä on oltava hallintaelin, jolla voidaan esiintyvän vaaran luonteesta riippuen työväline tai kaikki työvälineet pysäyttää siten, että työväline on turvallisessa tilassa. Työvälineen pysäytyselimellä tulee olla ensisijainen asema käynnistyselimiin nähden. Kun työväline tai sen vaaralliset osat ovat pysähtyneet, energiansyötön kyseisiin toimilaitteisiin on lakattava.
13 §Hätäpysäytyslaite
Mahdollisuuksien mukaan ja laitteeseen liittyvistä vaaroista ja sen normaalista pysähtymisajasta riippuen työvälineessä on oltava hätäpysäytyslaite.
14 §Turvalaitteet
Työvälineessä, jossa on putoavien tai sinkoutuvien esineiden vaara, on oltava vaaraa vastaavat tarkoituksenmukaiset turvalaitteet.
Työvälineessä, jossa on kaasu-, höyry-, neste- tai pölypäästön aiheuttama vaara, on oltava tarkoituksenmukaiset keruu- tai poistolaitteet vaaranlähteiden lähellä.
15 §Vakavoittaminen
Työväline ja sen osat on vakavoitettava kiinnittämällä tai muilla keinoin, jos se on työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden vuoksi tarpeen.
16 §Rikkoutumisvaara
Jos on vaara, että työvälineen osia murtuu tai hajoaa, mikä todennäköisesti vaarantaisi työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden, on ryhdyttävä tarkoituksenmukaisiin suojaustoimenpiteisiin.
17 §Liikkuvien osien suojaaminen
Jos on vaara koskettaa työvälineen liikkuvia osia, mikä voisi johtaa tapaturmiin, nämä osat on varustettava suojuksin tai laittein, jotka estävät pääsyn vaaravyöhykkeille tai jotka pysäyttävät vaarallisten osien liikkeet ennen kuin vaaravyöhyke saavutetaan.
Suojusten ja suojalaitteiden on oltava seuraavanlaisia:
rakenteeltaan vankkoja;
ne eivät saa aiheuttaa lisävaaraa;
ne eivät saa olla helposti poistettavissa tai tehtävissä toimimattomiksi;
niiden on sijaittava riittävän kaukana vaaravyöhykkeestä;
ne eivät saa tarpeettomasti rajoittaa näkyvyyttä välineen toiminta-alueelle;
niiden on sallittava osien asennuksessa ja vaihdossa sekä huoltotöissä tarvittavat toimenpiteet rajoittaen pääsyn vain sille alueelle, missä työ suoritetaan; toimenpiteiden on tapahduttava mahdollisuuksien mukaan suojusta tai suojalaitetta poistamatta.
18 §Valaistus
Niiden alueiden ja työpisteiden, joissa työvälineellä työskennellään tai sitä huolletaan, on oltava suoritettavaan työhön nähden sopivasti valaistuja.
19 §Suojaaminen kylmältä ja kuumalta
Kuumat tai hyvin kylmät työvälineen osat on tarvittaessa suojattava siten, että työntekijä ei joudu vaaraan koskettaa tai tulla liian lähelle tällaista työvälinettä.
20 §Varoituslaitteet
Työvälineessä olevien varoituslaitteiden on oltava yksiselitteisiä ja helposti havaittavissa ja ymmärrettävissä.
21 §Huoltotyöt
Huoltotyöt tulee suorittaa niitä koskevia ohjeita noudattaen ja vain, jos se on välttämätöntä, työvälineen käydessä. Työvälineen käynnissä ollessa toimenpiteitä saa suorittaa vain siihen opastettu tai erityisesti perehtynyt henkilö. Tehtäessä huoltotöitä työvälineen käynnissä ollessa tulee käyttää tarkoitukseen sopivia välineitä ja suojalaitteita tai ryhdyttävä toimenpiteisiin huoltotöiden tekemiseksi vaarallisten alueiden ulkopuolella.
Jos työvälineeseen kuuluu huoltokirja, se on pidettävä ajan tasalla.
22 §Energialähteestä erottaminen
Työväline on varustettava selvästi tunnistettavin laittein, joilla se voidaan erottaa kaikista energialähteistään. Uudelleenkytkentä saa olla mahdollista vain edellyttäen, että työntekijä ei joudu vaaraan.
23 §Merkinnät
Työvälineessä on oltava työntekijöiden tur-vallisuuden varmistamiseksi olennaiset varoitukset ja merkinnät.
24 §Turvallinen pääsy
Työntekijällä on oltava turvallinen pääsy paikkoihin, joihin hänen on mentävä tuotannon, säädön tai huollon vuoksi, ja hänen on voitava olla siellä turvallisesti.
25 §Palo- ja vuotovaara
Työvälineen on oltava sellainen, että työntekijä on suojattu vaaralta työvälineen syttyessä palamaan tai ylikuumentuessa tai kaasun, pölyn, höyryn tai muun työvälineessä tuotetun, käytetyn tai varastoidun aineen päästessä vuotamaan.
26 §Räjähdysvaara
Työvälineen on oltava sellainen, että se estää työvälineen tai työvälineessä tuotettujen, käytettyjen tai varastoitujen aineiden räjähtämisen vaaran.
27 §Sähkökosketuksen vaara
Työvälineen on oltava sellainen, että työntekijä on suojattu sähkön aiheuttamalta vaaralta.
3 lukuEräitä työvälineitä koskevat täydentävät säännökset
Liikkuvia työvälineitä koskevat säännökset
28 §Liikkuvan työvälineen turvallisuus
Liikkuvan työvälineen tulee olla siten varustettu, että työvälineen liikkuessa sitä kuljettavalle työntekijälle tai sen kyydissä olevalle työntekijälle aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen. Tämä koskee myös vaaraa joutua kosketukseen työvälineen pyörien tai telaketjujen kanssa.
29 §Energiansiirtolaitteiden turvallisuus
Jos liikkuvan työvälineen ja sen lisälaitteiden tai hinattavien laitteiden välisten energiansiirtolaitteiden tahaton lukkiutuminen voi aiheuttaa erityisiä vaaroja, työväline on varustettava tai muutettava siten, että energiansiirtolaitteiden lukkiutuminen estyy. Jos tällaista lukkiutumista ei voida estää, työnantajan on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin työntekijöille aiheutuvan vaaran välttämiseksi.
Liikkuvassa työvälineessä olevat energiansiirtolaitteet on kiinnitettävä siten, että ne eivät pääse laahaamaan maata ja siten keräämään likaa tai vaurioitumaan.
30 §Suojarakenne
Työvälineen kaatumisesta aiheutuvat vaarat todellisissa käyttöolosuhteissa on estettävä työntekijää kuljettavassa liikkuvassa työvälineessä seuraavin toimenpitein:
suojarakenteella, joka estää työvälinettä kaatumasta enempää kuin kyljelleen; tai
suojarakenteella, jolla varmistetaan, että työvälinettä kuljettavan työntekijän tai sen kyydissä olevien työntekijöiden ympärille jää riittävästi tilaa siltä varalta, että työväline kaatuu tai kierähtää ympäri; taikka
muulla laitteella, jolla on vastaava vaikutus.
Suojarakenne voi olla työvälineeseen kiinteästi kuuluva osa.
Suojarakenteita ei kuitenkaan vaadita, jos työväline vakavoitetaan työn ajaksi tai jos työväline on suunniteltu siten, että se ei rakenteensa ansiosta pääse kaatumaan.
Jos on olemassa vaara, että työntekijä työvälineen kaatuessa puristuu työvälineen osien ja maan väliin, on asennettava työntekijää turvaava järjestelmä.
31 §Ohjaamo
Liikkuvassa metsätyökoneessa (metsätraktorissa), kaivurissa ja kaivinkoneessa tulee olla kuljettajaa säältä suojaava tukevarakenteinen ja luotettavasti kiinnitetty turvaohjaamo.
Traktorin turvallisuusvaatimuksista ja ETY-tyyppihyväksytyn traktorin käytöstä vaarallisissa olosuhteissa säädetään erikseen.
32 §Trukki
Trukki, jossa on paikka yhdelle tai useammalle työntekijälle, on rakennettava tai varustettava siten, että ympärikaatumisesta aiheutuvaa vaaraa rajoitetaan. Tämä voi tapahtua:
asentamalla kuljettajalle ohjaamo; tai
trukin ympärikaatumista estävällä rakenteella; tai
rakenteella, joka suojaa kuljettajaa puristumasta maan ja trukin osien väliin trukin kaatuessa ympäri; taikka
rakenteella, joka pitää työntekijät istuimellaan ja estää trukin ympärikaatumisesta aiheutuvan vaaran.
Jos trukissa kuljetettava tavara voi pudotessaan vahingoittaa kuljettajaa, trukki on varustettava asianmukaisella putoavilta esineiltä suojaavalla rakenteella.
33 §Omalla käyttövoimallaan liikkuva työväline
Omalla käyttövoimallaan liikkuvan työvälineen, joka liikkuessaan voi aiheuttaa vaaraa työntekijälle, on, jollei erikseen jonkin työvälineen osalta toisin säädetä, täytettävä seuraavat vaatimukset:
työvälineessä on oltava laitteet, joiden avulla asiaton käynnistäminen voidaan estää;
työvälineessä on oltava asianmukaiset laitteet, jotka lieventävät kahden tai useamman samanaikaisesti kiskoilla liikkuvan työvälineen mahdollisen törmäyksen seurauksia;
työvälineessä on oltava jarrutus- ja pysäytyslaite; turvallisuuden sitä vaatiessa on työväline voitava pysäyttää helppokäyttöisellä tai automaattisesti toimivalla varalaitteella, jos varsinainen laite joutuu epäkuntoon;
jos näkyvyys kuljettajan paikalta ei ole riittävä työn turvallisuuden varmistamiseksi, työväline on varustettava asianmukaisesti näkyvyyttä parantavilla lisälaitteilla;
pimeässä käytettäväksi tarkoitettu laite on varustettava työhön sopivalla valaistuslaitteella työntekijän riittävän turvallisuuden varmistamiseksi;
jos työvälineeseen, sen käyttöön tai kuormaan liittyy työntekijöiden turvallisuutta vaarantava tulipalon vaara, työväline on varustettava asianmukaisilla palontorjuntavälineillä, jollei niitä ole käyttöpaikalla riittävän lähellä;
kauko-ohjatun työvälineen on pysähdyttävä automaattisesti sen joutuessa ohjausalueen ulkopuolelle;
jos kauko-ohjattu työväline tavanomaisissa käyttöolosuhteissaan voi törmätä työntekijään tai työntekijä voi jäädä puristuksiin, työväline on varustettava törmäykseltä ja puristukselta suojaavin laittein, jollei vaaran hallitsemiseksi ole muita asianmukaisia laitteita.
Kuormien nostamiseen käytettäviä työvälineitä koskevat säännökset
34 §Lujuus ja vakavuus
Jos kuormien nostamiseen käytettävä työväline asennetaan pysyvästi paikalleen, sen lujuus ja vakavuus on varmistettava ottaen huomioon etenkin taakkojen nostamisen aiheuttama kuormitus ja rakenteiden pystytysja kiinnityskohtiin kohdistuvat rasitukset.
35 §Nostolaitteen ja sen lisälaitteiden merkinnät
Kuorman nostamiseen käytettävässä koneessa on oltava selvästi näkyvissä sen nimelliskuorma ja tarvittaessa kuormakilpi, josta käy ilmi koneen eri toimintavaiheiden nimelliskuormitus.
Nostamisessa käytettävät lisälaitteet on merkittävä siten, että turvallisen käytön kannalta olennaiset ominaisuudet voidaan tunnistaa.
Nostamisessa käytettävän nostoapuvälineen ja muun irtaimen apuvälineen tulee olla ominaisuuksiltaan sellainen, että nosto voidaan suorittaa turvallisesti. Nostettaessa pakkauksia tulee ottaa huomioon pakkauksessa olevat merkinnät, tai ellei sellaisia ole, tulee muulla tavalla varmistaa noston turvallisuus ennen työn aloittamista.
36 §Merkintä henkilönostokiellosta
Työvälineeseen, jota ei ole tarkoitettu henkilöiden nostamiseen, on tehtävä asianmukainen ja selvä merkintä henkilönostokiellosta, jos on olemassa vaara, että sitä saatetaan erehdyksessä käyttää tähän tarkoitukseen.
37 §Kiinteästi asennettava työväline
Kiinteästi asennettava työväline on asennettava siten, että nostettavan taakan heilumisesta, hallitsemattomasta putoamisesta tai tahattomasta irtoamisesta työntekijöille aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen.
38 §Henkilöiden nostamiseen tarkoitettu laite
Henkilöiden nostamiseen tai siirtämiseen tarkoitetun työvälineen on oltava sellainen, että sitä käytettäessä:
estetään asianmukaisin laittein mahdollinen henkilönostokorin putoamisvaara;
estetään mahdollinen putoamisvaara henkilönostokorista;
estetään henkilönostokorissa olevien mahdollinen vahingoittumisen, puristuksiin tai loukkuun jäämisen vaara;
varmistetaan laitteen vikaantumisesta tai muusta syystä henkilönostokoriin jääneiden turvallisuus sekä mahdollistetaan heidän poispääsynsä.
Riipputelineiden ja rakennushissien käytöstä, tarkastuksista ja turvalaitteista säädetään erikseen.
4 lukuEräiden työvälineiden turvallista käyttöä koskevat säännökset
Liikkuvien työvälineiden käyttöä koskevat säännökset
39 §Kuljettajan pätevyys
Omalla käyttövoimallaan liikkuvaa työvälinettä saa kuljettaa ainoastaan työntekijä, joka on asianmukaisella tavalla opastettu työvälineen turvalliseen kuljettamiseen tai jolla on asianomaisen työvälineen ajo-oikeus sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
40 §Työpaikan liikenne
Työpaikan alueella liikkuvien työvälineiden liikenteen järjestämistä varten on laadittava tarkoituksenmukaiset liikenneohjeet.
Työn tekeminen on järjestettävä niin, että estetään jalkaisin liikkuvan työntekijän joutuminen omalla käyttövoimallaan liikkuvan työvälineen toiminta-alueelle. Jos työn tekeminen kuitenkin edellyttää työntekijän liikkumista jalkaisin tällaisella alueella, työntekijän turvallisuus on varmistettava tarkoituksenmukaisin toimenpitein.
41 §Työntekijän kuljettaminen ja työskentely kuljetuksen aikana
Työntekijän kuljetus koneellisesti liikkuvalla työvälineellä edellyttää, että se on järjestetty turvallisesti. Jos kuljetuksen aikana tehdään työtä, ajonopeus on sovitettava tilanteen mukaan.
42 §Suojaaminen pakokaasuilta
Polttomoottorilla käyvää liikkuvaa työvälinettä ei saa käyttää työskentelyalueella, ellei työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle vaarattoman hengitysilman riittävää saantia ole varmistettu.
Kuormien nostamiseen käytettävien työväli- neiden käyttöä koskevat säännökset
43 §Määritelmiä
Nosturilla tarkoitetaan tässä päätöksessä konekäyttöistä nostolaitetta, jota käytetään kuorman nostamiseen, laskemiseen ja siirtämiseen ja jossa kuorma liikkuu ainoastaan nostoköyden, -ketjujen tai vastaavan rakenteen ohjaamana. Nosturina pidetään myös sellaista nostolaitetta, jossa kuorman heiluntaa rajoitetaan nosturin mukana siirtyvillä laitteilla.
Torninosturilla tarkoitetaan tässä päätöksessä nosturia, jossa kantavana rakenteena on torni ja sen yläosassa ulokepuomi, joka on kiinnitetty köysillä tai tangoilla tornin yläosaan taikka tornin huipun kautta kulkevilla köysillä tornin juureen.
Kuormausnosturilla tarkoitetaan tässä päätöksessä kuorma-autoon, työkoneeseen, muuhun ajoneuvoon tai perävaunuun asennettua nosturia, joka on tarkoitettu pääasiassa ajoneuvon kuormaamiseen.
Ajoneuvonosturilla tarkoitetaan tässä päätöksessä pyörillä tai telaketjuilla varustettua nosturia, jota voidaan oman voimakoneensa avulla tai ajoneuvoon liitettynä vapaasti siirtää paikasta toiseen.
Henkilönostimella tarkoitetaan tässä päätöksessä konekäyttöistä, kiinteästi asennettua taikka ajoneuvon tai siirrettävän alustan päälle rakennettua laitetta, joka on tarkoitettu henkilöiden nostamiseen laitteen työtasolta tehtävää työtä varten.
Autonostimella tarkoitetaan tässä päätöksessä konekäyttöistä laitetta, joka on tarkoitettu auton tai muun ajoneuvon nostamiseen tai kallistamiseen huoltoa, voitelua, korjausta tai muuta ajoneuvon alla tehtävää työtä varten.
44 §Nosturin valinta
Nosturin tulee olla, nostotarve huomioon ottaen, suoritusarvoiltaan riittävä ja muutenkin käyttötarkoitukseen sopiva. Käyttöolosuhteiden tulee vastata nosturin suunnitteluperusteita.
Nosturin sijoituksessa ja työalueen näkyvyydessä on otettava huomioon turvallisen käytön asettamat vaatimukset.
45 §Henkilönostot
Henkilöiden nostaminen on sallittua vain tähän tarkoitukseen valmistetulla työvälineellä. Tavaroiden nostamiseen valmistetun työvälineen poikkeuksellisesta käytöstä henkilöiden nostamiseen sekä henkilöiden nostamisesta rakennustyössä säädetään erikseen.
46 §Työvälineen vakavuus
Kuormien nostamiseen tarkoitettua liikkuvaa tai uudelleen asennettavaksi tarkoitettua työvälinettä on käytettävä siten, että työvälineen vakavuus on varmistettu alustan laatu ja ennakoitavissa olevat käyttöolosuhteet huomioon ottaen.
47 §Nostotyön suunnittelu, valvonta ja toteutus
Työnantajan on huolehdittava siitä, että nostot suunnitellaan huolellisesti, niitä valvotaan asianmukaisesti ja ne toteutetaan työntekijän turvallisuutta vaarantamatta.
Jos taakkaa on nostettava yhtä aikaa kahdella tai useammalla nosturilla, työnantajan tulee laatia nostotyösuunnitelma, jolla varmistetaan toimintojen yhteensovittaminen.
Työnantajan on suunniteltava nostot siten, ettei taakan alla tai vaara-alueella jouduta tarpeettomasti liikkumaan noston aikana. Mikäli tällaisissa olosuhteissa on työtä kuitenkin tehtävä, työnantajan on varmistettava työntekijän turvallisuus tarkoituksenmukaisin toimenpitein.
48 §Törmäyksen ja kaatumisen estäminen
Jos kaksi nosturia tai useampia nostureita asennetaan tai pystytetään työpaikalle siten, että niiden toiminta-alueet ovat päällekkäin, työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin taakkojen tai nosturin osien välisten törmäysten välttämiseksi.
Työntekijälle aiheutuvien vaarojen välttämiseksi on työnantajan ryhdyttävä riittäviin toimenpiteisiin erityisesti nosturin kaatumisen estämiseksi.
Liikkuvaa nosturia käytettäessä on ryhdyttävä toimenpiteisiin sen kallistumisen, kaatumisen tai tarvittaessa sen siirtymisen taikka liukumisen estämiseksi. Työnantajan on tarkastettava, että nämä toimenpiteet on toteutettu oikein.
49 §Nostotyön keskeytymisen aiheuttamat vaarat
Jos nosturi ei voi kannatella nostettavaa taakkaa energiansyötön osittaisen tai täydellisen keskeytyksen sattuessa, työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tästä työntekijälle aiheutuvien vaarojen estämiseksi. Riippuvaa taakkaa ei tällöin saa jättää ilman valvontaa, paitsi jos pääsy vaaravyöhykkeelle on estetty ja taakka on turvallisesti kiinnitetty ja riippuu turvallisesti.
50 §Nosturin kuormitus
Nosturin sallittua kuormitusta ei saa ylittää. Työnantajan on ryhdyttävä riittäviin toimenpiteisiin mahdollisesta tahattomasta nosturin ylikuormituksesta aiheutuvan kaatumis- tai nosturin vaurioitumisvaaran poistamiseksi.
Jos ylikuormittamisesta aiheutuvia vaaroja ei voida muutoin poistaa, tulee nosturi, jonka suurin sallittu kuormitus on vähintään 1 000 kg tai jonka kaatumismomentti on vähintään 40 000 Nm, varustaa vaaratilanteiden syntymisen estävällä ylikuormituksen estolaitteella.
51 §Nosturin käyttö
Nosturin käytössä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta.
Työvuoron alkaessa tulee nosturille tehdä nosturin valmistajan ohjeiden mukaiset tai käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksessa erikseen määrätyt turvallisuus- ja hallintalaitteiden kokeilut. Nosturin käyttäjän on havaitessaan nosturissa turvallisuutta vaarantavia vikoja tai puutteita ilmoitettava niistä työnantajalle. Nosturia ei saa käyttää ennen kuin turvallisuutta vaarantavat viat ja puutteet on poistettu.
52 §Nosturin ulkokäyttö
Ulkokäytössä on otettava huomioon sään, erityisesti tuulen ja lämpötilan vaikutus noston turvalliseen suorittamiseen. Nosturin käyttö on keskeytettävä, jos sääolosuhteet huonontuvat siten, että nosturin käytön turvallisuus vaarantuu.
53 §Taakan kiinnittäminen ja irrottaminen
Taakan teossa on noudatettava huolellisuutta taakan putoamisen tai hajoamisen estämiseksi. Jos työntekijä kiinnittää tai irrottaa taakkaa käsin, työ on järjestettävä siten, että se voidaan tehdä turvallisesti ja erityisesti siten, että nosturin hallinta säilyy hänellä suoraan tai välillisesti.
54 §Nosturin ohjauspaikka ja ohjaamo
Nosturin ohjauspaikalta on voitava helposti ja yksikäsitteisesti valvoa nosturin toimintoja ja tarvittaessa kuormitustilaa. Milloin nosturin ohjauspaikalta ei voida nostotilanteessa seurata taakkaa riittävästi, on käytettävä tarkoituksenmukaisia apuvälineitä tai merkinantajaa.
Milloin nosturin rakenne tai käyttö taikka työpaikan olosuhteet ovat sellaiset, ettei nosturin ohjaamista voida järjestää muulla tavoin turvallisuutta vaarantamatta, nosturissa tulee olla asianmukainen ohjaamo. Standardin SFS 4953 tai yhdenmukaistetun eurooppalaisen standardin mukainen tai niitä vastaava ohjaamo katsotaan asianmukaiseksi.
55 §Kulku- ja huoltotiet
Nosturin ohjauspaikkoihin on oltava turvalliset, kiinteät kulkutiet. Nosturin säännöllistä huoltoa vaativiin kohteisiin on oltava vaarojen välttämiseksi tarpeelliset turvalliset kulkutiet ja kohteissa työhön tarvittavat riittävät huoltotasot ja -tilat, mikäli kohdetta ei voida helposti siirtää huoltopaikkaan tai muulle turvalliselle tasolle. Standardin SFS 4697 tai yhdenmukaistetun eurooppalaisen standardin mukaiset tai niitä vastaavat kulkutiet ja huoltotasot katsotaan asianmukaisiksi.
Nosturin viereen siirrettävää huoltotasoa saa käyttää vain, kun nosturin koko, rakenne tai sijoittelu on sellainen, ettei kiinteää kulkutietä tai tasoa voida kohtuudella vaatia, ja on ryhdytty erityisiin toimenpiteisiin turvallisuuden varmistamiseksi. Huoltotason tulee olla työpaikalla tai sinne tarvittaessa nopeasti saatavilla.
56 §Käyttö-, huolto- ja tarkastusohjeet
Turvallisen työskentelyn kannalta tarpeelliset nosturin käyttö-, huolto- ja tarkastusohjeet sekä tarvittaessa asennus-, purku- ja kuljetusohjeet on oltava nosturin käyttäjän saatavilla. Ohjeet on jatkuvasti pidettävä ajan tasalla.
57 §Nosturin käyttäjä ja merkinantaja
Nosturin käyttäjän ja 54 §:ssä tarkoitetun merkinantajan tulee olla täysi-ikäinen, terveydeltään tehtävään sopiva henkilö, jolla on työhön soveltuva näkö ja kuulo. Ikärajasta voidaan poiketa nuorten työntekijäin suojelusta annetussa asetuksessa (508/1986) säädetyssä järjestyksessä.
58 §Nostoapuvälineet
Nostoapuvälineet on valittava käsiteltävän taakan tarttumiskohtien, kiinnityslaitteiden ja sääolosuhteiden mukaisesti sekä ottaen huomioon taakan kiinnitystapa.
Nostoapuvälineiden liittämistavat on tarvittaessa merkittävä selvästi, jotta käyttäjä pystyy selvittämään niiden ominaisuudet.
Nostoapuvälineet on säilytettävä siten, etteivät ne vahingoitu tai rikkoudu.
59 §Nosturin kuljettajan pätevyys
Ajoneuvonosturin kuljettajalla on oltava ammattitutkintolaissa (306/1994) tarkoitettu alan ammattitutkinto ja torninosturin kuljettajalla on oltava tällaisen tutkinnon soveltuva osa.
Jos kuormausnosturin kuormamomentti on yli 25 tonnimetriä ja jos sitä käytetään tai jos se on tarkoitettu käytettäväksi muuhun kuin pääasiassa ajoneuvon kuormaamiseen, sen kuljettajalla tulee olle asianomainen ammattitutkinto tai sen osa.
Muun nosturin käyttäjälle on annettava riittävä opastus ja ohjaus nosturin rakenteeseen ja käyttöön.
60 §Kuljettaminen koulutuksen aikana ja ulkomaiset tutkinnot
Ammattitutkintoon tai sen osaan tähtäävässä koulutuksessa ja vastaavassa oppisopimuskoulutuksessa on kouluttavalla oppilaitoksella oikeus myöntää oppilaalle opetuksen vaatima tilapäinen ja rajoitettu oikeus kuljettaa ajoneuvo- ja torninosturia sekä 59 §:n 2 momentissa tarkoitettua kuormausnosturia pätevän henkilön valvonnassa.
Ulkomailla tutkinnon suorittaneen henkilön kelpoisuuden toimia ajoneuvo- tai torninosturin kuljettajana ja mahdollisen lisäkoulutuksen tarpeen käsittelee 59 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tutkintoja vastaanottava oppilaitos.
5 lukuNostureiden ja eräiden nostolaitteiden tarkastamista koskevat säännökset
61 §Soveltaminen
Tämän luvun säännökset eivät koske nosturia, jonka suurin sallittu kuorma on enintään 500 kg. Työnantajan on asianmukaisella tavalla varmistettava ennen tällaisen nosturin ensimmäistä käyttöönottoa ja uuteen paikkaan asentamisen jälkeen, että nosturi on asennettu luotettavasti ja sen turvalaitteet toimivat asianmukaisesti.
62 §Nosturin ja henkilö- ja autonostimen käyttöönottotarkastus
Ennen ensimmäistä käyttöönottoa ja ennen turvallisuuden kannalta merkittävän korjausja muutostyön jälkeistä käyttöönottoa tulee nosturille, henkilönostimelle ja autonostimelle, lukuun ottamatta autonostinta, jonka nostokorkeus on enintään 0,5 metriä ja jota käytettäessä ei työskennellä nostolaitteen varassa olevan kuorman alla, tehdä asianmukainen käyttöönottotarkastus.
Tarkastukseen kuuluu niiden osien ja laitteiden tarkastus, joilla on merkitystä turvallisuudelle, standardin SFS 4261 tai valmistajan ohjeiden mukainen koekuormitus ja tarvittaessa seisontavakavuuden tarkastus. Kosketuksettomaan (sähkömagneettiseen) tiedonsiirtoon perustuva nosturin ohjausjärjestelmä on tarkastettava myös silloin kun se asennetaan käytössä olevaan nosturiin.
63 §Nosturin ja henkilö- ja autonostimen määräaikaistarkastus
Käytössä olevalle 62 §:n 1 momentissa tarkoitetulle nosturille ja nostimelle tulee tehdä määräaikaistarkastus ja siihen liittyvä koeajo yhden vuoden välein ja siihen liittyvä standardin SFS 4261 mukainen tai sitä vastaava koekäyttö neljän vuoden välein. Torninostureilla tarkastusväli on kuitenkin kaksi vuotta.
Tarkastusväliä voidaan pidentää, mikäli nosturin käyttö on ollut vähäistä, nosturin kuormat pieniä tai käyttöolosuhteet muutoin erityisen vähän nosturia rasittavat. Käytön tai käyttöolosuhteiden ollessa erityisen rasittavat, on tarkastusväliä vastaavasti lyhennettävä. Koekäyttö tulee kuitenkin suorittaa määräaikaistarkastuksessa aina nostureille, joiden ylikuormittuminen aiheuttaa kaatumisvaaran ja kun nosturin rakennetta on muutettu tai nosturi on osittain tai kokonaan purettu ja pystytetty uudelleen.
Määräaikaistarkastuksessa tulee selvittää, onko nosturin tai nostimen käyttö aiheuttanut turvallisuuden kannalta merkittäviä muutoksia. Määräaikaistarkastus käsittää nosturin tai nostimen niiden osien tarkastuksen, joilla on merkitystä turvallisuudelle ottaen huomioon käytön aiheuttama materiaalin väsyminen, kuluminen, korroosio tai muut vauriot.
64 §Valmistajan ja maahantuojan ohjeet
Käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksissa on otettava huomioon valmistajan tai maahantuojan ohjeet. Jos ohjeita ei ole, ne tulee laatia asiantuntijan toimesta.
65 §Ainetta rikkomattomat tarkastukset
Määräaikaistarkastuksen yhteydessä on 63 §:ssä säädetyn tarkastuksen lisäksi yleensä kymmenen vuoden välein ja tarvittaessa useamminkin käytettävä ainetta rikkomattomia tarkastusmenetelmiä ja purettava tarpeellisin väliajoin sellaisia turvallisuuden kannalta tärkeitä kokoonpano-osia, joiden kunnon tarkastaminen ei muutoin ole mahdollista.
66 §Tarkastuksen suorittajan pätevyys
Jollei jäljempänä tässä luvussa toisin säädetä, 62 ja 63 §:ssä säädettyjen käyttöönotto- ja määräaikaistarkastusten suorittajana tulee olla nosturin tai nostimen rakenteeseen, käyttöön ja tarkastamiseen riittävästi perehtynyt henkilö. Tarkastukset tulee tehdä vähintään teknillisen oppilaitoksen teknikkotason tai vastaavan opistotason koulutuksen saaneen henkilön johdon ja valvonnan alaisena, jollei tarkastajalla ole vähintään teknikkotason koulutusta.
67 §Nosturin kunnon valvonta
Jos valmistajan ohjeista tai nosturin käytöstä ei muuta johdu, nosturin kuntoa on valvottava säännöllisesti käyttötilanteesta ja nosturityypistä riippuen 1―3 kuukauden väliajoin.
68 §Eräiden nostolaitteiden tarkastajia koskevat erityisvaatimukset
Torni- ja ajoneuvonosturin sekä henkilö- ja autonostimen sekä kuormausnosturin, jos sen kuormamomentti on yli 25 tonnimetriä ja jos sitä käytetään tai jos se on tarkoitettu käytettäväksi muuhun kuin pääasiassa ajoneuvon kuormaamiseen, käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset samoin kuin kosketuksettomaan (sähkömagneettiseen) tiedonsiirtoon perustuvan ohjausjärjestelmän käyttöönottotarkastuksen suorittaa kyseiseen tehtävään pätevyytensä osoittanut asiantuntijayhteisö. Henkilö- ja autonostimien käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset saa suorittaa myös kyseiseen tehtävään pätevyytensä osoittanut asiantuntija.
Torninosturin työmaatarkastuksista säädetään erikseen.
69 §Asiantuntijayhteisön pätevyys- vaatimukset
Asiantuntijayhteisön tulee osoittaa pätevyytensä:
mittatekniikan keskuksen tai sitä vastaavan, Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan viranomaisen antamalla soveltuvalla todistuksella; taikka
muulla todistuksella tai selvityksellä, jonka työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavan ministeriön hyväksymä asiantuntijaelin on antanut tai jonka ministeriö on todennut tarkastuksen kannalta riittäväksi.
70 §Asiantuntijan pätevyysvaatimukset
Asiantuntijan tulee osoittaa pätevyytensä:
ammattitutkintolain mukaisesti suoritetulla soveltuvalla ammattitutkinnolla;
mittatekniikan keskuksen tai sitä vastaavan, Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan viranomaisen akkreditoiman sertifiointielimen antamalla soveltuvalla pätevyystodistuksella; taikka
muulla todistuksella tai selvityksellä, jonka työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeriön hyväksymä asiantuntijaelin on antanut tai jonka ministeriö on todennut tarkastuksen kannalta riittäväksi.
71 §Pätevyyden osoittaminen
Asiantuntijayhteisön tai asiantuntijan on asianomaisen työsuojeluviranomaisen vaatiessa esitettävä 69 tai 70 §:ssä tarkoitettu todistus tai selvitys pätevyydestään samoin kuin tarkastuslaitteistonsa ja -välineensä sekä kirjallinen kuvaus tarkastusmenetelmistään.
72 §Pöytäkirjat ja merkinnät
Tässä luvussa säädetystä tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa, joka tulee säilyttää työvälineen mukana tai sen välittömässä läheisyydessä nähtäväksi saatavana vähintään viisi vuotta tarkastuksesta.
Torninosturiin on tehtävä tarkastusta koskeva merkintä.
6 lukuPuristimien käyttöä ja tarkastamista koskevat lisäsäännökset
73 §Soveltaminen
Puristimella tarkoitetaan tässä luvussa epäkesko-, nivel-, särmäys-, kitka-, pneumaattista ja hydraulista puristinta. Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös konevoimalla toimivaan leikkuriin, muovipuristimeen, painevalukoneeseen sekä näihin verrattavaa puristus- tai leikkaustyötä suorittavaan koneeseen.
74 §Turvalaitteet käsivahinkojen estämiseksi
Avoimilla työkaluilla varustettua puristinta, jossa työkappale syötetään käsin työkalujen väliin, ei saa käyttää, jos sitä ei ole varustettu asianmukaisilla käsivahinkoja estävillä turvalaitteilla. Yhdenmukaistetun eurooppalaisen standardin SFS-EN 692 mukaiset tai niitä turvallisuustasoltaan vastaavat turvalaitteet ja tekniset toimenpiteet katsotaan asianmukaisiksi.
75 §Puristimelle suoritettavat tarkastukset
Epäkeskopuristimen hallintajärjestelmä, kytkin ja jarru tulee tarkastaa vuosittain. Hydraulisen ja pneumaattisen puristimen ohjaus- sekä hydrauli- ja pneumaattinen järjestelmä on tarkastettava määräajoin huomioon ottaen valmistajan ohjeet. Jos ohjeita ei ole, ne tulee laatia asiantuntijan toimesta.
7 lukuTyövälineiden tarkastaminen eräissä tapauksissa
76 §Eräitä työvälineitä koskevat käyttöönottotarkastukset
Työnantajan tulee, jollei työvälineen tarkastamisesta tässä päätöksessä tai muualla erikseen toisin säädetä, huolehtia siitä, että seuraavien laitteistojen tai työvälineiden turvallisuus tarkastetaan ennen ensimmäistä käyttöönottoa ja jokaiselle uudelle työmaalle tai uuteen paikkaan asentamisen tai siirtämisen taikka merkittävien muutostöiden jälkeen:
murskeen valmistamiseen tarkoitetut laitteistot ( murskauslaitokset );
asfaltin valmistamiseen tarkoitetut laitteistot ( asfalttiasemat );
työtelineet muussa kuin rakennustyössä.
77 §Nostoapuvälineille ja eräille nostimille suoritettavat tarkastukset
Nostoapuväline, käsikäyttöinen nostotalja, ajoneuvoon kiinnitetty taka- ja sivulaitanostin sekä nostettava kuormaus- ja lastaussilta on niiden asianmukaisen toimintakunnon varmistamiseksi tarkastettava vuoden väliajoin, jollei turvallisuusperustein työvälineen käytön rasittavuuden johdosta tätä lyhyempi tai pidempi tarkastusväli ole perusteltavissa.
Tarkastuksessa ilmenneet turvallisuuteen vaikuttavat viat ja puutteellisuudet sekä suoritetun tarkastuksen ajankohta on kirjattava sopivalla tavalla.
78 §Tarkastaminen poikkeuksellisten tilanteiden jälkeen
Työnantajan on huolehdittava siitä, että tässä päätöksessä tarkoitettu tarkastettavaksi säädetty työväline on lisäksi tarpeellisessa laajuudessa tarkastettava aina poikkeuksellisen työvälineen turvallisuutta vaarantavan tapahtuman jälkeen ja ainakin seuraavissa tapauksissa:
työvälineen rakennetta on muutettu turvallisuuteen vaikuttavalla tavalla;
työvälineen turvallisuus on heikentynyt edellä tarkoitetun tapahtuman seurauksena;
työvälineen käytössä on tapahtunut onnettomuus tai vakava vaaratilanne ja on syytä olettaa, että tämä on aiheutunut työvälineen rakenteesta;
työväline otetaan käyttöön sen oltua pitkään käyttämättömänä; tai
työväline otetaan käyttöön ankarille luonnonilmiöille altistumisen jälkeen tai sen oltua muutoin alttiina mahdollisesti vaaratilanteita aiheuttaville heikentäville olosuhteille.
8 lukuTarkastuksen suorittaja ja tarkastuspöytäkirja
79 §Tarkastuksen suorittajan pätevyys
Tarkastuksen suorittajan tulee olla, ellei jonkin työvälineen tarkastajan pätevyydestä toisin säädetä, tarkastuksen kohteena olevan työvälineen rakenteeseen, käyttöön ja tarkastamiseen riittävästi perehtynyt henkilö, joka pystyy havaitsemaan mahdolliset viat ja puutteet sekä arvioimaan niiden vaikutuksen työturvallisuuteen.
80 §Tarkastuspöytäkirja
Tässä päätöksessä säädetystä työvälineen tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa, joka tulee säilyttää vähintään kaksi vuotta, jollei toisin säädetä. Tarkastuspöytäkirjan tai muun todistuksen viimeksi suoritetusta tarkastuksesta on oltava työvälineen mukana tai sen välittömässä läheisyydessä.
9 lukuErinäiset säännökset
81 §Tarkemmat säännökset
Työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeriö antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä tämän päätöksen soveltamisesta.
Ministeriö voi tarvittaessa määrätä, että tässä päätöksessä tarkoitetun työvälineen käytössä tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa on syntynyt henkilö- tai esinevahinko, on tehtävä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.
Ministeriö voi tarvittaessa määrätä yhden työsuojelupiirin työsuojelutoimiston käsittelemään valtakunnallisesti tarkastuksen suorittajan pätevyyttä koskevat asiat.
82 §Poikkeukset
Asianomainen työsuojeluviranomainen voi erityisistä syistä yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksia tämän päätöksen säännöksistä edellyttäen, että työntekijöiden turvallisuus on muilla toimenpiteillä varmistettu.
83 §Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
1. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1998, lukuun ottamatta päätöksen 45 §:ää, jonka voimaantulosta säädetään erikseen.
2. Päätös koskee myös ennen voimaantulon ajankohtaa työpaikalla käyttöön otettuja työvälineitä. Ennen päätöksen voimaantuloa työpaikalla käyttöön otetun työvälineen tulee täyttää 30 §:n, 32 §:n 1 momentin 4 kohdan tai 33 §:n vaatimukset 1 päivään joulukuuta 2002 mennessä, jolleivat päätöksen voimaan tullessa voimassa olevat säännökset jonkin työvälineen osalta edellytä mainituissa pykälissä säädetyn turvallisuustason mukaista tai korkeampaa suojelutasoa.
3. Päätöksen 50 §:n 2 momenttia ja 54 §:n 2 momenttia ei sovelleta nosturiin, joka on otettu käyttöön ennen 1 päivää syyskuuta 1990.
4. Henkilöllä, jolla ennen tämän päätöksen voimaantuloa on ajoneuvo- tai torninosturin kuljettajan pätevyys, on tämän päätöksen estämättä oikeus edelleen toimia näissä tehtävissä. Edellä 59 §:n 2 momentissa tarkoitetun kuormausnosturin kuljettajan on hankittava säädetty pätevyys 1 päivään tammikuuta 2001 mennessä. Ammattitutkintotoimikunta voi edellä mainittuun päivään mennessä myöntää pätevyyden myös muun esitetyn selvityksen perusteella.
5. Tämän päätöksen 68 §:ssä säädettyjä tarkastuksia saavat 1 päivään tammikuuta 1999 tehdä myös tehtävään 31 joulukuuta 1993 voimassa olleiden vaatimusten perusteella pätevät tai valtioneuvoston päätöksellä siihen määrätyt asiantuntijat ja asiantuntijayhteisöt. Kuormausnosturille 62 ja 63 §:ssä tarkoitetun käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksen saa 1 päivään tammikuuta 2003 asti suorittaa 66 §:ssä tarkoitetun pätevyyden omaava henkilö.
6. Tällä päätöksellä kumotaan 22 päivänä joulukuuta 1993 annettu valtioneuvoston päätös työvälineiden turvallisesta käytöstä (1403/1993) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
1) Neuvoston direktiivi 89/655/ETY; EYVL N:o L 393, 30.12.1989, s. 13
2) Neuvoston direktiivi 95/63/EY; EYVL N:o L 335, 30.12.1995, s. 28
Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998
Ministeri Terttu Huttu-JuntunenVanhempi hallitussihteeri Pertti Siiki