856/1998

Tämä päätös koskee työvälineiden käyttöä työssä, johon sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002) . Tämän päätöksen 2–4 luvun säännöksiä sovelletaan sellaiseen työvälineeseen, jonka käyttöön voi liittyä kyseisissä säännöksissä tarkoitettu vaara.

Työvälineellä tarkoitetaan tässä päätöksessä koneita, välineitä ja muita teknisiä laitteita sekä niiden asennettuja yhdistelmiä.

Työvälineen käytöllä tarkoitetaan tässä päätöksessä kaikkea työvälineeseen liittyvää toimintaa, kuten työvälineen käynnistämistä ja pysäyttämistä sekä sen käyttöä, kuljetusta, korjausta, muuntamista, huoltoa ja puhdistusta.

Sen lisäksi, mitä tässä päätöksessä säädetään, noudatetaan, mitä työvälineiden käytöstä ja tarkastuksesta erikseen säädetään. Koneen markkinoille saattamisesta ja luovuttamisesta säädetään erikseen.

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työssä käytettäväksi hankittava työväline täyttää sitä koskevat vaatimukset sen mukaan kuin vaatimuksista erikseen säädetään, tai jos tällaisia säännöksiä ei ole, tämän päätöksen 2 ja 3 luvun mukaiset vaatimukset.

Työnantajan tulee varmistaa, että työväline pidetään koko sen käyttöiän ajan riittävän huollon avulla sellaisessa kunnossa, että se täyttää turvallisuudeltaan 1 momentin vaatimukset.

Työnantajan tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että työntekijän käyttöön annettava työväline on suoritettavaan työhön ja työolosuhteisiin sopiva ja että työntekijä voi käyttää työvälinettä hänen turvallisuutensa tai terveytensä vaarantumatta. Työvälinettä saa käyttää vain niihin töihin ja niissä olosuhteissa, joihin se on sopiva.

Valitessaan työvälinettä työntekijän käyttöön työnantajan tulee ottaa huomioon työn luonne ja työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat työpaikan erityisolosuhteet sekä kyseisen työvälineen käytöstä aiheutuvat vaarat.

Milloin ei ole mahdollista täysin varmistaa, että työntekijä voi käyttää työvälinettä hänen turvallisuutensa ja terveytensä vaarantumatta, työnantajan tulee ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin vaarojen vähentämiseksi mahdollisimman vähäisiksi.

Työvälineet on sijoitettava, asennettava ja niitä on käytettävä siten, että työvälineen käyttäjälle ja muille työntekijöille aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen. Tässä tarkoituksessa on erityisesti otettava huomioon, että työvälineen liikkuvien osien ja sen lähellä olevien kiinteiden tai liikkuvien osien välillä on oltava riittävästi tilaa ja että työvälineen käyttämä ja tuottama energia tai aine voidaan siirtää turvallisesti.

Työvälineen kokoaminen ja purkaminen on tehtävä turvallisesti ja ottaen huomioon mahdolliset valmistajan antamat ohjeet.

Työväline, johon sitä käytettäessä voi osua salama, on suojattava tarkoituksenmukaisin salaman vaikutuksilta suojaavin laittein tai toimenpitein.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä on selvillä häntä koskevista vaaroista ja hänen työympäristössään olevista työvälineistä sekä hänen välittömässä työympäristössään olevia työvälineitä koskevista muutoksista riippumatta siitä, käyttääkö työntekijä itse näitä työvälineitä.

Työnantajan tulee antaa työntekijälle, valmistajan ja maahantuojan ohjeet huomioon ottaen, riittävästi opetusta ja ohjausta työvälineen käytöstä, sen käytöstä saaduista kokemuksista ja vaarojen välttämisestä sekä ennalta arvattavista poikkeuksellisista tilanteista. Työvälineen käytössä on noudatettava annettuja ohjeita sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. (5.6.2003/437)

Työnantajan antamien ohjeiden tulee tarvittaessa olla kirjalliset. Kirjallisten ohjeiden ja muiden 1 momentissa tarkoitettujen tietojen tulee olla niiden työntekijöiden ymmärrettävissä, joita asia koskee. (5.6.2003/437)

Jos työvälineen käyttöön todennäköisesti liittyy erityinen työntekijän turvallisuutta tai terveyttä uhkaava vaara, työnantajan tulee huolehtia siitä, että työvälinettä käyttää ja sen korjaus-, muunnos-, huolto- tai kunnossapitotöitä tekee vain työntekijä, joka on saanut erityistä opetusta ja ohjausta.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työvälinettä käytettäessä otetaan huomioon sitä käyttävän työntekijän työskentelypaikka ja työasento sekä ergonomiset periaatteet.

Työnantajan tulee valvoa käytettävän työvälineen kuntoa soveltuvin keinoin. Työvälineitä tai niiden osia ei saa kuormittaa tai rasittaa työssä siten, että sen vuoksi aiheutuu vaaraa. (5.6.2003/437)

Työvälineelle on suoritettava käyttöönotto- ja määräaikaistarkastus sen mukaan kuin tarkastusvelvollisuudesta tämän päätöksen 5–8 luvussa taikka muualla erikseen säädetään.

Sellaista työvälinettä, jolle on säädetty tehtäväksi käyttöönotto- tai määräaikaistarkastus, ei saa työssä käyttää, jos tarkastusta ei ole asianmukaisesti suoritettu. Jos työvälineellä on pääasiallinen käyttäjä, hänelle on, mikäli mahdollista, varattava tilaisuus osallistua tarkastukseen.

Työnantajan ja työntekijöiden välisestä yhteistoiminnasta ja tiedottamisesta säädetään erikseen.

Työvälineen turvallisuuteen vaikuttavien hallintalaitteiden on oltava selvästi nähtävissä ja tunnistettavissa ja niiden on oltava tarvittaessa asianmukaisesti merkittyjä.

Hallintalaitteiden on sijaittava vaaravyöhykkeiden ulkopuolella, paitsi jos muunlainen paikka on välttämätön tiettyjen hallintalaitteiden osalta, ja siten, ettei niiden käyttö lisää vaaraa. Hallintalaitteet eivät saa lisätä vaaraa tahattoman käytön seurauksena.

Ennen kuin tekninen laite käynnistetään, käyttäjän on voitava varmistua pääohjauspaikalta, että vaaravyöhykkeillä ei ole ketään. Jos tämä ei ole mahdollista, järjestelmän on automaattisesti annettava ennakolta tunnetuksi saatetulla tavalla luotettava, kuultavissa tai nähtävissä oleva varoitussignaali aina ennen kuin koneisto käynnistyy. Tällöin työntekijällä on oltava riittävästi aikaa tai mahdollisuus muilla keinoin nopeasti välttää työvälineen käynnistymisestä tai pysähtymisestä aiheutuvat vaarat. (5.6.2003/437)

Ohjausjärjestelmien on oltava luotettavia, ja ne on mahdollisuuksien mukaan varmistettava siten, ettei niiden vikaantuminen tai energiatilan muutos aiheuta vaaraa. Ne on valittava ottaen huomioon suunnitelluissa käyttöoloissa todennäköisesti ilmenevät puutteet, häiriöt ja rajoitukset. (5.6.2003/437)

Työvälineen käynnistäminen ei saa olla mahdollista muuten kuin käyttämällä tietoisesti siihen tarkoitukseen varattua hallintaelintä. Tätä sovelletaan myös, jos:

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä ei sovelleta sellaiseen uudelleenkäynnistymiseen tai muutokseen toimintatilassa, joka johtuu automaattisen laitteen normaalista toimintajaksosta.

Työvälineessä on oltava hallintaelin sen pysäyttämiseksi täydellisesti ja turvallisesti.

Jokaisessa työpisteessä on oltava hallintaelin, jolla voidaan esiintyvän vaaran luonteesta riippuen työväline tai kaikki työvälineet pysäyttää siten, että työväline on turvallisessa tilassa. Työvälineen pysäytyselimellä tulee olla ensisijainen asema käynnistyselimiin nähden. Kun työväline tai sen vaaralliset osat ovat pysähtyneet, energiansyötön kyseisiin toimilaitteisiin on lakattava.

Mahdollisuuksien mukaan ja laitteeseen liittyvistä vaaroista ja sen normaalista pysähtymisajasta riippuen työvälineessä on oltava hätäpysäytyslaite.

Työvälineessä, jossa on putoavien tai sinkoutuvien esineiden vaara, on oltava vaaraa vastaavat tarkoituksenmukaiset turvalaitteet.

Työvälineessä, jossa on kaasu-, höyry-, neste- tai pölypäästön aiheuttama vaara, on oltava tarkoituksenmukaiset keruu- tai poistolaitteet vaaranlähteiden lähellä.

Työväline ja sen osat on vakavoitettava kiinnittämällä tai muilla keinoin, jos se on työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden vuoksi tarpeen.

Jos on vaara, että työvälineen osia murtuu tai hajoaa, mikä todennäköisesti vaarantaisi työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden, on ryhdyttävä tarkoituksenmukaisiin suojaustoimenpiteisiin.

Jos on vaara koskettaa työvälineen liikkuvia osia, mikä voisi johtaa tapaturmiin, nämä osat on varustettava suojuksin tai laittein, jotka estävät pääsyn vaaravyöhykkeille tai jotka pysäyttävät vaarallisten osien liikkeet ennen kuin vaaravyöhyke saavutetaan.

Suojusten ja suojalaitteiden on oltava seuraavanlaisia:

Niiden alueiden ja työpisteiden, joissa työvälineellä työskennellään tai sitä huolletaan, on oltava suoritettavaan työhön nähden sopivasti valaistuja.

Kuumat tai hyvin kylmät työvälineen osat on tarvittaessa suojattava siten, että työntekijä ei joudu vaaraan koskettaa tai tulla liian lähelle työvälinettä.

Työvälineen käytöstä aiheutuvan melun tai tärinän työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle haittaa tai vaaraa aiheuttava vaikutus on poistettava taikka, jollei se ole mahdollista, sitä on vähennettävä haittaa tai vaaraa aiheuttamattomalle tasolle työvälineen rakenteeseen vaikuttavilla toimenpiteillä, kuten sijoittamalla työväline erilliseen työhuoneeseen tai paikkaan taikka eristämällä työväline. Jollei melun tai tärinän haittaa tai vaaraa aiheuttavaa vaikutusta voida vaatia näillä keinoin poistettavaksi, työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle aiheutuva haitta tai vaara on poistettava tai sitä vähennettävä työmenetelmää muuttamalla tai työn järjestelyillä taikka työn tauottamisella siten, että melu tai tärinä aika ajoin vähenee tai keskeytyy. Tarpeellisiin suojelutoimenpiteisiin on ryhdyttävä myös, jos työtä tehdään paineen vaihtelun tai sellaisen paineen alaisena, josta työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle saattaa aiheutua haittaa.

Jollei työvälineen käytöstä aiheutuvan melun työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa vaikutusta voida poistaa taikka vähentää haittaa aiheuttamattomalle tasolle 2 momentissa tarkoitetuilla keinoilla, on käytettävä henkilönsuojaimia. Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä säädetään työntekijän suojelemisesta terveydelle tai turvallisuudelle haittaa tai vaaraa aiheuttavalta melulta, noudatetaan, mitä työntekijän suojelusta työssä esiintyvän melun aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta erikseen säädetään.

Työvälineessä olevien varoituslaitteiden on oltava yksiselitteisiä ja helposti havaittavissa ja ymmärrettävissä.

Huolto-, säätö- korjaus- ja asennustyössä sekä toimintahäiriöitä poistettaessa työnantajan on työn laajuus ja vaaratekijät sekä erityisolot huomioon ottaen varmistettava ainakin seuraavat seikat:

Huolto-, säätö- tai korjaustyö voidaan tehdä taikka toimintahäiriöt poistaa työtä koskevia ohjeita noudattaen ja vain, jos se on välttämätöntä, työvälineen ollessa käynnissä. Työvälineen ollessa käynnissä toimenpiteitä saa suorittaa vain siihen opastettu tai erityisesti perehtynyt henkilö, jonka tulee noudattaa työnantajan tätä erikoistilannetta varten antamia ohjeita sekä ottaa tarvittaessa huomioon valmistajan tai maahantuojan antamat ohjeet. Tehtäessä sanottuja huolto-, säätö- tai korjaustöitä taikka poistettaessa toimintahäiriöitä työvälineen ollessa käynnissä on käytettävä tarkoitukseen sopivia välineitä ja suojalaitteita tai ryhdyttävä toimenpiteisiin töiden tekemiseksi vaarallisten alueiden ulkopuolella. Jos työvälineeseen kuuluu huoltokirja, se on pidettävä ajan tasalla.

Työväline on varustettava selvästi tunnistettavin laittein, joilla se voidaan erottaa kaikista energialähteistään. Uudelleenkytkentä saa olla mahdollista vain edellyttäen, että työntekijä ei joudu vaaraan.

Työvälineessä on oltava työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi olennaiset varoitukset ja merkinnät.

Työntekijällä on oltava turvallinen pääsy paikkoihin, joihin hänen on mentävä tuotannon, säädön tai huollon vuoksi, ja hänen on voitava olla siellä turvallisesti.

Jos työvälineiden automaattiset toiminnot tai häiriöt automaattisissa toiminnoissa voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle, tarpeetonta pääsyä vaara-alueelle on rajoitettava sopivalla tavalla.

Työvälineen on oltava sellainen, että

Palo- ja räjähdysvaarallisissa töissä tulee erityisesti huolehtia siitä, että sähkölaitteista, staattisesta sähköstä tai muusta syystä aiheutuvasta kipinöinnistä johtuva vaara on mahdollisimman vähäinen.

Räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä sekä räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi joutuvien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelusta on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

Liikkuvan työvälineen tulee olla siten varustettu, että työvälineen liikkuessa sitä kuljettavalle työntekijälle tai sen kyydissä olevalle työntekijälle aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen. Tämä koskee myös vaaraa joutua kosketukseen työvälineen pyörien tai telaketjujen kanssa.

Jos liikkuvan työvälineen ja sen lisälaitteiden tai hinattavien laitteiden välisten energiansiirtolaitteiden tahaton lukkiutuminen voi aiheuttaa erityisiä vaaroja, työväline on varustettava tai muutettava siten, että energiansiirtolaitteiden lukkiutuminen estyy. Jos tällaista lukkiutumista ei voida estää, työnantajan on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin työntekijöille aiheutuvan vaaran välttämiseksi.

Liikkuvassa työvälineessä olevat energiansiirtolaitteet on kiinnitettävä siten, että ne eivät pääse laahaamaan maata ja siten keräämään likaa tai vaurioitumaan.

Työvälineen kaatumisesta aiheutuvat vaarat todellisissa käyttöolosuhteissa on estettävä työntekijää kuljettavassa liikkuvassa työvälineessä seuraavin toimenpitein:

Suojarakenne voi olla työvälineeseen kiinteästi kuuluva osa.

Suojarakenteita ei kuitenkaan vaadita, jos työväline vakavoitetaan työn ajaksi tai jos työväline on suunniteltu siten, että se ei rakenteensa ansiosta pääse kaatumaan.

Jos on olemassa vaara, että työntekijä työvälineen kaatuessa puristuu työvälineen osien ja maan väliin, on asennettava työntekijää turvaava järjestelmä.

Liikkuvassa metsätyökoneessa (metsätraktorissa), kaivurissa ja kaivinkoneessa tulee olla kuljettajaa säältä suojaava tukevarakenteinen ja luotettavasti kiinnitetty turvaohjaamo.

2 momentti on kumottu A:lla 19.5.2005/355 .

Traktorissa, jota käytetään kylmällä kaudella, tulee olla umpinainen, lämmitettävä ja pakkasenkestävä turvaohjaamo. Turvaohjaamon kantavan rakenteen (ROPS) tulee olla sitä koskevien vaatimusten mukainen siten kuin niistä erikseen säädetään.

Metsätyöhön, puunkorjuuseen tai muihin vastaavanlaisiin tehtäviin käytettävän traktorin tulee olla varustettu 31 a §:n mukaisella turvaohjaamolla ja kuormainkäytössä riittävän kestävillä ikkunoilla tai ikkunan suojuksilla ja katolla.

Ohjaamon sisällä ei saa olla suojaamattomia paineellisia hydrauliletkuja.

Kuormainkäytössä istuimen tulee olla käännettävissä siten, että käyttäjä voi tarvittaessa istua kuormausnosturin hallintalaitteiden ja työalueen suuntaan, jotta työ voidaan tehdä työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 89/655/ETY muuttamisesta (toinen direktiivin 89/391/ETY tarkoittama erityisdirektiivi) annetun neuvoston direktiivin 95/63/EY tai sen mukaisten kansallisten täytäntöönpanosäännösten ergonomisten vaatimusten mukaisesti.

Traktoreihin, joiden moottoriteho on enintään 30 kilowattia, ei sovelleta 31 a ja b §:ää edellyttäen, että työntekijöiden turvallisuudesta on huolehdittu muilla toimenpiteillä.

Traktorilla, joka on varustettu umpinaisella ohjaamolla, ei saa ajaa jäällä eikä suolla tai muulla vastaavalla upottavalla alustalla, ellei ohjaamossa ole pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjaustilaa, pääsyä ohjauspaikalle sekä ovia ja ikkunoita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 80/720/ETY mukaista hätäpoistumistietä.

Trukki, jossa on paikka yhdelle tai useammalle työntekijälle, on rakennettava tai varustettava siten, että ympärikaatumisesta aiheutuvaa vaaraa rajoitetaan. Tämä voi tapahtua:

Jos trukissa kuljetettava tavara voi pudotessaan vahingoittaa kuljettajaa, trukki on varustettava asianmukaisella putoavilta esineiltä suojaavalla rakenteella.

Omalla käyttövoimallaan liikkuvan työvälineen, joka liikkuessaan voi aiheuttaa vaaraa työntekijälle, on, jollei erikseen jonkin työvälineen osalta toisin säädetä, täytettävä seuraavat vaatimukset:

Jos kuormien nostamiseen käytettävä työväline asennetaan pysyvästi paikalleen, sen lujuus ja vakavuus on varmistettava ottaen huomioon etenkin taakkojen nostamisen aiheuttama kuormitus ja rakenteiden pystytys- ja kiinnityskohtiin kohdistuvat rasitukset.

Kuorman nostamiseen käytettävässä koneessa on oltava selvästi näkyvissä sen nimelliskuorma ja tarvittaessa kuormakilpi, josta käy ilmi koneen eri toimintavaiheiden nimelliskuormitus.

Nostamisessa käytettävät lisälaitteet on merkittävä siten, että turvallisen käytön kannalta olennaiset ominaisuudet voidaan tunnistaa.

Nostamisessa käytettävän nostoapuvälineen ja muun irtaimen apuvälineen tulee olla ominaisuuksiltaan sellainen, että nosto voidaan suorittaa turvallisesti. Nostettaessa pakkauksia tulee ottaa huomioon pakkauksessa olevat merkinnät, tai ellei sellaisia ole, tulee muulla tavalla varmistaa noston turvallisuus ennen työn aloittamista.

Työvälineeseen, jota ei ole tarkoitettu henkilöiden nostamiseen, on tehtävä asianmukainen ja selvä merkintä henkilönostokiellosta, jos on olemassa vaara, että sitä saatetaan erehdyksessä käyttää tähän tarkoitukseen.

Kiinteästi asennettava työväline on asennettava siten, että nostettavan taakan heilumisesta, hallitsemattomasta putoamisesta tai tahattomasta irtoamisesta työntekijöille aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen.

Henkilöiden nostamiseen tai siirtämiseen tarkoitetun työvälineen on oltava sellainen, että sitä käytettäessä:

Riipputelineiden ja rakennushissien käytöstä, tarkastuksista ja turvalaitteista säädetään erikseen.

Omalla käyttövoimallaan liikkuvaa työvälinettä saa kuljettaa ainoastaan työntekijä, joka on asianmukaisella tavalla opastettu työvälineen turvalliseen kuljettamiseen tai jolla on asianomaisen työvälineen ajo-oikeus sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.

Työpaikan alueella liikkuvien työvälineiden liikenteen järjestämistä varten on laadittava tarkoituksenmukaiset liikenneohjeet.

Työn tekeminen on järjestettävä niin, että estetään jalkaisin liikkuvan työntekijän joutuminen omalla käyttövoimallaan liikkuvan työvälineen toiminta-alueelle. Jos työn tekeminen kuitenkin edellyttää työntekijän liikkumista jalkaisin tällaisella alueella, työntekijän turvallisuus on varmistettava tarkoituksenmukaisin toimenpitein.

Työntekijän kuljetus koneellisesti liikkuvalla työvälineellä edellyttää, että se on järjestetty turvallisesti. Jos kuljetuksen aikana tehdään työtä, ajonopeus on sovitettava tilanteen mukaan.

Polttomoottorilla käyvää liikkuvaa työvälinettä ei saa käyttää työskentelyalueella, ellei työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle vaarattoman hengitysilman riittävää saantia ole varmistettu.

Nosturilla tarkoitetaan tässä päätöksessä konekäyttöistä nostolaitetta, jota käytetään kuorman nostamiseen, laskemiseen ja siirtämiseen ja jossa kuorma liikkuu ainoastaan nostoköyden, -ketjujen tai vastaavan rakenteen ohjaamana. Nosturina pidetään myös sellaista nostolaitetta, jossa kuorman heiluntaa rajoitetaan nosturin mukana siirtyvillä laitteilla.

Torninosturilla tarkoitetaan tässä päätöksessä nosturia, jossa kantavana rakenteena on torni ja sen yläosassa ulokepuomi, joka on kiinnitetty köysillä tai tangoilla tornin yläosaan taikka tornin huipun kautta kulkevilla köysillä tornin juureen.

Kuormausnosturilla tarkoitetaan tässä päätöksessä kuorma-autoon, työkoneeseen, muuhun ajoneuvoon tai perävaunuun asennettua nosturia, joka on tarkoitettu pääasiassa ajoneuvon kuormaamiseen.

Ajoneuvonosturilla tarkoitetaan tässä päätöksessä pyörillä tai telaketjuilla varustettua nosturia, jota voidaan oman voimakoneensa avulla tai ajoneuvoon liitettynä vapaasti siirtää paikasta toiseen.

Henkilönostimella tarkoitetaan tässä päätöksessä konekäyttöistä, kiinteästi asennettua taikka ajoneuvon tai siirrettävän alustan päälle rakennettua laitetta, joka on tarkoitettu henkilöiden nostamiseen laitteen työtasolta tehtävää työtä varten.

Autonostimella tarkoitetaan tässä päätöksessä konekäyttöistä laitetta, joka on tarkoitettu auton tai muun ajoneuvon nostamiseen tai kallistamiseen huoltoa, voitelua, korjausta tai muuta ajoneuvon alla tehtävää työtä varten.

Nosturin tulee olla, nostotarve huomioon ottaen, suoritusarvoiltaan riittävä ja muutenkin käyttötarkoitukseen sopiva. Käyttöolosuhteiden tulee vastata nosturin suunnitteluperusteita.

Nosturin sijoituksessa ja työalueen näkyvyydessä on otettava huomioon turvallisen käytön asettamat vaatimukset.

Henkilöiden nostaminen on sallittua vain siihen tarkoitukseen valmistetulla työvälineellä, ellei erikseen ole toisin säädetty. Henkilöiden nostamista ja siirtämistä koskee soveltuvin osin, mitä muualla tässä päätöksessä säädetään kuormien nostoista, siirroista ja kuljetuksesta.

Nostolaitteita käytettäessä on varmistauduttava siitä, että ajo- ja nostoalusta on riittävän kantava ja tasainen niin, että vaaraa nostoajoneuvon tai nostolaitteen kaatumisesta tai tasapainon menettämisestä ei ole.

Kuormien nostamiseen tarkoitettua liikkuvaa tai uudelleen asennettavaksi tarkoitettua työvälinettä on käytettävä siten, että työvälineen vakavuus on varmistettu alustan laatu ja ennalta arvattavat käyttöolot huomioon ottaen.

Nostoihin liittyvien vaarojen vähentämiseksi työnantajan on sen lisäksi, mitä siitä muualla tässä päätöksessä tai erikseen säädetään, ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin:

Mitä tässä pykälässä säädetään nostoista, koskee soveltuvin osin myös siirtoja ja kuljetuksia.

Jos kaksi nosturia tai useampia nostureita asennetaan tai pystytetään työpaikalle siten, että niiden toiminta-alueet ovat päällekkäin, työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin taakkojen tai nosturin osien välisten törmäysten välttämiseksi.

Työntekijälle aiheutuvien vaarojen välttämiseksi on työnantajan ryhdyttävä riittäviin toimenpiteisiin erityisesti nosturin kaatumisen estämiseksi.

Liikkuvaa nosturia käytettäessä on ryhdyttävä toimenpiteisiin sen kallistumisen, kaatumisen tai tarvittaessa sen siirtymisen taikka liukumisen estämiseksi. Työnantajan on tarkastettava, että nämä toimenpiteet on toteutettu oikein.

Jos nosturi ei voi kannatella nostettavaa taakkaa energiansyötön osittaisen tai täydellisen keskeytyksen sattuessa, työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tästä työntekijälle aiheutuvien vaarojen estämiseksi. Riippuvaa taakkaa ei tällöin saa jättää ilman valvontaa, paitsi jos pääsy vaaravyöhykkeelle on estetty ja taakka on turvallisesti kiinnitetty ja riippuu turvallisesti.

Nosturin sallittua kuormitusta ei saa ylittää. Työnantajan on ryhdyttävä riittäviin toimenpiteisiin mahdollisesta tahattomasta nosturin ylikuormituksesta aiheutuvan kaatumis- tai nosturin vaurioitumisvaaran poistamiseksi.

Jos ylikuormittamisesta aiheutuvia vaaroja ei voida muutoin poistaa, tulee nosturi, jonka suurin sallittu kuormitus on vähintään 1 000 kg tai jonka kaatumismomentti on vähintään 40 000 Nm, varustaa vaaratilanteiden syntymisen estävällä ylikuormituksen estolaitteella.

Nosturin käytössä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta.

Työvuoron alkaessa tulee nosturille tehdä nosturin valmistajan ohjeiden mukaiset tai käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksessa erikseen määrätyt turvallisuus- ja hallintalaitteiden kokeilut. Nosturin käyttäjän on havaitessaan nosturissa turvallisuutta vaarantavia vikoja tai puutteita ilmoitettava niistä työnantajalle. Nosturia ei saa käyttää ennen kuin turvallisuutta vaarantavat viat ja puutteet on poistettu.

Ulkokäytössä on otettava huomioon sään, erityisesti tuulen ja lämpötilan vaikutus noston turvalliseen suorittamiseen. Nosturin käyttö on keskeytettävä, jos sääolosuhteet huonontuvat siten, että nosturin käytön turvallisuus vaarantuu.

Taakan teossa on noudatettava huolellisuutta taakan putoamisen tai hajoamisen estämiseksi. Jos työntekijä kiinnittää tai irrottaa taakkaa käsin, työ on järjestettävä siten, että se voidaan tehdä turvallisesti ja erityisesti siten, että nosturin hallinta säilyy hänellä suoraan tai välillisesti.

Nosturin ohjauspaikalta on voitava helposti ja yksikäsitteisesti valvoa nosturin toimintoja ja tarvittaessa kuormitustilaa. Milloin nosturin ohjauspaikalta ei voida nostotilanteessa seurata taakkaa riittävästi, on käytettävä tarkoituksenmukaisia apuvälineitä tai merkinantajaa.

Milloin nosturin rakenne tai käyttö taikka työpaikan olosuhteet ovat sellaiset, ettei nosturin ohjaamista voida järjestää muulla tavoin turvallisuutta vaarantamatta, nosturissa tulee olla asianmukainen ohjaamo. Standardin SFS 4953 tai yhdenmukaistetun eurooppalaisen standardin mukainen tai niitä vastaava ohjaamo katsotaan asianmukaiseksi.

Nosturin ohjauspaikkoihin on oltava turvalliset, kiinteät kulkutiet. Nosturin säännöllistä huoltoa vaativiin kohteisiin on oltava vaarojen välttämiseksi tarpeelliset turvalliset kulkutiet ja kohteissa työhön tarvittavat riittävät huoltotasot ja -tilat, mikäli kohdetta ei voida helposti siirtää huoltopaikkaan tai muulle turvalliselle tasolle. Standardin SFS 4697 tai yhdenmukaistetun eurooppalaisen standardin mukaiset tai niitä vastaavat kulkutiet ja huoltotasot katsotaan asianmukaisiksi.

Nosturin viereen siirrettävää huoltotasoa saa käyttää vain, kun nosturin koko, rakenne tai sijoittelu on sellainen, ettei kiinteää kulkutietä tai tasoa voida kohtuudella vaatia, ja on ryhdytty erityisiin toimenpiteisiin turvallisuuden varmistamiseksi. Huoltotason tulee olla työpaikalla tai sinne tarvittaessa nopeasti saatavilla.

Turvallisen työskentelyn kannalta tarpeelliset nosturin käyttö-, huolto- ja tarkastusohjeet sekä tarvittaessa asennus-, purku- ja kuljetusohjeet on oltava nosturin käyttäjän saatavilla. Ohjeet on jatkuvasti pidettävä ajan tasalla.

Nosturin käyttäjän ja 54 §:ssä tarkoitetun merkinantajan tulee olla täysi-ikäinen, terveydeltään tehtävään sopiva henkilö, jolla on työhön soveltuva näkö ja kuulo. Ikärajasta voidaan poiketa nuorten työntekijäin suojelusta annetussa asetuksessa (508/1986) säädetyssä järjestyksessä.

Nostoapuvälineet on valittava käsiteltävän taakan tarttumiskohtien, kiinnityslaitteiden ja sääolosuhteiden mukaisesti sekä ottaen huomioon taakan kiinnitystapa.

Nostoapuvälineiden liittämistavat on tarvittaessa merkittävä selvästi, jotta käyttäjä pystyy selvittämään niiden ominaisuudet.

Nostoapuvälineet on säilytettävä siten, etteivät ne vahingoitu tai rikkoudu.

Ajoneuvonosturin kuljettajalla on oltava asianmukainen alan ammattitutkinto ja torninosturin kuljettajalla tällaisen tutkinnon soveltuva osa. (14.2.2002/126)

Jos kuormausnosturin kuormamomentti on yli 25 tonnimetriä ja jos sitä käytetään tai jos se on tarkoitettu käytettäväksi muuhun kuin pääasiassa ajoneuvon kuormaamiseen, sen kuljettajalla tulee olle asianomainen ammattitutkinto tai sen osa.

Muun nosturin käyttäjälle on annettava riittävä opastus ja ohjaus nosturin rakenteeseen ja käyttöön.

Ammattitutkintoon tai sen osaan tähtäävässä koulutuksessa ja vastaavassa oppisopimuskoulutuksessa on kouluttavalla oppilaitoksella oikeus myöntää oppilaalle opetuksen vaatima tilapäinen ja rajoitettu oikeus kuljettaa pätevän henkilön valvonnassa ajoneuvo- ja torninosturia sekä 59 §:n 2 momentissa tarkoitettua kuormausnosturia.

Tämän luvun mukaisen pätevyyden osoittamiseksi hyväksytään myös ulkomailla suoritetusta tutkinnosta saatu tutkintotodistus taikka muu vastaava todistus tai muu koulutuksesta annettu asiakirja sen mukaan kuin siitä säädetään Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetussa laissa (1597/1992) tai määrätään Suomea sitovassa kansainvälisessä velvoitteessa. Asian ratkaisee hakemuksesta Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto valtakunnallisesti.

Mitä 60 c–60 k §:ssä säädetään, sovelletaan valittaessa ja käytettäessä telineitä ja muita tilapäisiä työskentelytasoja, putoamisen estäviä suojarakenteita ja -laitteita tai muita vastaavia työvälineitä, jotka on tarkoitettu korkealla tehtävään tilapäiseen työhön.

Korkealla tehtävällä tilapäisellä työllä tarkoitetaan tässä päätöksessä työtä tai työvaihetta, jota tehdään tilapäiseksi tarkoitetussa työpaikassa tai työpisteessä taikka joka muutoin on satunnaista tai lyhytkestoista ja jossa on putoamisen vaara.

Rakennustyön turvallisuudesta säädetään erikseen.

Korkealla tehtävää tilapäistä työtä saa tehdä ainoastaan silloin, kun sääolot eivät vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Sääoloista johtuvia työn vaaroja selvitettäessä ja arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti tuuliolosuhteet, työvälineiden ja työskentelyalueiden jäätyminen sekä vesi- ja lumisade.

Jos korkealla tehtävää tilapäistä työtä ei voida tehdä tarkoituksenmukaiselta työskentelytasolta turvallisesti ja ergonomisesti asianmukaisesti, työnantajan on valittava sellaiset työvälineet, jotka ovat siinä työssä ja niissä olosuhteissa mahdollisimman sopivat turvallisuuden varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Työvälineiden mitoituksen on vastattava työn luonnetta ja työvälineeseen kohdistuvia rasituksia sekä mahdollistettava liikkuminen vaaratta.

Työskentelypaikkoihin, joissa suoritetaan korkealla tehtävää tilapäistä työtä, tulee järjestää turvallinen pääsy kulkukertojen tiheyden, työskentelypaikan korkeuden ja käyttöajan mukaan. Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus pelastautua työskentelypaikasta välittömän vaaran uhatessa. Kulku lavoille, tasoille tai kävelysilloille ja niiltä poistuminen ei saa lisätä putoamisvaaraa.

Valittuun työvälinetyyppiin liittyvät työntekijöille aiheutuvat vaarat on saatettava mahdollisimman vähiin asianmukaisin toimenpitein. Tarvittaessa on käytettävä putoamisen estäviä suojarakenteita tai -laitteita.

Putoamisen estävien suojarakenteiden ja -laitteiden on oltava rakenteeltaan ja lujuudeltaan sellaiset, että ne estävät tai pysäyttävät putoamisen sekä mahdollisimman hyvin estävät työntekijöiden loukkaantumisen. Kaiteiden ja muiden yleisesti vaikuttavien putoamisen estävien suojarakenteiden ja -laitteiden on oltava suojausvaikutukseltaan yhtenäisiä lukuun ottamatta niitä kohtia, joista on käynti tikkaille tai portaikkoon.

Jos työn tekeminen edellyttää, että yleisesti vaikuttava putoamisen estävä suojarakenne tai -laite väliaikaisesti poistetaan, on käytettävä tehokkaita korvaavia suojatoimia. Työtä ei saa suorittaa ennen kuin nämä suojatoimet on toteutettu. Yleisesti vaikuttava putoamisen estävä suojarakenne tai -laite on palautettava paikalleen heti sen jälkeen, kun kyseinen työ on päättynyt tai keskeytynyt.

Turvavaljaista ja -vöistä sekä pelastautumis- ja pelastusköysistä ja muista henkilönsuojaimista säädetään erikseen.

Telinettä pystytettäessä, käytettäessä tai purettaessa on otettava huomioon valmistajan tai maahantuojan ohjeet. Jos ohjeista poiketaan tai ne eivät perustu lujuus- ja vakavuuslaskelmiin, työnantajan on huolehdittava tarvittavien laskelmien tekemisestä, paitsi jos telineet pystytetään vakiintunutta ja turvalliseksi katsottua pystytystapaa noudattaen.

Valitun telineen rakenteen vaativuuden ja tehtävän työn edellyttämällä tavalla tulee laatia telineen pystytys-, käyttö-, ja purkamissuunnitelma. Suunnitelman laatijalla on oltava tarvittava pätevyys. Suunnitelma voi olla yleisluontoinen täydennettynä telineen erityispiirteitä koskevilla tiedoilla.

Telineellä tasoineen ja kulkuteineen on oltava turvallisuuden kannalta riittävä lujuus, jäykkyys ja seisontavakavuus sen käytön ja siirron aikana sekä telineen kaikissa pystytys- ja purkuvaiheissa.

Telineen tukien luisumisvaara on torjuttava joko kiinnittämällä tukipintaan luisumista estävä laite tai muulla yhtä tehokkaalla keinolla, ja kantavan pinnan on oltava riittävän kestävä. Telineen seisontavakavuus on varmistettava. Pyörillä liikuteltavien telineiden liikkuminen itsestään niillä työskenneltäessä on estettävä asianmukaisilla laitteilla.

Telineen tasojen on oltava mitoiltaan, muodoltaan ja kokoonpanoltaan sellaiset, että ne soveltuvat työn luonteeseen ja kestävät tarvittavan kuormituksen sekä että niillä työskenteleminen ja liikkuminen on turvallista. Telineiden tasot on asennettava siten, etteivät telineiden osat pääse liikkumaan tavanomaisessa käytössä. Tasoihin kuuluvien osien ja pystysuorien yleisesti vaikuttavien putoamisen estävien suojarakenteiden ja -laitteiden väliin ei saa jäädä suojaamattomia aukkoja.

Telinettä saa pystyttää, purkaa ja muuttaa vain pätevän henkilön johdolla sellainen työntekijä, jolle on annettu suunniteltuihin tehtäviin liittyvä ja erityisiä vaaroja koskeva erityisopastus ja ohjeet, joihin tulee sisältyä ainakin:

Työtä johtavalla henkilöllä ja asianomaisilla työntekijöillä on oltava 60 g §:ssä tarkoitetut valmistajan tai maahantuojan ohjeet taikka telineen pystytys- ja purkamissuunnitelma.

Pystytettäessä, purettaessa tai muutettaessa telinettä tai sen osaa on se merkittävä kielto- ja varoitusmerkein, siten kuin erikseen säädetään, ja pääsy vaaralliselle alueelle on suljettava asianmukaisin estein.

Tikkaita saa käyttää korkealla sijaitsevana työpisteenä vain olosuhteissa, joissa muiden, turvallisempien työvälineiden käyttöä ei voida edellyttää vähäisen vaaran ja joko käytön lyhytaikaisuuden vuoksi tai sellaisten olemassa olevien työmaan ominaisuuksien vuoksi, joita työnantaja ei voi muuttaa.

Tikkaat on sijoitettava siten, että ne seisovat vakaasti käytön aikana. Siirrettävien tikkaiden on oltava vakaalla, kestävällä, sopivan kokoisella ja liikkumattomalla alustalla, jotta puolat pysyvät vaakasuorassa asennossa. Riipputikkaat on kiinnitettävä turvallisesti ja köysitikkaita lukuun ottamatta siten, että ne eivät siirry eivätkä heilu.

Siirrettävien tikkaiden kaatuminen ja jalkojen luisuminen on estettävä kiinnittämällä tikkaiden ylä- tai alaosa, käyttämällä luisumisen estäviä laitteita tai muilla yhtä tehokkailla toimenpiteillä. Tikkaiden on oltava niin korkeat, että ne ulottuvat riittävästi saavutettavan tason yläpuolelle, jollei muilla toimenpiteillä voida taata varmaa otetta. Lukittavia moniosaisia yhdistelmätikkaita ja jatkettavia tikkaita on käytettävä siten, että askelmien, rajoittajien, nivelten ja lukitushakojen lujuus ja kestävyys säilyy käyttöolosuhteissa ja että osat eivät liiku suhteessa toisiinsa. Pyörillä varustetut tikkaat on asetettava liikkumattomaan asentoon ennen niille nousua.

Tikkaita on käytettävä siten, että työntekijät saavat niistä koko ajan turvallisen otteen ja tuen. Taakan kantaminen käsin ei saa estää turvallisen otteen säilymistä tikkaasta.

Köysien varassa saa liikkua ja työskennellä ainoastaan olosuhteissa, joissa työn vaarojen selvittäminen ja arviointi osoittaa, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja joissa muiden, turvallisempien työvälineiden käyttö ei ole perusteltua. Työn vaarojen selvittämisestä ja arvioinnista sekä erityisesti työn kestosta ja ergonomisista vaatimuksista riippuen on käytettävä istuinta, jossa on asianmukaiset lisälaitteet.

Köysien varassa liikuttaessa ja työskenneltäessä on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

Yhden köyden varassa voidaan liikkua ja työskennellä vain poikkeusolosuhteissa, joissa toisen köyden käyttö työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin mukaan lisäisi työn vaarallisuutta. Tällöin työn turvallisuus on varmistettava asiaankuuluvin toimenpitein.

Tämän luvun säännökset eivät koske nosturia, jonka suurin sallittu kuorma on enintään 500 kg. Työnantajan on asianmukaisella tavalla varmistettava ennen tällaisen nosturin ensimmäistä käyttöönottoa ja uuteen paikkaan asentamisen jälkeen, että nosturi on asennettu luotettavasti ja sen turvalaitteet toimivat asianmukaisesti.

Ennen ensimmäistä käyttöönottoa ja ennen turvallisuuden kannalta merkittävän korjaus- ja muutostyön jälkeistä käyttöönottoa tulee nosturille, henkilönostimelle ja autonostimelle, lukuun ottamatta autonostinta, jonka nostokorkeus on enintään 0,5 metriä ja jota käytettäessä ei työskennellä nostolaitteen varassa olevan kuorman alla, tehdä asianmukainen käyttöönottotarkastus.

Tarkastukseen kuuluu niiden osien ja laitteiden tarkastus, joilla on merkitystä turvallisuudelle, standardin SFS 4261 tai valmistajan ohjeiden mukainen koekuormitus ja tarvittaessa seisontavakavuuden tarkastus. Kosketuksettomaan (sähkömagneettiseen) tiedonsiirtoon perustuva nosturin ohjausjärjestelmä on tarkastettava myös silloin kun se asennetaan käytössä olevaan nosturiin.

Käytössä olevalle 62 §:n 1 momentissa tarkoitetulle nosturille ja nostimelle tulee tehdä määräaikaistarkastus ja siihen liittyvä koeajo yhden vuoden välein ja siihen liittyvä standardin SFS 4261 mukainen tai sitä vastaava koekäyttö neljän vuoden välein. Torninostureilla tarkastusväli on kuitenkin kaksi vuotta.

Tarkastusväliä voidaan pidentää, mikäli nosturin käyttö on ollut vähäistä, nosturin kuormat pieniä tai käyttöolosuhteet muutoin erityisen vähän nosturia rasittavat. Käytön tai käyttöolosuhteiden ollessa erityisen rasittavat, on tarkastusväliä vastaavasti lyhennettävä. Koekäyttö tulee kuitenkin suorittaa määräaikaistarkastuksessa aina nostureille, joiden ylikuormittuminen aiheuttaa kaatumisvaaran ja kun nosturin rakennetta on muutettu tai nosturi on osittain tai kokonaan purettu ja pystytetty uudelleen.

Määräaikaistarkastuksessa tulee selvittää, onko nosturin tai nostimen käyttö aiheuttanut turvallisuuden kannalta merkittäviä muutoksia. Määräaikaistarkastus käsittää nosturin tai nostimen niiden osien tarkastuksen, joilla on merkitystä turvallisuudelle ottaen huomioon käytön aiheuttama materiaalin väsyminen, kuluminen, korroosio tai muut vauriot.

Käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksissa on otettava huomioon valmistajan tai maahantuojan ohjeet. Jos ohjeita ei ole, ne tulee laatia asiantuntijan toimesta.

Määräaikaistarkastuksen yhteydessä on 63 §:ssä säädetyn tarkastuksen lisäksi yleensä kymmenen vuoden välein ja tarvittaessa useamminkin käytettävä ainetta rikkomattomia tarkastusmenetelmiä ja purettava tarpeellisin väliajoin sellaisia turvallisuuden kannalta tärkeitä kokoonpano-osia, joiden kunnon tarkastaminen ei muutoin ole mahdollista.

Jollei jäljempänä tässä luvussa toisin säädetä, 62 ja 63 §:ssä säädettyjen käyttöönotto- ja määräaikaistarkastusten suorittajana tulee olla nosturin tai nostimen rakenteeseen, käyttöön ja tarkastamiseen riittävästi perehtynyt henkilö. Tarkastukset tulee tehdä vähintään teknillisen oppilaitoksen teknikkotason tai vastaavan opistotason koulutuksen saaneen henkilön johdon ja valvonnan alaisena, jollei tarkastajalla ole vähintään teknikkotason koulutusta.

Jos valmistajan ohjeista tai nosturin käytöstä ei muuta johdu, nosturin kuntoa on valvottava säännöllisesti käyttötilanteesta ja nosturityypistä riippuen 1–3 kuukauden väliajoin.

Torni- ja ajoneuvonosturin sekä henkilö- ja autonostimen sekä kuormausnosturin, jos sen kuormamomentti on yli 25 tonnimetriä ja jos sitä käytetään tai jos se on tarkoitettu käytettäväksi muuhun kuin pääasiassa ajoneuvon kuormaamiseen, käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset samoin kuin kosketuksettomaan (sähkömagneettiseen) tiedonsiirtoon perustuvan ohjausjärjestelmän käyttöönottotarkastuksen suorittaa kyseiseen tehtävään pätevyytensä osoittanut asiantuntijayhteisö. Henkilö- ja autonostimien käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset saa suorittaa myös kyseiseen tehtävään pätevyytensä osoittanut asiantuntija.

Torninosturin työmaatarkastuksista säädetään erikseen.

Asiantuntijayhteisön tulee osoittaa pätevyytensä:

Asiantuntijan tulee osoittaa pätevyytensä:

Asiantuntijayhteisön tai asiantuntijan on asianomaisen työsuojeluviranomaisen vaatiessa esitettävä 69 tai 70 §:ssä tarkoitettu todistus tai selvitys pätevyydestään samoin kuin tarkastuslaitteistonsa ja -välineensä sekä kirjallinen kuvaus tarkastusmenetelmistään.

Tässä luvussa säädetystä tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa, joka tulee säilyttää työvälineen mukana tai sen välittömässä läheisyydessä nähtäväksi saatavana vähintään viisi vuotta tarkastuksesta.

Torninosturiin on tehtävä tarkastusta koskeva merkintä.

Puristimella tarkoitetaan tässä luvussa epäkesko-, nivel-, särmäys-, kitka-, pneumaattista ja hydraulista puristinta. Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös konevoimalla toimivaan leikkuriin, muovipuristimeen, painevalukoneeseen sekä näihin verrattavaa puristus- tai leikkaustyötä suorittavaan koneeseen.

Avoimilla työkaluilla varustettua puristinta, jossa työkappale syötetään käsin työkalujen väliin, ei saa käyttää, jos sitä ei ole varustettu asianmukaisilla käsivahinkoja estävillä turvalaitteilla. Yhdenmukaistetun eurooppalaisen standardin SFS-EN 692 mukaiset tai niitä turvallisuustasoltaan vastaavat turvalaitteet ja tekniset toimenpiteet katsotaan asianmukaisiksi.

Epäkeskopuristimen hallintajärjestelmä, kytkin ja jarru tulee tarkastaa vuosittain. Hydraulisen ja pneumaattisen puristimen ohjaus- sekä hydrauli- ja pneumaattinen järjestelmä on tarkastettava määräajoin huomioon ottaen valmistajan ohjeet. Jos ohjeita ei ole, ne tulee laatia asiantuntijan toimesta.

Työnantajan tulee, jollei työvälineen tarkastamisesta tässä päätöksessä tai muualla erikseen toisin säädetä, huolehtia siitä, että seuraavien laitteistojen tai työvälineiden turvallisuus tarkastetaan ennen ensimmäistä käyttöönottoa ja jokaiselle uudelle työmaalle tai uuteen paikkaan asentamisen tai siirtämisen taikka merkittävien muutostöiden jälkeen:

Nostoapuväline, käsikäyttöinen nostotalja, ajoneuvoon kiinnitetty taka- ja sivulaitanostin sekä nostettava kuormaus- ja lastaussilta on niiden asianmukaisen toimintakunnon varmistamiseksi tarkastettava vuoden väliajoin, jollei turvallisuusperustein työvälineen käytön rasittavuuden johdosta tätä lyhyempi tai pidempi tarkastusväli ole perusteltavissa.

Tarkastuksessa ilmenneet turvallisuuteen vaikuttavat viat ja puutteellisuudet sekä suoritetun tarkastuksen ajankohta on kirjattava sopivalla tavalla.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että tässä päätöksessä tarkoitettu tarkastettavaksi säädetty työväline on lisäksi tarpeellisessa laajuudessa tarkastettava aina poikkeuksellisen työvälineen turvallisuutta vaarantavan tapahtuman jälkeen ja ainakin seuraavissa tapauksissa:

Tarkastuksen suorittajan tulee olla, ellei jonkin työvälineen tarkastajan pätevyydestä toisin säädetä, tarkastuksen kohteena olevan työvälineen rakenteeseen, käyttöön ja tarkastamiseen riittävästi perehtynyt henkilö, joka pystyy havaitsemaan mahdolliset viat ja puutteet sekä arvioimaan niiden vaikutuksen työturvallisuuteen.

Tässä päätöksessä säädetystä työvälineen tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa, joka tulee säilyttää vähintään kaksi vuotta, jollei toisin säädetä. Tarkastuspöytäkirjan tai muun todistuksen viimeksi suoritetusta tarkastuksesta on oltava työvälineen mukana tai sen välittömässä läheisyydessä.

1 momentti on kumottu A:lla 5.6.2003/437 .

Ministeriö voi tarvittaessa määrätä, että tässä päätöksessä tarkoitetun työvälineen käytössä tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa on syntynyt henkilö- tai esinevahinko, on tehtävä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.

Ministeriö voi tarvittaessa määrätä yhden työsuojelupiirin työsuojelutoimiston käsittelemään valtakunnallisesti tarkastuksen suorittajan pätevyyttä koskevat asiat.

Asianomainen työsuojeluviranomainen voi erityisistä syistä yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksia tämän päätöksen säännöksistä edellyttäen, että työntekijöiden turvallisuus on muilla toimenpiteillä varmistettu.

1. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1998, lukuun ottamatta päätöksen 45 §:ää, jonka voimaantulosta säädetään erikseen.

2. Päätös koskee myös ennen voimaantulon ajankohtaa työpaikalla käyttöön otettuja työvälineitä. Ennen päätöksen voimaantuloa työpaikalla käyttöön otetun työvälineen tulee täyttää 30 §:n, 32 §:n 1 momentin 4 kohdan tai 33 §:n vaatimukset 1 päivään joulukuuta 2002 mennessä, jolleivät päätöksen voimaan tullessa voimassa olevat säännökset jonkin työvälineen osalta edellytä mainituissa pykälissä säädetyn turvallisuustason mukaista tai korkeampaa suojelutasoa.

3. Päätöksen 50 §:n 2 momenttia ja 54 §:n 2 momenttia ei sovelleta nosturiin, joka on otettu käyttöön ennen 1 päivää syyskuuta 1990.

4. Henkilöllä, jolla ennen tämän päätöksen voimaantuloa on ajoneuvo- tai torninosturin kuljettajan pätevyys, on tämän päätöksen estämättä oikeus edelleen toimia näissä tehtävissä. Päätöksen 59 §:n 2 momentissa tarkoitetun kuormanosturin kuljettajan on hankittava säädetty pätevyys 1 päivään huhtikuuta 2001 mennessä. Ammattitutkintotoimikunta voi edellä mainittuun päivään mennessä myöntää pätevyyden myös muun esitetyn selvityksen perusteella. (21.12.2000/1175)

5. Tämän päätöksen 68 §:ssä säädettyjä tarkastuksia saavat 1 päivään tammikuuta 1999 tehdä myös tehtävään 31 joulukuuta 1993 voimassa olleiden vaatimusten perusteella pätevät tai valtioneuvoston päätöksellä siihen määrätyt asiantuntijat ja asiantuntijayhteisöt. Kuormausnosturille 62 ja 63 §:ssä tarkoitetun käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksen saa 1 päivään tammikuuta 2003 asti suorittaa 66 §:ssä tarkoitetun pätevyyden omaava henkilö.

6. Tällä päätöksellä kumotaan 22 päivänä joulukuuta 1993 annettu valtioneuvoston päätös työvälineiden turvallisesta käytöstä (1403/1993) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.