971/1994

Valtion virkamieslain (750/94) 4 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja välittömästi ministeriön alaisen viraston päällikön virkoja, joita ei eritellä valtion talousarviossa, ovat:

Valtion talousarviossa eriteltävä virka ja valtion liikelaitoksista annettua lakia (627/87) soveltavan liikelaitoksen toimitusjohtajan virka perustetaan, lakkautetaan ja viran nimi muutetaan asianomaisen ministeriön päätöksellä, lukuun ottamatta oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön virkaa, jonka osalta päätökset tekee oikeuskanslerinvirasto.

Muu kuin valtion talousarviossa eriteltävä viraston päällikön virka perustetaan ja lakkautetaan ja virka muutetaan samoin kuin tällainen virka siirretään samassa virastossa asianomaisen ministeriön päätöksellä.

Muun kuin 2 §:ssä tarkoitetun viran perustamisesta ja lakkauttamisesta ja viran muuttamisesta samoin kuin viran siirtämisestä samassa virastossa muuhun yksikköön kuin mihin se on perustettu, päättää asianomainen virasto.

Siitä poiketen, mitä 1 momentissa säädetään:

Ulkoasianhallinnossa ja puolustushallinnossa virka perustetaan ja lakkautetaan sekä virka muutetaan samoin kuin virka siirretään asianomaisen ministeriön päätöksellä.

Viran nimeä ei saa muuttaa siten, että virkaan nimitetty virkamies ei täytä nimeltään muutettuun virkaan säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.

Perustettaessa virka on määrättävä viran nimi ja peruste, jonka mukaan viran palkkaus määräytyy.

Virkaa perustettaessa voidaan siihen kuuluva työaika, opetusvelvollisuus tai muu työmäärä rajoittaa tietyksi osaksi virkaan yleensä kuuluvasta koko työmäärästä.

Virka voidaan perustaa määräajaksi, jos virkaa varten tarvittavat varat on lahjoitettu valtiolle. Virka perustetaan enintään siksi määräajaksi, joksi lahjoitetut varat riittävät kattamaan virasta aiheutuvat palkkaus- ja muut kustannukset. Virka on näin perustettava vähintään kahdeksi vuodeksi tai, jos kyse on korkeakoulun professorin tai apulaisprofessorin virasta, vähintään neljäksi vuodeksi. Muutoin tällaisen viran perustamisessa noudatetaan, mitä valtion viran perustamisesta säädetään tai määrätään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin palkkaus- ja muihin kustannuksiin luetaan virasta sen perustamisvuoden alussa maksettavan peruspalkan, ensimmäisen kalleusryhmän mukaisen kalliinpaikanlisän ja täysien ikälisien yhteismäärä sekä 60 prosenttia mainitusta yhteismäärästä.

Määräajaksi perustettu virka lakkaa, kun se määräaika, joksi virka on perustettu, on kulunut loppuun, jollei virkaa ole lakkautettu sitä ennen.

Virka on ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi. Muu kuin hallitusmuodon 89 §:n 1 momentissa tarkoitettu virka voidaan kuitenkin täyttää haettavaksi julistamatta, jos niin säädetään erikseen lailla tai asetuksella.

Viranomainen, joka ilmoittaa viran haettavaksi, määrää samalla hakuajan pituuden. Hakuilmoitus on julkaistava asianmukaisella tavalla ja siinä on aina mainittava, onko virka perustettu tiettyyn yksikköön vai onko se viraston yhteinen sekä virkaan valittavan tehtävät, hakuajan päättymispäivä ja se viranomainen, jolle hakemus on osoitettava.

Pätevästä syystä voidaan virka julistaa uudelleen haettavaksi tai hakuaikaa jatkaa. Viran aikaisemmat hakijat otetaan tällöin huomioon ilman uutta hakemusta. Viran julistamisesta uudelleen haettavaksi ja hakuajan jatkamisesta päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, päätöksen tekee kuitenkin asianomainen ministeriö.

Hakemusta, joka ei ole saapunut ajoissa, ei oteta huomioon.

Virkaa haetaan kirjallisesti nimittävältä tai muulta virkaa haettavaksi julistettaessa ilmoitetulta viranomaiselta. Hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset.

Virkamiehen, josta nimikirjalain (1010/89) nojalla pidetään nimikirjaa, on liitettävä hakemukseensa häntä koskeva ote nimikirjasta. Hakemukseen ei kuitenkaan tarvitse liittää otetta nimikirjasta, jos virkamiehestä pidetään nimikirjaa siinä virastossa, jonka virkaa hän hakee, ja jos virasto niin määrää. Otteen tulee olla enintään kolme kuukautta ennen hakemuksen jättämistä annettu.

Hakemuksen perusteella täytettävä virka täytetään esityksestä, jos siihen on nimittävänä viranomaisena tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö. Esityksen tekee asianomainen viranomainen sille ministeriölle, jonka käsiteltäviin asioihin asia kuuluu. Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, että esityksen sijasta on annettava lausunto.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske tasavallan presidentin kanslian, ministeriön, oikeuskanslerinviraston eikä professorin virkaa. Näiden virkojen täyttämisestä on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään lailla tai asetuksella.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske myöskään tuomarin virkaa eikä tuomaria.

Työsopimussuhteisen tehtävän tilalle perustettu virka voidaan täyttää sitä ensi kertaa täytettäessä virkaa haettavaksi julistamatta, jos virkaan nimitetään tehtävää hoitanut henkilö.

Nimitettäessä virkaan valtion virkamieslain 27 §:n 4 momentin nojalla virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

Jos virka erityisten säännösten mukaan saadaan täyttää haettavaksi julistamatta, on ennen viran täyttämistä sen avoinna olemisesta asianmukaisesti ilmoitettava, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen eikä ulkoasiainhallinnon virkaa.

Virkaan voidaan nimittää vain sitä hakenut henkilö. Jos virka kuitenkin erityisten säännösten mukaan saadaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta, virkaan voidaan nimittää henkilö, joka on antanut nimittämiseen muutoin suostumuksensa.

Virkaan nimitetyn hakemuksesta nimittävä viranomainen voi peruuttaa nimityksen ennen sitä ajankohtaa, josta lukien asianomainen on virkaan nimitetty.

Jos nimittäminen on 1 momentin nojalla peruutettu, saadaan toinen virkaa hakenut henkilö nimittää virkaan julistamatta sitä uudelleen haettavaksi.

Virkaehdotuksesta ja nimityksestä, joihin voidaan hakea muutosta valittamalla, on virkaehdotuksen tai nimityspäätöksen tehneen viranomaisen viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava niille, jotka ovat virkaa hakeneet. Ilmoituksessa on mainittava haettavana ollut virka, päätöksen tehnyt viranomainen, ehdollepano- tai nimityspäivä sekä ehdollepannut hakijat tai virkaan nimitetty.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus saatetaan hakijan tietoon postitse kirjaamattomassa kirjeessä tai muuta tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) säädettyä tiedoksiantotapaa käyttäen.

Milloin jonkin viran osalta on annettu tästä pykälästä poikkeavia säännöksiä, on niitä noudatettava.

Virkasuhde alkaa siitä ajankohdasta, josta lukien asianomainen on nimitetty virkaan tai virkamieheksi.

Todistukseksi nimittämisestä annetaan nimittämiskirja.

Korkeakoulun dosentti ja korkeakoulun tai muun oppilaitoksen sivutoiminen tuntiopettaja nimitetään valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuun virkasuhteeseen. Dosentti voidaan nimittää myös toistaiseksi. Dosentin ja sivutoimisen tuntiopettajan palvelussuhteisiin ei sovelleta virkamieslain 56 §:n säännöstä. Muilta osin noudatetaan dosenttiin ja sivutoimiseen tuntiopettajaan soveltuvin osin valtion virkamieslain ja -asetuksen säännöksiä.

Sivutoimiluvan myöntää, jollei muualla toisin säädetä:

Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta 18 §:ssä tarkoitetulle tai erikseen säädetylle muulle viranomaiselle.

Virkamieheksi nimittämisestä valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentin nojalla enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää asianomainen virasto. Nimittämisestä viraston päälliköksi määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää kuitenkin asianomainen ministeriö.

Nimittämisestä virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää se viranomainen, joka nimittäisi vastaavaan virkaan. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti, nimittämisestä päättää kuitenkin valtioneuvosto. Jos nimittävänä viranomaisena on valtioneuvosto, nimittämisestä päättää asianomainen ministeriö.

Nimittämisestä virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen voidaan erikseen säätää toisin kuin mitä säädetään 1 ja 2 momentissa.

Virkavapaudesta, johon virkamiehellä on muun lain kuin valtion virkamieslain nojalla tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muusta enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää se virasto, jonka palveluksessa virkamies on. Viraston päällikölle virkavapauden näissä tapauksissa myöntää kuitenkin asianomainen ministeriö.

Virkavapaudesta muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävä viranomainen on tasavallan presidentti, virkavapaudesta päättää kuitenkin valtioneuvosto. Jos nimittävä viranomainen on valtioneuvosto, virkavapaudesta päättää asianomainen ministeriö.

Virkavapaudesta päättämisestä voidaan erikseen säätää toisin kuin mitä 1 ja 2 momentissa säädetään.

Virkamiehen on hakiessaan virkavapautta sairauden perusteella todistettava sairautensa sairausvakuutuslain (364/63) mukaisen päivärahan hakemista varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella, terveyskeskuksen terveydenhoitajan antamalla todistuksella taikka viraston osoittaman terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella. Jos sairaus kestää enintään kolme vuorokautta, virkamies voi todistaa sairautensa myös muulla virkavapauden myöntävän viranomaisen hyväksymällä luotettavalla tavalla. Jos sairaus kuitenkin kestää yli viisi vuorokautta, on se todistettava edellä mainitun mukaisella lääkärintodistuksella.

Erityisestä syystä valtiovarainministeriö voi määrätyn ajanjakson tai alueen tai muulla tavoin rajoitettujen tapausten osalta määrätä sairauden todistamisesta toisin kuin mitä 1 momentissa säädetään.

Virkavapautta raskauden ja synnytyksen vuoksi (äitiysloma) on haettava viimeistään kolme kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Hakemukseen on liitettävä sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan työnantajalle suoritettavan äitiysrahan hakemista varten vaadittava terveyskeskuksen terveydenhoitajan tai lääkärin antama todistus raskauden kestoajasta.

Virkavapautta lapsen hoidon vuoksi ajaksi, jolta virkamiehelle suoritetaan sairausvakuutuslain 23 §:n 3 momentin nojalla isyysrahaa (isyysloma) , on haettava viimeistään kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa tai, jos isyyslomaa käytetään valinnaisena aikana äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana, viimeistään kuukautta ennen tällaisen isyysloman alkamista.

Virkavapautta lapsen hoidon vuoksi ajaksi, jolta virkamiehelle suoritetaan sairausvakuutuslain 23 §:n 2 momentin nojalla vanhempainrahaa (vanhempainloma) , on haettava, mikäli mahdollista, kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.

Virkavapautta lapsen hoidon vuoksi ajaksi, jolta virkamiehelle suoritetaan sairausvakuutuslain 23 a §:n nojalla vanhempainrahaa (vanhempainloma) , on haettava niin pian kuin se on mahdollista.

Virkavapautta lapsen hoidon vuoksi ajaksi, jolta virkamiehelle suoritetaan sairausvakuutuslain 23 §:n 4 momentin nojalla vanhempainrahaa (vanhempainloma) , on haettava viimeistään kuukautta ennen vanhempainloman alkamista. Hakijan on esitettävä lapsen hoitoon ottamisesta sosiaalilautakunnan tai lapseksiottamisesta annetun lain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun ottolapsitoimiston antama todistus.

Virkavapautta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon vuoksi (hoitovapaa) on haettava alle kaksivuotiaan lapsen hoitamiseksi viimeistään kahta kuukautta ennen vanhempainloman päättymistä ja yli kaksivuotiaan lapsen hoitamiseksi hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kuukautta ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.

Osittaista virkavapautta lapsen hoidon vuoksi (osittainen hoitovapaa) on haettava viimeistään kolme kuukautta ennen hoitovapaan alkamista.

Jos asianomaisella viranomaisella ei ole käytettävissään sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan työnantajalle suoritettavan päivä- tai äitiysrahan hakemista varten tarvittavia tietoja ja selvityksiä, virkamiehen on toimitettava ne viranomaiselle.

Palkkauksen maksamisesta harkinnan mukaan sellaisia opintoja varten myönnetyn virkavapauden ajalta, jotka ovat omiaan edistämään viraston tehtävien suorittamista, päättää 45 §:ssä tarkoitettu virasto.

Virkavapaus kestää enintään niin kauan kuin virkamies on siinä virassa tai virkasuhteessa, josta hänelle on myönnetty virkavapautta.

Valtion virkamieslain 26 §:n 5 kohdassa tarkoitettuja virastojen päälliköitä, jotka voidaan sen lisäksi, mitä valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentissa säädetään irtisanomisen perusteista, irtisanoa, kun siihen on syytä, ovat ne välittömästi ministeriön alaisten virastojen päälliköt, joiden virka eritellään valtion talousarviossa ja valtion liikelaitoksen toimitusjohtaja.

Virkamiehen irtisanoo valtion virkamieslain 25 tai 26 §:n nojalla ja virkasuhteen purkaa nimittävä viranomainen, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti, virkamiehen irtisanoo ja virkasuhteen purkaa kuitenkin upseereja ja valtion virkamieslain 26 §:ssä säädettyjä virkamiehiä lukuun ottamatta valtioneuvosto, jollei tasavallan presidentti yksittäistapauksessa pidätä asiassa päätösvaltaa itselleen.

Valtion virkamieslain 27 §:n nojalla virkamiehen irtisanoo asianomainen virasto. Upseerin irtisanoo kuitenkin tasavallan presidentti. Viraston päällikön irtisanoo asianomainen ministeriö, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valtion ammatillisen oppilaitoksen rehtorin irtisanoo asianomainen virasto.

Virkamiehen on osoitettava irtisanoutumisensa nimittävälle viranomaiselle tai, jos virkamiehen erityisten säännösten mukaan irtisanoo muu viranomainen, tälle viranomaiselle. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, irtisanoutuminen on osoitettava asianomaiselle ministeriölle. Upseerin, jonka tasavallan presidentti on nimittänyt puolustusvoimain komentajan esittelystä, on osoitettava irtisanoutuminen puolustusvoimain komentajalle.

Valtion virkamieslain 28 §:n 2 momentissa tarkoitetun suostumuksen virkamiehen irtisanoutumisen peruuttamiseen antaa 30 §:ssä tarkoitettu viranomainen.

Virkamiehen irtisanoutumisen katsotaan tapahtuneen silloin, kun asiakirja, jolla virkamies irtisanoutuu, on saapunut 30 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle. Samasta ajankohdasta luetaan irtisanomisaika.

Viranomaisen katsotaan irtisanoneen virkamiehen silloin, kun virkamies on saanut tiedon irtisanomispäätöksestä. Samasta ajankohdasta luetaan irtisanomisaika.

Ministeriön valtiosihteerin ja kansliapäällikön, oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja liikelaitoksen toimitusjohtajan sekä niissä välittömästi ministeriön alaisen viraston päällikön viroissa, jotka on eriteltävä valtion talousarviossa, eroamisikä on 65 vuotta, jollei muussa asetuksessa säädetä tätä alempaa eroamisikää.

Virkasuhteen päättymisestä valtion virkamieslain 35 §:ssä säädetyssä tapauksessa ja virkamiehen irtisanoutumisesta viranomaisen on annettava virkamiehelle todistus.

Edellä 30 §:ssä tarkoitettu viranomainen antaa virkamiehelle todistuksen virkasuhteen päättymisestä, jollei erikseen toisin säädetä.

Virkamieslautakunnassa voi olla sivutoimisia sihteereitä, jotka ottaa virkamieslautakunta.

Sihteeriltä vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto.

Jos virkamieslautakunnan jäsen ei ole aikaisemmin vannonut tuomarinvalaa tai antanut tuomarinvakuutusta, hänen on ennen tehtäväänsä ryhtymistä vannottava mainittu vala tai annettava vakuutus joko yleisessä tuomioistuimessa tai virkamieslautakunnan puheenjohtajan edessä.

Esittelyn virkamieslautakunnassa toimittaa puheenjohtaja tai tämän määräämä lautakunnan muu jäsen. Puheenjohtaja tai esittelyn toimittava jäsen voi asiaa esittelemättä vaatia virkamieslautakunnan puolesta vastineita ja selityksiä, asian aikaisemmin ratkaisseen viranomaisen asiakirjavihkon ja lausunnon sekä muuta asian ratkaisemista varten tarpeellista selvitystä. Puheenjohtaja tai esittelyn toimittava jäsen voi myös asettaa vastineen tai selityksen antamiselle määräajan, jonka kuluessa vastine tai selitys on annettava uhalla, että sen antamatta jättäminen ei estä asian käsittelyä ja ratkaisemista.

Virkamieslautakunnan puheenjohtaja voi määrätä lautakunnan sihteerin suorittamaan esittelyn ja muita 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä puheenjohtajan tai jäsenen sijasta.

Virkamieslautakunnan päätös laaditaan kirjallisesti erillisenä toimituskirjana. Päätöksen tulee sisältää ratkaisun perustelut ja sovelletut lainkohdat. Päätös annetaan tiedoksi tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa säädetyssä järjestyksessä.

Virkamieslautakunnan puheenjohtajan, muiden jäsenten ja sihteerin palkkioiden ja matkakustannusten osalta on voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään.

Virkamieslautakunnan työjärjestyksen vahvistaa valtiovarainministeriö.

Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, virkamiehen lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää asianomainen virasto, jollei asetuksella toisin säädetä. Viraston päällikön lomauttamisesta, osa-aikaistamisesta ja varoituksesta päättää kuitenkin asianomainen ministeriö, jollei asetuksella toisin säädetä.

Virantoimituksesta pidättämisestä päättää nimittävä viranomainen, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Jos nimittävä viranomainen on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, virantoimituksesta pidättämisestä päättää asianomainen ministeriö.

Valtion virkamieslain 19 §:ssä tarkoitettuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määrää virkamiehen nimittävä viranomainen. Sama viranomainen määrää virkamiehen antamaan sanotussa pykälässä tarkoitettuja tietoja. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti, määräyksen antaa kuitenkin asianomainen ministeriö ja jos nimittävänä viranomaisena on valtioneuvosto, määräyksen antaa asianomainen virasto. Puolustusvoimien upseerille määräyksen antaa kuitenkin puolustusvoimain komentaja. Tuomioistuinten virkamiehille määräyksen antaa se tuomioistuin, jonka palveluksessa he ovat, paitsi laamannille, käräjätuomarille, maaoikeustuomarille ja -insinöörille sekä vesioikeustuomarille ja -insinöörille asianomainen ylioikeus.

Valtion virkamieslain 19 §:n 2 momentin nojalla valtion varoista suoritettavia kustannuksia ovat myös valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehtyjen sopimusmääräysten mukaan korvattavat matkakustannukset tarkastuksiin ja tutkimuksiin toiselle paikkakunnalle 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen antaman määräyksen mukaan tehdystä matkasta.

Virkamiehen velvollisuudesta osallistua työterveyshuoltolaissa (743/78) tai muualla laissa säädetyllä erityisellä perusteella terveydentilaansa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin sekä antaa terveydentilaa koskevia tietoja säädetään erikseen.

Valtion virkamieslain 20 §:ssä tarkoitetusta muun virkamiehen kuin tuomarin siirrosta työskentelemään muualla päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, siirrosta päättää kuitenkin asianomainen ministeriö.

Valtion virkamieslain 22 §:ssä säädetystä valtioneuvoston käytettäväksi asettamisesta ja määräajan jatkamisesta päättää tasavallan presidentti, jos kysymyksessä on tasavallan presidentin nimitettävä virkamies, ja muissa tapauksissa valtioneuvosto.

Ennen kuin virkamiehen irtisanomisesta valtion virkamieslain 25 tai 27 §:n nojalla tai virkasuhteen purkamisesta mainitun lain nojalla tehdään päätös, viranomaisen on varattava, mikäli virkamies sitä pyytää, asianomaiselle pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi. Samoin edellytyksin on pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen valtion virkamieslain 36 §:n nojalla tapahtuvaa virkamiehen lomauttamista ja mainitun lain 40 §:n nojalla tapahtuvaa virkamiehen virantoimituksesta pidättämistä, jollei virantoimituksesta pidättämistä asian laadun vuoksi ole saatettava voimaan välittömästi.

Viranomaisen on ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä ilmoitettava virkamiehelle mahdollisuudesta pyytää pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemista.

Virkamatkasta ja muista virkatoimien kustannuksista on haettava korvausta asianomaiselta viranomaiselta kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä tai muun kustannuksen syntymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menetetään.

Erityisestä syystä voi asianomainen viranomainen määrätä, että korvausta on haettava lyhyemmän ajan kuluessa. Asianomainen viranomainen voi hakemuksesta myöntää luvan korvauksen maksamiseen, vaikkei korvausta ole haettu määräajassa.

Virkamiehelle virkasuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta ja kustannusten korvausta koskevan asian ratkaisee, jollei muualla toisin säädetä:

Mitä tässä asetuksessa säädetään ministeriöstä, koskee myös valtioneuvoston kansliaa, ja mitä tässä asetuksessa säädetään virastosta, koskee myös valtion laitosta.

Mitä 30, 31, 34 ja 39―41 §:issä on säädetty ministeriöstä, koskee myös oikeuskanslerinvirastoa sen virkamiesten osalta lukuun ottamatta oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.

Viraston, jonka toiminnasta aiheutuviin menoihin ei osoiteta määrärahaa yhdellä toimintamenomomentilla, virkojen perustamisessa, lakkauttamisessa ja muuttamisessa noudatetaan kumotun valtion virkamieslain (755/86) ja valtion virkamiesasetuksen (723/87) säännöksiä virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja muuttamisesta. Ministeriöiden ja oikeuskanslerinviraston virkoihin sovelletaan kuitenkin, mitä valtion virkamieslaissa ja tässä asetuksessa säädetään.

Toistaiseksi otetun tilapäisen virkamiehen tai valtion virkamieslain 72 §:n 1 momentin nojalla määräaikaiseen virkasuhteeseen siirtyneen tilapäisen virkamiehen tehtävän tilalle perustettu virka voidaan täyttää sitä ensi kertaa täytettäessä virkaa haettavaksi julistamatta, jos virkaan nimitetään kyseinen virkamies.