Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

609/1994

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki verotuslain 125 ja 126 §:n muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain ( 482/58 ) 125 §:n 1 momentin johdantokappale, 1 momentin 1 kohta, 2, 3 ja 5 momentti sekä 126 §, sellaisina kuin ne ovat, 125 §:n 1 momentin johdantokappale 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1548/92), 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti 6 päivänä elokuuta 1982 annetussa laissa (608/82), 3 momentti 1 päivänä marraskuuta 1991 annetussa laissa (1317/91) ja 5 momentti 28 päivänä kesäkuuta 1985 annetussa laissa (541/85) sekä 126 § muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1974 annetulla lailla (1025/74) ja mainitulla 1 päivänä marraskuuta 1991 annetulla lailla, seuraavasti:

125 §

Verohallitus voi hakemuksesta määräämillään ehdoilla myöntää vapautuksen valtionverosta sekä yhteisön tuloverosta ja kunnanvaltuusto tai kunnan ohjesäännössä olevan valtuutuksen nojalla kunnanhallitus, kunnan muu toimielin tai kunnanhallituksen alainen viranhaltija kunnallisverosta. Vapautus voi olla osittainen tai täydellinen. Vapautus voidaan myöntää:

1)

jos verovelvollisen veronmaksukyky on olennaisesti alentunut käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon ottaen elatusvelvollisuuden, työttömyyden, sairauden tai muun erityisen syyn johdosta,


Jos 1 momentissa mainitusta verosta on myönnetty vapautusta, vapautuspäätös koskee myös viivästyskorkoa vastaavaa korkoa, viivästyskorkoa, jäämämaksua ja lykkäyskorkoa. Verohallitus voi myös erikseen myöntää vapautuksen edellä tarkoitetuista viivästysseuraamuksista silloinkin, kun niitä on tilitetty tai olisi tilitettävä muulle veronsaajalle kuin valtiolle.

Lääninverovirasto ratkaisee hakemuksen, jos poistettavaksi pyydetyt verohallituksen vapautettavissa olevat määrät ovat enintään 300 000 markkaa. Valtiovarainministeriö voi ottaa periaatteellisesti tärkeän verohallituksen tai lääninveroviraston käsiteltävän asian ratkaistavakseen. Verohallitus voi ottaa periaatteellisesti tärkeän lääninveroviraston käsiteltävän asian ratkaistavakseen.


Lääninverovirasto voi erityisistä syistä hakemuksesta myöntää veron suorittamisen lykkäystä. Verohallitus voi ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen. Lääninverovirasto ja verohallitus myöntävät lykkäyksen valtiovarainministeriön päätöksessä määrätyin ehdoin. Valtiovarainministeriö voi ottaa asian ratkaistavakseen ja määrätä ehdot hakemukseen antamassaan päätöksessä.


126 §

Jos valtakunnassa asunut henkilö, valtakunnassa asuneen henkilön kuolinpesä tai kotimainen yhteisö tai yhtymä on joutunut ulkomaalla suorittamaan veroa sellaisista ulkomaalla saaduista tuloista tai siellä olleesta varallisuudesta, joista on myös täällä verotettu, voi verohallitus, milloin olosuhteet ovat säälittävät tai siihen muutoin on erityistä syytä, kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi tai lieventämiseksi myöntää valtionverosta ja kuntaa ja seurakuntaa kuultuaan, myös kunnallis- ja kirkollisverosta, jos ne kohdistuvat sanottuun tuloon tai varallisuuteen, osittaisen tai täydellisen vapautuksen. Tähän päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.

Valtiovarainministeriö voi ottaa 1 momentissa tarkoitetun periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1994.

Lakia sovelletaan sen voimaan tullessa vireillä oleviin ja myöhemmin tehtyihin hakemuksiin.

HE 68/94

VaVM 24/94

Naantalissa 28 päivänä kesäkuuta 1994

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Mauri Pekkarinen

Sivun alkuun