Hovioikeusasetus
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 211/1994
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Oikeusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun hovioikeuslain (56/94) 7, 9 ja 11 §:n nojalla:
Hovioikeuden täysistuntoa ja osastoja koskevia säännöksiä
1 §
Hovioikeuden presidentti toimii täysistunnon puheenjohtajana.
2 §
Osastoa johtaa hovioikeudenlaamanni. Osastoon kuuluu lisäksi vähintään viisi hovioikeudenneuvosta sekä tarvittava määrä muuta henkilökuntaa.
Osasto voi pitää samanaikaisesti eri kokoonpanoissa useampia istuntoja. Puhetta johtaa hovioikeudenlaamanni tai istuntoon osallistuvista jäsenistä virassa vanhin. Presidentti voi vapauttaa jäsenen tämän pyynnöstä yksittäisessä asiassa puheenjohtajan tehtävästä ja määrätä hänen sijaansa toisen jäsenen puhetta johtamaan.
Presidentti voi muita virkatehtäviä varten vapauttaa istuntovuorossa olevan jäsenen osallistumasta osaston istuntoihin.
Hovioikeuden henkilöstö
3 §
Hovioikeudessa voi olla hovioikeuslain (56/94) 3 ja 6 §:ssä mainittujen virkojen lisäksi kansliapäällikön virka ja muita virkoja sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
4 §
Kansliapäällikön viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
5 §
Asessorin ja viskaalin nimittää täysistunto. Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa presidentti.
Henkilöstön tehtävät
6 §
Hovioikeuden presidentin johtaessa hovioikeuden toimintaa hän muun ohessa:
huolehtii hovioikeuden toimintakyvystä ja sen kehittämisestä sekä tulostavoitteiden toteutumisesta;
valvoo oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta hovioikeuden ratkaisuissa;
asettaa hovioikeuden ja osastojen tulostavoitteet;
vahvistaa perusteet, joilla asiat jaetaan eri osastoille;
määrää hovioikeudenlaamannit, hovioikeudenneuvokset, asessorit ja viskaalit osastoille yleensä vähintään kalenterivuodeksi kerrallaan; sekä
huolehtii siitä, että hovioikeus asianmukaisesti valvoo alaisiaan tuomioistuimia.
Presidentin on kuultava kaikkia hovioikeuden henkilöstöryhmiä ennen tulostavoitteiden asettamista.
Presidentti toimii osaston istunnon puheenjohtajana siinä määrin kuin hänen muut tehtävänsä sen sallivat.
7 §
Hovioikeudenlaamanni:
johtaa osastonsa työskentelyä;
vastaa osaston työn yleisestä suunnittelusta;
vastaa osaston tulostavoitteen toteutumisesta;
vahvistaa osastonsa istunto- ja esittelyvuorot; sekä
huolehtii töiden tasaisesta jakautumisesta osastolla.
Hovioikeudenlaamannin on osaltaan huolehdittava oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuudesta hovioikeuden ratkaisuissa.
Lisäksi hovioikeudenlaamannin on suoritettava muut hänelle säädetyt tai määrätyt tehtävät.
8 §
Kansliapäällikkö huolehtii hovioikeuden hallinnosta. Jollei työjärjestyksessä toisin määrätä, kansliapäällikkö:
valmistelee talousarvioesityksen ja seuraa talousarvion toteutumista;
seuraa hovioikeuden ja osastojen tulostavoitteiden toteutumista;
huolehtii tiedottamisesta;
huolehtii koulutuksen suunnittelusta ja järjestämisestä; sekä
valmistelee ja esittelee täysistunnon ja presidentin ratkaistavaksi kuuluvat asiat.
Lisäksi kansliapäällikön on suoritettava muut hänelle säädetyt tai määrätyt tehtävät.
Hallintoasioiden ratkaiseminen
9 §
Hovioikeuden täysistunnossa ratkaistaan asiat, jotka koskevat:
virkaehdotusta hovioikeudenlaamannin ja hovioikeudenneuvoksen virkaan;
virkaehdotusta laamannin, käräjätuomarin, maaoikeustuomarin ja maaoikeusinsinöörin virkaan;
asessorin ja viskaalin virkojen täyttämistä, sijaisen määräämistä asessorille ja sijaisjäsenen ottamista yli kahden kuukauden ajaksi, esityksen tekemistä korkeimmalle oikeudelle sijaisjäsenen määräämisestä kuutta kuukautta pidemmäksi ajaksi tai muun kuin 19 §:ssä mainitun henkilön ottamisesta sijaisjäseneksi;
sijaisen määräämistä laamannille ja käräjätuomarille muissa paitsi käräjäoikeusasetuksen (582/93) 11 §:n 2 momentin mukaisissa tapauksissa, sijaisen määräämistä maaoikeustuomarille ja maaoikeusinsinöörille sekä sijaisen määräämistä koskevien esitysten tekemistä korkeimmalle oikeudelle;
varatuomarin arvonimen myöntämistä;
asessorin ja viskaalin irtisanomista;
eron antamista laamannille, käräjätuomarille, maaoikeustuomarille ja maaoikeusinsinöörille valtion virkamieslain (755/86) 69 §:n 1 momentin mukaisissa tapauksissa;
lainsäädäntöasioita, joita presidentti ei ole määrännyt käsiteltäviksi osastolla tai työryhmässä; sekä
muita presidentin määräämiä asioita.
Kiireellisissä tapauksissa tai jos täysistuntoa ei vuosilomien vuoksi taikka muusta syystä saada päätösvaltaiseksi, presidentti saa 1 momentin 4 kohdan säännöksen estämättä määrätä sijaisen siihen saakka, kunnes asia on ratkaistu täysistunnossa.
Täysistunnossa asiat ratkaistaan esittelystä.
10 §
Presidentti ratkaisee ne hovioikeuden hallintoasiat, joita ei ole säädetty tai määrätty täysistunnon tai hovioikeuden muun virkamiehen ratkaistavaksi.
Presidentti voi määrätä ratkaistavakseen kuuluvan hallintoasian ratkaistavaksi täysistunnossa.
Presidentti voi siirtää ratkaistavakseen kuuluvan muun kuin 6 §:ssä mainitun asian tai asiaryhmän kansliapäällikön ratkaistavaksi.
Presidentti voi ottaa ratkaistavakseen yksittäisen hallintoasian, joka olisi kansliapäällikön tai muun virkamiehen ratkaistava.
11 §
Presidentti ja muu virkamies ratkaisee hänelle kuuluvat hallintoasiat esittelystä, jollei työjärjestyksessä ole toisin määrätty.
12 §
Hovioikeudessa on johtoryhmä presidentin apuna hovioikeuden toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmään kuuluvat presidentti puheenjohtajana sekä jäseninä hovioikeudenlaamannit ja kansliapäällikkö.
Johtoryhmässä käsitellään:
esitystä hovioikeuden työjärjestykseksi;
esitystä hovioikeuden tulostavoitteeksi;
hovioikeuden tulostavoitteen toteutumisen seurantaa;
esitystä hovioikeuden talousarvioksi;
henkilöstön koulutussuunnitelmaa;
työjärjestyksessä määrättyjä muita asioita; sekä
muita presidentin määräämiä asioita.
Lainkäyttöasioiden ratkaiseminen
13 §
Jos asian ratkaisua istunnossa harkittaessa vallitseva mielipide poikkeaa korkeimman oikeuden tai hovioikeuden taikka toisen hovioikeuden omaksumasta oikeusperiaatteesta tai lain tulkinnasta, presidentti voi määrätä, että asia tai tietty siihen kuuluva kysymys on käsiteltävä vahvennetussa istunnossa. Muunkin asian tai siihen kuuluvan kysymyksen presidentti voi asian laajakantoisuuden tai periaatteellisen merkityksen vuoksi määrätä vahvennetussa istunnossa ratkaistavaksi.
Jollei asiaa 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa siirretä vahvennetun istunnon käsiteltäväksi, presidentti voi samoin edellytyksin määrätä sen ratkaistavaksi täysistunnossa.
Asiaa, jossa on toimitettu tai on toimitettava suullinen käsittely, ei saa ilman erityistä syytä siirtää vahvennetun istunnon tai täysistunnon ratkaistavaksi.
14 §
Asiat käsitellään niiden vireilletulojärjestyksessä. Jäljempänä mainitut asiat käsitellään kuitenkin kiireellisinä ennen muita asioita seuraavassa järjestyksessä:
pakkokeinolain (450/87) mukaiset vangitsemiset hovioikeudessa sekä kantelut vangitsemis- ja matkustuskieltoasioissa;
kantelut ulkomaalaislain (378/91) mukaisista säilöönottoa koskevista päätöksistä;
vangittuja ja virantoimituksesta pidätettyinä olevia koskevat rikosasiat;
konkurssiasiat; sekä
asiat, jotka on muutoin lain mukaan käsiteltävä kiireellisinä.
Työjärjestyksessä voidaan antaa tarkempia tai 1 momentista poikkeavia määräyksiä asioiden käsittelyjärjestyksestä.
15 §
Hovioikeudessa on pidettävä istuntoja säännöllisesti ja niin usein, että asiat tulevat ratkaistuiksi kohtuullisessa ajassa ja että osastoille asetettu tulostavoite saavutetaan.
Palvelussuhteen väliaikainen järjestely
16 §
Presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa virantoimituksessa olevista hovioikeudenlaamanneista virassa vanhin. Hovioikeudenlaamannienkin ollessa estyneinä presidentin tehtäviä hoitaa virassa vanhin virantoimituksessa oleva hovioikeudenneuvos.
Hovioikeudenlaamannin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa osaston virassa vanhin jäsen.
17 §
Presidentti voi ottaa virkavapautta enintään 30 päivää vuodessa. Tämän yli menevältä ajalta virkavapauden myöntää korkein oikeus.
18 §
Presidentti myöntää virkavapauden hovioikeudenlaamannille ja hovioikeudenneuvokselle yhtäjaksoisesti enintään vuodeksi. Vuotta pidemmän virkavapauden myöntää korkein oikeus.
Presidentti myöntää virkavapauden asessorille, viskaalille, kansliapäällikölle ja muulle henkilökunnalle.
Presidentti määrää sijaisen asessorille, viskaalille, kansliapäällikölle ja muulle henkilökunnalle, asessorille kuitenkin enintään kahden kuukauden ajaksi.
19 §
Jos hovioikeus tarvitsee hovioikeuslain 7 §:n 1 momentissa mainitusta syystä osastoon jäsenen, presidentti voi määrätä asessorin sijaisjäseneksi.
Samasta syystä presidentti saa ottaa enintään kahden kuukauden ajaksi ja täysistunto enintään kuuden kuukauden ajaksi sijaisjäseneksi viskaalin, vähintään kolme vuotta viskaalin tehtäviä hoitaneen esittelijän tai käräjätuomarin. Jos sijaisjäsentä tarvitaan kuutta kuukautta pidemmäksi ajaksi tai jos hovioikeus tahtoo ottaa sijaisjäseneksi jonkun muun henkilön, täysistunnon tulee tehdä siitä esitys korkeimmalle oikeudelle, joka määrää sopivaksi katsomansa henkilön sijaisjäseneksi. Täysistunto saa kuitenkin, vastausta odottaessaan, toistaiseksi ottaa sijaisjäseneksi jonkun edellä mainituista virkamiehistä.
20 §
Avoinna olevan viran tai tehtävän hoidosta päättämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä edellä säädetään palvelussuhteen väliaikaisesta järjestelystä.
Asiakirjat
21 §
Lainkäyttöasioissa hovioikeuden tuomiosta ja lopullisesta päätöksestä laaditaan taltio, jonka allekirjoittavat ne, jotka ovat osallistuneet asian ratkaisemiseen. Asian esittelijä varmentaa taltion, jos asia on ratkaistu esittelystä. Jos päätöksestä on äänestetty tai esittelijän ehdotus poikkeaa istunnon ratkaisusta, eri mieltä olevan jäsenen lausunto ja esittelijän mietintö merkitään taltioon.
Asianosaiselle annettavan toimituskirjan allekirjoittaa asian esittelijä tai presidentin määräämä virkamies. Toimituskirjasta on ilmettävä asiassa suoritettu äänestys sekä asian ratkaisuun osallistuneiden jäsenten nimet sekä, jos asia on ratkaistu esittelystä, esittelijän nimi.
Muiden asiakirjojen allekirjoittamisesta määrätään työjärjestyksessä.
Erinäisiä säännöksiä
22 §
Hovioikeudella on oikeus saada hovioikeuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun valvontatehtävän toteuttamiseksi tarvitsemansa tiedot asianomaisilta viranomaisilta.
23 §
Työjärjestyksessä on määrättävä, miten alioikeuksien valvonta on suoritettava.
Hovioikeuden on laadittava alioikeuden valvonnassa havaitsemistaan asioista kertomus, joka on toimitettava tiedoksi valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lisäksi hovioikeuden on ilmoitettava valtioneuvoston oikeuskanslerille tietoonsa tulleista seikoista, jotka saattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa.
24 §
Hovioikeuden kansliapäällikköä syytetään virkavirheestä hovioikeudessa.
25 §
Mitä tässä asetuksessa säädetään hovioikeudenneuvoksesta, koskee myös ylimääräistä hovioikeudenneuvosta, jollei erikseen toisin säädetä.
26 §
Hovioikeuden on toimitettava työjärjestys tiedoksi oikeusministeriölle ja korkeimmalle oikeudelle.
Voimaantulo
27 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.
Asetuksella kumotaan hovioikeuksista 17 päivänä heinäkuuta 1952 annettu asetus (288/52) sekä hovioikeuksien työjärjestyksestä 17 päivänä syyskuuta 1952 annettu korkeimman oikeuden päätös (333/52) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
28 §
Täytettäessä asessorin virkoja ensimmäisen kerran virkoja ei julisteta haettaviksi.
Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Heikki Haavisto