211/1994

Hovioikeuden presidentti toimii täysistunnon puheenjohtajana.

Presidentti voi muita virkatehtäviä varten vapauttaa istuntovuorossa olevan jäsenen osallistumasta osaston istuntoihin.

Hovioikeudessa voi olla hovioikeuslain (56/94) 3 ja 6 §:ssä mainittujen virkojen lisäksi kansliapäällikön virka ja muita virkoja sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Kansliapäällikön viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Asessorin ja viskaalin nimittää ja muun henkilökunnan nimittää tai ottaa hovioikeuden presidentti.

Hovioikeuden presidentin johtaessa hovioikeuden toimintaa hän muun ohessa:

Presidentin on kuultava kaikkia hovioikeuden henkilöstöryhmiä ennen tulostavoitteiden asettamista.

Presidentti toimii osaston istunnon puheenjohtajana siinä määrin kuin hänen muut tehtävänsä sen sallivat.

Kansliapäällikkö huolehtii hovioikeuden hallinnosta. Jollei työjärjestyksessä toisin määrätä, kansliapäällikkö:

Lisäksi kansliapäällikön on suoritettava muut hänelle säädetyt tai määrätyt tehtävät.

Vakinaisten tuomarin virkojen täyttämistä koskevat asiat käsitellään lausuntovaliokunnassa.

Lausuntovaliokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä.

Hovioikeuden presidentti ratkaisee hovioikeudelle kuuluvat hallintoasiat, joita ei ole säädetty tai määrätty hovioikeuden muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Presidentti voi määrätä, että asia, joka koskee lausunnon antamista lainsäädäntöasiassa tai lainsäädäntöaloitteen tekemistä, käsitellään ja ratkaistaan täysistunnossa. Täysistunnossa asia ratkaistaan esittelystä.

Presidentti voi siirtää ratkaistavakseen kuuluvan hallintoasian tai asiaryhmän kansliapäällikön tai muun hovioikeuden virkamiehen ratkaistavaksi. Siirtää ei kuitenkaan saa 6 §:n 1 momentissa ja 12 §:n 2 momentissa tarkoitettua asiaa, virkavapauden myöntämis tä tuomarille tai esittelijälle, esittelijän nimittämistä määräaikaiseen virkasuhteeseen, varatuomarin arvonimen myöntämistä tai asiaa, joka muuten sen laadun vuoksi on presidentin ratkaistava.

Presidentti voi ottaa siirtämänsä tai muutoin muun virkamiehen ratkaistavaksi kuuluvan hallintoasian itse ratkaistavakseen.

Hovioikeuden lausunnon antamisesta tuomarinvalintalautakunnalle tuomarin viran täyttämistä koskevassa asiassa säädetään erikseen.

Presidentti ja muu virkamies ratkaisee hänelle kuuluvat hallintoasiat esittelystä, jollei työjärjestyksessä ole toisin määrätty.

Hovioikeudessa on johtoryhmä presidentin apuna hovioikeuden toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmään kuuluvat presidentti puheenjohtajana sekä jäseninä osaston johtajat ja kansliapäällikkö. (24.9.2015/1242)

Johtoryhmässä käsitellään:

(16.6.2011/702)

Asiat käsitellään niiden vireilletulojärjestyksessä. Jäljempänä mainitut asiat käsitellään kuitenkin kiireellisinä ennen muita asioita seuraavassa järjestyksessä:

Työjärjestyksessä voidaan antaa tarkempia tai 1 momentista poikkeavia määräyksiä asioiden käsittelyjärjestyksestä.

Hovioikeudessa on pidettävä istuntoja säännöllisesti ja niin usein, että asiat tulevat ratkaistuiksi kohtuullisessa ajassa ja että osastoille asetettu tulostavoite saavutetaan.

Hovioikeus toimii oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 mukaisena lähettävänä viranomaisena siten kuin Suomi mainitun asetuksen täytäntöönpanoa varten ilmoittaa.

Presidentti voi ottaa virkavapautta enintään 30 päivää vuodessa. Tämän yli menevältä ajalta virkavapauden myöntää korkein oikeus.

Virkavapauden hovioikeudenneuvokselle yhtäjaksoisesti enintään vuodeksi myöntää presidentti. Vuotta pidemmäksi ajaksi virkavapauden myöntää korkein oikeus. (24.9.2015/1242)

Presidentti myöntää virkavapauden asessorille, viskaalille, kansliapäällikölle ja muulle henkilökunnalle.

3 momentti on kumottu A:lla 16.6.2011/702 .

Avoinna olevan viran tai tehtävän hoidosta päättämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä edellä säädetään palvelussuhteen väliaikaisesta järjestelystä.

Lainkäyttöasioissa hovioikeuden tuomiosta ja lopullisesta päätöksestä laaditaan taltio, jonka allekirjoittavat ne, jotka ovat osallistuneet asian ratkaisemiseen. Asian esittelijä varmentaa taltion, jos asia on ratkaistu esittelystä. Jos päätöksestä on äänestetty tai esittelijän ehdotus poikkeaa istunnon ratkaisusta, eri mieltä olevan jäsenen lausunto ja esittelijän mietintö merkitään taltioon.

Asianosaiselle annettavan toimituskirjan allekirjoittaa asian esittelijä tai presidentin määräämä virkamies. Toimituskirjasta on ilmettävä asiassa suoritettu äänestys sekä asian ratkaisuun osallistuneiden jäsenten nimet sekä, jos asia on ratkaistu esittelystä, esittelijän nimi.

Muiden asiakirjojen allekirjoittamisesta määrätään työjärjestyksessä.

Hovioikeudella on oikeus saada hovioikeuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun valvontatehtävän toteuttamiseksi tarvitsemansa tiedot asianomaisilta viranomaisilta.

Työjärjestyksessä on määrättävä, miten alioikeuksien valvonta on suoritettava.

Hovioikeuden on laadittava alioikeuden valvonnassa havaitsemistaan asioista kertomus, joka on toimitettava tiedoksi valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lisäksi hovioikeuden on ilmoitettava valtioneuvoston oikeuskanslerille tietoonsa tulleista seikoista, jotka saattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa.

Mitä tässä asetuksessa säädetään hovioikeudenneuvoksesta, koskee myös määräajaksi nimitettyä hovioikeudenneuvosta, jollei erikseen toisin säädetä.

Hovioikeuden on toimitettava työjärjestys tiedoksi oikeusministeriölle ja korkeimmalle oikeudelle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.

Asetuksella kumotaan hovioikeuksista 17 päivänä heinäkuuta 1952 annettu asetus (288/52) sekä hovioikeuksien työjärjestyksestä 17 päivänä syyskuuta 1952 annettu korkeimman oikeuden päätös (333/52) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Täytettäessä asessorin virkoja ensimmäisen kerran virkoja ei julisteta haettaviksi.