Käräjäoikeuslaki
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Käräjäoikeuden lainoppineet jäsenet
1 §
Käräjäoikeudessa on laamannin ja käräjätuomarin virkoja.
Laamannin ja käräjätuomarin on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on tehtävän hoitamiseen tarvittava taito ja kokemusta tuomarin tehtävän hoitamisesta.
Laamanni on hallintoasioissa viraston päällikkö.
2 §
Laamannin ja käräjätuomarin nimittämisestä säädetään erikseen.
Hovioikeus julistaa 1 momentissa mainitut virat haettaviksi.
3 §
Käsiteltävien asioiden lukumäärän tai laadun vuoksi taikka muusta erityisestä syystä käräjäoikeuteen voidaan nimittää määräajaksi ylimääräisiä käräjätuomareita.
Ylimääräisen käräjätuomarin kelpoisuudesta, nimittämisestä, virassapysymisoikeudesta sinä määräaikana, joksi hänet on nimitetty, sekä palkkauksen perusteista on voimassa, mitä käräjätuomarista säädetään.
4 §
Käräjäoikeudessa voi olla lisäksi notaareita.
Notaarin on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut ja hänen on vannottava tuomarin vala tai annettava vastaava vakuutus.
5 §
Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa on puheenjohtajan ja toisen jäsenen oltava käräjäoikeuden laamanni tai käräjätuomari.
Hovioikeus voi tarvittaessa määrätä 1 momentissa tarkoitetun kokoonpanon puheenjohtajana tai jäsenenä toimimaan käräjäoikeuden esityksestä saman hovioikeuspiirin toisen käräjäoikeuden lainoppineen jäsenen taikka hovioikeuden jäsenen tai viskaalin, joka on kelpoinen apujäseneksi.
Ennen määräyksen antamista tulee tehtävään määrättävälle ja sille käräjäoikeudelle, jota määräys koskee, varata tilaisuus tulla kuulluksi.
Käräjäoikeuden lautamiehet
6 §
Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä.
Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikosten esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään virallinen syyttäjä, asianajaja taikka muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö.
Jos lautamies menettää kelpoisuutensa tai muuten tulee sopimattomaksi lautamiehen tehtävään, käräjäoikeuden on oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa vapautettava hänet tehtävästään tai määrättävä, ettei lautamies määräaikana saa hoitaa lautamiehen tehtävää. Ennen tehtävästä vapauttamista lautamiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
7 §
Kunnanvaltuusto valitsee lautamiehet kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi.
Kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakaumaa.
Asetuksella säädetään siitä, kuinka useassa istunnossa lautamies voi olla kalenterivuoden aikana.
8 §
Laamannin tulee huolehtia siitä, että lautamiehet osallistuvat käräjäoikeuden istuntoihin vuorojärjestyksessä.
9 §
Lautamiehen vaaliin, valituksi tulleen lautamiehen oikeuteen kieltäytyä tehtävästä sekä lautamiehen tehtävän hoitamiseen valituksen käsittelyn ja vaalin aikana sovelletaan kunnallislain (953/76) kunnan luottamushenkilöä koskevia säännöksiä.
10 §
Lautamiehen esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään.
11 §
Käräjäoikeuden 6 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen, joka koskee lautamiehen tehtävästä vapauttamista tai tehtävän hoitamisen jatkamista, saa asianomainen lautamies hakea muutosta hovioikeudelta valittamalla. Päätöstä on noudatettava valituksesta huolimatta.
12 §
Lautamiehelle maksetaan kunnan varoista palkkiota sekä päivärahaa ja korvausta sen mukaan kuin kunnallislain 21 §:ssä säädetään luottamushenkilölle suoritettavista palkkioista ja korvauksista. Oikeusministeriö vahvistaa kuitenkin palkkion määrän.
13 §
Laamanni voi myöntää tunnustukseksi pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta käräjäoikeuden lautamiehenä herastuomarin arvonimen.
Tuomioistuinharjoittelu käräjäoikeudessa
14 §
Oikeustieteen kandidaatille voidaan järjestää mahdollisuus tuomioistuinharjoitteluun käräjäoikeudessa siten, että hän toimii notaarina määräajan.
15 §
Määräyksen notaariksi antaa laamannin esityksestä hovioikeus.
16 §
Notaarin tehtävät tulee järjestää siten, että hän perehtyy käräjäoikeuden toimintaan ja saa kokemusta tuomarintehtävistä.
17 §
Laamanni voi määrätä:
virassa kaksi kuukautta olleen notaarin käsittelemään ja ratkaisemaan käräjäoikeuden kansliassa:
lainhuudatus- ja kiinnitysasioita;
hakemusasioita; sekä
oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 ja 14 §:ssä tarkoitettuja asioita; sekä
virassa neljä kuukautta olleen notaarin toimimaan käräjäoikeuden puheenjohtajana:
yhden tuomarin istunnossa hakemusasiassa;
yhden tuomarin istunnossa rikosasiassa, ei kuitenkaan käsiteltäessä pakkokeinolain (450/87) mukaisia vangitsemis- ja matkustuskieltoasioita; ja
saamista koskevassa yksinkertaisessa asiassa suullisessa valmistelussa ja valmistelun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä.
Lisäksi laamanni voi määrätä virassa neljä kuukautta olleen notaarin toimimaan erityisestä syystä yksittäisessä asiassa:
oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettuna jäsenenä;
jäsenenä oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa;
jäsenenä oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa; tai
puheenjohtajana oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa, ei kuitenkaan rikosasiassa, jossa syytetty on vangittu tai jossa asiassa ilmenevien seikkojen vallitessa voi seurata muu tai ankarampi rangaistus kuin sakkoa tai kaksi vuotta vankeutta.
Notaaria ei saa määrätä yksin tai käräjäoikeuden puheenjohtajana käsittelemään asiaa, jota laatunsa tai laajuutensa vuoksi on pidettävä vaikeana ratkaista.
Käräjäoikeuden kanslia ja istuntopaikka
18 §
Käräjäoikeudessa on kanslia. Käräjäoikeuden kanslian ja istuntopaikan sijainnin määrää oikeusministeriö. Oikeusministeriö voi tarvittaessa määrätä, että käräjäoikeudessa on useampia kanslioita ja istuntopaikkoja.
Työskentelyn järjestämisestä sellaisessa käräjäoikeudessa, jossa on yhtä useampi kanslia, määrätään työjärjestyksessä.
19 §
Laamanni voi kirjallisesti määrätä kansliahenkilökuntaan kuuluvan, joka on vannonut tuomarinvalaa vastaavan valan tai antanut vastaavan vakuutuksen sekä saanut tehtävään tarvittavan koulutuksen ja jolla on tehtävän hoitamiseen riittävä taito:
ratkaisemaan lainhuutoasioita;
ratkaisemaan kiinnitysasioita;
antamaan yksipuolisia tuomioita oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetuissa asioissa;
kirjaamaan holhouksen;
ratkaisemaan avioliittolain 25 §:n 1 momentin nojalla avioerohakemuksen, kun kummallakin puolisolla on kotipaikka Suomessa;
rekisteröimään perukirjoja;
rekisteröimään avioehtosopimuksia; sekä
myöntämään perunkirjoitusajan pidennyksiä.
Jos 1 momentissa tarkoitettu asia on laaja, tulkinnanvarainen tai muutoin vaikea ratkaista, asia on siirrettävä notaarin tai käräjäoikeuden lainoppineen jäsenen ratkaistavaksi.
Asetuksella säädetään niistä muista kuin lainkäytön alaan kuuluvista asioista, jotka käräjäoikeuden kansliahenkilökuntaan kuuluva voi 1 momentissa mainittujen tehtävien lisäksi ratkaista itsenäisesti kansliassa.
20 §
Käräjäoikeuden lainoppineen jäsenen virkavirheestä säädetään erikseen.
Notaaria ja kansliahenkilökuntaan kuuluvaa syytetään virkavirheestä hovioikeudessa.
Lautamiestä syytetään hänen tehtävässään tekemästään virkavirheestä hovioikeudessa. Hovioikeus määrää, voiko lautamies virkasyytteen vireillä olon ajan jatkaa tehtävässään.
Tarkemmat säännökset
21 §
Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:
muista kuin 1 ja 4 §:ssä mainituista käräjäoikeuden viroista sekä niiden kelpoisuusvaatimuksista ja täyttämismenettelystä;
käräjäoikeuden lainoppineiden jäsenten ja muiden virkamiesten tehtävistä;
käräjäoikeuden lautamiehistä; sekä
tämän lain muusta täytäntöönpanosta.
Työskentelyn järjestämisestä käräjäoikeudessa määrätään tarkemmin käräjäoikeuden laamannin vahvistamassa työjärjestyksessä.
Voimaantulo
22 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993.
Tällä lailla kumotaan seuraavat lait ja asetukset, lait ja 5 kohdassa mainittu asetus niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
tuomiokuntain hoidosta 7 päivänä kesäkuuta 1935 annettu laki (220/35);
kihlakunnanoikeuden lautakunnasta 23 päivänä toukokuuta 1969 annettu laki (322/69);
raastuvanoikeudesta 23 päivänä huhtikuuta 1976 annettu laki (351/76);
kihlakunnanoikeuden istuntopäiväkirjasta 19 päivänä joulukuuta 1980 annettu asetus (901/80); sekä
tuomiokuntien kanslia- ja käräjähuoneistoista 11 päivänä toukokuuta 1956 annettu asetus (289/56).
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
LaVM 9/93
Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOikeusministeri Hannele Pokka