HE 252/1992

3.1.Alioikeusorganisaatio

Kihlakunnanoikeuksien ja raastuvanoikeuksien toimintaa ja kokoonpanoa on käsitelty hallituksen esityksessä alioikeuksien yhtenäistämistä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 28/1986 vp) . Koska kihlakunnanoikeudet ja niin sanotuissa vanhoissa kaupungeissa sijaitsevat raastuvanoikeudet ovat syntyneet erilaisen historiallisen kehityksen tuloksena, ne ovat myös kokoonpanoltaan, virkanimikkeiltään, henkilöstörakenteeltaan ja sisäiseltä organisaatioltaan erilaiset.

Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n mukaan kihlakunnanoikeuden tuomiopiirinä on käräjäkunta. Käräjäkuntaan voi kuulua yksi tai useampia kuntia. Yksi tai useampi käräjäkunta puolestaan muodostaa tuomiokunnan. Tuomiokunta on kihlakunnantuomarin ja käräjätuomareiden virka-alue eli eräänlainen hallinnollinen yksikkö, jolla on oma kanslia. Tuomiokunnan kansliassa työskentelevät tuomiokunnan tuomarit, toimistohenkilökunta ja notaarit. Kansliassa suoritetaan asiakaspalvelua, otetaan vastaan ja annetaan asiakirjoja, suoritetaan pöytäkirjojen kokoonpanotyöt ynnä muuta sellaista.

Kihlakunnantuomari on tuomiokunnan kanslian päällikkö. Tuomiokuntain hoidosta annetun lain 4 §:n mukaan kihlakunnantuomari johtaa ja valvoo tuomiokunnan hoitoa. Hänen on myös huolehdittava siitä, että notaari saa riittävän harjaannuksen tuomarin tehtävissä.

Kihlakunnantuomarin tulee toisaalta viraston päällikkönä johtaa tuomioistuimen toimintaa ja toisaalta hän on tuomioistuimen kokenein tuomari, eräänlainen päällikkötuomari. Perinteisesti on katsottu kihlakunnantuomarin päällikköaseman ulottuvan vain toimistohenkilökuntaan, sen sijaan käräjätuomareihin nähden kihlakunnantuomarin asema ei aina ole ollut selvä.

Osa kihlakunnanoikeuden toimintaa koskevista päätöksistä tehdään hovioikeudessa. Hovioikeus esimerkiksi määrää kihlakunnantuomarin ja käräjätuomarin sijaiset alle kolmeksi kuukaudeksi sekä antaa notaareille käräjämääräyksiä. Hovioikeus myös vahvistaa tuomiokunnan työjärjestyksen. Käräjäoikeuden toiminnan joustavaksi järjestämiseksi käräjäoikeuden tulisi nykyistä useammin voida itse päättää toimintansa järjestämisestä.

Tuomiokuntien koko vaihtelee paljon. On tuomiokuntia, jotka ovat henkilöstömäärältään verrattain suuria, yli 30 henkilön virastoja. Kihlakunnantuomarin asemaa lukuun ottamatta muut esimies-alais-suhteet ovat säätelemättä. Joissakin tuomiokunnissa osastosihteeri toimii toimistohenkilökunnan esimiehenä eräissä sisäiseen hallintoon liittyvissä asioissa.

Myös maamme raastuvanoikeuksien koko vaihtelee kuuden hengen yksiköstä aina lähes 300 virkamiehen virastoon. Esimerkiksi suurimmassa Helsingin raastuvanoikeudessa on tuomarinviranhaltijoita lähes 100 sekä toimistohenkilökuntaa ja haastemiehiä noin 200.

Raastuvanoikeudet poikkeavat hallintomalliltaan tuomiokunnista. Raastuvanoikeudesta annetun asetuksen (179/78) 13 §:n mukaan raastuvanoikeuden päällikkönä on hallinnollisissa asioissa pormestari. Hänen lisäkseen hallinnollisia asioita käsittelee suurimmissa raastuvanoikeuksissa hallintojaosto ja, jos hallintojaostoa ei ole, yhteisraastuvanoikeus. Yhteisraastuvanoikeudella on lisäksi omaa itsenäistä päätösvaltaa eräissä asioissa. Edellä mainittuihin hallintoelimiin kuuluu raastuvanoikeudesta annetun asetuksen mukaan vain tuomareita. Hallintojaosto tai yhteisraastuvanoikeus ratkaisee muun muassa kysymykset, jotka koskevat raastuvanoikeuden jäsenten sijoittamista virantoimitukseen osastoille, pöytäkirjanpitovelvollisuuden jaon perusteita, lausuntoja ja ehdotuksia lainsäädäntöasioissa, työjärjestystä, talousarvioehdotusta sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistamista. Muut henkilöstöryhmät on jätetty päätöksenteon ulkopuolelle. Kuitenkin yhteistoimintalain mukaisia menettelyitä noudatetaan ja monissa raastuvanoikeuksissa muiden henkilöstöryhmien edustajat saavat osallistua hallintojaoston kokouksiin tarvittaessa.

Raastuvanoikeuksien hallinto on perusrakenteeltaan kaikissa samanlainen, joskin tuomioistuimen koosta johtuen se on suuremmissa yksiköissä eriytyneempi kuin pienemmissä. Raastuvanoikeudet ovat jakautuneet osastoihin ja suurimmissa (Helsinki, Tampere ja Lahti) on lisäksi toteutettu osastoryhmäjako.

Raastuvanoikeudet eivät historiallisista syistä johtuen ole niin kiinteässä yhteydessä hovioikeuksiin kuin tuomiokunnat. Ne ovat myös tuomiokuntia enemmän voineet itse hoitaa omaa hallintoaan esimerkiksi erilaisten viranhoitomääräysten osalta. Oikeusministeriö vahvistaa raastuvanoikeuksien työjärjestykset.

Lisäksi raastuvanoikeuksien yhteydessä on maistraatti, joka toimii muun muassa ulosotonhaltijana ja julkisena notaarina ja joka pitää kaupparekisteriä ja yhdistysrekisteriä. Maistraatit tullaan alioikeusuudistuksen yhteydessä lakkauttamaan ja niiden tehtävät siirtämään muille viranomaisille.

Tuomiokuntien kanslia- ja käräjähuoneistoista annetun asetuksen (289/56) mukaan jokaista tuomiokuntaa varten on tuomiokunnan kanslia ja jokaista käräjäkuntaa varten on käräjähuoneisto. Niiden sijoituspaikan määrää oikeusministeriö hankittuaan asiassa hovioikeuden ja kihlakunnantuomarin lausunnon. Asetus on laadittu aikana, jolloin kihlakunnantuomari palkkasi itse tuomiokunnan henkilökunnan ja sai palkkansa pääosin toimituskirjojen lunastusmaksuista. Käräjähuoneiston ja kanslian hankkiminen sen sijaan oli valtion tehtävänä. Asetuksen säännökset ovat pääosin vanhentuneita, kun valtio vastaa tuomioistuinlaitoksen kustannuksista kokonaisuudessaan. Voimassa olevan asetuksen kaltainen yksityiskohtainen sääntely ei siten enää ole tarkoituksenmukaista. Asetus ehdotetaan korvattavaksi sisällyttämällä käräjäoikeuslakiin kanslian ja käräjäoikeuden istuntopaikan määräämistä koskevat säännökset.

3.2.Lautamiesjärjestelmä

Lautamiehiä koskevat säännökset sisältyvät kihlakunnanoikeuden lautakunnasta annettuun lakiin (322/69) . Lisäksi kunnallislain 15, 21, 28 ja 29 §:ää sekä 2 lukua (luottamushenkilöiden valinta, palkkion maksaminen ja muutoksenhaku kunnan viranomaisen päätökseen) sovelletaan lautamiehiin.

Lautamiesten lukumäärän vahvistaa kunkin käräjäkunnan osalta oikeusministeriö. Lukumäärän määräämisen perustana on pidetty sitä, että kunnasta valitaan yksi lautamies alkavaa 2000 asukasta kohti. Kihlakunnanoikeuksissa on lautamiehiä nykyisin 2114. Sen sijaan raastuvanoikeuksissa ei lautamiehiä ole. Lautamiehet valitsee valtuusto sen toimikautta vastaavaksi ajaksi.

Lautakuntaan kuuluu vähintään seitsemän jäsentä. Lautamieskokoonpanossa käsitellään riita-asiat sekä rikosasioista ne, joita ei käsitellä yhden tuomarin istunnossa. Milloin lautamiehiä on enemmän kuin seitsemän, kihlakunnantuomarin asiana on järjestää istuntovuorot lautamiesten kesken tasaisesti ja siten, että kutakin istuntoa varten määrätään enin tuomionvoipa luku (7) lautamiehiä. Lautakunta on kuitenkin päätösvaltainen, kun viisi jäsentä on paikalla.

Lautakunnalla on kollektiivinen äänioikeus, mikä tarkoittaa sitä, että ainoastaan yksimielinen lautakunta voittaa puheenjohtajana toimivan tuomarin mielipiteen, jolloin lautakunnan mielipide tulee kihlakunnanoikeuden päätökseksi.

Lautamiesten istuntotiheys vaihtelee tuomioistuimittain huomattavasti. Vuonna 1987 oikeusministeriössä laaditun selvityksen mukaan lautamiehistä noin 56 % osallistui istuntoon korkeintaan kerran kuukaudessa. Enemmän kuin kerran, mutta korkeintaan puolitoista kertaa kuukaudessa istuntoon osallistui lautamiehistä tuolloin noin 22 %. Puolestatoista kahteen kertaan kuukaudessa istuntoon osallistui noin 15 % lautamiehistä. Edellä mainittua enemmän istuntoon osallistuvia lautamiehiä oli selvityksen mukaan noin 7 %. Lautamiesten istuntotiheys lienee lisääntynyt vuodesta 1987 jonkin verran, koska alioikeuksiin saapuneiden asioiden määrä on noussut vuosittain ja lautamiesten lukumäärä on säilynyt samana. Tällä hetkellä on tuomioistuimia, joissa lautamiehet osallistuvat istuntoon jopa 7―10 kertaa kuukaudessa ja vuosittain noin 60―80 kertaa.

Kihlakunnanoikeuden lautakunnasta annetun lain mukaan lautamiehelle maksetaan kunnan varoista palkkiota sekä päivärahaa ja korvausta sen mukaan kuin kunnallislain 21 §:ssä säädetään luottamushenkilöille suoritettavasta palkkiosta. Oikeusministeriö vahvistaa kuitenkin lautamiehille maksettavan palkkion perusteet, mikä tarkoittaa sitä, että ministeriö vahvistaa maksettavan vähimmäispalkkion. Palkkiot vaihtelevat kunnittain. Varakkaammat kunnat ovat maksaneet ministeriön päätöstä korkeampia palkkioita, jolloin lähtökohtana on ollut, että lautamiehille maksetaan samat korvaukset samojen perusteiden mukaan kuin muidenkin kunnallisten lautakuntien jäsenille. Tästä on seurannut se, että samassa lautakunnassa saattaa olla jäseninä erisuuruista korvausta saavia lautamiehiä.

Käytännössä on esiintynyt vaikeuksia saada työssäkäyvää väestöä lautamiehiksi, erityisesti sen vuoksi, että liian suuren istuntotiheyden takia heillä ei ole mahdollisuutta irtautua työstä. Näistä syistä lautamiesten keski-ikä on korkea ja eläkeläisten osuus on ylikorostunut. Lautamiehen tehtävä on eräissä tapauksissa saattanut muodostua ansioluontoiseksi toiminnaksi.

3.3.Tuomioistuinharjoittelu

Tuomioistuinharjoittelua koskevat säännökset sisältyvät tuomiokuntain hoidosta annettuun lakiin ja asetukseen (394/43) sekä raastuvanoikeudesta annettuun lakiin (351/76) ja asetukseen (179/76) .

Tuomioistuinharjoittelu eli auskultointi suoritetaan toimimalla tuomiokunnassa notaarina vähintään kuusi kuukautta ja enintään yksi vuosi. Raastuvanoikeudessa on mahdollista suorittaa harjoittelu toimimalla notaarina yksi vuosi.

Harjoittelijaksi päästään ilmoittautumalla oikeustieteen kandidaatintutkinnon suorittamisen jälkeen auskultantiksi hovioikeuteen ja sen jälkeen pyrkimällä johonkin tuomiokuntaan tai raastuvanoikeuteen notaariksi. Harjoittelijat valitsee kihlakunnantuomari tai pormestari hakemusten perusteella. Määräyksen notaarin virkaan antaa hovioikeus.

Auskultantti perehtyy tuomioistuimen kansliatyöhön, toimii asiakaspalvelutehtävissä, ottaa vastaan erilaisia asiakirjoja muun muassa lainhuudatus- ja kiinnityshakemuksia, antaa otteita ja jäljennöksiä.

Itsenäistä ratkaisuvaltaa notaarille voidaan tietyn ajan kuluttua antaa muun muassa hakemusasioiden ratkaisemisessa sekä rangaistus- ja maksamismääräysasioissa.

Eräs tärkeimmistä tehtävistä auskultointiaikana on harjaantuminen toimimaan kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana istunnossa. Aluksi notaarin tulee seurata istuntoja, jolloin hän suorittaa tuomarin apuna erilaisia istuntoon liittyviä tehtäviä, auttaa pöytäkirjan pitämisessä, täyttää lomakkeita ynnä muuta sellaista.

Kihlakunnantuomarin esityksestä hovioikeus voi määrätä 25 vuotta täyttäneen notaarin, joka on ollut notaarina vähintään kuusi kuukautta sekä seurannut 20 päivää istuntoja, toimimaan kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana.

Harjoittelu raastuvanoikeudessa tapahtuu lähes samalla tavalla kuin tuomiokunnassa, mutta puheenjohtajana auskultantti toimii käytännössä vain yhden tuomarin istunnoissa hakemusasioissa ja rikosasioissa. Raastuvanoikeuden jäsenenä kollegiossa notaari voi olla saatuaan määräyksen oikeusneuvosmiehen sijaiseksi.

Harjoittelun päätyttyä hovioikeus voi myöntää auskultantille varatuomarin arvonimen.

Tuomioistuinharjoittelijat edustavat huomattavaa osaa tuomiokuntien työvoimasta. Notaarien osuus tuomiokuntien istuntopäivistä on noin 25%. Selvitysten mukaan notaarit joutuvat toisinaan käsittelemään hyvinkin hankalia riita- ja rikosasioita. Tätä ei voida pitää, notaarin asema huomioon ottaen, hyvänä. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota siihen, että lähes kaikki notaarin virat ovat tällä hetkellä tuomiokunnassa. Kaikkiaan 235 notaarin ja kanslianotaarin virasta raastuvanoikeuksissa on niistä ainoastaan 15.

Tuomioistuinharjoittelun tavoitteita ei ole nykyisin määritelty. Notaareiden tehtäviä ei aina ole suunniteltu koulutukselliselta kannalta tarkoituksenmukaisesti eikä tuomioistuimen vakituisella henkilökunnalla aina ole heidän kouluttamiseensa käytettävissä riittävästi aikaa.

Käräjäoikeuden lainoppineet jäsenet

1 §. Pykälän 1 momentissa todetaan käräjäoikeuden lainoppineitten jäsenten virat. Virkanimikkeistä säädetään oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta annetulla lailla (354/87) , jonka voimaanpanosta säädetään erikseen annettavalla lailla. Käräjäoikeuden muista viroista säädetään asetuksella.

Pykälän 2 momentissa säädetään 1 momentissa mainittujen käräjäoikeuden lainoppineitten jäsenten kelpoisuusvaatimuksista.

Voimassa olevan raastuvanoikeudesta annetun lain 2 §:n mukaan raastuvanoikeuden pormestarilla ja oikeusneuvosmiehellä tulee olla oikeustieteellisen tutkinnon suorittamisen lisäksi tuomarin tehtävän hoitamiseen tarvittava kokemus. Kihlakunnantuomarin ja käräjätuomarin osalta ei säännöksiä kelpoisuusvaatimuksista ole suoraan ilmaistu laissa. Ehdotetun 2 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksina lainoppineen jäsenen virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä tehtävän hoitamisessa tarvittava taito ja kokemusta tuomarin tehtävän hoitamisessa. Nimittämisperusteina ovat hallitusmuodossa mainitut yleiset virkaylennysperusteet eli kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto. Vaatimus tuomarintehtävän hoitamisen tarkoittamasta kokemuksesta edellyttää suoritettua tuomioistuinharjoittelua.

Kelpoisuusvaatimuksissa on erikseen todettu myös tehtävän hoitamisessa tarvittava taito, jolla tarkoitetaan nimitettävän henkilökohtaisia ominaisuuksia selviytyä juuri kysymyksessä olevan viran hoitamisesta. Esimerkiksi käräjäoikeuden laamannia nimitettäessä tulee ottaa huomioon myös viranhakijan henkilökohtaiset ominaisuudet ja edellytykset johtaa virastoa sen lisäksi, että hänen tulee olla myös kyvykäs tuomari.

Pykälän 3 momentissa on todettu laamannin asema viraston päällikkönä hallintoasioissa. Tuomiokuntain hoidosta annetun lain mukaan kihlakunnantuomari on tuomiokunnan kanslian päällikkö ja hän johtaa ja valvoo tuomiokunnan hoitoa. Raastuvanoikeudesta annetussa asetuksessa todetaan pormestarin olevan viraston päällikkö hallintoasioissa. Pormestari toimii raastuvanoikeuden tai sen osaston puheenjohtajana sekä seuraa ja valvoo lainkäyttötoimintaa ja sen yhdenmukaisuutta.

Käräjäoikeudessa laamannin asema virastopäällikkönä korostuu tuomioistuimen saadessa enemmän itsenäistä päätösvaltaa tulosohjaukseen ja -budjetointiin siirryttäessä. Laamanni vastaa käräjäoikeuden tehokkaasta ja taloudellisesta hoitamisesta. Näin hänen esimiesasemansa myös käräjätuomareihin nähden korostuu hallintoon kuuluvissa asioissa. Käräjäoikeuden hallintoon voidaan katsoa kuuluvan muun muassa huolehtiminen tuomioistuimen jatkuvasta palvelukyvystä, asiakirjojen joutuisasta valmistumisesta, käräjäoikeuden tehtävien taloudellisesta hoitamisesta ja muuta sellaista.

2 §. Pykälän 1 momentissa todetaan, että laamannin ja käräjätuomarin nimittämisestä säädetään erikseen. Säännökset sisältyvät Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta annetun lain (637/87) 87 ja 89 §:ään. Lain voimaantulosta säädetään erikseen annettavalla lailla.

Pykälän 2 momentin mukaan käräjäoikeuden tuomarinvirat julistaa haettavaksi hovioikeus. Virat julistaa haettavaksi se hovioikeus, jonka tuomiopiiriin käräjäoikeus kuuluu. Virkahakemukset myös toimitetaan suoraan hovioikeudelle. Menettely vastaa nykyisin tuomiokuntien tuomarinvirkojen osalta noudatettavaa käytäntöä. Ehdotettu menettely ei lisää hovioikeuksien työtä juurikaan, vaikka raastuvanoikeuksia vastaavien käräjäoikeuksien tuomarinvirat tulevat nyt hovioikeudelta haettavaksi. Näin siksi että hovioikeuksien muuta hallintoa pyritään vähentämään siirtämällä sijaisuusmääräysten ja virkavapauksien myöntäminen käräjäoikeusasetukseen sisällytettävän säännöksen perusteella entistä pitemmäksi ajaksi laamannin päätettäväksi.

3 §. Pykälän 1 momenttiin sisällytettäisiin mahdollisuus ottaa ylimääräisiä käräjätuomareita määräajaksi. Vastaavansisältöinen säännös on nykyisin raastuvanoikeudesta annetussa laissa. Edellytykset olisivat samat kuin voimassa olevassa laissa eli käsiteltävien asioiden lukumäärä, laatu tai muu erityinen syy. Tällainen muu erityinen syy voi olla tuomioistuimen tilapäinen lisätehtävä esimerkiksi kiinteistötietojärjestelmän käyttöönoton valmisteluun liittyvät tehtävät tai muu vastaava kehittämishanke, jonka valmistelu ei vakinaisen tuomarikunnan resurssein ole mahdollista.

Pykälän 2 momentin mukaan ylimääräisen käräjätuomarin kelpoisuudesta, nimittämisestä, virassapysymisoikeudesta sinä määräaikana, joksi hänet on nimitetty, sekä palkkauksen perusteista on voimassa, mitä käräjätuomarin osalta säädetään.

4 §. Tuomiokunnissa ja raastuvanoikeuksissa on tuomioistuinharjoittelua varten notaarin ja kanslianotaarin virkoja noin 230. Pykälän 1 momentin mukaan käräjäoikeudessa voi olla notaareita.

Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi kanslianotaarin nimikkeestä. Niitä perusteita, joilla kanslianotaarin virat aikanaan perustettiin, ei enää ole.

Pykälän 2 momentissa säädetään notaarin kelpoisuusvaatimuksista, jotka vastaavat nykyistä tilannetta. Tuomarin vala vannotaan tai vakuutus annetaan hovioikeudessa auskultantiksi ilmoittautumisen yhteydessä.

5 §. Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 3 §:n mukaan käräjäoikeus on päätösvaltainen muussa kuin 2 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa asiassa, kun siinä on kolme lainoppinutta jäsentä. Luvun 1 §:ssä tarkoitetussa lautamieskokoonpanossa ratkaistaan rikosasiat ja eräitä perheoikeudellisia riita-asioita. Näin ollen muita riita-asioita käsitellään pääkäsittelyssä kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Ehdotetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan käräjäoikeuden kokoonpanossa, johon kuuluu kolme lainoppinutta jäsentä, on puheenjohtajan sekä toisen jäsenen oltava käräjäoikeuden laamanni tai käräjätuomari.

Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen siitä, kuinka määrätään jäsen tai mahdollisesti kaksi jäsentä edellä mainittuun kokoonpanoon, jollei heitä ole saatavissa asianomaisesta käräjäoikeudesta. Tätä koskeva erityissäännös on tarpeen sisällyttää lakiin, koska käräjäoikeuksien tuomiopiireistä 16 on niin pieniä, että niissä on vain kaksi lainoppinutta jäsentä ja kolmen tuomarin yksikötkin ovat varsin haavoittuvia. Tämän vuoksi ehdotetaan, että hovioikeus, käytännössä hallintojaosto, voisi määrätä kolmen tuomarin kokoonpanoon puheenjohtajaksi tai jäseneksi saman hovioikeuspiirin toisen käräjäoikeuden lainoppineen jäsenen tai hovioikeuden viskaalin, joka on kelpoinen apujäseneksi. Apujäsenkelpoisia viskaaleita ovat viskaalinviran haltijat sekä viskaalin virkaa vähintään kolme vuotta hoitaneet henkilöt. Hovioikeus antaisi määräyksen käräjäoikeuden esityksestä.

Koska kahden tuomarin käräjäoikeudet tarvitsevat aina ulkopuolisen jäsenen kolmen tuomarin kokoonpanoon, on tarkoituksenmukaista, että hovioikeus voisi harkintansa mukaan antaa myös toistaiseksi voimassa olevan määräyksen tietyn käräjäoikeuden määrätyille käräjätuomareille toimia kolmen tuomarin kokoonpanossa jäsenenä.

Pykälän 3 momentin mukaan ennen määräyksen antamista varattaisiin myös asianomaiselle tuomarille ja sille käräjäoikeudelle, jota määräys koskee, tilaisuus tulla kuulluksi.

Käräjäoikeuden lautamiehet

6 §:n 1 momentti sisältää lautamiehen kelpoisuusvaatimukset. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen. Hän ei saa olla konkurssissa eikä holhouksen alainen. Lisäksi hänen tulee olla sopiva lautamiestehtävään. Viimeksi mainitulla perusteella halutaan kiinnittää lähinnä valinnan suorittajan huomiota lautamiestehtävän tärkeyteen. Laissa ei olisi nykyistä 25 vuoden alaikärajaa ja näin ollen 18 vuotta täyttänyt voidaan valita lautamieheksi. Valtuuston harkintaan jää tällöin, voidaanko häntä pitää tehtävään sopivana.

Pykälän 2 momentti sisältää säännökset lautamiehen yläikärajasta sekä niistä tehtävistä ja ammateista, joista ei voida lautamiehiä valita. Nykyisin lautamieheksi ei voida valita 70 vuotta täyttänyttä henkilöä. Useista syistä johtuen lautamiesten ikärakenne ei vastaa yhteiskunnassa vallitsevaa ikäjakaumaa. Ehdotuksen mukaan lautamieheksi ei voitaisi valita 63 vuotta täyttänyttä. Siten lautamies saattaisi olla tehtävässään 67 ikävuoteen saakka, mikä vastaisi myös tuomareiden eroamisikärajaa.

Tuomiovaltaa käyttävät itsenäiset ja riippumattomat tuomioistuimet. Esitutkinta- ja rangaistusten sekä tuomioiden täytäntöönpanotehtävät on haluttu selkeästi erottaa tuomitsemistoiminnasta. Näistä syistä johtuen lautamiesten ulkopuolelle on haluttu rajata sellaisten viranomaisten palveluksessa olevat tai tietyissä ammateissa toimivat, joiden mukanaolo tuomitsemistoiminnassa voisi olla omiaan vaarantamaan luottamusta tuomioistuimen puolueettomuutta kohtaan. Säännöstä on laajennettu jonkin verran nykyisestä siten, että yleisen tuomioistuimen palveluksessa tai rangaistuslaitoksessa työssä oleva ei voi olla lautamiehenä, ei myöskään henkilö, joka suorittaa ulosottotehtäviä. Tällöin ulkopuolelle jäävät nimismiespiireissä, ulosottovirastoissa ja lääninhallituksissa ulosottotehtäviä hoitavat henkilöt. Nykyisin lautamiehenä ei saa olla yleisen tuomioistuimen jäsen (tuomari) eikä rangaistusten täytäntöönpanoa suorittava henkilö (vanginvartija). Yksittäisen asian kohdalta esteellisyys- kysymykset ratkaistaan yleisten tuomarin jääviä koskevien säännösten perusteella (OK 13 luku).

Pykälän 3 momentin mukaan lautamiehen menettäessä kelpoisuutensa tai muuten tullessa sopimattomaksi tehtävään, käräjäoikeuden on vapautettava hänet siitä. Sopimattomaksi tehtävään voi tulla esimerkiksi syyllistymällä sellaiseen rangaistavaan tekoon, joka on omiaan vähentämään kansalaisten luottamusta lautamiehen kykyyn toimia tuomioistuimen jäsenenä tuomarin vastuulla.

Edellä 3 momentissa tarkoitettu päätös lautamiehen vapauttamisesta tehtävästään tehdään käräjäoikeuden kokoonpanossa, johon kuuluu lainoppinut puheenjohtaja ja kolme lautamiestä.

7 §. Pykälän 1 momentin mukaan kunnanvaltuusto valitsee lautamiehet kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Lautamiehen toimikausi olisi edelleen neljä vuotta.

Pykälän 2 momentin säännöksellä pyritään korostamaan sitä, että lautamiesten tulee edustaa nykyistä paremmin yhteiskunnassa vallitsevaa ikä-, sukupuoli- ja elinkeino/ammattijakautumaa. Nykyisin lautamiesten keski-ikä on varsin korkea ja ammatissa työskentelevien osuus on pienempi kuin yhteiskunnassa yleensä.

Jotta edellä mainitut tavoitteet saavutettaisiin, tulee huolehtia siitä, että lautamiesten istuntotiheys ei tule liian suureksi, jotta myös työssäkäyvä väestönosa voisi toimia lautamiehinä työn tai ammatinharjoittamisen siitä kärsimättä. Tämän vuoksi ehdotetaan 3 momentissa, että asetuksella säädetään, kuinka moneen istuntoon sama lautamies voisi osallistua. Istuntotiheyden tulee kuitenkin olla sellainen, että se herättää kiinnostusta tehtävään.

8 §. Pykälän mukaan laamannin tulee huolehtia siitä, että lautamiehet osallistuvat käräjäoikeuden istuntoon vuorojärjestyksessä. Järjestelmän tulee turvata toisaalta käräjäoikeuden kokoonpanon sattumanvaraisuus ja toisaalta se, että lautamies hyvissä ajoin tietää, milloin hänellä on istuntopäivä, jotta hän voi esimerkiksi järjestää itselleen työstä vapaata. Käytännössä lautamiesten istuntovuorojen järjestäminen jäänee käräjäoikeuden toimistohenkilökunnan tehtäväksi laamannin antamien ohjeiden perusteella. Lisäksi vuorojärjestykseen tullee useinkin muutoksia sairaus-, työ- ynnä muiden sellaisten esteiden takia. Tällöin myös lautamieskokoonpanot vaihtelevat eikä muodostu pysyviä lautakuntia.

9 §. Lautamiehen vaaliin ja valituksi tulleen lautamiehen oikeudesta kieltäytyä tehtävästä sekä tehtävän hoitamisesta silloin, kun lautamiehen vaalista on valitettu, sovelletaan kunnallislain 18 ja 19 §:n säännöksiä. Pykälä vastaa nykyisen lain säännöksiä.

10 §. Lautamiehen esteellisyyden osalta sovelletaan oikeudenkäymiskaaren 13 luvun säännöksiä.

11 §. Lautamiehen menettäessä 6 §:ssä tarkoitetun kelpoisuuden tehtäväänsä tai tullessa muulla tavalla sopimattomaksi tehtäväänsä ja käräjäoikeuden vapautettua hänet tällä perusteella tehtävästään, asianomaisella lautamiehellä on oikeus hakea muutosta käräjäoikeuden päätökseen valittamalla hovioikeuteen siten, kuin alioikeuden päätökseen haetaan muutosta. Käräjäoikeuden päätös on kuitenkin pantava täytäntöön valituksesta huolimatta.

12 §. Lautamies on oikeutettu saamaan tehtävästään istuntopalkkiota. Palkkion suuruudesta määrätään oikeusministeriön päätöksellä. Lautamiesten matkakulut korvataan siten kuin valtion virkamiesten matkakustannusten korvauksesta on sovittu. Lautamiehellä on myös oikeus saada korvausta menetetystä työansiosta sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Lautamiehen istuntopalkkio ja korvaukset maksetaan lautamiehen valinneen kunnan varoista.

13 §. Lautamiehelle, joka on pitkään ja ansiokkaasti toiminut käräjäoikeuden lautamiehenä, voidaan laamannin päätöksellä myöntää herastuomarin arvonimi. Nykyisin voimassa olevan lain mukaan herastuomarin arvonimi on myönnetty noin 10 lautamiesvuoden jälkeen. Vastaisuudessa arvonimeä ei voitane myöntää ainakaan alle 10 vuodessa, koska lautamiesten istuntokerrat vuodessa tulevat nykyisestään vähenemään.

Tuomioistuinharjoittelu käräjäoikeudessa

14 §. Pykälän mukaan käräjäoikeuteen voidaan järjestää mahdollisuus tuomioistuinharjoittelun suorittamiseen toimimalla notaarina määräajan. Kanslianotaarin virasta ehdotetaan luovuttavaksi. Edellytyksenä harjoittelijaksi pääsemiselle on oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaminen. Tarkemmat määräykset harjoittelijan valintamenettelystä sekä varatuomarin arvonimen saamisen edellytyksistä annetaan asetuksella. Harjoittelijan tehtävistä sekä varatuomarin arvonimen myöntämisen edellytyksistä määräykset ja ohjeet antaisi hovioikeus. Lakiin kuitenkin sisällytetään säännökset niistä lainkäytön piiriin kuuluvista tehtävistä, joita notaari voi itsenäisesti suorittaa.

15 §. Notaarimääräyksen antaisi laamannin esityksestä hovioikeus. Asetukseen otettavan säännöksen mukaan varatuomarin arvonimen edellyttämä harjoitteluaika olisi yksi vuosi. Notaarimääräys voitaisiin antaa vuodeksi kerrallaan tai lyhyempinä jaksoina.

16 §. Tuomioistuinharjoittelu on käytännön harjoittelun muodossa tapahtuvaa täydennyskoulutusta, joka suoritetaan tekemällä työtä käräjäoikeudessa. Sen takia notaarin työtehtävät tulee järjestää koulutukselliseltakin kannalta tarkoituksenmukaisesti ja mielekkääksi. Notaarin tulee monipuolisesti perehtyä käräjäoikeuden tehtäviin. Harjoittelun sisältöön tulee kiinnittää huomiota myös sen vuoksi, että tuomarin tehtäviin ei tällä hetkellä ole muuta valmistavaa koulutusta ja tuomarinvirkaan pääseminen edellyttää lain 1 §:n 2 momentin mukaan kokemusta tuomarintehtävästä.

Käsitellessään hallituksen esitystä alioikeuksien yhtenäistämistä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 28/1986 vp) eduskunnan lakivaliokunta totesi mietinnössään (LaVM 11/1986 vp), että harjoitteluun tulee sisällyttää myös tuomitsemistoimintaa. Harjoittelijan tuleekin ehdotuksen mukaan saada kokemusta tuomarintehtävistä. Tämä edellyttää itsenäisen päätösvallan uskomista notaareille eräissä vähäisemmissä asioissa sekä toimimista käräjäoikeuden puheenjohtajana siten kuin 17 §:ssä tarkemmin säädetään.

17 §. Notaarin tehtävien järjestäminen 16 §:ssä asetettujen tavoitteiden mukaisesti edellyttää, että notaarille voidaan uskoa itsenäistä ratkaisuvaltaa lainkäyttöasioissa. Koska kyseessä on osittain tuomiovallan siirtämisestä vakituisilta tuomareilta tuomioistuinharjoittelijoille on tarpeen säätää notaarin ratkaisuvallan perusteista lain tasolla.

Pykälän 1 momentin mukaan määräyksen notaarille itsenäisesti ratkaista pykälässä mainittuja asioita antaisi laamanni, koska hänellä ja tuomioistuimella on yleensä parhaat edellytykset arvioida notaarin kykyä ja kelpoisuutta edellä mainittujen tehtävien suorittamiseen. Määräyksen antaminen on harkinnanvaraista ja pykälässä mainitut ajat vähimmäisaikoja.

Ratkaisuvallan siirtämisessä on noudatettu periaatetta, jonka mukaan harjaantuneisuuden lisääntyessä notaari voi ratkaista vaativampia asioita. Tämän vuoksi on otettu käyttöön kahden ja neljän kuukauden määräajat. Periaatteena on myös ollut, että ratkaisuvalta annetaan notaareille asioissa, jotka ovat harjoittelun tavoitteiden kannalta keskeisiä ja joita he jo tälläkin hetkellä käytännössä tekevät varsin itsenäisesti, mutta jossa toimituskirjat allekirjoittaa vakituinen tuomari. Pykälän 1 momentin 1 kohdan asiat edustavat tuomioistuimen kokonaistyömäärästä huomattavaa osaa.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan kaksi kuukautta virassa ollut notaari voi saada määräyksen käsittelemään ja ratkaisemaan kansliassa kiinteistöasioita. Notaari voi ottaa vastaan lainhuudatus- ja kiinnityshakemuksia sekä myöntää lainhuudon ja antaa kiinnityksen sekä antaa rasitustodistuksia.

Notaari voi ratkaista hakemusasioita kansliassa. Hakemusasioilla tarkoitetaan tässä muitakin kuin hakemusasiain käsittelystä yleisessä alioikeudessa annetussa laissa (307/86) tarkoitettuja asioita, kuten esimerkiksi lainhuudatus- ja kiinnitysasioita.

Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisia tietynmääräistä saamista, hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka häätöä koskevia asioita notaari voisi niin ikään ratkaista samoin kuin 5 luvun 14 §:n mukaisia juoksevaan sitoumukseen perustuvia saamista koskevia asioita.

Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädetään notaarin oikeudesta toimia käräjäoikeuden puheenjohtajana. Virassa neljä kuukautta ollut notaari voi laamannin määräyksestä toimia käräjäoikeuden puheenjohtajana yhden tuomarin istunnossa hakemusasiassa sekä sellaisessa rikosasiassa, jossa rikoksesta tuomittava ankarin rangaistus on 1,5 vuotta vankeutta, mutta josta tuomitaan vain sakkorangaistus. Lisäksi notaari voi toimia puheenjohtajana saamista koskevassa yksinkertaisessa asiassa valmistelussa ja valmistelun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä.

Pykälän 2 momentissa säädetään notaarin oikeudesta olla jäsenenä käräjäoikeuden eri kokoonpanoissa ja oikeudesta toimia puheenjohtajana muissa kuin 1 momentissa mainituissa kokoonpanoissa. Tässä tarkoitettu määräys annetaan aina laamannin harkinnan mukaan yksittäistä tapausta varten. Määräystä annettaessa tulee kiinnittää huomiota jutun laatuun ja notaarin edellytyksiin toimia jäsenenä tai puheenjohtajana.

Laamanni voi yksittäistä asiaa varten määrätä notaarin toiseksi lainoppineeksi jäseneksi lautamieskokoonpanoon oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 2 §:ssä mainituilla perusteilla. Lisäksi notaari voi toimia oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna jäsenenä tai varajäsenenä. Notaari voidaan määrätä puheenjohtajaksi myös rikosasiassa lautamieskokoonpanoon, ei kuitenkaan asiassa, jossa syytetty on vangittu tai jossa asiassa ilmenevien seikkojen vallitessa voi seurata muu tai ankarampi rangaistus kuin sakkoa tai vankeutta kaksi vuotta. Notaaria ei saa määrätä yksin tai käräjäoikeuden puheenjohtajana käsittelemään asiaa, jota laatunsa tai laajuutensa vuoksi on pidettävä vaikeana ratkaista.

Käräjäoikeuden kanslia ja istuntopaikka

18 §. Pykälän 1 momentissa todetaan, että käräjäoikeuden kanslian ja istuntopaikan sijainnin määrää oikeusministeriö. Käräjäoikeudella voi olla useampia istuntopaikkoja, jotka voivat sijaita myös kansliapaikkakunnan ulkopuolella. Käräjäoikeuksien tuomiopiirejä järjestettäessä on esitetty, että joillekin paikkakunnille, joista tuomiopiirijärjestelyn yhteydessä lakkaisi itsenäisenä toiminut alioikeus, jäisi kuitenkin niin sanottu käräjäoikeuden sivukanslia. Näidenkin lukumäärän ja sijainnin määräisi oikeusministeriö.

Pykälän 2 momentin mukaan työskentelyn järjestämisestä käräjäoikeuden sivukansliassa määrätään käräjäoikeuden työjärjestyksessä. Sivukanslioiden toiminta tulisi järjestää siten, että niistä olisi mahdollisuuksien mukaan saatavissa kaikki tuomioistuimen palvelut. Tämä edellyttää sitä, että sivukansliaan olisi sijoitettuna myös tuomarintehtäviä suorittava lakimies.

19 §. Käräjäoikeusuudistuksen eräänä tavoitteena on kehittää tuomioistuimen henkilöstön työtehtäviä ja työnjakoja siten, että tuomarit voisivat entistä paremmin keskittyä oikeudellisten riitojen ratkaisemiseen. Tämä edellyttää tiettyjen rutiiniluontoisten, suurten asiaryhmien siirtämistä mahdollisuuksien mukaan muiden henkilöstöryhmien ratkaistavaksi. Tuomioistuimissa on tällä hetkellä runsaasti sellaisia kirjaamisluontoisia- ja rekisteröintitehtäviä, joiden on katsottu kuuluvan tuomioistuimen ratkaistavaksi, mutta joiden ratkaiseminen ei edellytä juurikaan oikeudellista harkintaa. Tällöin ei aina ole tarkoituksenmukaista, että kaikki tällaiset asiat ratkaistaan lainoppineen jäsenen päätöksellä. Työnjaon selkeyttämiseksi ja muodostamiseksi tarkoituksenmukaiseksi ehdotetaan, että toimistohenkilöstölle voitaisiin antaa itsenäistä päätösvaltaa sellaisissa summaarisen menettelyn piiriin kuuluvissa asioissa, joissa kansliahenkilöstö nykyisinkin suorittaa lähes kaiken työn, mutta ilman ratkaisuvaltaa.

Pykälän 1 momentin mukaan päätösvallan siirtäminen jonkin asiaryhmän osalta edellyttää aina laamannin kirjallista määräystä. Määräyksen antamisen ehtona on, että asianomainen henkilö on saanut tehtävään tarvittavan koulutuksen ja on muuten osoittanut sellaista taitoa ja harkintakykyä, jota tehtävän hoitaminen edellyttää. Harkintakyvyllä tässä tarkoitetaan erityisesti kykyä havaita vaikeasti ratkaistava asia riidattomasta, jolloin asia tulee siirtää notaarin tai lainoppineen jäsenen ratkaistavaksi. Näin erityisesti sen vuoksi, että 1 momentissa mainituissa asioissa saattaa esiintyä vaikeitakin oikeudellisia kysymyksiä.

Tehtäviä, joissa päätösvaltaa olisi mahdollista siirtää, voisivat olla esimerkiksi maksamismääräysmenettelyä vastaava oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettu summaarinen menettely velkomusasioissa, lainhuudatus- ja kiinnitysasioiden ratkaiseminen sekä eräät rekisteröimistehtävät ja muut sellaiset.

Pykälän 2 momentin mukaan asetuksella säädetään toimistohenkilöstön muusta kuin lainkäytön alaan kuuluvasta itsenäisestä ratkaisuvallasta.

20 §. Säännökset virkasyytefoorumeista sisältyvät tähän pykälään. Pykälän 1 momentin mukaan laamannin ja käräjätuomarin virkasyytefoorumista säädetään erikseen oikeudenkäymiskaaressa.

Säännös notaarin virkasyytefoorumista sisältyy pykälän 2 momenttiin. Notaaria syytetään toimessaan tekemästä virkavirheestä hovioikeudessa, joka antaa myös notaarimääräyksen.

Lautamiestä syytetään virkavirheestä hovioikeudessa.

Kansliahenkilökuntaan kuuluvaa syytetään 19 §:ssä tarkoitetussa tehtävässään tekemästään virkavirheestä asianomaisessa käräjäoikeudessa.

Tarkemmat säännökset

21 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi niistä asioista, joista voitaisiin antaa tarkemmat säännökset asetuksella.

Pykälän 2 momentin mukaan tarkemmat määräykset käräjäoikeuden töiden järjestämisestä ja käräjäoikeuden hallinnosta sisältyvät työjärjestykseen, jonka käräjäoikeus laamannin päätöksellä vahvistaa.