1505/1992

Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden tässä laissa tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailun aikaansaamiseksi sekä tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi noudatettava hankinnassaan, mitä tässä laissa säädetään.

Tätä lakia ei sovelleta:

Tässä laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat:

Oikeushenkilön katsotaan kuuluvan julkishallintoon 1 momentin 2 kohdan mukaisesti silloin, kun se on perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta ja jos:

Asetuksella säädetään Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisesti siitä, missä hankinnoissa hankintayksiköiden on noudatettava sopimuksen hankintoja koskevia määräyksiä.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Hankinnassa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet. Hankinta saadaan tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisistä syistä. Tarjouskilpailua ei kuitenkaan tarvitse järjestää yhteishankinnassa, kun hankinta tehdään sellaiselta hankintayksiköltä, joka on noudattanut tämän lain säännöksiä hankinnan tekemisestä.

Hankintayksikön, joka antaa hankinnan toisen tehtäväksi, on asetettava ehdoksi, että hankinnan tekijä noudattaa, mitä tässä laissa säädetään.

Mikäli hankintayksikön valitseman hankintamenettelyn mukaan kaikki halukkaat voivat tehdä tarjouksen (avoin hankintamenettely), tarjouspyynnöstä on ilmoitettava julkisesti. Tarjouksia on joka tapauksessa kilpailun aikaansaamiseksi pyydettävä riittävältä määrältä toimittajia. Mikäli muu toimittaja kuin se, jolta tarjouksia on pyydetty, haluaa tehdä tarjouksen, hänellä on oikeus saada tarjouksen tekemistä varten tarjouspyyntö. Hankinta ei saa tämän vuoksi kuitenkaan viivästyä.

Asetuksella säädetään tarkemmin Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti siitä, minkälaisia hankintamenettelyjä on noudatettava.

Tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Tällaiselle ehdokkaalle tai tarjoajalle on pyynnöstä annettava tieto hylkäämisen perusteista.

Hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on hinnaltaan halvin tai kokonaistaloudellisesti edullisin.

Asetuksella voidaan säätää sellaisia poikkeuksia 1 momentista, jotka perustuvat Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen.

Joka tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten taikka Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen määräysten vastaisella menettelyllä aiheuttaa toimittajalle vahinkoa, on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon.

Kun vahingonkorvausvaatimus koskee tarjousmenettelystä aiheutuneita kuluja, korvauksen tuomitsemiseksi riittää, että ehdokas tai tarjoaja näyttää toteen 1 momentissa tarkoitetun virheellisen menettelyn ja sen, että virheettömässä menettelyssä hänellä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Tätä momenttia sovelletaan niissä hankinnoissa, joista säädetään asetuksella Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Jos Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetussa ja asetuksella tarkemmin säädettävässä hankinnassa on menetelty tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten taikka määräysten tai sanotun sopimuksen vastaisesti, kilpailuneuvosto voi sen hakemuksesta, jota asia koskee:

Edellä 1 momentissa tarkoitetun asian voi panna vireille myös kauppa- ja teollisuusministeriö ja urakalla teettämistä koskevissa asioissa myös valtiovarainministeriö.

Hakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakemusta, joka on pantu vireille hankintasopimuksen tekemisen jälkeen, ei tutkita. Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista kilpailuneuvostolle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille kilpailuneuvostossa.

Kilpailuneuvosto voi asettaa 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kiellon ja 3 kohdassa tarkoitetun velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon noudattaen, mitä uhkasakkolaissa (1113/90) säädetään.

Hakemuksen tultua vireille kilpailuneuvosto voi kieltää tai keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon taikka muutoin määrätä hankinnan keskeytettäväksi väliaikaisesti kilpailuneuvoston käsittelyn ajaksi, jolloin jälkimmäisessä tapauksessa on vastaavasti noudatettava, mitä 1 momentissa säädetään. Edellä 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu kielto ja 3 kohdassa tarkoitettu velvoite voidaan asettaa myös väliaikaisesti kilpailuneuvoston käsittelyn ajaksi, jolloin on vastaavasti myös noudatettava, mitä 1 momentissa säädetään.

Päättäessään 2 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä kilpailuneuvoston tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei toimenpiteestä aiheudu vastapuolelle tai muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin mitä toimenpiteen edut olisivat.

Kilpailuneuvoston puheenjohtaja voi kiireellisissä tapauksissa yksin kilpailuneuvoston puolesta päättää 2 momentissa tarkoitetusta väliaikaisesta toimenpiteestä.

Tämän lain 9 §:n 1 momentissa ja 10 §:ssä tarkoitettua toimenpidettä ei saa määrätä varaamatta hankintayksikölle ja muille, joita asia koskee, tilaisuutta tulla kuulluksi. Jos 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun toimenpiteen tarkoitus saattaa muuten vaarantua, toimenpide voidaan kuitenkin määrätä varaamatta sanottua tilaisuutta.

Kilpailuneuvosto voi kehottaa asianosaista saapumaan neuvoston istuntoon ja velvoittaa tämän esittämään vireillä olevaa asiaa selventävät asiakirjat.

Jos 2 momentissa tarkoitettua asiakirjojen esittämisvelvollisuutta ei täytetä tai asianosainen jää ilman laillista estettä saapumatta kilpailuneuvoston istuntoon, asianosainen voidaan sakon uhalla velvoittaa antamaan mainitut asiakirjat tai saapumaan istuntoon.

Kilpailuneuvoston 9 ja 10 §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Kilpailuneuvoston päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Kilpailuneuvoston 10 §:n 1 tai 2 momentin nojalla antamaan uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen velvoitteista johtuvaa hankintojen valvontaa ja tietojenvaihtoa varten hankintayksiköiden on annettava viranomaisille kauppa- ja teollisuusministeriön määräämässä laajuudessa tilastotietoja ja muita tietoja hankinnan eri vaiheista ja tekemistään hankinnoista.

Joka tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan on saanut tietoja elinkeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuudesta, ei saa niitä ilmaista eikä käyttää oikeudettomasti, ellei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna tähän suostumustaan.

Joka tahallaan rikkoo 14 §:ssä säädetyn kiellon, on tuomittava julkisista hankinnoista annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Virkamiehen ja julkisyhteisön työntekijän salassapitovelvollisuuden rikkomiseen on kuitenkin sovellettava rikoslain 40 luvun 5 §:n säännöksiä.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa tarkoitetusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen täytäntöönpanemiseksi asiasta, josta määrätään sanotun sopimuksen liitteessä XVI.

Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta.

Kauppa- ja teollisuusministeriö ja valtiovarainministeriö voivat antaa ohjeita tämän lain ja sen nojalla annettujen asetusten soveltamisesta.