Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

146/1991

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki ammatillisista oppilaitoksista annetun lain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
146/1991

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain ( 487/87 ) 4§:n 3 momentti, 12 ja 26§ sekä 40§:n 6 momentti,

muutetaan 2§:n 2 momentti, 5§:n 1 ja 2 momentti, 6-8§, 9§:n 2 momentti, 10§:n 3 momentti, 15§:n 2 momentti, 18§:n 2 momentti, 22§:n 1 ja 2 momentti, 24§:n 3 momentti, 7 luvun otsikko, 30 ja 31§, 32§:n 2 momentti, 38§ ja 40§:n 1, 2 ja 7 momentti sekä

lisätään 1§:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä heinäkuuta 1989 ja 31 päivänä elokuuta 1990 annetuilla laeilla (673/89 ja 764/90), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2-5 momentti siirtyvät 3-6 momentiksi, 20§:ään uusi 3 momentti ja 40§:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3-6 sekä muutettu 7 momentti siirtyvät 4-8 momentiksi seuraavasti:

Lain soveltamisala


Ammatillisessa oppilaitoksessa voivat myös olla edustettuina 1-12 kohdassa mainitut oppilaitosmuodot (yhdistetty oppilaitos) .


Ammatillisen oppilaitoksen tehtävät


Ammatillisessa oppilaitoksessa voidaan järjestää myös oppilaitoksessa annettavaa koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää palvelu- ja tutkimustoimintaa.

Toiminnan muuttaminen

Oppilaitoksen koulutustehtävän olennaiseen muuttamiseen sekä oppilaitoksen sijaintipaikan, nimen ja opetuskielen muuttamiseen on saatava opetusministeriön lupa.

Oppilaitoksen koulutustehtävän olennaisella muuttamisella tarkoitetaan koulutuksen aloittamista uudella koulutusalalla tai -asteella ja aikuiskoulutus- tai kurssiosaston perustamista taikka vastaavaa koulutuksen supistamista tai lopettamista. Koulutustehtävän olennaisella muuttamisella ei kuitenkaan tarkoiteta kunnallisessa tai yksityisessä oppilaitoksessa jo olevan koulutusalan tai -asteen siirtämistä saman ylläpitäjän toiseen oppilaitokseen.


Luovuttaminen ja yhdistäminen

Oppilaitoksen ylläpitämisoikeuden saa luovuttaa toiselle opetusministeriön luvalla. Valtion oppilaitoksen kiinteän ja irtaimen omaisuuden luovuttamisesta on lisäksi voimassa, mitä valtion kiinteän ja irtaimen omaisuuden luovuttamisesta on erikseen säädetty.

Opetusministeriön luvalla valtionosuutta tai -avustusta saavia oppilaitoksia saadaan yhdistää yhdeksi oppilaitokseksi (yhdistetty oppilaitos) sekä oppilaitoksessa järjestää toiseen oppilaitosmuotoon kuuluvaa koulutusta. Valtion oppilaitosten osalta tässä momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä päättää opetusministeriö.

Johtokunta

Ammatillisessa oppilaitoksessa on johtokunta, jonka tehtävänä on vastata oppilaitoksen toiminnasta, opetuksen kehittämisestä ja valvonnasta sekä suorittaa muita tehtäviä sen mukaan kuin tässä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.

Valtion ja yksityisen ylläpitämän oppilaitoksen johtokunnan valinnasta säädetään asetuksella. Kunnan ja kuntainliiton ylläpitämän oppilaitoksen johtokunnasta sekä sen jäsenten ja varajäsenten valinnasta on jäljempänä säädetyin poikkeuksin voimassa, mitä kunnallislaissa (953/76) säädetään.

Varsinaisten jäsenten lisäksi valitsevat päätoimiset opettajat keskuudestaan yhden, muu henkilökunta yhden ja opiskelijat kaksi edustajaa sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varaedustajan ammatillista peruskoulutusta antavan oppilaitoksen johtokuntaan. Näillä edustajilla on oikeus olla läsnä johtokunnan kokouksessa ja käyttää siinä puhevaltaa.

Jos samalla ylläpitäjällä on kaksi tai useampia oppilaitoksia, voi niillä tai osalla niistä olla yhteinen johtokunta. Kuntainliiton ylläpitämän oppilaitoksen johtokuntana voi toimia sen liittohallitus.

Oikeudesta olla läsnä johtokunnan kokouksessa ja käyttää siinä puhevaltaa säädetään asetuksella ja määrätään tarvittaessa johtosäännössä.

Neuvottelukunta

Ammatillisen oppilaitoksen toiminnan edistämiseksi sekä oppilaitoksen ja työelämän välisten ja muiden tarpeellisten yhteyksien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi oppilaitoksella voi olla yksi tai useampia neuvottelukuntia. Kahdella tai useammalla oppilaitoksella voi olla myös yhteinen neuvottelukunta. Valtion ja yksityisen oppilaitoksen neuvottelukunnan asettaa johtokunta, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Opettajakunta


Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaitoksen opetusta, kasvatusta ja muuta toimintaa sekä suorittaa muita tehtäviä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.

10§Rehtori


Rehtorin tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa oppilaitoksen opetus- ja kasvatustyötä, hallintoa ja muuta toimintaa sekä suorittaa hänelle määrätyt opetustehtävät ja muita tehtäviä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.

15§Johtosääntö


Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtosäännön hyväksyy johtokunta.


18§Opetuksen järjestämisen perusteet


Ammatillisen peruskoulutuksen rakenteesta määrätään valtioneuvoston ja sen nojalla opetusministeriön päätöksellä sen mukaan kuin asetuksella säädetään.


20§Opetussuunnitelmat


Ammatillista peruskoulutusta antavassa oppilaitoksessa voi olla kerhotoimintaa.

22§Opiskelijaksi ottaminen

Ammatillista peruskoulutusta antavan oppilaitoksen opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään asetuksella ja määrätään tarvittaessa sen nojalla opetusministeriön päätöksellä.

Ammatillisten oppilaitosten ja lukion yhteishakujärjestelmästä säädetään asetuksella.


24§Virat ja toimet


Kunnallisen oppilaitoksen virkoihin, niiden haltijoihin ja väliaikaisiin hoitajiin sekä tuntiopettajiin noudatetaan, mitä kunnallislaissa säädetään tai sen nojalla määrätään, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä. Tuntiopettajiin sovelletaan kunnan tilapäisiä viranhaltijoita koskevia säännöksiä ja määräyksiä, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä.

7 luku Ammatillisen koulutuksen mitoittaminen ja kelpoisuus korkeakouluopintoihin

30§Ammatillisen koulutuksen mitoittaminen

Nuorisoasteen koulutuksena järjestettävä ammatillinen peruskoulutus mitoitetaan niin, että kaikilla peruskoulussa tai lukiossa opintonsa päättävillä tai vastaavan koulutuksen muutoin suorittaneilla on mahdollisuus päästä ammatilliseen koulutukseen tai korkeakouluopintoihin.

Aloituspaikat jaetaan eri koulutusaloille ja -asteille sovittamalla yhteen yhteiskunnan koulutustarpeet, työelämän ja sen kehittämisen vaatimukset sekä yksilöiden koulutushalukkuus.

Ammatillisen koulutuksen mitoittamisesta määrätään valtioneuvoston ja sen nojalla opetusministeriön päätöksellä sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Oppilaitoskohtaisesta mitoituksesta päättää 3 momentissa tarkoitettujen valtioneuvoston ja opetusministeriön päätösten nojalla lääninhallitus ja ylläpitäjä sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

31§Kelpoisuus korkeakouluopintoihin

Ammatillisissa oppilaitoksissa suoritetut peruskoulupohjaiset opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnot tuottavat saman jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin kuin ylioppilastutkinto.

8 luku Erinäisiä säännöksiä

32§Ammatillinen erityisopetus


Vaikeasti vammaisia opiskelijoita varten oppilaitoksessa voi opetusministeriön määräämin perustein olla koulunkäyntiavustajia.

38§Oppilaitoksen nimen ja tutkintonimikkeen käyttö

Tämän lain 1§:ssä tarkoitettujen oppilaitosten nimityksiä saa käyttää vain oppilaitoksesta, jolle on myönnetty 4§:ssä tarkoitettu lupa tai joka on perustettu 4§:n mukaisesti. Sama koskee 1§:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavia tutkintoja.

40§Muutoksenhaku

Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtokunnan tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Lääninhallituksen tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin mainitussa muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Kunnallisen oppilaitoksen johtokunnan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin kunnallislaissa säädetään.

Asetuksella säädetyissä opiskelijaa koskevissa asioissa muutosta haetaan 1 ja 2 momentista poiketen valittamalla lääninhallitukseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudattaen muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.


Tämän pykälän säännöksiä ei sovelleta ammatillisiin erikoisoppilaitoksiin.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1991.

Tällä lailla kumotaan keskiasteen koulutuksen kehittämisestä 16 päivänä kesäkuuta 1978 annettu laki (474/78) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen kuitenkin niin, että lain 9§:n säännöksiä kehittämisohjelmasta sovelletaan vuoden 1991 loppuun.

Ennen tämän lain voimaantuloa perustettuun sivukouluun sovelletaan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

Hallituksen esitys 252/90

Sivistysvaliok. miet. 25/90

Suuren valiok. miet. 283/90

Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOMinisteri Anna-Liisa Kasurinen

Sivun alkuun