487/1987

Tätä lakia sovelletaan ammattikasvatushallituksen alaisiin ammatillisiin oppilaitoksiin, joita ovat

Ammatillisia erikoisoppilaitoksia ovat valtioneuvoston sellaisiksi määräämät ammatilliset oppilaitokset.

Vammaisten ammattikouluihin sekä invalidien ammatillisiin oppilaitoksiin (ammatillinen erityisoppilaitos) sovelletaan tätä lakia, mikäli niiden osalta ei ole erikseen toisin säädetty.

Saamelaisalueen ammatillisesta koulutuskeskuksesta ja ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutuksesta säädetään erikseen.

Ammatillisen oppilaitoksen tehtävänä on järjestää sille määrättyä ammatillista peruskoulutusta ja lisäkoulutusta sekä muuta koulutustoimintaa. Ammatillinen erikoisoppilaitos antaa kuitenkin pääasiassa ammatillista lisäkoulutusta taikka oppilaitoksen ylläpitäjän tai sen jäsenyhteisön toiminnan harjoittamiseksi tarvittavaa koulutusta.

Ammatillisessa oppilaitoksessa voidaan järjestää myös oppilaitoksessa annettavaa koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää palvelu-, tutkimus- ja työtoimintaa sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on peruskoulun ja lukion kasvatustehtävää jatkaen tai työkokemukseen perustuen antaa yhteiskunnan ja työelämän sekä niiden kehittymisen edellyttämiä, ammattitaidon saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä jatko-opintojen harjoittamiseksi tarpeellisia valmiuksia.

Ammatillisen lisäkoulutuksen tavoitteena on antaa ammatillisessa peruskoulutuksessa tai työssä hankitun ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen edellyttämiä valmiuksia.

Ammatillisen koulutuksen tulee antaa persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen, elinympäristön ja luonnon suojelemisen sekä kansallisen kulttuurin, kansainvälisen yhteistyön ja rauhan edistämisen kannalta tarpeellisia valmiuksia, edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä perehdyttää opiskelijat yrittäjyyteen, yritystoimintaan ja paikallisiin olosuhteisiin.

Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntainliitolle taikka rekisteröidylle suomalaiselle yhteisölle tai säätiölle luvan ammatillisen oppilaitoksen ylläpitämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että oppilaitos on koulutustarpeen vaatima. Luvansaajalla on oikeus ylläpitää tässä laissa tarkoitettua oppilaitosta siten kuin lupaan sisältyvät määräykset ylläpitäjälle asetetusta koulutustehtävästä ja muista velvoitteista edellyttävät. Valtioneuvosto voi ylläpitäjää kuultuaan peruuttaa ylläpitämisluvan, jos koulutustarpeen pysyvät muutokset sitä edellyttävät.

Valtion oppilaitoksen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää valtioneuvosto.

Jos valtionosuuden tai -avustuksen suorittaminen oppilaitokselle on pidätetty tai keskeytetty, ammattikasvatushallitus voi ylläpitäjää kuultuaan saattaa oppilaitoksen ylläpitämisluvan peruuttamista tai supistamista koskevan asian ilman ylläpitäjän hakemustakin valtioneuvoston päätettäväksi.

Mitä 4§:n 1 ja 2 momentissa on säädetty, on voimassa myös, jos oppilaitoksen koulutustehtävää olennaisesti muutetaan tai jos oppilaitos lakkautetaan. Niin ikään oppilaitoksen sijaintipaikan ja opetuskielen muuttamiseen on saatava valtioneuvoston sekä nimen muuttamiseen opetusministeriön lupa.

Oppilaitoksen koulutustehtävän olennaisella muuttamisella tarkoitetaan koulutuksen aloittamista uudella koulutusalalla tai -asteella sekä aikuiskoulutus- tai kurssiosaston ja sivukoulun perustamista taikka vastaavaa koulutuksen supistamista tai lopettamista. Ammattikasvatushallitus voi antaa luvan tässä momentissa tarkoitettuihin muutoksiin, jos ne ovat tilapäisiä.

Oppilaitoksen toiminnan 2 momentissa tarkoitettuja vähäisempiin muutoksiin antaa luvan lääninhallitus, tai sen mukaan kuin asetuksella tarvittaessa säädetään tai sen nojalla opetusministeriön päätöksellä määrätään ammattikasvatushallitus. Lupaa ei kuitenkaan tarvita sellaisiin toiminnan muutoksiin, joilla on paikallinen merkitys ja joilla ei ole oleellista vaikutusta kustannuksiin.

Valtion ammatillinen oppilaitos voidaan muuttaa kunnalliseksi. Valtioneuvosto siirtää määrääminsä ehdoin oppilaitoksen kiinteän ja irtaimen omaisuuden omistusoikeuden korvauksetta tai kohtuullisesta korvauksesta kunnalle tai kuntainliitolle, joka on saanut 4§:ssä tarkoitetun luvan.

Kunnallinen tai yksityinen oppilaitos voidaan ylläpitäjän hakemuksesta siirtää valtion haltuun sen mukaan kuin oppilaitoksen ylläpitäjä ja valtio sopivat. Valtion puolesta sopimuksen tekee opetusministeriö.

Valtionosuutta tai -avustusta saavan oppilaitoksen ylläpitämisoikeuden saa luovuttaa toiselle valtioneuvoston luvalla.

Valtioneuvoston luvalla valtionosuutta tai -avustusta saavia oppilaitoksia saadaan yhdistää ylläpitäjien hakemuksesta yhdeksi oppilaitokseksi (yhdistetty oppilaitos) sekä oppilaitokseen yhdistää toiseen oppilaitosmuotoon kuuluvaa koulutusta. Valtion oppilaitosten osalta tässä momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä päättää valtioneuvosto.

Ammatillisessa oppilaitoksessa on ylläpitäjän asettama johtokunta, joka vastaa oppilaitoksen toiminnasta ja jonka toimivaltaan kuuluu oppilaitoksen opetuksen ja muun toiminnan edistämistä ja valvontaa, hallintoa sekä muita oppilaitosta koskevia tehtäviä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään. Johtokuntaan kuuluu vähintään viisi jäsentä. Kullekin jäsenelle on valittava henkilökohtainen varajäsen.

Ammatillista peruskoulutusta antavan oppilaitoksen johtokuntaan valitsevat 1 momentissa mainittujen jäsenten lisäksi keskuudestaan päätoimiset opettajat yhden, muu henkilökunta yhden ja opiskelijat kaksi edustajaa sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varaedustajan. Näillä edustajilla on oikeus olla läsnä johtokunnan kokouksessa ja käyttää siinä puhevaltaa.

Jos samalla ylläpitäjällä on kaksi tai useampia ammatillisia oppilaitoksia, voi niillä tai osalla niistä olla yhteinen johtokunta. Kuntainliiton ylläpitämän oppilaitoksen johtokuntana voi toimia sen liittohallitus ja sen 1 momentissa tarkoitettuina jäseninä liittohallituksen jäsenet.

Johtokunnan valinnasta sekä oikeudesta olla läsnä johtokunnan kokouksessa ja käyttää siinä puhevaltaa säädetään asetuksella ja määrätään johtosäännössä.

Valtion oppilaitoksen ylläpitäjälle tässä pykälässä tarkoitettua päätösvaltaa käyttää ammattikasvatushallitus tai lääninhallitus sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Ammatillisen oppilaitoksen toiminnan edistämiseksi sekä oppilaitoksen ja työelämän välisten ja muiden tarpeellisten yhteyksien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi oppilaitoksella voi olla yksi tai useampia neuvottelukuntia. Kahdella tai useammalla oppilaitoksella voi olla myös yhteinen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan asettaa johtokunta, jollei kunnallisen ja yksityisen oppilaitoksen johtosäännössä toisin määrätä.

Ammatillisen oppilaitoksen opettajakunnan muodostavat rehtori, apulaisrehtori, aikuiskoulutus- tai kurssiosaston johtaja ja päätoimiset opettajat. Muut opettajat kuuluvat opettajakuntaan siten kuin johtosäännössä määrätään. Opettajakunta voi jakaantua jaostoihin sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään.

Opettajakunnan ja sen jaostojen tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaitoksen opetusta, kasvatusta ja muuta toimintaa sekä suorittaa muut tehtävät sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.

Ammatillisessa oppilaitoksessa on rehtori.

Jollei oppilaitoksessa ole rehtorin virkaa tai tointa, valitaan rehtori opettajien keskuudesta siten kuin asetuksella säädetään.

Rehtorin tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa oppilaitoksen opetus- ja kasvatustyötä ja muuta toimintaa, esitellä oppilaitosta koskevat asiat johtokunnan kokouksessa, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty, sekä suorittaa hänelle määrätyt hallinto- ja opetustehtävät. Tarkempia säännöksiä ja määräyksiä rehtorin tehtävistä annetaan asetuksella sekä tarvittaessa johtosäännössä.

Ammatillisessa oppilaitoksessa voi olla yksi tai useampia apulaisrehtoreita sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Jollei oppilaitoksessa ole apulaisrehtorin virkaa tai tointa, valitaan apulaisrehtori opettajien keskuudesta.

Tehtävien jakamisesta rehtorin ja apulaisrehtorin kesken päättää johtokunta, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Oppilaitokseen, jossa ei ole apulaisrehtoria, valitaan opettajien keskuudesta vararehtori.

Ammatillisessa oppilaitoksessa voi olla talouspäällikkö sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Talouspäällikön tehtävänä on rehtorin alaisena hoitaa oppilaitoksen taloudenhoitoon kuuluvat tehtävät sen mukaan kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään.

Ammatillista peruskoulutusta antavassa oppilaitoksessa on oppilaskunta, johon kuuluvat oppilaitoksen vakinaiset opiskelijat.

Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja oppilaitoksen toimintaa sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.

Johtokunta voi hakemuksesta päättää, että oppilaitoksen vakinaisten opiskelijoiden muodostama opiskelijayhdistys hoitaa oppilaskunnalle kuuluvat tehtävät.

Ammatillista peruskoulutusta antavassa oppilaitoksessa voi opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyötä varten olla oppilaitostoimikunta sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.

Ammatillisella oppilaitoksella on johtosääntö, jossa määrätään oppilaitoksen toiminnan yleisistä perusteista, hallinnosta ja muista asioista sen mukaan kuin tässä laissa ja sen nojalla asetuksella säädetään.

Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtosäännön hyväksyy johtokunta ja vahvistaa ammattikasvatushallitus tai lääninhallitus sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Kunnallisen oppilaitoksen johtosäännön hyväksyy kunnanvaltuusto tai liittovaltuusto.

Ennen johtosäännön hyväksymistä on oppilaitostoimikunnalle tai, ellei sitä ole, opettajille, muulle henkilökunnalle ja opiskelijoille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Ammatillisen peruskoulutusta antavan oppilaitoksen lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.

Ammatillista peruskoulutusta antavan oppilaitoksen opiskelijoiden vuotuisesta työpäivien tai työviikkojen määrästä säädetään asetuksella tai määrätään sen nojalla annettavalla opetusministeriön päätöksellä.

Ammatillisen erikoisoppilaitoksen työpäivien tai työviikkojen määrästä määrätään johtosäännössä.

Ammatillisen oppilaitoksen opetuskieli on suomi tai ruotsi. Saamelaisten kotiseutualueella voidaan opetusta antaa saamen kielellä.

Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opetuksessa saadaan käyttää tätä kieltä opetuskielenä. Tilapäisesti saadaan muunkin aineen opetuksessa käyttää muuta kuin oppilaitoksen opetuskieltä.

Ammatillinen peruskoulutus rakentuu peruskoulun oppimäärän, ylioppilastutkinnon tai ammatillisen koulutuksen pohjalle.

Ammatillinen peruskoulutus järjestetään valtioneuvoston päätöksen mukaisina peruslinjoina ja opintolinjoina.

Ammatillinen lisäkoulutus rakentuu ammatilliselle peruskoulutukselle tai työssä hankitulle ammattitaidolle. Lisäkoulutus järjestetään jatkolinjoina, kursseina tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

Peruskoulupohjainen ammatillinen peruskoulutus kestää vähintään kaksi lukuvuotta ja ylioppilaspohjainen ammatillinen peruskoulutus vähintään lukuvuoden sen mukaan kuin valtioneuvoston päätöksellä määrätään.

Asetuksella voidaan säätää, millä edellytyksillä ammatillinen peruskoulutus voidaan erityisestä syystä järjestää opiskelijalle 1 momentissa tarkoitettua lyhyempänä.

Aikuiskoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa peruskoulutuksessa voidaan poiketa 1 momentin säännöksistä sen mukaan kuin opetusministeriö tarkemmin määrää.

Ammatillisen peruskoulutuksen antamista varten ammattikasvatushallitus laatii ja hyväksyy valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet ja huolehtii niiden pitämisestä yhteiskunnan ja työelämän vaatimusten tasalla. Opetussuunnitelmien perusteista, niiden soveltamisesta ja oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelmasta sekä aikuiskoulutuksena järjestettävän peruskoulutuksen opetussuunnitelmista säädetään asetuksella.

Ammatillisen lisäkoulutuksen opetussuunnitelmien hyväksymisestä säädetään asetuksella.

Ammatillisen oppilaitoksen opetusryhmien muodostamisen perusteista säädetään asetuksella ja määrätään tarvittaessa opetusministeriön päätöksellä.

Ammatillista peruskoulutusta antavan oppilaitoksen opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään asetuksella ja määrätään tarvittaessa valtioneuvoston päätöksellä.

Oppilaitosten yhteisestä ammatillisen peruskoulutuksen oppilasvalintajärjestelmästä säädetään asetuksella.

Oppilaitos on velvollinen ottamaan yksityisopiskelijoita ammattikasvatushallituksen ohjeiden mukaan.

Ammatillisen erikoisoppilaitoksen opiskelijaksi ottamisen perusteista määrätään johtosäännössä.

Ammatillista peruskoulutusta antavan oppilaitoksen opiskelijan on noudatettava oppilaitoksen järjestyssääntöjä.

Opiskelijan, joka ei ole muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi johtokunta erottaa määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Valtion ammatillisen oppilaitoksen viroista säädetään asetuksella. Opetusta antavaa tilapäistä virkamiestä sanotaan tässä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa tuntiopettajaksi.

Kunnallisen oppilaitoksen viroista sekä yksityisen oppilaitoksen toimista säädetään asetuksella. Lisäksi kunnallisessa oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia ja yksityisessä oppilaitoksessa työsuhteisia tuntiopettajia.

Kunnallisen oppilaitoksen virkoihin, niiden haltijoihin ja väliaikaisiin hoitajiin sekä tuntiopettajiin sovelletaan, mitä kuntien osalta on lailla säädetty tai sen nojalla määrätty, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu.

Ammatillisen oppilaitoksen virkojen ja toimien sekä tuntiopettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella.

Valtioneuvosto voi erityisestä syystä myöntää erivapauden kunnallisen ja yksityisen oppilaitoksen asetuksella säädetyistä yliopistossa tai muussa korkeakoulussa suoritettavaa tutkintoa edellyttävistä kelpoisuusvaatimuksista ja opetusministeriö muista asetuksella säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista.

Ammatillista peruskoulutusta antavan oppilaitoksen viran tai toimen haltijan siirtämisestä, jos hänen virkansa tai toimensa lakkautetaan, on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Opettajan viran tai toimen haltijan sekä tuntiopettajan tehtävistä säädetään asetuksella ja määrätään tarvittaessa johtosäännössä.

Yksityisen ammatillista peruskoulutusta antavan oppilaitoksen opettajan toimen haettavaksi julistamisesta, toimeen nimittämisestä, tuntiopettajan ottamisesta ja virantoimituksen keskeyttämisestä samoin kuin sellaisen oppilaitoksen opettajan toimen haltijan ja tuntiopettajan yleisistä velvollisuuksista sekä kurinpitomenettelystä ja virantoimituksesta pidättämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä on valtion virkamiehen osalta säädetty. Virkamieslautakuntana toimii ammattikasvatushallituksen yhteyteen asetettu virkamieslautakunta.

Valtion ja kunnallisen ammatillisen oppilaitoksen palveluksessa olevan henkilön eläketurvasta ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä on säädetty erikseen.

Yksityisen oppilaitoksen palveluksessa olevan rehtorin, opettajan ja muun tarpeellisen henkilöstön, jonka palkkaukseen oppilaitos saa ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain (494/83) 8, 11 ja 12 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan valtionavustusta, oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä on voimassa, mitä eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä annetussa laissa (382/69) on säädetty, yksityisen terveydenhuolto-oppilaitoksen rehtorin ja opettajien osalta kuitenkin vain, ellei muussa laissa ole toisin säädetty.

Ammatillista peruskoulutusta antavalla oppilaitoksella tulee olla tarkoitukseensa hyväksytty rakennus tai huoneisto. Oppilaitoksella tulee tarvittaessa olla käytettävissään riittävästi opetukseen soveltuvia alueita.

Oppilaitokselle on hankittava tarpeellinen kalusto, opetusvälineet, kirjasto sekä koulun toiminnalle tarpeellinen muu irtaimisto.

Oikeudesta käyttää ammatillista peruskoulutusta antavan oppilaitoksen kiinteistöä tai huoneistoa taikka irtaimistoa muuhun tarkoitukseen säädetään asetuksella. Käytön korvausperusteista päättää tarvittaessa ylläpitäjä, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.

Erityisopetuksen järjestämisestä muussa ammatillisessa oppilaitoksessa kuin erityisoppilaitoksessa säädetään asetuksella ja määrätään sen nojalla opetusministeriön päätöksillä sekä ammattikasvatushallituksen määräyksillä. Tarkempia määräyksiä voidaan antaa johtosäännössä.

Vaikeasti vammaisia opiskelijoita varten oppilaitoksessa voi lääninhallituksen luvalla ja opetusministeriön määräämin perustein olla koulunkäyntiavustajia.

Ammatillisen erikoisoppilaitoksen ylläpitäjän tulee asettaa oppilaitoksen käyttöön opetustarkoitukseen soveltuvat tilat ja välineet.

Tarkempia säännöksiä oppilaitosten hallinnosta, opetuksesta ja henkilöstöstä annetaan asetuksella ja sen nojalla opetusministeriön päätöksellä.

Koti- ja laitostalousoppilaitoksessa ja erityisestä syystä valtioneuvoston luvalla muussakin ammatillisessa oppilaitoksessa voidaan ammatillisen peruskoulutuksen ohella antaa kotitalousopetusta talouskoulussa sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Talouskoulusta on voimassa, mitä 16§:n 2 momentissa, 17 ja 20-23§:ssä on säädetty.

Ammattikasvatushallitus antaa tarvittaessa talouskouluopetuksen järjestämisestä tarkempia määräyksiä.

Ammatillisessa oppilaitoksessa voidaan järjestää ammatillista koulutusta väliaikaisesti ja siinä poiketa tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti.

Kokeilutoiminnassa voidaan poiketa tämän lain säännöksistä sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Yhdistetty oppilaitos katsotaan tämän lain 3 luvun säännöksiä sovellettaessa yhdeksi oppilaitokseksi.

Tämän lain 1§:ssä tarkoitettujen oppilaitosten nimityksiä saa käyttää vain oppilaitoksesta, jolle on myönnetty 4§:ssä tarkoitettu lupa tai joka on perustettu 4§:n mukaisesti.

Ammatillisen oppilaitoksen ylläpitäjän palveluksessa olevat sekä oppilaitoksen hallintoelinten jäsenet ja muut niiden kokouksiin osallistuneet henkilöt eivät saa sivulliselle ilmaista, mitä he tämän lain mukaisten tehtäviensä perusteella ovat saaneet tietää, jos asia on sen laadun vuoksi salassa pidettävä.

Terveydenhuolto-oppilaitosten ja sosiaalialan oppilaitosten opiskelijoiden salassapitovelvollisuudesta säädetään asetuksella.

Oppilaitoksen johtokunnalla ja rehtorilla on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset valtion ja kunnan viranomaisilta.

Tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella tehtyyn lääninhallituksen sekä valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtokunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla ammattikasvatushallitukselle noudattaen muutoksenhausta hallintoasioissa annettua lakia (154/50).

Kunnallisen oppilaitoksen johtokunnan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin kunnallislaissa (953/76) on säädetty. Asetuksella voidaan kuitenkin säätää noudatettavaksi muutoksenhausta hallintoasioissa annettua lakia.

Asetuksella voidaan säätää, missä asioissa valitusoikeutta ei ole.

Viran tai toimen haltijan ja muun oppilaitoskohtaisen hallintoelimen kuin johtokunnan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Jos johtokunnalle kuuluva asia on johtosäännöllä siirretty johtokunnan alaisen viran tai toimen haltijan päätettäväksi, viran tai toimen haltijan on päätökseen tyytymättömän vaatimuksesta kuitenkin saatettava asia johtokunnan ratkaistavaksi. Kirjallinen vaatimus on esitettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Jos opiskelijan huoltaja saa hakea muutosta johtokunnan tai viran tai toimen haltijan päätökseen taikka muun viranomaisen opiskelijaa koskevaan päätökseen, on myös opiskelijalla oikeus hakea muutosta.

Tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella annettuun valtioneuvoston ja opetusministeriön päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Ammatillisiin erikoisoppilaitoksiin ei sovelleta 1-5 momentin säännöksiä.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee jäljempänä säädetyin poikkeuksin voimaan 1 päivänä elokuuta 1987.

Tällä lailla kumotaan niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen

Tämän lain 24§:n 1 momenttia ja 28§:ää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1988. Siihen saakka niiden sijasta sovelletaan vastaavia aikaisempia säännöksiä, jollei tämän lain täytäntöönpanosta annetulla asetuksella toisin säädetä.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Aikaisempien säännösten mukaan annettu perustamislupa on voimassa ylläpitämislupana. Oppilaitoksen koulutustehtävänä pidetään tällöin oppilaitoksessa lain voimaan tullessa järjestetyn koulutuksen mukaista tehtävää. Ylläpitämisluvan peruuttamista ja muuttamista koskevat säännökset ovat voimassa myös perustamislupaan.

Tämän lain mukainen ammatillisen oppilaitoksen johtokunta valitaan, kun aikaisempien säännösten mukaan valitun johtokunnan toimikausi päättyy.

Aikaisempien säännösten mukaisesti valittu valtion teknillisen oppilaitoksen ja valtion sairaanhoito-oppilaitoksen neuvottelukunta toimii tämän lain mukaisena johtokuntana toimikautensa päättymiseen saakka.

Ammatillisessa oppilaitoksessa tulee kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta olla 15§:ssä tarkoitettu johtosääntö. Ennen tämän lain mukaisesti hyväksyttyä ja vahvistettua johtosääntöä ovat johtosääntönä voimassa ohjesäännön määräykset siltä osin kuin ne eivät ole tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen säännösten vastaisia.

Vuoden 1994 loppuun voidaan opetuksen osalta poiketa 18 ja 19§:n säännöksistä sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Nimittävä viranomainen siirtää tarvittaessa tämän lain 24 §:n 1 momentin ja 28 §:n voimaantullessa ammatillisen oppilaitoksen opettajan viran tai toimen haltijan, mikäli mahdollista, hänen entistä virkaansa tai tointaan lähinnä vastaavaan virkaan tai toimeen, jos hän on siihen kelpoinen, sitä haettavaksi julistamatta.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on soveltuvin osin voimassa myös tuntiopettajiin.