Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

192/1987

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain ( 608/48 ) 14§:n 1 momentin 1 kohta ja 26§:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa (526/81), sekä

lisätään lakiin uusi 16 a§ ja 60§:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 10 päivänä heinäkuuta 1981 annetulla lailla ja 29 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla (1122/83), uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4-6 momentti siirtyvät 5-7 momentiksi, seuraavasti:

14 §

Korvauksena työtapaturman aiheuttamasta vammasta tai sairaudesta annetaan:

1)

työntekijälle sairaanhoitoa, päivärahaa, tapaturmaeläkettä, haittarahaa ja niihin liittyviä lisiä, kodinhoitokustannusten korvausta sekä korvausta ansionmenetyksestä, joka on syntynyt tämän lain 15§:n mukaiseen sairaanhoitoon tai tapaturmakorvausta saavien invaliidihuollosta annetun lain (592/63) 2§:ssä tarkoitettuun kuntoutushoitoon sisältyvän fysikaalisen hoidon johdosta;


16 a §

Jos työntekijä on estynyt suorittamasta työtä tämän lain 15§:n mukaiseen sairaanhoitoon tai tapaturmakorvausta saavien invaliidihuollosta annetun lain 2§:ssä tarkoitettuun kuntoutushoitoon sisältyvän fysikaalisen hoidon aikana, hänelle maksetaan korvausta ansionmenetyksestä enintään 30 päivältä kalenterivuodessa. Korvausta ei makseta sellaiselta päivältä, jolta hän saa työtapaturman johdosta päivärahaa tai tapaturmaeläkettä täysimääräisenä.

Korvaus kultakin päivältä on enintään 1/360 vuosityöansiosta. Korvaus lasketaan sen mukaan, kuinka suuri osa fysikaaliseen hoitoon ja hoitomatkaan käytetty aika on päivittäisestä työajasta.

26 §

Jos työnantaja on tapaturman johdosta maksanut sairausajan etuutena työntekijälle sellaiselta ajalta palkkaa, ennakkoa tai muita maksuja, jolta tämän lain mukaan annetaan päivärahaa, tapaturmaeläkettä tai tämän lain 16 a§:n mukaista korvausta, on työnantajalla oikeus vähentää maksamansa määrä 12§:n mukaisesta hänen suoritettavakseen tulevasta korvausosuudesta ja tämän osuuden ylittävältä osalta saada suoraan vakuutuslaitokselta sille suoritettavaa tilitystä vastaan maksamastaan määrästä takaisin, mitä vakuutuslaitoksen on työntekijälle maksettava vastaavina korvauserinä samalta ajalta. Jos kaksi tai useampia työnantajia on suorittanut työntekijälle edellä tarkoitettua palkkaa tai muuta etuutta, jaetaan työnantajalle maksettava korvaus työnantajien kesken heidän samalta ajanjaksolta suorittamiensa etuuksien suhteessa. Työntekijälle vuosiloman ajalta annettavia etuuksia ei kuitenkaan lueta näihin maksuihin.


60 §


Tämän lain 16 a§:ssä tarkoitettuun korvaukseen tehdään 1 momentin mukainen indeksitarkistus korvauksen maksamisajankohdan mukaan työtapaturman sattumista seuraavan toisen kalenterivuoden alusta lukien.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1987.

Tätä lakia sovelletaan myös sellaiseen ennen lain voimaantuloa sattuneeseen työtapaturmaan tai ammattitautiin, jonka johdosta vahingoittuneelle syntyy ansionmenetystä fysikaalisen hoidon johdosta tämän lain voimaantulon jälkeen.

Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa maksetun korvauksen kustantamiseksi tarpeellinen erä on otettava huomioon tapaturmavakuutuslain 60 §:n 5 momentissa tarkoitettua vakuutusmaksun osaa määrättäessä.

Hallituksen esitys 237/86

Sosiaalivaliok. miet. 37/86

Suuren valiok. miet. 238/86

Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1987

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa

Sivun alkuun