Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1007/1982

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki työtuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työtuomioistuimesta 31 päivänä heinäkuuta 1974 annetun lain ( 646/74 ) 2 §, 5 §:n 1 momentti, 6 ja 8 §, 26 §:n 2 momentti, 40 § ja 41 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat osittain muutettuna 2 § 20 päivänä joulukuuta 1974 annetulla lailla (973/74) ja 8 § 23 päivänä helmikuuta 1979 annetulla lailla (244/79), sekä

lisätään 9 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

Työtuomioistuimessa on päätoimisina puheenjohtajina presidentti ja työtuomioistuinneuvos sekä sivutoimisina neljätoista jäsentä. Jos presidentti tai työtuomioistuinneuvos ennestään on valtion virassa tai toimessa, hän vapautuu sen hoitamisesta siksi ajaksi, jonka hän toimii presidenttinä tai työtuomioistuinneuvoksena.

Presidentin, työtuomioistuinneuvoksen ja kaksi jäsentä nimittää tasavallan presidentti kolmeksi vuodeksi henkilöistä, joiden ei voida katsoa edustavan työnantaja- eikä työntekijäetuja. Presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen on oltava tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittaneita ja tuomarin tehtäviin perehtyneitä. Tässä momentissa tarkoitetun kahden jäsenen, jotka tarvittaessa toimivat varapuheenjohtajina, on oltava tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittaneita ja työoloihin perehtyneitä. Kummallekin jäsenelle nimitetään samat kelpoisuusvaatimukset täyttävät kaksi varajäsentä.

Kahdeksan jäsentä, joiden on oltava työsuhteisiin perehtyneitä, nimittää tasavallan presidentti kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Näistä jäsenistä neljä nimitetään työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen sekä neljä työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen esityksestä. Neljä muuta jäsentä, joiden on oltava virkasuhteisiin perehtyneitä, nimittää tasavallan presidentti niin ikään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kaksi näistä jäsenistä nimitetään valtiovarainministeriön ja kunnallisen sekä evankelis-luterilaisen kirkon samoin kuin yksityisten valtionapulaitosten sopimusvaltuuskuntien ja kaksi valtion virkamiesten sekä kunnallisten ja kirkollisten viranhaltijain samoin kuin yksityisten valtionapulaitosten palveluksessa olevien toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen esityksestä. Kutakin jäsentä kohti nimitetään kaksi varajäsentä samalla tavalla.

Työtuomioistuimen presidentillä, työtuomioistuinneuvoksella, jäsenellä ja varajäsenellä on hallitusmuodossa tuomareille säädetty virassapysymisoikeus sinä määräaikana, joksi heidät on nimitetty.

Työtuomioistuimessa on presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen virkojen lisäksi yksi tai useampia sihteerin virkoja. Työtuomioistuimessa voi olla myös osastosihteerin, toimistosihteerin ja konekirjoittajan toimia sekä ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä toimihenkilöitä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.


Työtuomioistuimen presidentiksi, työtuomioistuinneuvokseksi ja jäseneksi sekä varajäseneksi voidaan nimittää kaksikymmentä vuotta täyttänyt Suomen kansalainen, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan. Presidentti, työtuomioistuinneuvos ja jäsen sekä varajäsen on velvollinen eroamaan täyttäessään kuusikymmentäseitsemän vuotta.

Työtuomioistuin on päätösvaltainen, jollei 2 momentista muuta johdu, kun siinä on presidentti tai työtuomioistuinneuvos puheenjohtajana, toinen 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuista jäsenistä sekä neljä 2 §:n 3 momentissa tarkoitetuista työsuhteisiin perehtyneistä jäsenistä, joista kahden on oltava työnantaja- ja kahden työntekijäpuolelta. Työtuomioistuinneuvos voi toimia jäsenenä käsiteltäessä asiaa presidentin puheenjohdolla. Tällöin työtuomioistuinneuvokseen on sovellettava, mitä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetusta jäsenestä on säädetty. Tarvittaessa tulee varajäsen poissaolevan tai puheenjohtajana toimivan jäsenen sijaan.

Käsiteltäessä virkamiehiä, viranhaltijoita tai yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslaissa tarkoitettuja toimihenkilöitä koskevia asioita työtuomioistuin on päätösvaltainen, kun kaksi 2 §:n 3 momentissa tarkoitetuista virkasuhteisiin perehtyneistä jäsenistä, joista toinen on julkiselta työnantajapuolelta ja toinen virkamiespuolelta, on läsnä yhden työnantajapuolelta ja yhden työntekijäpuolelta olevan jäsenen sijasta.

Katselmuksen voi suorittaa puheenjohtaja ja kaksi jäsentä, joista asian laadun mukaan toinen on yksityiseltä tai julkiselta työnantajapuolelta ja toinen vastaavasti työntekijä- tai virkamiespuolelta.

Jos lainkäytön yhdenmukaisuus, asiassa annettavan ratkaisun laaja merkitys tai muu tärkeä syy vaatii, asian käsittelyyn työtuomioistuimessa osallistuvat puheenjohtajat ja kaikki varsinaiset jäsenet. Jolleivät kaikki jäsenet voi osallistua käsittelyyn, läsnä olevat määräytyvät 1 ja 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti.


Presidentti määrää asioiden jakautumisesta 8 §:n mukaisesti työtuomioistuimen käsiteltäviksi. Presidentti vahvistaa myös puheenjohtajien ja jäsenten istuntovuorot. Tarkempia määräyksiä asioiden jakautumisperusteista ja jäsenten istuntovuorojen määräytymisestä annetaan työtuomioistuimen työjärjestyksessä.

26§


Puheenjohtaja voi antaa niiden tehtävien suorittamisen, jotka on mainittu 18 ja 20 §:ssä sekä edellä 1 momentissa jollekulle työtuomioistuimen toimihenkilölle. Muiden puheenjohtajalle 16-24 §:n sekä 39 §:n mukaan kuuluvien tehtävien suorittamisen työtuomioistuin voi antaa sihteerilleen.

40§

Virkavirheestä syytetään työtuomioistuimen presidenttiä, työtuomioistuinneuvosta, jäsentä ja varajäsentä korkeimmassa oikeudessa sekä sihteeriä Helsingin hovioikeudessa, jollei syyte sihteeriä vastaan ole asiayhteyden vuoksi yhdessä edellä mainittuja henkilöitä vastaan ajettavan syytteen kanssa korkeimman oikeuden käsiteltävä.

41§

Suullisessa esivalmistelussa tai pääkäsittelyssä olevasta asiasta on laadittava pöytäkirja, jossa mainitaan läsnä olevat puheenjohtaja ja jäsenet, asianosaiset ja kuultaviksi kutsutut sekä edustajat ja avustajat. Pöytäkirjaan on edelleen merkittävä asianosaisten ja kuultaviksi kutsuttujen vaatimukset, myöntämiset ja kanteesta luopumiset sekä väitteet, sikäli kuin ne eivät ilmene esitetyistä kirjelmistä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1983.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi. Nimitettäessä työtuomioistuinneuvos, jäsen tai varajäsen ensimmäiseksi toimikaudeksi, joka alkaa tämän lain voimaantulon jälkeen, toimikauden pituus voidaan määrätä 2 §:stä poiketen, ei kuitenkaan kahta vuotta lyhyemmäksi eikä neljää vuotta pitemmäksi.

Käsiteltäessä työtuomioistuinasiaa, jossa pääkäsittely on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa, on sovellettava aikaisempaa lakia.

Hallituksen esitys 188/82

Lakivaliok. miet. 8/82

Suuren valiok. miet. 172/82

Helsingissä 23. päivänä joulukuuta 1982

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Oikeusministeri Christoffer Taxell

Sivun alkuun