646/1974

Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee erikoistuomioistuimena työntekijöiden työehtosopimuksia ja virkamiesten virkaehtosopimuksia koskevat sekä työehtosopimuslakiin, valtion virkaehtosopimuslakiin ja kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin perustuvat riita-asiat, kun kysymys on:

Jos velvollisuus suoritukseen tai työehtotai virkaehtosopimuksen soveltaminen tiettyyn yksittäistapaukseen riippuu edellä tarkoitetun riidan ratkaisusta, työtuomioistuin voi samalla käsitellä ja ratkaista myös sitä koskevan kanteen. Mikäli työtuomioistuin ei katso voivansa ratkaista tällaista vaatimusta, on asianosainen osoitettava nostamaan kanne toimivaltaisessa tuomionistuimessa.

Työtuomioistuimessa on päätoimisena puheenjohtajana presidentti ja sivutoimisina kymmenen jäsentä. Jos presidentti ennestään on valtion virassa tai toimessa, vapautuu hän sen hoitamisesta siksi ajaksi, jona hän toimii presidenttinä.

Presidentin ja kaksi jäsentä nimittää tasavallan presidentti kolmeksi vuodeksi henkilöistä, joiden ei voida katsoa edustavan työnantaja eikä työntekijäetuja. Presidentin ja toisen näistä jäsenistä, joka samalla toimii varapuheenjohtajana, tulee olla tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittaneita ja tuomarin tehtäviin perehtyneitä, toisen erityisesti työsuhdeasioihin perehtynyt. Kummallekin jäsenelle nimitetään samat kelpoisuusvaatimukset täyttävät kaksi varamiestä.

Kuusi jäsentä, joiden tulee olla työsuhteisiin perehtyneitä, nimittää tasavallan presidentti kolmeksi vuodeksi kerrallaan, näistä kolme työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen sekä kolme työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen esityksestä. Kaksi muuta jäsentä, joiden tulee olla, virkasuhteisiin perehtyneitä, nimittää tasavallan presidentti niinikään kolmeksi vuodeksi kerrallaan, toisen näistä valtiovarainministeriön ja kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toisen valtion virkamiesten ja kunnallisten viranhaltijain ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen esityksestä. Kutakin jäsentä kohti nimitetään kaksi varajäsentä samalla tavalla.

Työtuomioistuimen presidentillä, jäsenellä ja varajäsenellä on hallitusmuodossa tuomareille säädetty virassapysymisoikeus sinä määräaikana, joksi heidät on nimitetty.

Tullakseen huomioon otetuiksi on keskusjärjestöjen edellä tarkoitetuissa esityksessä mainittava kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin on nimitettäviä jäseniä.

Esityksiin on liitettävä selvitys siitä, että ehdotetut henkilöt suostuvat ottamaan jäsenyyden vastaan.

Jos järjestöt eivät sitä varten määrätyn ajan kuluessa tee asianmukaisia esityksiä, nimittää tasavallan presidentti kuitenkin jäsenet ja heidän varamiehensä.

Jos jäsen tai varajäsen kesken toimikauttaan joutuu eroamaan tai kuolee on hänen tilalleen jäljellä olevaksi ajaksi nimitettävä uusi jäsen tai varajäsen siinä järjestyksessä kuin edellä on mainittu.

Työtuomioistuimessa on presidentin viran lisäksi sihteerin virka. Työtuomioistuimessa voi olla myös toimistosihteerin toimi sekä ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä toimihenkilöitä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Sihteerin, jonka on oltava 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun tutkinnon suorittanut ja perehtynyt työsuhdeasioihin, nimittää viran oltua haettavana työtuomioistuin.

Työtuomioistuimen presidentiksi ja jäseneksi voidaan nimittää kaksikymmentä vuotta täyttänyt Suomen kansalainen, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan. Presidentti ja jäsen on velvollinen eroamaan täyttäessään kuusikymmentäseitsemän vuotta.

Sen joka ei ole vannonut tuomarinvalaa, on ennen tehtäväänsä ryhtymistä tehtävä sellainen vala joko yleisessä tuomioistuimessa tai työtuomioistuimen puheenjohtajan edessä.

Asioiden käsittelyyn työtuomioistuimessa osallistuvat puheenjohtaja, 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut jäsenet sekä 2 §:n 3 momentissa tarkoitetut työsuhteisiin perehtyneet jäsenet. Tarvittaessa tulee varamies poissa olevan tai puheenjohtajana toimivan jäsenen sijaan.

Työtuomioistuin on tuomionvoipa, kun siinä on läsnä puheenjohtaja ja viisi jäsentä, joista yksi on 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu jäsen, sekä yhtä monta jäsentä työnantaja- ja työntekijäpuolelta.

Käsiteltäessä virkamiehiä koskevia asioita tulevat 2 §:n 3 momentissa tarkoitetut virkasuhteisiin perehtyneet jäsenet yhden työnantajapuolelta ja yhden työntekijäpuolelta olevan jäsenen sijaan. Tuomionvoipaisuuden edellytyksenä on tällöin sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, että molemmat virkasuhteisiin perehtyneet jäsenet ovat tuomioistuimessa läsnä.

Katselmuksen voi suorittaa puheenjohtaja ja kaksi jäsentä, joista asian laadun mukaan toinen edustaa yksityistä tai julkista työnantajapuolta ja toinen vastaavasti työntekijä- tai virkamiespuolta.

Työtuomioistuin kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.

Jos jäsen on poissa istunnosta tai todetaan esteelliseksi eikä varamiestä ole saatavissa eikä työtuomioistuinta asiaa lykkäämättä voida saada tuomionvoivaksi, on puheenjohtajan kutsuttava sopiva, kelpoisuusehdot täyttävä henkilö hänen sijaansa.

Työtuomioistuimeen kuuluva riita-asia saadaan työehto- tai virkaehtosopimuksessa olevan määräyksen perusteella jättää välimiesten välimiesmenettelystä annetun lain (46/28) mukaan ratkaistavaksi, ei kuitenkaan, milloin työehtosopimus työehtosopimuslain (436/46) tai virkaehtosopimus valtion virkaehtosopimuslain (664 /70) tai kunnallisen virkaehtosopimuslain (669 /70) säännösten nojalla vaaditaan julistettavaksi purkautuneeksi.

Jos työehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelun tapahtumatta jäämiseen.

Työtuomioistuimessa panee työehtosopimusta koskevissa asioissa kanteen vireille ja sitä ajaa työehtosopimukseen osallinen yhdistys tai työnantaja, ensiksi mainittu omissa nimissään myös niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat työehtosopimukseen sidotut. Nämä eivät voi olla kantajina, ellei osoiteta, että sopimukseen osallinen yhdistys on antanut siihen luvan tai kieltäytynyt panemasta kannetta vireille tai sitäajamasta.

Sopimukseen osallinen työntekijäin tai toimihenkilöiden yhdistys ajaa kannetta työtuomioistuimessa omissa nimissään niidenkin työntekijäin ja toimihenkilöiden puolesta, jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja, mutta joiden kanssa tekemässään työsopimuksessa työnantaja on velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä.

Kanteeseen, joka pannaan vireille työtuomioistuimessa, vastaa muissa paitsi työehtosopimuslain 7 §:n soveltamista tarkoittavissa tapauksissa työehtosopimukseen osallinen yhdistys tai työnantaja, yhdistys sekä omasta puolestaan että niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut. Yhdistys, työnantaja, työntekijä tai toimihenkilö, jota vastaan kanteessa tehdään vaatimuksia, on myös kutsuttava asiassa kuultavaksi. Kanteeseen, joka tarkoittaa mainitun 7 §:n soveltamista, vastaa asianomainen työnantaja, työntekijä tai toimihenkilö henkilökohtaisesti.

Virkaehtosopimusta koskevissa asioissa panee kanteen vireille ja sitä ajaa virkaehtosopimukseen osallinen omissa nimissään myös niiden puolesta, jotka sen tekemän virkaehtosopimuksen johdosta ovat sopimukseen sidotut. Virkaehtosopimukseen muutoin kuin osallisena sidottu saa esiintyä kantajana vain jos osoittaa, että sopimukseen osallinen on antanut siihen luvan tai kieltäytynyt panemasta kannetta vireille tai sitä ajamasta.

Virkaehtosopimukseen osallinen yhdistys ajaa kannetta työtuomioistuimessa omissa nimissään niidenkin virkamiesten ja viranhaltijain puolesta, jotka eivät ole virkaehtosopimukseen sidottuja, mutta joiden palvelussuhteen ehtoja valtio, kunta tai kuntainliitto ei saa määrätä tai sopia sellaisiksi, että ne ovat ristiriidassa virkaehtosopimuksen kanssa.

Virkaehtosopimusta koskevaan kanteeseen vastaa sopimukseen osallinen omasta puolestaan ja niiden puolesta, jotka sen tekemän virkaehtosopimuksen johdosta ovat siihen sidotut. Se, jota vastaan kanteessa tehdään vaatimuksia, on kutsuttava myös aina itse asiassa kuultavaksi. Kanteeseen, jossa vaaditaan seuraamusta virkaehtosopimuksen määräysten rikkomisesta taikka työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymisestä tai osallistumisesta muutoin kuin kunnallisen sopimusvaltuuskunnan tai toimenpiteeseen ryhtyneen yhdistyksen päätöksen perusteella, vastaa henkilökohtaisesti se, jota vastaan vaatimuksia tehdään.

Mitä tässä pykälässä säädetään osallisesta, sovelletaan vastaavasti valtion virkaehtosopimuslain 6 §:n 2 momentissa ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun yhdistykseen.

Valtion virkaehtosopimuslain tai kunnallisen virkaehtosopimuslain soveltamista koskevassa muussa kuin 1, 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa asiassa on kantajana valtio, kunnallinen sopimusvaltuuskunta tai, milloin virkaehtosopimus on kunnan tai kuntainliiton tekemä, tämä, taikka virkamies- tai viranhaltijayhdistys.

Kuultavaksi kutsutulla on työtuomioistuimessa puhevalta sekä oikeus käyttää todistuskeinoja.

Joka tahtoo työtuomioistuimessa panna vireille kanteen, toimittakoon sitä tarkoittavan kirjallisen haastehakemuksen työtuomioistuimelle sille jäävän kappaleen lisäksi niin monena kappaleena kuin vastaajia ja kuultavaksi kutsuttavia on.

Haastehakemuksessa on ilmoitettava asianosaiset ja kuultaviksi kutsuttavat sekä heidän postiosoitteensa, kantajan vaatimukset ja ne seikat, joihin ne perustetaan, sekä mahdollisuuksien mukaan kaikki todistajat. Hakemukseen on liitettävä ne asiakirjat, joihin kantaja nojautuu.

Jos puheenjohtaja havaitsee haastehakemuksen olevan epätäydellisen, hänen on neuvottava hakijaa määräajassa korjaamaan puute.

Haastehakemuksen yhteen kappaleeseen kirjoitettavalla puheenjohtajan päätöksellä on asia jätettävä tutkimatta

Sillä, jonka kanne on 1 momentin nojalla jätetty tutkimatta, on valta saattaa tämä kysymys työtuomioistuimen ratkaistavaksi sitä tarkoittavalla kirjelmällä, joka on toimitettava työtuomioistuimelle kahden viikon kuluessa 1 momentin mukaisen päätöksen tiedoksi saamisesta. Tästä on päätöksessä annettava osoitus.

Puheenjohtaja antaa kirjallisen haasteen ja toimittaa sen ja hakemuskirjat tiedoksi vastaajalle tai vastaajille sekä kehoittaa heitä antamaan määräajassa kirjallisen vastineensa työtuomioistuimelle sille jäävän kappaleen lisäksi niin monena kappaleena kuin asiassa on kantajia.

Vastinekirjelmässä on ilmoitettava, vastustetaanko kantajan vaatimuksia osaksi tai kokonaan, huomautukset niiden seikkojen johdosta, joihin kantaja perustaa vaatimuksensa, ja jos perusteet osaksi tai kokonaan kiistetään, kiistämisen peruste sekä, mikäli mahdollista, kaikki todistajat. Vastinekirjelmään on liitettävä ne asiakirjat, joihin vastine nojautuu.

Vastinekirjelmän saavuttua työtuomioistuimelle tai sen antamiseen varatun määräajan kuluttua umpeen puheenjohtajan on ennen varsinaista oikeudenkäyntimenettelyä edelleen valmisteltava asiaa niin, että se voidaan työtuomioistuimessa tapahtuvassa asian pääkäsittelyssä käsitellä, mikäli mahdollista, yhtäjaksoisesti loppuun.

Esivalmistelussa on erityisesti pyrittävä saamaan selville, mitkä vaatimukset ja seikat ovat riitaisia ja mitkä riidattomia.

Sitten kun vastinekirjelmä on toimitettu kantajalle, jatkuu esivalmistelu suullisesti, jollei puheenjohtaja katso sen jatkamista osaksi tai kokonaan kirjallisesti tarkoituksenmukaisemmaksi taikka saata asiaa välittömästi pääkäsittelyyn.

Puheenjohtaja määrää suullisen esivalmistelun ajankohdan ja kutsuu tilaisuuteen asianosaiset ja, milloin kuultavaksi kutsuttavan osallistumisella esivalmisteluun on asian selvittämisen kannalta merkitystä, myös hänet sopivaksi katsomallaan tavalla sekä määrää esivalmistelussa tarpeelliset määräajat, joiden tulee olla riittävän pitkät.

Esivalmistelussa asianosaisten ja kuultavaksi kutsuttujen on ilmoitettava ne seikat, joihin heidän esityksensä nojautuvat, lausuttava siitä, mitä vastapuoli on esittänyt, sekä esitettävä kaikki kirjalliset todisteensa ja ilmoitettava ne todistajat, joita aiotaan kuulustuttaa pääkäsittelyssä.

Se seikka, että asianosainen tai kuultavaksi kutsuttu ei anna tarpeellisia selvityksiä tai tietoja taikka laillista estettä ilmoittamatta jääkutsusta huolimatta saapumatta esivalmistelutilaisuuteen, ei estä esivalmistelun toimittamista ja loppuun saattamista.

Suullisen tai kirjallisen esivalmistelun jälkeen puheenjohtaja voi päätöksellään

Samalla päätöksellä puheenjohtaja voi antaa lausuntonsa myös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Sillä, jonka kanne on edellä 2 kohdassa mainituin tavoin jätetty tutkimatta, on valta saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi, jolloin hänen on meneteltävä edellä 17 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Tästä on päätöksessä annettava osoitus.

Jos asian ratkaisu riippuu jonkin esikysymyksen selvittämisestä, esivalmistelu voidaan muulta osalta jättää lepäämään ja tuo kysymys saattaa erikseen työtuomioistuimessa ratkaistavaksi.

Jos asianosaiset haluavat saada osasta riitaa erillisen tuomion ja puheenjohtaja katsoo sen olevan tarkoituksenmukaista, tuo riidan osa voidaan erikseen valmistella ja niinikään saattaa erikseen ratkaistavaksi työtuomioistuimessa.

Jos vastaaja tahtoo tehdä väitteen siitä, ettei asiaa voida laillisesti ottaa tutkittavaksi, on sellainen oikeudenkäyntiväite tehtävä vastinekirjelmässä. Jos väite tehdään myöhemmin, sitä ei oteta tutkittavaksi, ellei se koske seikkaa, joka on otettava huomioon, vaikkei väitettä tehtäisikään.

Kysymys oikeudenkäyntiedellytyksen puuttumisesta voidaan erikseen saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Puheenjohtaja määrää pääkäsittelyn ajan ja paikan sekä kutsuu siihen asianosaiset ja asiassa kuultavat joko esivalmistelun yhteydessä tai erityisellä kirjallisella kutsulla.

Puheenjohtaja voi antaa niiden tehtävien suorittamisen, jotka on mainittu 18 ja 20 §:ssä sekä edellä 1 momentissa, jollekulle työtuomioistuimen toimihenkilölle.

Asian pääkäsittely on suullinen. Työtuomioistuin voi kuitenkin sallia laskelman tai muun kirjallisen esityksen apuna käyttämisen.

Pääkäsittelyn on tapahduttava viivytyksettä ja ilman tarpeetonta lykkäystä.

Jos pääkäsittely lykätään, työtuomioistuin voi samalla määrätä, että asiaa on edelleen valmisteltava ennen kuin se tulee uudelleen esille pääkäsittelyssä.

Jos asianosaiset jäävät saapumatta pääkäsittelyyn, jää asia sillensä.

Milloin asianosainen tai kuultavaksi kutsuttu jää kutsusta huolimatta saapumatta pääkäsittelyä varten määrättyyn istuntoon, mutta istunnossa todetaan, että siihen on ollut laillinen este, on asian pääkäsittelyä varten asetettava uusi määräaika, josta poisjääneelle on annettava tieto.

Jos kantaja ei tule määrättynä aikana työtuomioistuimeen kannettaan ajamaan eikä ilmoituksesta tai muutoinkaan voida todeta, että siihen on ollut laillinen este, on asia jätettävä sillensä ja kantaja voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolensa ja kuultavaksi kutsuttujen kulut asian johdosta.

Kun kantaja tulee saapuville, mutta vastaaja jää pois, eikä ilmoituksesta tai muutoinkaan voida todeta, että vastaajalla on ollut poisjäämiseensä laillinen este, saadaan asia vastaajan poissaolosta huolimatta ratkaista. Sillä, jota vastaan näin on annettu yksipuolinen tuomio, ei ole valtaa hakea takaisinsaantia.

Työtuomioistuin voi osasta-riitaa antaa erillisen tuomion (osatuomio).

Työtuomioistuin voi niin ikään erikseen ratkaista sellaisen esikysymyksen, jonka selvittämisestä riita-asian ratkaisu riippuu (välituomio).

Jos asianosainen tai kuultavaksi kutsuttu tahtoo pääkäsittelyssä esittää todisteen, jota ei ole esivalmistelussa ilmoitettu, on se mahdollisimman pian saatettava puheenjohtajan ja vastapuolen tietoon sekä samalla ilmoitettava, mitä todisteella halutaan näyttää, ja ne syyt, jotka ovat estäneet sen ilmoittamisen esivalmistelussa.

Työtuomioistuimessa voidaan asianosaista tai kuultavaksi kutsuttua taikka sellaista henkilöä tahi sellaisen yhteisön edustajaa, jonka hyväksi tai jota vastaan annettava tuomio tulee voimaan, kuulla totuusvakuutuksen nojalla sekä kuulustella todistajia ja asiantuntijoita valallisesti.

Työtuomioistuimen asiantuntijaksi tai muutoin kuultavaksi kutsumalle henkilölle maksetaan palkkio valtion varoista, mutta asian päättyessä antaa työtuomioistuin lausunnon siitä, kenen se on korvattava vai jääkö se valtion vahingoksi.

Työtuomioistuimen tuomio on laadittava kirjallisesti. Tuomiossa on oltava lyhyt selostus itse riidasta, ratkaisun perustelut, asianomaiset lain tai työehto- tahi virkaehtosopimuksen kohdat ja lopputulos, johon tuomioistuin asiassa on johtunut.

Jollei tuomiota julisteta, se on katsottava annetuksi sen päiväyksen osoittamana aikana.

Tuomiossa oleva laskuvirhe, kirjoitusvirhe tai muu sellainen ilmeinen virheellisyys on puheenjohtajan oikaistava. Tällainen oikaisu, josta puheenjohtajan on kirjallisesti ilmoitettava asianosaisille ja kuultaviksi kutsutuille, on, jos asianosainen tai kuultavaksi kutsuttu kahden viikon kuluessa oikaisusta tiedon saatuaan sitä pyytää, alistettava työtuomioistuimen tarkastettavaksi ja päätettäväksi.

Työtuomioistuimen tuomio on lopullinen ja se voidaan heti panna täytäntöön samassa järjestyksessä kuin yleisen tuomioistuimen lainvoimainen tuomio.

Ylimääräisen muutoksenhaun osalta noudatetaan soveltuvilta kohdin oikeudenkäymiskaaren 31 luvun riita-asioita koskevia säännöksiä kuitenkin niin, että myös kantelu on tehtävä korkeimpaan oikeuteen.

Mikäli tässä laissa ei toisin määrätä, on työtuomioistuimeen ja siinä taahtovaan, oikeudenkäyntiin nähden soveltuvin kohdin noudatettava, mitä kollegisesta tuomioistuimesta ja oikeudenkäynnistä yleisessä alioikeudessa on säädetty.

Tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa, jonka ratkaiseminen edellyttää erityistä työehtotai virkaehtosopimusolojen tuntemusta, voi tuomioistuin, milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asianosainen sitä vaatii, pyytää asiasta tältä osin lausunnon työtuomioistuimelta, ellei lausunnon pyytämisestä tietyissä tapauksissa ole erityisesti toisin säädetty.

Jos lausuntopyyntö koskee tietyn työehtotai virkaehtosopimuksen oikeata sisällystä tai soveltamista tahi sen yksittäisen määräyksen oikeata tulkintaa, on sopimuksen osallisille varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluiksi. Tässä tarkoituksessa puheenjohtaja lähettää sopimuksen osallisille lausuntopyynnön tiedoksi ja kehottaa niitä määräajassa antamaan lausuntonsa sen johdosta. Jos osalliset tällöin ovat asiasta eri mieltä, toimitetaan asiassa puheenjohtajan harkinnan mukaan esivalmistelu ja pääkäsittely siinä järjestyksessä kuin edellä on säädetty.

Virkavirheestä syytetään työtuomioistuimen presidenttiä ja jäsentä korkeimmassa oikeudessa sekä sihteeriä Helsingin hovioikeudessa, jollei syyte sihteeriä vastaan ole asiayhteyden vuoksi yhdessä edellä mainittuja henkilöitä vastaan ajettavan syytteen kanssa korkeimman oikeuden käsiteltävä.

Suullisessa esivalmistelussa tai pääkäsittelyssä olevasta asiasta on laadittava pöytäkirja, jossa mainitaan läsnä olevat työtuomioistuimen jäsenet, saapuvilla olevat tai poisjääneet asianosaiset sekä kuultaviksi kutsutut, niin myös ne, jotka ovat asianosaisia tai kuultavina olleita edustaneet tahi avustaneet. Pöytäkirjaan on edelleen merkittävä asianosaisten ja kuultaviksi kutsuttujen vaatimukset, myöntämiset ja kanteesta luopumiset sekä väitteet, sikäli kuin ne eivät ilmene esitetyistä kirjelmistä.

Suullisessa esivalmistelussa pöytäkirjaan on lisäksi merkittävä lyhyesti ne seikat, joihin asianosainen nojautuu, ja vastapuolen niistä antamat lausunnot, puheenjohtajalle annetut tai esitetyt kirjelmät ja asiakirjat sekä ilmoitetut muut todisteet. Jos asia on ratkaistu 23 §:n mukaisesti jo esivalmistelussa, on pöytäkirjaan merkittävä puheenjohtajan sitä tarkoittava ratkaisu sekä 23 §:n 3 momentin mukaisessa tapauksessa myös asianmukainen osoitus.

Pääkäsittelyssä pöytäkirjaan on lisäksi merkittävä lyhyt selostus itse käsittelystä, todistajat ja asiantuntijat, työtuomioistuimen ratkaisut ja päätökset, joita ei erikseen kirjoiteta, sekä äänestys ja siinä ilmenneet eri mielipiteet. Jos todistajan tai asiantuntijan jonkin lausuman tai lausunnon sanamuoto on erityisen tärkeä taikka jos muuten on erityistä syytä, työtuomioistuin voi päättää, että pöytäkirjaan on lisäksi merkittävä todistajan tai asiantuntijan kertomus osaksi tai kokonaan.

Pöytäkirjaan merkitään edellä olevan lisäksi, mitä työtuomioistuin pitää tarpeellisena.

Jokaisen työtuomioistuimessa vireille pannun asian asiakirjoista tehdään erityinen asiakirjavihko.

Tämän lain mukaan työtuomioistuimelle toimitettavat asiakirjat voidaan lähettää postitse tai lähetin välityksellä soveltuvin osin noudattaen, mitä asiakirjain lähettämisestä 26 päivänä helmikuuta 1954 annetussa laissa (74/ 54) on säädetty.

Tiedoksiannossa ja tiedoksisaamisessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa 15 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (232/66) on erityistiedoksiannon osalta säädetty.

Asianosaiset ja kuultaviksi kutsutut saavat maksutta kappaleen esivalmistelussa annettua ratkaisua ja työtuomioistuimen tuomiota sekä pyynnöstä otteen esivalmistelussa ja pääkäsittelyssä laaditusta pöytäkirjasta.

Työtuomioistuimeen annettavia asiakirjoja ei tarvitse varustaa leimoilla.

Valtion ja kunnan sekä muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomaiset ovat pyynnöstä velvolliset antamaan tietoja ja muuta virka-apua työtuomioistuimelle.

Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1974. Sillä kumotaan työtuomioistuimesta 7 päivänä kesäkuuta 1946 annettu laki (437/46) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän lain voimaan tullessa virassa oleva työtuomioistuimen puheenjohtaja siirtyy jäljellä olevaksi toimikaudeksi työtuomioistuimen presidentiksi. Työtuomioistuimen jäseninä ja varajäseninä olevat henkilöt pysyvät tehtävissään toimikautensa loppuun. Nimitettäessä presidentti, jäsenet ja varajäsenet ensimmäiseksi toimikaudeksi tämän lain voimaantulon jälkeen voidaan toimikauden pituus määrätä 2 §:stä poiketen, ei kuitenkaan kolmea vuotta yhtä kuukautta pitemmäksi.

Työtuomioistuinasiassa, joka on pantu vireille ennen tämän lain voimaan tuloa, oikeudenkäyntimenettely määräytyy aikaisemman lain säännösten mukaan.